FIMECC BAT valmisteluseminaari Dipoli. Työryhmä: Control Room & HTI

Samankaltaiset tiedostot
ENERGIANKÄYTÖN SEURANTA JA ANALYSOINTI Energiatehokas vesihuoltolaitos 3/2018

SoberIT. Toni Koskinen, Hannu Paunonen, Marko Nieminen, Jaakko Oksanen, Mikko Kovalainen

BUSINESS POWER FROM NEW AUTOMATION TECHNOLOGY (BAT) Alustus ryhmätöihin Olli Ventä

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Millainen on menestyvä digitaalinen palvelu?

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Tekoäly ja tietoturva Professori, laitosjohtaja Sasu Tarkoma Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move

Osaaminen ja innovaatiot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Käyttökokemusta voi suunnitella - case UXUS. Design for Life -tilaisuus, Kiasma, Hanna Koskinen, VTT

Näkemyksiä ja kokemuksia käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Hannu Paunonen Metso Automation Oy

Tuiri Kerttula SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio

CT30A2800. Osa I: (n. 90 min) Käyttäjäkeskeinen Suunnittelu?

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Projektin taustaa. Ensin tehtiin ROADMAP

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Onko ketterää hankintaa olemassa? Johanna Sorvettula Johtaja, VT, emba

Miten piensarjatuotantoon saadaan joustavuutta?

Rataverkon kokonaiskuva

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Kyberturvallisuus kiinteistöautomaatiossa

Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia

Kehityshankkeet 2030-luvulla. Jukka Santala ja Kristian Meissner SYKE YMPÄRISTÖTIETO EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA Helsinki

TaY Mediapoliksella SIS/TAUCHI ja CMT/T7

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Torsti Hyyryläinen Mikkeli

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

BUILD UP Skills Finland-työpajat Helsinki Oulu Ehdotus keskustelun jäsennykseksi Pirkko Kasanen

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos

Väylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen

JUHTA / VAHTI työpaja Valtiovarainministeriö, Kimmo Järvinen Valtiokonttori. Tietojohtaminen ja HR

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Tassu Takala pääaineinfo

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Paras työvalaistus budjetille kuin budjetille: ESYLUX Light Control - ohjaustekniikka

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi

Automaatioratkaisuja yli

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Hiab XS 033 Kapasiteettiluokka 2,8 3,3 tm

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry

Hiab XS 033 Kapasiteettiluokka 2,8 3,3 tm

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

Tuotannon laitteiden käyttöasteen seuranta

Kurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia

Juha Viinikka, Senior Manager, Corporate Security, Kesko

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

Mehiläisen kasvutarina & teknologia

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 1/2006

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Automaatio, vedenmittaus, turvallisuus

Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Legitimiteetti, arvot ja kapasiteetti Rajapintojen hallinta kaupunkiseutujen ja uusien maakuntien välillä

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT Eija Kaasinen, VTT

Sote -integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä pj. Aleksi Heikkilä, Hausjärven kunta

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY

Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK)

A lyka s kunta - avoin, luova, virheet tunnistava ja uutta oppiva

TULE MESsiin VALMISTUKSENOHJAUSJÄRJESTELMIEN OPPIMIS- JA KEHITTÄMISYMPÄRISTÖ

Koulut oppimisen ympäristöinä TkT, arkkitehti Aija Staffans Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos

Liiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin. Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT

Älykäs lipunmyyntiratkaisu älykästä tulevaisuutta varten PAYIQ:N RATKAISUA KÄYTTÄVÄT PALVELUNTARJOAJAT

Pro Desim Tuotekehityksen simulaatiomenetelmä

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Transkriptio:

FIMECC BAT valmisteluseminaari 1.12.2009 Dipoli Työryhmä: Control Room & HTI

Osallistujat Heikki Kangas, Stora Enso Kaukopää Jouko Alatuori, Unigraf Oy Harri Oksanen, Honeywell Hannu Paunonen, Metso Automaatio Arto Hippula, Tampereen yliopisto Kaj Helin, VTT Jarmo Palviainen, TTY Timo Heikkinen, Oulun seudun AMK Teppo Pirttioja, TKK Olli Haavisto, TKK Kalevi Tervo, TKK Marko Nieminen, TKK Leena Norros, VTT Paula Savioja, VTT Timo Vaskikari, Turun AMK

Yleistä keskustelua 1 Vaikka tämän alueen tutkimus onkin nimen valvomo alla, on syytä korostaa, että kyseessä on operaattoreiden toimintaa paljon laajempi tehtäväkenttä käsittäen myös kaikki tuotantoon liittyvät erilaiset organisaatiot, yritykset, toimijat ja asiantuntijat. Kehittyneillä automaatio- ja informaatiotoiminnoilla pystytään hallitsemaan tulevaisuudessa entistä laajempia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia. Lähtökohtainen tarkoitus ei ole kuitenkaan vähentää ihmisiä, vaan tarjota kokonaisuuteen uusia näkökulma, joita kaikki tai ainakin jotkut käyttäjäryhmät organisaatiossa voivat käyttää hyödykseen. Huomiota kiinnitetään tehokkuuden lisäksi myös toiminnan laatuun. Kehittyneiden työkalujen ansiosta organisaation kyvyt ja osaaminen saadaan entistä paremmin hyödynnettyä. Tilannetietoisuuteen liittyy tieto sekä prosessin että organisaation nykytilasta ja lähitulevaisuudesta, tulkinta sen merkityksestä sekä käsitys mahdollisuuksista vaikuttaa siihen. Keskeinen tekijä organisaation käyttökokemuksen takana on tilannetietoisuus ja siitä syntyvä hallinnan tunne. Tavoitetila on Flow : organisaatiolla on sopivasti haasteita, mutta he pystyvät hoitamaan ne, koska heillä on älykkäät ja tarkoituksenmukaiset välineet siihen.

Yleistä keskustelua 2 Pelkästään käyttöliittymiä ja valvomon näyttöjä kehittämällä ei päästä prosessin hallinnassa uudelle tasolle. Itse automaatiotoimintojen tuoma älykkyys on ollut tähänkin asti merkittävin organisaation työtä kehittävä tekijä. Prosessiin hallinnan siirtyminen seuraavalle tasolle tapahtuu edelleenkin älykkyyttä lisäämällä, mutta sen on tapahduttava tietoisesti eikä automatisointia automatisoinnin vuoksi tehden. Lähtökohtana on käyttäjän tarpeet ja käyttäjä pidetään mukana. Tällöin järjestelmään kehitetään uusia ja juuri käyttäjää palvelevia älykkäitä toimintoja. Voisi sanoa, että automaatiotoimintojen kehitykseen ja suunnitteluun tarvitaan uudenlaista käyttäjäkeskeistä suunnittelukulttuuria. Automaatiojärjestelmän mahdollisuutta verkottaa organisaatio käytetään tulevaisuudessa entistä paremmin hyväksi. Järjestelmä on tiedon ja tietämyksen jalostamisen, esityksen ja välityksen väline. Sen avulla organisaatio käy keskustelua ja tekee tulkintoja. Prosessin hallinnan yhteydessä jalostettua tietoa ja asiantuntemusta voidaan käyttää laajasti (jopa globaalisti) hyväksi. Verkottuneessa käytössä otetaan kuitenkin vasta ensiaskeleita ja vaaditaan paljon tutkimusta, jotta ymmärretään tällaisen käytön todelliset tarpeet ja mahdollisuudet. Tulevaisuudessa myös verkottunutta keskustelua ja toimintaa tukee entistä älykkäämmät järjestelmän toiminnot.

Tunnistettuja muutostekijöitä: Sukupolvenvaihdos: Uusilla automaation käyttäjillä suhde tietotekniikkaan erilainen kuin perinteisesti Käyttäjän vastuualueen laajeneminen Organisaatioiden madaltuminen, alemmalle portaalle enemmän vastuusta, esim. työnjohto- ja kunnossapitovelvoitteita valvomoon Myös organisaation isot vastuut, esim. turvallisuus ja ympäristö siirtyvät valvottaviksi valvomoon Kuluttajaelektroniikan puolelta tulevat sovellukset luovat tarpeita esim. visualisointiin, tekniikan edullisuus mahdollistaa, odotukset kasvaneet Organisaatioiden välisten rajapintojen muuttuminen, eri omistajien laitteita kiinni samassa prosessissa, vaaditaan uudenlaista yhteistoimintaa Ohjausjärjestelmien muuttuminen älykkäämmiksi Valvomosta valvotaan yhä suurempia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia, mutta raja tulossa vastaan, kokonaisuuksien hallintaan tarvitaan erilaisia uusia ja entistä älykkäämpiä työkaluja Organisaation läpinäkyvyys

Visio 1: Tavoiteltavia automaation ominaisuuksia Keskusteleva, neuvova ja auttava automaatio (Kiinnostuneita: Stora Enso, Honeywell, Metso) Tavoitetila: organisaation tilannetietoisuus sekä kaikissa tilanteissa oikeat päätökset ja toimenpiteet, hallinnan tunne, korkea osaaminen Oppiva automaatio, automaatio asiantuntijajärjestelmänä Älykäs tilanteiden tunnistaminen Monipuolinen tiedon esittäminen, moniaistisuus, uusi käytön vuorovaikutuskieli Suunnittelukäytännöt ja niiden koulutus: prosessi-, automaatio- ja valvomosuunnittelun integraatio. Laitos ja sen automaatio suunnitellaan hallinnan näkökulmasta. Käyttöliittymä ja ohje suunnitellaan samalla kun suunnitellaan automaatiotoiminto. Verkostoitunut ja hajautettu käyttö (Kiinnostuneita: Stora Enso, Honeywell, Unigraf, Metso) Tavoitetila: Läpinäkyvä organisaatio ja laaja tilannetietoisuus toiminnasta. Automaatio tukee eri toimijoiden yhteisöllistä ja vuorovaikutteista päätöksentekoa sekä toiminnan ohjausta eri abstraktiotasoilla tilanteeseen mukautuvalla tavalla. Yhteisöllinen toiminta ja sen työkalut globaalissa monitoimijatuotannossa Avoimet järjestelmät ja rajapinnat Mobiili- ja etäkäyttö Käyttövarmuus, turvallisuus ja tietoturva hajautuneessa käytössä

Visio 2: Tavoiteltavia automaation ominaisuuksia Toiminnan jatkuva kehittäminen ja kehittyminen Tavoitetila: Käyttäjät pystyvät mukauttamaan järjestelmän toimintoja itselleen ja omaan työhönsä sopiviksi. Järjestelmä tarjoaa työkalut kokonaistoiminnan kehittämiseen ja tuo esiin kehitysmahdollisuuksia. Käyttökokemusten ja ajotapojen automaattinen tallentaminen ja esiintuominen Kehitettävyyden ja personoinnin lisääminen järjestelmissä, modulaarisuus Strateginen adaptiivisuus (Kiinnostuneita: Metso) Tavoitetila: käyttöorganisaatio pystyy reagoimaan automaatiojärjestelmän tehokkaiden työkalujen avulla liiketoimintaympäristön muutostekijöihin esimerkiksi silloin, kun markkinoilta tulee vaatimus uuden tuotteen kehittämiseksi. Tuotannon muutosten hallinta ja sen uudet työkalut Tuotannon vuorovaikutus liiketoimintaympäristöön Toimintojen modulaarisuus

Visio 3: Tavoiteltavia automaation ominaisuuksia Tulevaisuuden käyttöliittymäteknologiat (Kiinnostuneita: Stora Enso, Honeywell, Unigraf) Tavoitetila: Uudet teknologiat avaavat uusia mahdollisuuksia tuotannon hallinnassa Uusien tekniikoiden mahdollisuuksien tutkiminen käyttönäkökulmasta. Myös niiden viestimisluonne on ymmärrettävä: uusi tekniikka tuo uuden kielen ja käsitteet Esimerkiksi: Moniaistisuus, virtuaalitekniikat, puheteknologiat, eleet Jäljitettävyys ja todennettavuus (Kiinnostuneita: Unigraf) Tavoitetila: Uudet teknologiat mahdollistavat eri tahoilta tulevien vaatimusten (esim. turvallisuus, ympäristö, laatu) todentamisen Vaatimusten hallinnan ratkaisut läpi tuotannon koko elinkaaren, eri näkökulmat, esim. viranomaisvaatimus voi koskea tuotantoprosessin ympäristövaikutuksia => järjestelmä voisi tietää, milloin se on tilassa, joka täyttää vaatimuksen => hälytys jos tilanne muuttumassa; voidaan todistaa jälkeenpäin missä tilanteessa oltiin Skaalautuvuus Tavoitetila: Automaatio skaalautuu helposti käytön tarpeiden mukaisesti, automaatio rakentuu osista, jotka voivat toimia erillään, mutta ovat helposti myös yhdisteltävissä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. (tämä kohta jäi ryhmältä täyttämättä)