Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM
VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa VUR:istajasiitä,mitensitävoidaanhoitaa.
Noin yhdellä prosentilla maailman lapsista on VUR Virtsa syntyy munuaisissa. Normaalisti se virtaa vain yhteen suuntaan: virtsanjohtimia pitkin alas virtsarakkoon. VUR:issa virtsaa virtaa myös toiseen suuntaan, virtsarakosta takaisin virtsanjohtimiin. Näin voi tapahtua yhdellä tai molemmilla puolilla. Joillakin lapsilla VUR on synnynnäinen. Silloin syynä on virtsanjohtimen ja virtsarakon liitoskohdan poikkeavuus. Virtsanjohtimen alin osa kulkee viistosti virtsarakon seinämän läpi. Jos tämä osa on liian lyhyt tai sijaitsee liian lähellä virtsarakon alaosaa, takaisinvirtaus on mahdollista. Epäsäännöllinen tai epätäydellinen virtsaaminen ja ummetus voivat myös liittyä VUR:iin. Munuainen Virtsanjohdin Virtsarakko TM
VUR:in ymmärtäminen Onko VUR vaarallinen? Virtsaelimistä otettujen röntgenkuvien sekä VUR:in vakavuusasteikon avulla lääkäri voi kertoa, kuinka vakavasta sairaudesta on kyse. VUR:in vakavuusasteikossa I on lievin aste ja V vakavin aste. VUR:in lievät muodot paranevat yleensä itsestään. Mitä vakavampi sairaus on, sitä epätodennäköisemmin se paranee itsestään. Aste I Aste II Aste III Aste IV Aste V VUR:illa voi olla vakavia seurauksia. Munuaisinfektiot ovat mahdollisia, jos infektoitunutta virtsaa kulkeutuu munuaisiin asti. Infektiot voivat johtaa munuaisten arpeutumiseen ja vaurioihin. Munuaisvauriot voivat aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa ja korkeaa verenpainetta myöhemmällä iällä. VUR:in diagnosointi Virtsarakon varjoainekuvauksella voidaan selvittää, onko lapsella VUR. Kuvausta kutsutaan miktiokystografiaksi. Jos VUR todetaan, kuvauksen avulla nähdään myös sairauden vaikeusaste. Jos itselläsi oli lapsena VUR, myös lapsellasi voi olla se. Samoin jos yhdellä sisaruksella on VUR, myös muilla sisaruksilla voi olla sairaus. Siksi on tärkeää keskustella lääkärin kanssa mahdollisesta testaamisesta.
VUR:iin on apua VUR:in hoitaminen on tärkeää, jotta vältytään mahdollisilta infektioilta ja munuaisvaurioilta. Hoitovaihtoehtoja on kolme: Antibiooteilla voidaan ehkäistä infektioita, kunnes VUR paranee itsestään. Hoito saattaa kestää useita vuosia, ja lapsen on otettava lääkettä päivittäin. Uusi varjoainekuvaus tulee tehdä säännöllisesti. Antibiootit sopivat parhaiten VUR:in lievien muotojen hoitoon. Pitkäaikainen hoito antibiooteilla voi kuitenkin johtaa vastustuskyvyn kehittymiseen bakteereilla, mikä voi aiheuttaa uusia infektioita. Leikkauksella voidaan korjata virtsanjohdin, niin että virtsan takaisinvirtaus loppuu. Tämä hoitovaihtoehto parantaa useimmat lapset. Leikkaus voi kuitenkin olla stressaava ja kivulias lapselle. Leikkaushoito sopii parhaiten VUR:in vaikeille muodoille. Tähystyshoidossa virtsanjohtimen ja virtsarakon liitoskohtaan ruiskutetaan erityistä ainetta. Lapsi pääsee yleensä kotiin samana päivänä. TM
Deflux Deflux on turvallinen ja tehokas hoitovaihtoehto VUR:ille. Se on geeli, jota ruiskutetaan virtsanjohtimen ja rakon liitoskohtaan. Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa, johon osallistui keskivaikeaa VUR:ia sairastavia lapsilla, useimmat vanhemmista pitivät tähystyshoitoa antibiootteja tai leikkausta parempana vaihtoehtona. Deflux-toimenpide Deflux-geeliä ruiskutetaan paikkaan, jossa virtsanjohdin liittyy virtsarakkoon. Tämä auttaa estämään virtsan takaisinvirtausta virtsanjohtimiin ja munuaisiin. Geelin ympärille kasvaa vähitellen uutta kudosta, mikä tekee sen vaikutuksesta pitkäaikaisen monilla lapsilla. Lääkäri ruiskuttaa geelin kystoskoopiksi kutsutun pienen tähystimen avulla. Lapsi voidaan nukuttaa toimenpiteen ajaksi. Toimenpiteen jälkeen Toimenpiteen jälkeen ei yleensä ilmene kipua. Muutamalla ensimmäisellä virtsaamiskerralla lapsi voi kuitenkin tuntea kirvelyä. Ota yhteys lääkäriin, jos lapsesi ei kykene virtsaamaan tai hänellä on vatsakipua tai kuumetta sairaalasta palattuaan. Toimenpiteen jälkeen lääkäri päättää, minkälaista seurantaa tehdään ja onko lisähoito tarpeen. Muutama kuukausi toimenpiteen jälkeen tehdään tarvittaessa uusi varjoainekuvaus, jotta nähdään, onko takaisinvirtaus loppunut.
Deflux tehokas hoito VUR:iin Deflux estää tehokkaasti virtsan takaisinvirtausta lapsilla. Monille riittää yksi ruiske, toisille on ehkä annettava useampia. Lääkärait tekivät tutkimuksen siitä, kuinka hyvin Deflux toimii. Vuoden jälkeen Deflux-ruiskeen antamisesta 80 prosentilla lapsista ei ollut VUR:ia. Tulokset myös säilyvät useimmilla lapsilla. Kolmen vuoden jälkeen vastaava osuus oli 50 60 prosenttia. Defluxia voidaan käyttää VUR:in vaikeusasteesta (I V) riippumatta. Hoito tehoaa kuitenkin sitä paremmin, mitä lievempi sairaus on. Deflux-hoito tehoaa myös paremmin sellaisilla lapsilla, joilla takaisinvirtausta on vain yhdellä puolella. Deflux turvallinen hoito VUR:iin Yli 100 000 lasta ympäri maailmaa on saanut Deflux-hoitoa. Tutkimukset osoittavat geelin olevan turvallinen keholle. Deflux-geeli koostuu kahdesta kudoksille ystävällisestä polysakkaridista (pitkäketjuisesta sokerista) dekstranomeerista ja hyaluronihaposta. Hyaluronihappo hajoaa luonnollisesti (biodegradoituu) ajan kanssa ja korvautuu kehon omalla kudoksella. Dekstranomeeri taas pysyy paikallaan. Deflux-hoidolla on joitakin mahdollisia haittavaikutuksia. Toimenpiteeseen liittyy pieni infektion ja verenvuodon riski. Harvinaisissa tapauksissa geeli voi myös tukkia virtsanjohtimen, jolloin virtsaa kerääntyy munuaiseen. Keskustele näistä mahdollisista haittavaikutuksista lääkärin kanssa. TM
Vastauksia kysymyksiin VUR:ista Mitä vesikouretraalinen refluksi (VUR) tarkoittaa? Virtsa syntyy munuaisissa. Normaalisti se virtaa vain yhteen suuntaan: virtsanjohtimia pitkin alas virtsarakkoon. VUR tarkoittaa, että virtsaa virtaa myös toiseen suuntaan, virtsarakosta takaisin virtsanjohtimiin. Näin voi tapahtua yhdellä tai molemmilla puolilla. Mikä VUR:in aiheuttaa? Ureter Rakko Virtsanjohtimen ja virtsarakon liitoskohta Joillakin lapsilla VUR on synnynnäinen. Silloin syynä on virtsarakon ja virtsanjohtimen liitoskohdan rakenteellinen poikkeavuus. Virtsanjohtimen alin osa kulkee viistosti virtsarakon seinämän läpi. Jos tämä osa on liian lyhyt tai sijaitsee liian lähellä virtsarakon alaosaa, takaisinvirtausta voi tapahtua. VUR voi ilmetä epäsäännöllisenä tai epätäydellisenä virtsaamisena, ja siihen on yhdistetty myös ummetusoireita.
Miten VUR diagnosoidaan? Virtsarakon varjoainekuvauksella voidaan selvittää, onko lapsella VUR. Kuvausta kutsutaan miktiokystografiaksi. Miktiokystografiassa virtsarakkoon työnnetään virtsaputken kautta ohut pehmeä putki (katetri). Putken kautta ruiskutetaan rakkoon varjoaineeksi kutsuttua väriainetta. Sen jälkeen katsotaan röntgenkuvauksella, virtaako varjoainetta ylös virtsanjohtimiin. VUR:in vaikeusaste määräytyy sen mukaan, miten paljon virtsaa virtsanjohtimiin virtaa rakosta. Yleisimmin käytetty vaikeusasteikko käsittää viisi astetta, joista aste I on lievin ja aste V vaikein. Jos takaisinvirtausta on molemmilla puolilla, puolien vaikeusasteet voivat erota toisistaan. Voidaanko lapsi puuduttaa ennen varjoainekuvausta? Lapselle voidaan antaa puudutusainetta miktiokystografiaa varten, mutta sitä ei suositella. Keskustele puudutusaineen sijaan annettavan rauhoittavan lääkkeen hyödyistä ja haitoista lääkärin kanssa. Kuka tulisi testata? VUR:ia esiintyy noin yhdellä prosentilla terveistä lapsista. VUR:in muiden oireiden lisäksi myös usein toistuvat virtsatietulehdukset ovat hyvä syy harkita testausta. TM
Vastauksia kysymyksiin VUR:ista Voiko VUR periytyä? VUR kulkee usein suvuissa. VUR:ia sairastavan lapsen sisaruksista jopa kolmanneksella voi myös olla VUR. Jos vanhemmalla on ollut VUR, noin puolella hänen lapsistaan on sairaus. Munuaisvaurioiden vaara on suurin kuutena ensimmäisenä ikävuotena. Tavoitteena on todeta VUR varhain ja ehkäistä infektioita, jotka voivat johtaa munuaisvaurioihin. Onko VUR vaarallinen? Hoito on tärkeää, jotta munuaisia voidaan suojata infektioilta. Infektiot voivat vaurioittaa ja arpeuttaa munuaisia. Tämä taas voi myöhemmin johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja korkeaan verenpaineeseen. Kuinka tiedän, onko lapsellani infektio? Virtsatieinfektion merkkejä ovat: Pahanhajuinen tai samea virtsa Kuume Mahakipu Selkäkipu Kylkikipu Polte tai kipu virtsatessa Tiheä ja voimakas virtsaamisen tarve Päänsärky Oksentelu Vauvaikäisillä lapsilla näitä merkkejä ei ehkä ole. Sen sijaan vauvalla voi olla ripulia, huono ruokahalu tai kuumetta, tai vauva voi olla tavallista ärtyneempi. Jos epäilet virtsatieinfektiota tai olet epävarma, ota yhteys lääkäriin, jotta lapselle voidaan tehdä virtsakoe. Lasten kunto voi heikentyä nopeasti.
Vastauksia kysymyksiin VUR:ista Kuinka päätän, mikä hoito on paras lapselleni? Keskustele asiasta yksityiskohtaisesti lääkärin kanssa. Antibiootit, leikkaus ja tähystyshoito ovat kaikki hyviä hoitovaihtoehtoja. Perheesi mielipide ja tuntemukset painavat eniten. Leikkaus voi olla suositeltava, jos VUR on vaikea-asteinen tai jos lapsella on muita siihen liittyviä sairauksia. Jotkin perheet pitävät antibioottihoitoon liittyviä säännöllisiä varjoainekuvauksia ja päivittäistä lääkitystä hankalina. Monet vanhemmat valitsevat myös mieluummin tähystyshoidon kuin leikkauksen. Huolillasi ja käsityksilläsi on merkitystä. Siksi on tärkeää, että otat ne puheeksi lääkärin kanssa. Varmista, että ymmärrät jokaisen hoidon riskit ja hyödyt sekä hoidon vaatimat jatkotoimenpiteet. TM
Tärkeää tietoa Defluxista Käyttötarkoitus Deflux on geeli, jota ruiskutetaan VUR:ia sairastavilla lapsilla kohtaan, jossa virtsanjohdin liittyy virtsarakkoon. Geelin tarkoitus on estää virtsan takaisinvirtaus virtsanjohtimiin ja munuaisiin. Kenen ei tule saada Deflux-hoitoa? Lapsia, joilla on jokin seuraavista, ei tule hoitaa Defluxilla: Toimimaton munuainen Hutchin divertikkeli Virtsanjohtimen laajentuma Akuutti rakon tyhjentymisen häiriö Käynnissä oleva virtsatieinfektio Lääkäri selvittää, onko lapsella jokin näistä sairauksista tai häiriöistä. Kysy lääkäriltä, jos sinulla on kysyttävää niistä tai siitä, miten ne vaikuttavat Defluxin käyttöön. Varoitus Kerro lääkärille, jos lapsellasi on parhaillaan virtsatieinfektio. Lapsia, joilla on virtsatieinfektio, ei saa hoitaa Defluxilla ennen kuin infektio on parantunut.
Toimenpiteen jälkeen Ota yhteys lääkäriin tai sairaalaan, jos lapsi kotiin palattuaan ei halua virtsata, tuntee vatsakipua tai on kuumeinen. Kyseessä saattaa olla virtsanjohtimen tukos. Virtsanjohtimien tukokset voivat vaurioittaa munuaisia. Haittavaikutukset Deflux-hoitoon liittyy pieni infektion ja verenvuodon riski. Myös muita haittavaikutuksia voi ilmetä. Jotkut niistä ovat harvinaisia, kuten virtsanjohtimen tukos. Keskustele näistä haittavaikutuksista lääkärin kanssa. Kliinisten kokeiden tulokset Lääkärit ovat tutkineet, kuinka hyvin Deflux toimii. Vuoden jälkeen Deflux-ruiskeen antamisesta 80 prosentilla lapsista ei ollut VUR:ia. Kolmen vuoden jälkeen vastaava osuus oli 50 60 prosenttia. TM
Kysymyksiä lääkärille Kirjoita tähän mieleesi tulevat kysymykset Defluxista, jotta muistat kysyä ne lääkäriltä.
TM
TM Lisätietoja VUR:ista ja sen hoidosta: www.deflux.com Yhteystiedot lisätietoja varten: Oceana Therapeutics Ltd. Q House, 76 Furze Road, Sandyford Industrial Estate, Dublin 18, Irlanti Puhelin: +353 (0)1 293 0153 Faksi +353 (0)1 293 0166 OCL10028 Deflux on Q-Med AB:n rekisteröimä tavaramerkki TM