SINETTISEURAN LAATUKÄSIKIRJA SISÄLLYS Lukijalle NUORI SUOMI SINETTISEUROJEN LAATUKRITEERIT Eettiset ja kasvatukselliset periaatteet 1. Seura pitää huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta... 6-7 2. Seuran toiminta on kasvatuksellista... 8-9 3. Seuran toiminta on liikunnallisesti monipuolista... 10-11 Seuran organisointi ja toiminnan toteutus 4. Seurassa on nuorisotoiminnasta vastaava henkilö... 12-13 5. Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista... 14-15 6. Seuran alle 16-vuotiaiden ryhmissä on sovittu Pelisäännöt sekä lasten että lasten vanhempien kanssa. 16 18-vuotiaiden ryhmissä pelisäännöt on sovittu nuorten ja valmentajien kesken... 16-17 7. Seurassa kiitetään kaikkia seuratoimihenkilöitä heidän tekemästään arvokkaasta työstä... 18-19 Ohjaajien ja valmentajien osaaminen 8. Seuran ohjaajat ovat käyneet lasten ja nuorten ohjaamiseen tarkoitetun koulutuksen... 20-21 9. Seurassa huolehditaan suunnitelmallisesti ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämisestä... 22-23 SINETTISEURAN AUDITOINNISSA KÄSITELTÄVIÄ ASIOITA, KUN SEURALLA ON JO SINETTI... 24-27 SINETTISEURAPALVELUT... 28 N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A
LUKIJALLE Hyvä Nuori Suomi Sinettiseuran edustaja. Kädessäsi on Sinettiseuran laatukäsikirja, jonka tarkoituksena on kartoittaa seuran lasten liikunnan tasoa peilaten sitä Sinettiseurojen kriteereihin. Sinettiseurat ovat suomalaisen lasten ja nuorten urheilun laatuseuroja ja laadun mittarina on jokaisesta toiminnassa mukana olevasta lapsesta välittäminen. Sinettiseuroissa tehdään arvokasta työtä lasten hyväksi. Sinetti puolestaan kannustaa seuratyöntekijöitä jatkamaan upeaa työtä oman seuran lasten ja nuorten parissa. Laatukäsikirjan rakenne on kaksijakoinen. Laatukriteerit esitellään kirjan vasemman puoleisilla sivuilla. Oikean puoleisilla sivuilla on kuhunkin kriteeriin liittyviä kysymyksiä, joihin vastaamalla selviää, miten kyseiset asiat seurassa juuri sillä hetkellä ovat. Sinettikriteerien toteutumista arvioidaan auditointitilaisuuksissa laatukäsikirjan avulla. Sinettiseurojen laatutason tarkastajana ja kehityksen seuraajana toimii oman lajiliiton nimeämä henkilö, joka suorittaa auditoinnin yhdessä SLU- alueen tai oman lajiliiton vastuuhenkilön kanssa. Auditointi tehdään Sinettiä tavoittelevalle seuralle, Sinetin saaneelle seuralle kahden vuoden kuluttua Sinetin myöntämisestä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Toivottavasti auditointitilaisuudet ovat kannustavia ja antavat motivaatiota jatkaa laadukkaalla toimintalinjalla. Sinettiseuraterveisin Eija Alaja Nuori Suomi ry Yhteystiedot: Eija Alaja, Nuori Suomi ry, Radiokatu 20, 00240 Helsinki E-mail: eija.alaja@nuorisuomi.fi, puh: (09) 3481 2536 tai 0400 617 531 N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A
SINETTISEUROJEN LAATUKRITEERIT Eettiset ja kasvatukselliset periaatteet 1. Seura pitää huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta Miten jokainen mukana oleva lapsi ja nuori tulee huomioiduksi seuran toiminnassa? Jokaisen mukana oleva lapsen ja nuoren huomiointi merkitsee tasavertaista jäsenyyttä ryhmässä. Jokaisen tulee saada huomiota, kannustusta ja opastusta riippumatta siitä, kuinka kovaa hän juoksee tai montako maalia hän tekee. Urheilumenestys ei saa vaikuttaa lapsen ja nuoren arvostamiseen ihmisenä. Jokainen lapsi kaipaa huomiota ja lapsen tulee voida tuntea olevansa tärkeä. Jokaisen huomiointi tarkoittaa myös sitä, että kaikki pääsevät osallistumaan tai pelaamaan. Joukkuelajeissa yksikään lapsi tai nuori ei saa istua koko aikaa vaihtopenkillä saamatta peliaikaa. Lapsille peliaika tulee jakaa tasapuolisesti. Tasapuolisuutta ei ole se, että vilttiketjulaiset pääsevät pelin lopussa pariksi minuutiksi kentälle. Peliaikaa ei myöskään pidä mitata sekuntikellolla. Reilu suhtautuminen tasapuoliseen peluuttamiseen ja sen toteuttamiseen käytännössä toimivat lasten urheilun ohjeena. Tasapuolisuutta ei ole myöskään se, että yksilölajeissa ohjaaja tai valmentaja keskittyy lähes koko harjoituksen ajan lahjakkaimpiin ja antaa heikommille vain muutaman vinkin. Tasapuolisuudesta ei kerro sekään, että varavoimistelijat ja varaluistelijat ovat aina vain varalla. Kaikki pääsevät osallistumaan tasavertaisina Kaikkia kannustetaan taitotasosta riippumatta Vilttiketju- ja varavoimistelijaongelmaa ei ole Jokaista lasta arvostetaan, erilaiset lapset huomioidaan Lapsesta ollaan kiinnostuneita ja hän saa palautetta omasta onnistumisestaan rakentavassa hengessä 6 N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A
Joukkuelajit: Miten seurassa on varmistettu, että kaikki halukkaat pääsevät pelaamaan eikä vilttiketjuongelmaa esiinny? Yksilölajit: Miten seurassa varmistetaan, että kaikille lapsille tarjotaan motiiviensa mukaista ohjausta ja valmennusta? Miten seurassa varmistetaan se, että kaikilla halukkailla lapsilla on mahdollisuus osallistua kilpailuihin / peleihin ja muihin tapahtumiin? Miten seurassa seurataan edellä mainittujen asioiden toteumista? N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A 7
2. Seuran toiminta on kasvatuksellista Miten kasvatukselliset asiat on huomioitu seuran toiminnassa? Kasvatukselliset asiat ovat osa lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaa. Ohjaajilla ja valmentajilla on erinomainen mahdollisuus ohjata lapsia ja nuoria muissakin kuin liikuntataitojen oppimisessa. Ryhmän tai joukkueen pelisääntökeskusteluissa sovitaan yhdessä ryhmän ja ryhmäläisten käytöstavoista, suhtautumisesta muihin ryhmän jäseniin ja kilpailijoihin, pukeutumisesta harjoituksissa, yhteisistä välineistä huolehtimisesta, karkinsyönnistä kisamatkoilla, yms. Lasten ohjaajat ja nuorten valmentajat sopivat yhdessä vanhempien kanssa kasvatuksellisista periaatteista esim.lasten osallistumisesta peleihin ja kilpailuihin, vanhempien roolista kilpailutapahtumissa, päihteiden käytöstä, lasten osallistumisesta harjoituksiin, toimintamaksuista jne Kasvatuksellisissa asioissa on hyvä muistaa, että lapset ja nuoret oppivat mallista. He ottavat aikuisista esimerkkiä jatkuvasti. Kasvatuksellisuudelta on pohja poissa, jos ohjaajat, valmentajat ja vanhemmat ovat epäreiluja, haukkuvat tuomareita, kiroilevat, tupakoivat kentän laidalla ja muutenkin käyttäytyvät huonosti tai epäurheilijamaisesti. On tärkeää, että toiminnassa mukana olevat aikuiset sopivat yhdessä siitä, millaista käyttäytymismallia he haluavat omalla toiminnallaan lapsille ja nuorille opettaa. Vastuu kuuluu kaikille seurajohtajille, ohjaajille, valmentajille, vanhemmille, huoltajille, joukkueenjohtajille kaikille toiminnassa mukana oleville aikuisille. Lasten kasvun ohjaukseen kiinnitetään huomiota ja huonoon käytökseen puututaan Kasvatuksellisia asioita toteutetaan yhteistyössä kodin kanssa Vanhempien ja lasten kanssa sovitaan yhdessä toiminnan pelisäännöistä Seuran aikuiset näyttävät hyvää esimerkkiä omalla käyttäytymisellään 8 N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A
Mitä kasvatuksellisia, yhteisesti sovittuja periaatteita seurassa on? Miten seurassa toimitaan, jos joku ei noudata yhteisesti sovittuja periaatteita? Miten seurassa toimitaan, jos seuran toiminnassa mukana olevat aikuiset tai lasten vanhemmat antavat huonoa esimerkkiä omalla käyttäytymisellään? Miten seurassa tarkkaillaan kasvatuksellisuuden toteutumista? N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A 9
3. Seuran toiminta on liikunnallisesti monipuolista Miten lasten liikunnan monipuolisuus toteutuu seuran eri harjoitusryhmissä? Monipuolinen liikunnan perustaitojen oppiminen on jokaisen urheiluseurassa liikkuvan lapsen perusoikeus. Erilaisten taitojen oppiminen on helppoa lapsena. Lapsuudessa opitut motoriset taidot helpottavat eri lajien oppimista ja harrastamista myös myöhemmällä iällä. Taitojen oppiminen vaatii paljon toistoja. Liikunnallisesti monipuoliset harjoitukset ovat kehittäviä ja innostavia. Monipuolinen toiminta varmistaa usein myös sen, että lapset haluavat pysyä toiminnassa mukana. Siksi on tärkeää, että lasten harjoitukset ovat mahdollisimman monipuolisia ja harjoituksissa uskalletaan kokeilla paljon muitakin kuin oman lajin taitoja. Perustaitojen harjoittelemista ei pidä missään vaiheessa unohtaa, koska lajitaitojen oppiminen on vahvasti sidoksissa niiden hallintaan. Toinen osa liikunnallista monipuolisuutta on erilaisten fyysisten ominaisuuksien kehittäminen (nopeus, kestävyys, lihaskunto, liikkuvuus). Lasten fyysinen liikkuminen arjessa on vähentynyt, siksi kaikissa urheiluseuroissa lajista riippumatta on hyvä kiinnittää huomiota lasten kokonaisvaltaiseen liikkumiseen. Hyvä fyysinen kunto auttaa lasta oppimaan ja jaksamaan. Harjoittelun mielekkyys on tärkeää lasten urheilussa. Lapset jaksavat urheilla ja treenata vaikka kuinka paljon, kun se on hauskaa. Ohjelmassa on monipuolista liikuntaa, jonka toteutuksessa käytetään hyväksi myös muita lajeja Harjoitukset kehittävät lapsen fyysistä kuntoa monipuolisesti Lasten muihin harrastuksiin suhtaudutaan positiivisesti Lasten liikkumisen kokonaismäärää tarkastellaan säännöllisesti 10 N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A
Mikä seuran ohjelmassa kertoo toiminnan monipuolisuudesta? (motoriset perustaidot ja fyysiset kuntotekijät) Miten monipuolisuuden toteutuminen käytännössä seuran eri ryhmissä ja / tai joukkueissa varmistetaan? Miten monipuolisuuden toteutumista seurataan seurassa(taidot ja fyysiset kuntotekijät)? Miten seurassa suhtaudutaan lasten ja nuorten muihin harrastuksiin? Tietävätkö seuran valmentajat, miten paljon oman ryhmän lapset ja nuoret kaiken kaikkiaan liikkuvat (päivittäin/ viikossa)? N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A 11
SINETTISEUROJEN LAATUKRITEERIT Seuran toiminnan organisointi ja toteutus 4. Seurassa on nuorisotoiminnasta vastaava henkilö Onko seurassa nuorisotoimintaan nimetty vastuuhenkilö? Seuran nuorisotoiminnan vastuuhenkilö on yksi seuran tärkeimmistä henkilöistä. Hänen tehtävänään on vastata erityisesti lasten ja nuorten asioista seuran organisaatiossa. Nuorisotoiminnan vastuuhenkilön tehtäviin voi kuulua mm. koko seuran nuorisotoiminnan organisointi nuorisotoiminnan periaatteiden linjaaminen yhdessä seuran muiden toimihenkilöiden kanssa seuran lasten ja nuorten toiminnan toteutumisen seuranta (periaatteet, toiminnan laatu ym.) yhteydenpito lasten ja nuorten valmentajiin yhteydenpito lajin alueorganisaatioon ja lajiliittoon seuran lasten ja nuorten asioista tiedottaminen Nuorisotoiminnan vastuuhenkilön työ on vaativaa. Suurissa seuroissa, joissa harrastajia, seuran toimihenkilöitä ja vanhempia on paljon, vaatii yhteydenpito eri henkilöihin runsaasti aikaa. Suureen joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä ja tapahtumia. Siksi jokaisella vastuuhenkilöllä on hyvä olla tukihenkilö, jonka kanssa voi luottamuksellisesti vaihtaa ajatuksia, tuulettaa omia tunteitaan ja pohtia arkipäivän haastavia tilanteita. 12 N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A
Kuka vastaa seuran nuorisotoiminnasta? Kuka toimii seuran vastuuhenkilön tukihenkilönä/ sparrarina? Mitä seuran nuorisotoiminnasta vastaavan henkilön tehtäviin kuuluu? Ketkä muut seurassa osallistuvat nuorisotoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen? N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A 13
5. Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista Millainen toimintalinja seuralla on? Jokaisen urheiluseuran linjauksiin vaikuttavat seuran omat lähtökohdat, seuran historia ja olemassa oleva seura- ja lajikulttuuri. Seuran toimintalinjaukset ovat osa seuran imagoa. Seuratoimintalinjauksia laadittaessa mukaan kannattaa ottaa eri tehtävistä vastaavia seuratoimijoita ja lasten vanhempia, joiden kanssa asiaa voi pohtia ja synnyttää keskustelua eri osa-alueista. Seuran toimintalinjauksen tarkoituksena on selkeyttää seuraväen yhteispeliä. Linjauksiin on hyvä palata vuosittain ja tehdä tarpeelliset muutokset. Linjausten tekemisessä auttaa Nuoren Suomen seuratoimintalinja -työvihko. Sisällön osalta hyvää materiaalia on Nuoren Suomen Unelma hyvästä urheilusta -vihko, johon on koottu lasten ja nuorten urheilun eettiset periaatteet seurojen ja lajiliittojen eettisen pohdinnan tueksi. Lisäksi hyviä tukimateriaaleja ovat SLU:n Hyvä Seura- ja Reilu Pelin materiaalit, oman lajiliiton aineisto sekä Nuoren Suomen Lasten kilpailutoiminnan suositukset. Toimintalinjauksiin voivat sisältyä mm. 1. Seuratoiminnan visio 2. Eettiset linjaukset 3. Toiminnan tavoitteet 4. Käytännön toimintatavat 5. Seuran organisaatio ja vastuujaot 6. Seuran viestintä sisäinen ja ulkoinen 7. Joukkue/ryhmäkohtaiset pelisäännöt 8. Seuran tarjoamat toimintamuodot ja palvelut Työvihkon seuran toimintalinjan työstämistä varten voi tilata SLU:n myyntipalvelusta tai tulostaa Nuoren Suomen nettisivuilta www.nuorisuomi.fi/sinettiseurat 14 N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A
Millaisen prosessin seurauksena seuran toimintalinja on syntynyt? Mitä seuran toimintalinja pitää sisällään? Miten toimintalinjaukset näkyvät seuran käytännön toiminnassa? Miten seurantoimintalinjasta on kerrottu lasten vanhemmille ja seuratoimijoille? Miten seuran toimintalinjaa tarkistetaan ja kuka vastaa, että se on ajan tasalla? N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A 15
6. Seuran alle 16 -vuotiaiden ryhmissä on sovittu Pelisäännöt sekä lasten että lasten vanhempien kanssa. 16 18 -vuotiaiden ryhmissä pelisäännöt on sovittu nuorten ja valmentajien kesken Onko seuranne kaikissa ryhmissä ja / tai joukkueissa sovittu pelisäännöt sekä lasten ja nuorten että vanhempien kanssa? Lasten liikunnassa ja urheilussa on kysymys suurista asioista: muutoksesta, jatkuvasta kehityksestä ja oppimisesta, tunteista, ilosta ja onnistumisesta, surusta ja pettymyksestä, jännityksestä, helpotuksesta, kyynelistä, hikipisaroista, kiittämisestä, kannustamisesta, toisen huomioonottamisesta ja arvostamisesta, elämästä ja elämään oppimisesta. Jotta voimme aikuisina aidosti ymmärtää lasta, meidän pitää kasvaa pieniksi. Mennä kyykkyyn lapsen rinnalle. Tutkia maailmaa lapsen kanssa. Lapsen maailmassa tärkeimpänä on liikunnan ilo yhdessä kavereiden kanssa. Siksi lasten urheilun tulisi näyttää lapsen maailmalta eikä aikuisten pelikentältä. Nuoren Suomen Operaatio Pelisääntöjen tavoitteena on löytää lasten liikunnan tarkoitus, sellainen liikunta ja urheilu, joka on lapsen maailmassa sisällä. Pelisääntökeskusteluissa on kyse tästä etsimisestä, löytämisestä ja sopimisesta. Operaatio Pelisäännöt on yhteisten toimintatapojen sopimista yhdessä niiden kanssa, joille lapsen paras on tärkeintä. Pelisääntökeskusteluissa pohditaan yhdessä esimerkiksi Saavatko kaikki lapset osallistua ja pelata yhtä paljon? Onko kilpailun tai pelin voittaminen tärkeämpää kuin jokaisen lapsen osallistuminen? Onko toiminta otsarypyssä puurtamista vai onko toiminnan tavoitteena liikunnan ilo ja riemu? Kannustetaanko lapsia kehittämään omia taitojaan vai keskitytäänkö toiminnassa tulosten vertailuun? Miten päihdeasioihin suhtaudutaan seurassa? Kaikista muista asioista, jotka tuntuvat tärkeiltä juuri sinun seurassasi Vanhempien ja ohjaajien yhteisissä pelisääntökeskusteluissa voidaan sopia myös muista toiminnan periaatteista: montako kertaa viikossa harjoitellaan, mihin tapahtumiin kauden aikana osallistutaan, miten tasapuolisuus toteutetaan käytännössä, miten suhtaudutaan päihteiden käyttöön peli- ja kilpailumatkoilla yms. Maksutonta pelisääntömateriaalia voi tilata www.nuorisuomi.fi/pelisaannot tai (09) 3481 2000. 16 N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A
Miten seurassa on varmistettu se, että kaikissa ryhmissä ja / tai joukkueissa tehdään pelisääntösopimukset sekä lasten ja nuorten että vanhempien kanssa? Onko seurassa sovittu joistakin yhteisistä teemoista, joita käsitellään kaikissa pelisääntökeskusteluissa? Miten seura auttaa eri ryhmiä pelisääntöjen syntymisessä? Miten seurassa seurataan pelisääntöjen noudattamista? N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A 17
7. Seurassa kiitetään kaikkia seuratoimihenkilöitä heidän tekemästään arvokkaasta työstä Miten seura kannustaa lasten ja nuorten parissa toimivia henkilöitä? Urheiluseuran hyvän toiminnan tärkeimpiä tekijöitä ovat sen toimihenkilöt: ohjaajat, valmentajat, huoltajat, joukkueenjohtajat, tapahtumien järjestelijät, varojen hankkijat, puheenjohtajat, talkooväki, jne. Ilman heitä seura ei toimi. Hyvä työ ansaitsee kiitoksen. On tärkeää, että arvokasta työtä tekeviä henkilöitä huomioidaan säännöllisesti. Huomioimisen ei tarvitse olla taloudellisesti merkittävää. Pääasia on, että tekijöitä kiitetään. Kiittäminen tuntuu arvokkaalta, kun se tehdään julkisesti esimerkiksi seuran juhlien, kauden päätöstilaisuuden tai muun sopivan tilaisuuden yhteydessä. Huomioimisen tekeminen julkiseksi lehdistötiedotteille ja puffeilla kohottaa myös seuran imagoa. Kiitosta, kannustusta ja huomiointia tulee jakaa kaikille toimijoille. Sanallista kiitosta voi jakaa työn ja toiminnan lomassa, aina kun on vähänkin aihetta. Kiitetylle henkilölle kiitos antaa hyvän mielen ja voimia tehdä edelleen työtä seurassa. Kiitos voidaan osoittaa esim. seuran verryttelypuvuilla koulutusten maksamisilla varusteilla lahjakorteilla ansiomerkeillä kukilla lasten lauluilla mukavan illanvieton järjestämisellä tarjoamalla matka johonkin urheilutapahtumaan Mahdollisuuksia on lukemattomia. Pääasia on, että kiitos ei unohdu. Seurassa huomioidaan arvokas työ palkitsemalla ja kiittämällä ohjaajia, valmentajia ja muita toimijoita Palkitseminen ja kiittäminen on suunnitelmallista Seurassa on nimetty kannustamisen vastuuhenkilö tai -ryhmä 18 N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A
Ketä kaikkia seurassa kiitetään? Millaisista asioista seurassa jaetaan kiitosta ja kannustusta? Miten käytännössä vuosittainen palkitseminen toteutetaan seurassa? Onko seurassa nimetty vastuuhenkilö tai -ryhmä kiitoksen jakamiseen ja muuhun huomioimiseen? N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A 19
SINETTISEUROJEN LAATUKRITEERIT Ohjaajien ja valmentajien osaaminen 8. Seuran ohjaajat ovat käyneet lasten ja nuorten ohjaamiseen tarkoitetun koulutuksen Minkälaisen koulutuksen lasten ja nuorten ohjaajina ja valmentajina toimivat henkilöt ovat tehtäviinsä saaneet? Lajiliitot ja aluejärjestöt järjestävät lasten ohjaamiseen ja nuorten valmentamiseen perehdyttäviä koulutuksia. Jokainen lajiliitto on nimennyt koulutuksen, jossa käsitellään lasten ja nuorten urheiluun liittyviä asioita. Sinettiseurassa jokaisen lapsiryhmän vastuuvetäjältä edellytetään, että hän on suorittanut kyseisen koulutuksen. Lisäksi Sinettiseurassa kaikilta lasten ja nuorten ohjaajilta ja valmentajilta edellytetään perehtymistä Nuori Suomi -ideologiaan esimerkiksi Operaatio Pelisääntöjen Pelin Henki -vihkon avulla. Ohjaajat ovat käyneet lasten ohjaamiseen ja / tai nuorten valmentamiseen perehdyttävän, lajikohtaisesti nimetyn koulutuksen Nuori Suomi -ideologia on kaikille ohjaajille ja valmentajille tuttu 20 N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A
Kuinka monta ohjaajaa / valmentajaa seurassa toimii lasten ja nuorten ryhmissä? Kuinka monta ohjaajaa on yksittäisessä ryhmässä / joukkueessa? Liitä mukaan lista, josta selviää seuran valmentajien nimet, koulutustaso ja ketä he ohjaavat. Onko seuran jokaisen lapsiryhmän vastuuvetäjä suorittanut lajiliiton nimeämän lasten ohjaajille ja / tai nuorten valmentajille tarkoitetun koulutuksen? kyllä ei Minkälaisen koulutuksen seuran ohjaajat/valmentajat ovat tehtäväänsä saaneet? Miten on varmistettu, että kaikki seuran toiminnassa mukana olevat ohjaajat / valmentajat ovat sisäistäneet seuran toimintalinjan? N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A 21
9. Seurassa huolehditaan suunnitelmallisesti ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämisestä Miten seurassa varmistetaan ohjaajien ja valmentajien osaamisen jatkuva kehittyminen? Sinettiseurassa on hyvä olla ohjaajien ja valmentajien toiminnasta vastaava henkilö = valmentajatutor (nimike voi olla eri). Valmentajatutorin tehtäviin kuuluu vastata seuran ohjaajien ja valmentajien osaamisesta. Tehtäviin voi kuulua esim. uusien ohjaajien ja valmentajien perehdyttäminen valmentajien opastaminen ja tukeminen (tutorointi) koulutukseen ohjaaminen seuran valmentajien sisäinen kouluttaminen ohjaajien ja valmentajien kannustaminen valmentajien keskinäisen vuorovaikutuksen aktivointi Mikäli seurassa ei ole erikseen tehtävään nimettyä henkilöä vastuu asiasta voi olla esim. jaostolla/hallituksella. Tällöin jaosto/hallitus huolehtii, että ohjaajien ja valmentajien osaaminen seurassa on riittävällä tasolla. Lasten vanhempien tai seuratyöntekijöiden joukosta löytyy usein monen alan ammattilaisia, joiden osaamista kannattaa hyödyntää. Seuran omat tai yhdessä toisten seurojen kanssa toteutetut valmentajakerhot, koulutustapahtumat ja seminaarit ovat hyviä tiedon, taidon ja vuorovaikutuksen lisäämisen keinoja. Seurassa on valmentajatutor Ohjaajien ja valmentajien koulutus on suunnitelmallista Seurassa on toimintatapa, joka kannustaa ohjaajia ja valmentajia keskinäiseen vuorovaikutukseen ja osaamisen jakamiseen 22 N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A
Onko seurassa valmentajatutor ja mitä hänen tehtäviinsä kuuluu? Miten seurassa autetaan uusia ohjaajia toimintaan perehtymisessä ja siinä onnistumisessa? Miten seurassa varmistetaan ohjaajien ja valmentajien osaamisen jatkuva kehittyminen? Ohjataanko valmentajia ja ohjaajia esim. suunnitelmallisesti osallistumaan lajien ja alueiden koulutuksiin? Miten seurassa on mahdollistettu ohjaajien ja valmentajien keskinäinen vuorovaikutus ja osaamisen jakaminen? Saavatko valmentajat seurassa palautetta omasta toiminnastaan? N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A 23
SINETTISEURAN AUDITOINNISSA KÄSITELTÄVIÄ ASIOITA, KUN SEURALLA ON JO SINETTI Laatukäsikirjan seuraavat osat (viestintä ja kehittämiskohteet ) on tarkoitettu käsiteltäväksi sellaisten seurojen kanssa, jotka ovat jo olleet Sinettiseuroina vähintään kaksi vuotta. Uuden Sinettiseuran kanssa auditoinnissa kannattaa keskittyä Sinettiseurakriteerien arviointiin. Miten Sinettiä on hyödynnetty seuran viestinnässä? Nuori Suomi Sinetti on lasten ja nuorten seuratoiminnan laatumerkki. Sinetti kertoo ulkopuolisille, että tässä seurassa lapsista ja nuorista pidetään hyvää huolta. Seuran tulee itse huolehtia siitä, että Sinetti näkyy seuran viestinnässä, jotta paikkakuntalaiset tietävät seuran olevan laatuseura. Seuran kannattaa hyödyntää saamansa arvokas Sinettitunnus kaikessa tiedottamisessaan. Sinetti voi näkyä esimerkiksi seuran kaikissa tiedotteissa tapahtumissa verryttelyasuissa, urheiluasuissa kirjekuorissa ja papereissa nettisivuilla seuran lehdessä Sinettiseurat ovat yhdessä vahva lasten ja nuorten markkinointiketju. Ketju on vahva vain, jos sen jokainen lenkki tekee oman osansa viestinnässä. Sinettiseurojen, lajiliittojen ja Nuoren Suomen ympärillä on valtava verkosto, millä Sinettiä voidaan markkinoida. Sinettilogon saa sähköisessä muodossa käyttöön Nuoren Suomen nettisivuilta www.nuorisuomi.fi/materiaalit Seura voi tilata Jättisinettejä tai nimellä varustetun Sinettilipun. Tilattavissa on myös Sinettikangasmerkkejä. 24 N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A
Miten Sinettiä on hyödynnetty tai hyödynnetään seuran viestinnässä? Miten Sinettiä on hyödynnetty tai hyödynnetään seuran tapahtumissa? Miten Sinetti on esillä seuran nettisivuilla? Mitä siellä kerrotaan nuorisotoiminnasta, onko esim. seuran toimintalinja luettavissa seuran nettisivuilta? Miten seura aikoo tulevaisuudessa viestiä olevansa Sinettiseura? N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A 25
Miten seuraa tulisi tulevaisuudessa kehittää? Sinettiseurat ovat laatuseuroja, joiden toiminta on jo hyvää. Toimintaa kannattaa kuitenkin aina tarkastella ja pohtia tarvitsisiko jokin asia seurassa kehittämistä, uudistamista tai kokonaan toiminnan lopettamista. Sinettiauditoinnin yhteydessä asiaa kannattaa pohtia yhdessä auditoijien kanssa. Auditoijat ovat usein nähneet monien seurojen toimintamalleja ja heillä voi siksi olla hyviä vinkkejä siihen, miten joku asia kannattaisi tehdä. Auditoijat tuovat seuraan myös ulkopuolista näkemystä ja voivat havaita seurasta sellaisia asioita, joihin oma väki on jo niin tottunut, että asiassa ei enää edes huomata mitään korjattavaa. Auditoijilta voi myös kysyä mielipiteitä ja konsultaatiota asioista, joita seurassa haluttaisiin kehittää. Auditoinnin yhteydessä voidaan sopia seuran seuraavista kehittämiskohteista, niiden aikataulusta ja vastuista. Kehittämiskohteet kannattaa kirjata ylös, jotta niiden edistymistä on helppo seurata. 26 N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A
Mitä asioita seurassa halutaan seuraavaksi kehittää? Mitä toimenpiteitä seurassa tullaan tekemään, jotta asiat edistyvät? Kuka tai ketkä seurassa vastaavat kehitettävistä asioista? Millä aikataululla seurassa edetään, milloin pitäisi olla valmista? Miten seurassa seurataan hankkeen etenemistä? N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A 27
SINETTISEURAPALVELUT Lajiliittojen tarjoamat palvelut Nuori Suomi Sinettiseuroille: 1. Maksuton seuran yhden edustajan osallistuminen Sinettiseurojen yhteistapaamiseen 2. Lajiliiton edustaja vierailee seurassa kerran vuodessa ja / tai sinettiseuroille järjestetään lajikohtainen tapaaminen Sinettiseminaarin lisäksi 3. Seuralle tarjotaan yksi koulutustilaisuus / vuosi joko kokonaan maksuttomasti tai edullisemmin kuin muille seuroille 4. Lajiliitolla on oma sinettiseuratoiminnan kehittämis- ja laadunarviointiryhmä (voi olla esim. lajiliiton nuorisovaliokunta) 5. Lajiliitto tarkastaa omien sinettiseurojensa laadun. Uuden Sinettiseuran kahden vuoden kuluttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Nuoren Suomen palvelut Sinettiseuroille 1. Sinettiseuramateriaalin tuottaminen seuroille 2. Sinettiseurojen yhteisten alueellisten ja valtakunnallisten tapahtumien järjestäminen 3. Sinettisanomat kerran vuodessa + Sinettimaili verkkolehti neljä kertaa vuodessa + muita tiedotteita tarpeiden mukaan 4. Tyytyväisyyskyselyt maksutta seuran käyttöön 5. Sinettiseurojen näkyvyyden varmistaminen yleisesti 6. Varainhankintamahdollisuuksien etsiminen seuroille 28 N U O R I S U O M I S I N E T T I S E U R A T L A A T U K Ä S I K I R J A