FIMECC BAT valmisteluseminaari 1.12.2009 Dipoli Työryhmä: Control Room & HTI
Osallistujat Heikki Kangas, Stora Enso Kaukopää Jouko Alatuori, Unigraf Oy Harri Oksanen, Honeywell Hannu Paunonen, Metso Automaatio Arto Hippula, Tampereen yliopisto Kaj Helin, VTT Jarmo Palviainen, TTY Timo Heikkinen, Oulun seudun AMK Teppo Pirttioja, TKK Olli Haavisto, TKK Kalevi Tervo, TKK Marko Nieminen, TKK Leena Norros, VTT Paula Savioja, VTT Timo Vaskikari, Turun AMK
Yleistä keskustelua 1 Vaikka tämän alueen tutkimus onkin nimen valvomo alla, on syytä korostaa, että kyseessä on operaattoreiden toimintaa paljon laajempi tehtäväkenttä käsittäen myös kaikki tuotantoon liittyvät erilaiset organisaatiot, yritykset, toimijat ja asiantuntijat. Kehittyneillä automaatio- ja informaatiotoiminnoilla pystytään hallitsemaan tulevaisuudessa entistä laajempia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia. Lähtökohtainen tarkoitus ei ole kuitenkaan vähentää ihmisiä, vaan tarjota kokonaisuuteen uusia näkökulma, joita kaikki tai ainakin jotkut käyttäjäryhmät organisaatiossa voivat käyttää hyödykseen. Huomiota kiinnitetään tehokkuuden lisäksi myös toiminnan laatuun. Kehittyneiden työkalujen ansiosta organisaation kyvyt ja osaaminen saadaan entistä paremmin hyödynnettyä. Tilannetietoisuuteen liittyy tieto sekä prosessin että organisaation nykytilasta ja lähitulevaisuudesta, tulkinta sen merkityksestä sekä käsitys mahdollisuuksista vaikuttaa siihen. Keskeinen tekijä organisaation käyttökokemuksen takana on tilannetietoisuus ja siitä syntyvä hallinnan tunne. Tavoitetila on Flow : organisaatiolla on sopivasti haasteita, mutta he pystyvät hoitamaan ne, koska heillä on älykkäät ja tarkoituksenmukaiset välineet siihen.
Yleistä keskustelua 2 Pelkästään käyttöliittymiä ja valvomon näyttöjä kehittämällä ei päästä prosessin hallinnassa uudelle tasolle. Itse automaatiotoimintojen tuoma älykkyys on ollut tähänkin asti merkittävin organisaation työtä kehittävä tekijä. Prosessiin hallinnan siirtyminen seuraavalle tasolle tapahtuu edelleenkin älykkyyttä lisäämällä, mutta sen on tapahduttava tietoisesti eikä automatisointia automatisoinnin vuoksi tehden. Lähtökohtana on käyttäjän tarpeet ja käyttäjä pidetään mukana. Tällöin järjestelmään kehitetään uusia ja juuri käyttäjää palvelevia älykkäitä toimintoja. Voisi sanoa, että automaatiotoimintojen kehitykseen ja suunnitteluun tarvitaan uudenlaista käyttäjäkeskeistä suunnittelukulttuuria. Automaatiojärjestelmän mahdollisuutta verkottaa organisaatio käytetään tulevaisuudessa entistä paremmin hyväksi. Järjestelmä on tiedon ja tietämyksen jalostamisen, esityksen ja välityksen väline. Sen avulla organisaatio käy keskustelua ja tekee tulkintoja. Prosessin hallinnan yhteydessä jalostettua tietoa ja asiantuntemusta voidaan käyttää laajasti (jopa globaalisti) hyväksi. Verkottuneessa käytössä otetaan kuitenkin vasta ensiaskeleita ja vaaditaan paljon tutkimusta, jotta ymmärretään tällaisen käytön todelliset tarpeet ja mahdollisuudet. Tulevaisuudessa myös verkottunutta keskustelua ja toimintaa tukee entistä älykkäämmät järjestelmän toiminnot.
Tunnistettuja muutostekijöitä: Sukupolvenvaihdos: Uusilla automaation käyttäjillä suhde tietotekniikkaan erilainen kuin perinteisesti Käyttäjän vastuualueen laajeneminen Organisaatioiden madaltuminen, alemmalle portaalle enemmän vastuusta, esim. työnjohto- ja kunnossapitovelvoitteita valvomoon Myös organisaation isot vastuut, esim. turvallisuus ja ympäristö siirtyvät valvottaviksi valvomoon Kuluttajaelektroniikan puolelta tulevat sovellukset luovat tarpeita esim. visualisointiin, tekniikan edullisuus mahdollistaa, odotukset kasvaneet Organisaatioiden välisten rajapintojen muuttuminen, eri omistajien laitteita kiinni samassa prosessissa, vaaditaan uudenlaista yhteistoimintaa Ohjausjärjestelmien muuttuminen älykkäämmiksi Valvomosta valvotaan yhä suurempia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia, mutta raja tulossa vastaan, kokonaisuuksien hallintaan tarvitaan erilaisia uusia ja entistä älykkäämpiä työkaluja Organisaation läpinäkyvyys
Visio 1: Tavoiteltavia automaation ominaisuuksia Keskusteleva, neuvova ja auttava automaatio (Kiinnostuneita: Stora Enso, Honeywell, Metso) Tavoitetila: organisaation tilannetietoisuus sekä kaikissa tilanteissa oikeat päätökset ja toimenpiteet, hallinnan tunne, korkea osaaminen Oppiva automaatio, automaatio asiantuntijajärjestelmänä Älykäs tilanteiden tunnistaminen Monipuolinen tiedon esittäminen, moniaistisuus, uusi käytön vuorovaikutuskieli Suunnittelukäytännöt ja niiden koulutus: prosessi-, automaatio- ja valvomosuunnittelun integraatio. Laitos ja sen automaatio suunnitellaan hallinnan näkökulmasta. Käyttöliittymä ja ohje suunnitellaan samalla kun suunnitellaan automaatiotoiminto. Verkostoitunut ja hajautettu käyttö (Kiinnostuneita: Stora Enso, Honeywell, Unigraf, Metso) Tavoitetila: Läpinäkyvä organisaatio ja laaja tilannetietoisuus toiminnasta. Automaatio tukee eri toimijoiden yhteisöllistä ja vuorovaikutteista päätöksentekoa sekä toiminnan ohjausta eri abstraktiotasoilla tilanteeseen mukautuvalla tavalla. Yhteisöllinen toiminta ja sen työkalut globaalissa monitoimijatuotannossa Avoimet järjestelmät ja rajapinnat Mobiili- ja etäkäyttö Käyttövarmuus, turvallisuus ja tietoturva hajautuneessa käytössä
Visio 2: Tavoiteltavia automaation ominaisuuksia Toiminnan jatkuva kehittäminen ja kehittyminen Tavoitetila: Käyttäjät pystyvät mukauttamaan järjestelmän toimintoja itselleen ja omaan työhönsä sopiviksi. Järjestelmä tarjoaa työkalut kokonaistoiminnan kehittämiseen ja tuo esiin kehitysmahdollisuuksia. Käyttökokemusten ja ajotapojen automaattinen tallentaminen ja esiintuominen Kehitettävyyden ja personoinnin lisääminen järjestelmissä, modulaarisuus Strateginen adaptiivisuus (Kiinnostuneita: Metso) Tavoitetila: käyttöorganisaatio pystyy reagoimaan automaatiojärjestelmän tehokkaiden työkalujen avulla liiketoimintaympäristön muutostekijöihin esimerkiksi silloin, kun markkinoilta tulee vaatimus uuden tuotteen kehittämiseksi. Tuotannon muutosten hallinta ja sen uudet työkalut Tuotannon vuorovaikutus liiketoimintaympäristöön Toimintojen modulaarisuus
Visio 3: Tavoiteltavia automaation ominaisuuksia Tulevaisuuden käyttöliittymäteknologiat (Kiinnostuneita: Stora Enso, Honeywell, Unigraf) Tavoitetila: Uudet teknologiat avaavat uusia mahdollisuuksia tuotannon hallinnassa Uusien tekniikoiden mahdollisuuksien tutkiminen käyttönäkökulmasta. Myös niiden viestimisluonne on ymmärrettävä: uusi tekniikka tuo uuden kielen ja käsitteet Esimerkiksi: Moniaistisuus, virtuaalitekniikat, puheteknologiat, eleet Jäljitettävyys ja todennettavuus (Kiinnostuneita: Unigraf) Tavoitetila: Uudet teknologiat mahdollistavat eri tahoilta tulevien vaatimusten (esim. turvallisuus, ympäristö, laatu) todentamisen Vaatimusten hallinnan ratkaisut läpi tuotannon koko elinkaaren, eri näkökulmat, esim. viranomaisvaatimus voi koskea tuotantoprosessin ympäristövaikutuksia => järjestelmä voisi tietää, milloin se on tilassa, joka täyttää vaatimuksen => hälytys jos tilanne muuttumassa; voidaan todistaa jälkeenpäin missä tilanteessa oltiin Skaalautuvuus Tavoitetila: Automaatio skaalautuu helposti käytön tarpeiden mukaisesti, automaatio rakentuu osista, jotka voivat toimia erillään, mutta ovat helposti myös yhdisteltävissä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. (tämä kohta jäi ryhmältä täyttämättä)