KIRJALLINEN KYSYMYS 270/2012 vp HPV-rokotteen sisällyttäminen yleiseen rokotusohjelmaan Eduskunnan puhemiehelle Hallitusohjelmassa todetaan, että kansallisen rokotusohjelman kehittämistarpeet arvioidaan hallituskauden aikana. Valtiovarainvaliokunnan mietintöön hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2012 on kirjattu, että valiokunta kiirehtii arvioinnin suorittamista ja toteaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kesällä 2011 esittänyt HPV-rokotteen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan. Saadun selvityksen mukaan kansallisen rokotusohjelman hankintana HPVrokotteet voidaan saada aiemmin arvioitua edullisemmin. Niiden kustannuksiksi on arvioitu tämän hetkisten hintatietojen mukaan 8,7 miljoonaa euroa ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen vuotuiset kustannukset alenisivat noin 2 3 miljoonaan euroon. Rokotteen arvioidaan säästävän terveydenhuollon kustannuksia noin 20 vuoden aikajänteellä. Valiokunta toteaa, että HPVrokote on käytössä jo muissa Pohjoismaissa sekä myös Ahvenanmaalla. Ruotsissa rokotetaankin jo kaikki 12 18 -vuotiaat tytöt papilloomavirusta vastaan. Papilloomavirusinfektiot ovat suomalaisessa väestössä yleisiä. On esitetty, että n. 80 % sukupuolisesti aktiivisista saisi virustartunnan jossakin elämänsä vaiheessa. Noin 10 % näistä etenee lievistä vaikeisiin solumuutoksiin ja syövän esiasteisiin. Kohdunkaulan syövän esiasteen hoidon jälkeen syöpävaara pysyy moninkertaisesti suurentuneena jopa 20 vuoden ajan hoidon jälkeen. Suomessa todetaan vuosittain yli 300 HPV:n aiheuttamaa genitaalialueen syöpää, joista puolet on kohdunkaulan syöpiä. Merkittävä osa HPV:n aiheuttamasta tautitaakasta muodostuu kohdunkaulan syövän esiasteista, jotka aiheuttavat yli 11 000 poliklinikkakäyntiä vuosittain julkisen terveydenhuollon piirissä. Kohdunkaulan syövän esiasteet aiheuttavat kirurgisia toimenpiteitä noin 3 500 naiselle vuosittain, ja kohdunnapukan koepalatutkimuksia tehdään noin 10 000 vuosittain. Hoidot eivät myöskään paranna itse infektiota, ja osa uusiutuvista tai parantumattomista infektioista voi aiheuttaa syövän esiastemuutoksia muutamien vuosien kuluessa. Näistä esiastemuutoksista voi olla seurauksena kohdunkaulan syöpä. Kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden lisäksi tautitaakkaa kasvattavat genitaalialueen kondyloomat, joiden vuoksi yli 10 000 naista ja miestä saa vuosittain Kela-korvausta kondyloomien aiheuttamista lääkehoidoista. Genitaalialueen kondyloomat aiheuttavat jo julkisella sektorilla yli kahden miljoonan euron hoitokustannukset vuodessa. Tarkasteltaessa HPV:n aiheuttamaa tautitaakkaa kokonaisuudessaan on saatu jo lisää tietoa, että HPV-virus on läsnä myös muissa syövissä kuten suun- ja kurkunalueen ja peräaukon syövissä molemmilla sukupuolilla. Tällä hetkellä keskustellaan jo useissa maissa poikien liittämisestä rokotusohjelmaan saatujen yhteiskunnallisten hyötyjen ja säästöjen valossa. Suomen kanta on eronnut selkeästi muista Pohjoismaista. Suomessa HPV-työryhmä käsitteli yhtaikaa sekä rokottamista että seulontaa. Molemmilla on oma erilainen tehtävänsä syövän en- Versio 2.0
naltaehkäisyssä. Toisin kuin HPV-rokote, seulonta ei estä yhtään papilloomavirusinfektiota. Seulonnalla ei myöskään löydetä muita HPV:n aiheuttamia syöpiä kuin kohdunkaulan syöpää. Seulonnat nuorten tyttöjen kohdalla tulevat vastaan julkisen ohjelman kautta vasta yli 30-vuotiailla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) asetti keväällä 2008 asiantuntijatyöryhmän arvioimaan torjuntakeinoja kohdunkaulan syövän ja HPV:n aiheuttaman tautitaakan ennaltaehkäisemiseksi. Työryhmän piti luovuttaa asiaa koskeva loppulausunto elokuussa 2010 ministeri Paula Risikolle, mutta työryhmä pyysi jatkoaikaa huhtikuun loppuun 2011. Asiantuntijatyöryhmän käsittely kesti Suomen osalta kolme vuotta ja seulontatyöryhmän arviointi 6 kuukautta. Työryhmä luovutti kesällä 2011 ministerille raportin, jossa arvioitiin seulonnan kehittämistä, terveysneuvontaa ja papilloomavirusrokotetta. Kaikki rokoteasiantuntijatahot Suomessa: THL:n työryhmä, kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) ja ministeriön tartuntatautitoimikunta suosittivat yksimielisesti rokotteen liittämistä rokotusohjelmaan viivytyksettä. Syksyllä 2011 ministeriön seulontatyöryhmä otti raportin tarkasteluun ja arvioi seulontaesitystä julkistaen kannanottonsa 5.1.2012. He totesivat, että PAPA-seulonta säilytetään ennallaan, mutta rokotteeseen työryhmä ei ottanut kantaa. Raportin mukaan HPV-rokote on erittäin kustannusvaikuttava Suomen oloissa ja rokote jopa säästää kustannuksia yhteiskunnassa. Nopeimmat säästöt ja hyödyt yhteiskunnassa saadaan kondyloomien vähenemisen osalta. Myös maailmalta saatujen kokemusten mukaan kondyloomien ja lievien solumuutosten vähenemisten myötä yhteiskunnassa saadaan merkittäviä säästöjä jo muutamien vuosien jälkeen rokotusohjelman aloittamisesta. Asian käsittely ja päätökseen saattaminen Suomen osalta on ollut muihin maihin verrattuna erittäin hidasta ottaen huomioon, että asioista on jo olemassa erittäin paljon tietoa saatavilla päätöksenteon perusteeksi. Näiden ja myös maakohtaisesti kerättyjen tietojen perusteella HPV-rokote on liitetty osaksi kansallista rokotusohjelmaa valtaosassa Länsi-Euroopan maista ja Euroopan ulkopuolella (mm. Yhdysvallat, Kanada, Australia). Asian arviointityö eri maissa on kestänyt keskimäärin 6 12 kuukautta. Skandinavian maista Tanska ja Norja ovat liittäneet HPV-rokotteen osaksi rokotusohjelmaa noin kolme vuotta sitten. Ruotsissa HPV-rokotusohjelma on jo myös käynnissä. Koska kansallinen rokotusohjelma on viivästynyt Suomessa merkittävästi, myös Ahvenanmaa on aloittanut vuonna 2011 oman rokotusohjelman HPV-rokotteella 15-vuotiaille tytöille. Asian tärkeyden vuoksi Ruotsi myönsi HPVrokotteelle jo vuonna 2008 sairausvakuutuslain mukaisen korvattavuuden 13 17-vuotiaille, jotta mahdollisimman moni ruotsalaisnuori pystyisi hankkimaan rokotteen sairausvakuutuksen mukaisen korvattavuuden kautta ennen HPV-rokotteen implementointia kansalliseen rokotusohjelmaan. Suomessa löydetään joka vuosi nuorien tyttöjen ja naisten keskuudessa useita satoja, ellei tuhansia, HPV:n aiheuttamia turhia pitkittyneitä infektioita tai solumuutoksia, jotka olisi voitu välttää aloittamalla HPV-rokotukset rokotusohjelmassa jo kuluneiden vuosien aikana. HPV:n aiheuttamien tautien suorat kustannukset Suomessa ovat varovaisestikin arvioiden 50 miljoonaa euroa vuodessa. Myös yhteiskunnan kannalta vuosittaiset rokotusohjelmaan investoitavien kustannusten aikaansaamat säästöt siirtyvät ohjelmapäätöksen viivästyessä. Jokainen vuoden viive tarkoittaa Suomessa sitä, että noin 30 000 12-vuotiasta tyttöä menettää mahdollisuuden saada suojan syövältä rokotteiden sisältämiä HPV-tyyppejä vastaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty, jotta HPV-rokote sisällytetään Suomen yleiseen rokotusohjelmaan ilman lisäviiveitä, mihin perustuen HPV-rokotepäätöstä on siirretty, 2
miten arvioidaan Suomen rokoteohjelman ajantasaisuutta suhteessa muihin Pohjoismaihin ja missä vaiheessa on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite selvittää rokotteiden ja muiden sairauksien ehkäisyyn käytettävien lääkevalmisteiden korvattavuutta? Helsingissä 5 päinänä huhtikuuta 2012 Sari Sarkomaa /kok 3
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 270/2012 vp: Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty, jotta HPV-rokote sisällytetään Suomen yleiseen rokotusohjelmaan ilman lisäviiveitä, mihin perustuen HPV-rokotepäätöstä on siirretty, miten arvioidaan Suomen rokoteohjelman ajantasaisuutta suhteessa muihin Pohjoismaihin ja missä vaiheessa on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite selvittää rokotteiden ja muiden sairauksien ehkäisyyn käytettävien lääkevalmisteiden korvattavuutta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansallinen papilloomavirustautien torjuntatyöryhmä sai raporttinsa valmiiksi huhtikuussa 2011. Sen jälkeen asiaa käsiteltiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asettamassa kansallisessa rokotusasiantuntijaryhmässä, ja THL suositti HPV- eli ihmisen papilloomavirusrokotetta kansalliseen rokotusohjelmaan kesäkuussa 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön tartuntatautien neuvottelukunta puolsi rokottamisohjelmaan sisällyttämistä elokuussa. Toimeksiantonsa mukaisesti HPV-asiantuntijaryhmän raportti käsitteli kuitenkin paitsi rokottamista myös seulontaa. Koska HPV:n aiheuttama tautitaakka johtuu pääosin gynekologisista syövistä, on Suomen erinomaisen tehokas joukkoseulontatoiminta otettava huomioon väestötason rokotuspäätöksiä tehtäessä. On ymmärrettävää, että rokottaminen on Suomea nopeammin otettu käyttöön maissa, joiden seulontaohjelmat eivät ole laadultaan Suomen tasolla. Tämä vertailu kattaa myös muut Pohjoismaat. Sosiaali- ja terveysministeriössä asiaa on käsitelty kokonaisuutena, sekä rokottamisen ja sukupuoliteitse leviävien tartuntatautien torjunnan että syövän ehkäisyn ja seulonnan kannalta. Sosiaali- ja terveysministeriön seulontatyöryhmän päätös julkaistiin tammikuussa 2012. Sen mukaan joukkoseulontaa on jatkettava ja mahdollinen HPV-rokottaminen on otettava huomioon seulontaohjelman suunnittelussa, ikäryhmäkohtaisesti. Seulontojen toteuttamiseen on nyt tarjolla uusia menetelmiä, joiden toimintaperiaatteilla, suorituskyvyllä ja kustannusvaikuttavuudella on eroja. Asian käsittelyn aikataulutus perustuu tartuntatautilaissa edellytettyyn käsittelyjärjestykseen, talousarviolainsäädäntöön ja valtionhallinnon normaaleihin käytäntöihin, joista ei ole ollut perusteita poiketa. HPV-rokotteen rahoitus ja siten kansalliseen rokotusohjelmaan sisällyttämisen aikataulu ratkaistaan hallituksen seuraavien vuosien talousarviokehyspäätöksessä ja viime kädessä eduskunnassa vuotuisten talousarvioiden vahvistamisen yhteydessä. Julkisen vallan tehtävä on huolehtia, että palvelut kohdentuvat oikeudenmukaisesti ja niiden todellisen tarpeen mukaan, kansalaisen iästä, asemasta, maksukyvystä tai asuinpaikasta riippumatta. Kansalliseen rokotusohjelmaan sisällytetyt rokotukset tarjotaan määritetyille kohderyhmille kokonaan maksutta ja tasa-arvoisesti koko maassa. Sosiaali- ja terveysministerin asettama lääkekorvaustyöryhmä selvittää toimeksiantonsa 4
Ministerin vastaus KK 270/2012 vp Sari Sarkomaa /kok mukaisesti hallitusohjelmaan kirjattua rokotteiden ja muiden sairauksien ehkäisyyn käytettävien lääkevalmisteiden korvattavuutta kuluvan vuoden aikana. Helsingissä päivänä 27 huhtikuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 270/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml: Vilka åtgärder har vidtagits för att HPV-vaccinet utan dröjsmål upptas i det allmänna vaccinationsprogrammet i Finland, på vilka grunder har man skjutit upp beslutet om HPV-vaccin, hur uppdaterat anser man att Finlands vaccinationsprogram är jämfört med de övriga nordiska länderna och var i regeringsprogrammet finns en målsättning att utreda ersättningsgrunderna för vacciner och andra läkemedelspreparat som används för att förebygga sjukdom? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den nationella arbetsgruppen för att bekämpa sjukdomar som orsakas av papillomvirus färdigställde sin rapport i april 2011. Efter det behandlade en expertgrupp, som Institutet för hälsa och välfärd (THL) tillsatt för det nationella vaccinationsprogrammet, frågan och THL rekommenderade i juni 2012 att vaccination mot HPV, dvs. humant papillomvirus, skall ingå i det nationella vaccinationsprogrammet. Social- och hälsovårdsministeriets delegation för smittsamma sjukdomar förordade i augusti upptagandet av vaccinet i vaccinationsprogrammet. HPV-expertgruppens rapport behandlade i enlighet med sitt uppdrag dock såväl vaccination som screening. Eftersom den sjukdomsbörda HPV orsakar i huvudsak beror på gynekologiska cancerformer, måste man beakta den utomordentligt effektiva masscreeningen i Finland vid beslut om vaccination på befolkningsnivå. Det är förståeligt att man inlett vaccination i länder, som inte har screeningprogram på samma höga nivå som Finland. Denna jämförelse gäller även de andra nordiska länderna. Social- och hälsovårdsministeriet har behandlat frågan som en helhet, både vad gäller vaccination och förebyggande av sexuellt överförbara sjukdomar och vad gäller förebyggande av cancer och screening. Social- och hälsovårdsministeriets screeningsarbetsgrupp publicerade sitt beslut i januari 2012. Enligt det skall man fortsätta med masscreening och beakta en eventuell HPVvaccination då man planerar screeningprogrammen, enligt åldersgrupper. För att utföra screeningen finns numera nya metoder att tillgå, vars funktionsprinciper, prestanda och kostnader skiljer sig från varandra. Tidtabellen för behandlingen av ärendet grundar sig på behandlingsordningen i lagen om smittsamma sjukdomar, budgetlagstiftningen och statsförvaltningens normala praxis, som det inte funnits orsak att avvika från. Finansieringen av HPV-vaccin och därmed tidtabellen för att uppta det i det nationella vaccinationsprogrammet avgörs i regeringens beslut om budgetramar för de följande åren och i sista hand i riksdagen i samband med det årliga antagandet av budgeten. Samhällets uppgift är att se till att tjänster fördelas rättvist och enligt ett faktiskt behov oberoende av medborgarens ålder, ställning, betalningsförmåga eller hemort. De vaccinationer som ingår i det nationella vaccinationsprogrammet erbjuds definierade målgrupper helt kostnadsfritt 6
Ministerns svar KK 270/2012 vp Sari Sarkomaa /kok och jämlikt i hela landet. Arbetsgruppen för läkemedelsersättningar som tillsatts av social- och hälsovårdsminister utreder enligt uppdrag ersättningar för vacciner och andra läkemedelspreparat som används för att förebygga sjukdom, så som det anges i regeringsprogrammet, under innevarande år. Helsingfors den 27 april 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 7