Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin

Samankaltaiset tiedostot
Vanhuusikä muutoksessa Ikihyvä-tutkimushanke. Ilkka Haapola Vanhempi tutkija, VTT Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Päijät-Hämeen hyvinvointibarometri 2008:n tuloksia

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto

IKIHYVÄ PÄIJÄT-HÄME Ikääntyminen, sosiaaliset tekijät ja hyvinvointi

Seurantaindikaattorit

Turvallisuus osana hyvinvointia

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Ikäinnovaatio hanke

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

IKIHYVÄN kehittämishanke

Ikäinnovaatio hanke

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Ikäinnovaatio hanke

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Kansalainen itsehoidon toteuttajana

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Seppo Kettunen #iareena18

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Liikahdus Elämäntapa

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

FIILIS-HANKE LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ PERHEIDEN, KOULUJEN JA YHTEISÖJEN YHTEISTYÖNÄ

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus. Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma Kuntamarkkinat Tietolinja

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Kokemuksia elintapaohjauksen toteuttamisesta Päijät-Hämeessä

Neljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi Riitta Luoma 1

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Terveelliset elämäntavat

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Terveyden edistämisen laatusuositus

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Iäkkäiden yhteen sovitettujen palvelujen kokonaisuus Päijät-Hämeessä

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Workshop FT Arto Tiihonen

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

ristön terveysriskien ehkäisy

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Luonto liikuttamaan -hanke

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Opas muisti- ja ikäystävällisestä asumisesta ja asuinympäristöstä. Dos. Erja Rappe, , Paasitorni, Helsinki

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Liikkuva työpaikka Tulokset

Hyvinvointi ja liikkuminen

Movendos on 2012 perustettu yksilön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä valmennus- ja teknologiayhtiö

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Transkriptio:

Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin Maakuntaohjelman 2014-2017 työpaja Lahti 5.3.2014 Ilkka Haapola, vanhempi tutkija, VTT Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Raportin PDF-versio: http://blogs.helsinki.fi/ikihyva-paijat-hame/ 2

Ikihyvä-seurantatutkimuksen aineistot Perustiedonkeruu 2002, 2005, 2008, 2012 Kyselyt (2 kpl/tutkimuskerta) lapsuuden elinolot asuminen sosiaaliset verkostot vapaa-aika elämän ilot ja surut terveys, toimintakyky ruokatottumukset alkoholin käyttö, tupakointi liikunta palvelujen käyttö jne. Elämänkulkukysely 2013 Verikokeet Veren rasvat Glukoosi Insuliini D-vitamiini Terveystarkastus Pituus, paino Vyötärönympärys Verenpaine Toimintakyky (2005 alkaen: tasapaino, kävelynopeus, käden puristusvoima, tuolista nousu) Linkitys rekistereihin Hoitoilmoitusrekisteri Kelan etuusrekisterit Kuolinsyyrekisteri www.helsinki.fi/yliopisto 3

Ikihyvän seurantatutkimuksen kohorttiasetelma ja osallistujat tiedonkeruuvaiheittain 82 86 v 295 (35 %) 78 82 v 489 (44 %) 75 79 v 689 (53 %) 72 76 v 883 (62 %) 681 (57 %) C 68 72 v 796 (63 %) A 65 69 v 886 (66 %) 62 66 v 1023 (72 %) 721 (55 %) P 58 62 v 717 (54 %) 55 59 v 840 (61 %) 52 56 v 908 (64 %) Tutkimusvuosi 2002 2005 2008 2012 Huom. Vuoden 2012 osanottoluvut kuvaavat kyselylomakkeen palauttaneita. Heidän lisäkseen 37 henkilöä kävi pelkästään verikokeissa. (Heistä 17 kuului nuorimpaan, 12 keskimmäiseen ja 8 vanhimpaan kohorttiin.) 4

5

2012 2020 2030 6

Väestön ikääntymisen haasteet yhteiskunnalle ja julkiselle taloudelle Vaikutukset riippuvat suurelta osin siitä, miten vanhojen ihmisten terveys ja toimintakyky muuttuvat. Vastakkaiset trendit (tai näkökannat): Compression of morbidity theory (Fries 1980) Elintapataudit (tupakointi, päihteet, ravitsemus, liikunta jne.) Elintapojen yhteydestä terveyteen tiedetään paljon, mutta niiden muuttaminen ei ole aina helppoa. www.helsinki.fi/yliopisto 7

Elintapojen muutospyrkimykset terveydellisistä syistä (PH hyvinvointibarometri 2008) Muuttanut rasvan laatua 4 3 Vähentänyt rasvan määrää 7 3 Lisännyt kasvisten käyttöä 11 3 Lisännyt rukiin ja kokojyväviljatuotteiden käyttöä 3 2 Vähentänyt sokerin käyttöä 13 3 Lisännyt marjojen ja hedelmien käyttöä 10 3 Vähentänyt suolan käyttöä 11 3 Lisännyt liikuntaa 23 7 Laihduttanut 27 6 Vähentänyt alkoholin käyttöä 8 3 Vähentänyt tupakointia 9 3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % On muuttanut Ei ole onnistunut Aikoo muuttaa lähiaikoina Ei aio muuttaa lähiaikoina Ei tarvetta muutokseen

Ikihyvän elintapainterventio aikuisiän diabeteksen (T2D) ehkäisemiseksi (2002 2005) Taustalla kokeellisen tutkimuksen tulokset (mm. Diabetes Prevention Study, DPS): Elintapoja muuttamalla diabetesta voidaan ehkäistä jopa tehokkaammin kuin lääkehoidolla Kokeellisten tutkimusten interventiomalli liian raskas terveydenhuollossa toteutettavaksi Ikihyvän anti: Perusterveydenhuoltoon soveltuva ryhmämuotoinen elintapaohjausmalli, jonka toimivuus testattiin aidoissa oloissa. T2D prevention in the real world www.helsinki.fi/yliopisto 9

Ikihyvän elintapa- ja toimintakykyinterventiot Riskihenkilön tunnistus Elintapaohjauksen toteutus Seuranta ja arviointi riskitesti Ikihyvä-ryhmäohjaus Kirjaaminen Pegasos/Effica Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, R. Valve www.helsinki.fi/yliopisto 18.4.2013 10

Ikihyvän elintaparyhmätoiminnan leviäminen Suomessa vuoden 2012 loppuun mennessä (Absetz 2012/ HYVE) 11

Iäkkään henkilön toimintakyvyn tukeminen: Ikihyvän toimintakykyisyyshanke 2008 2013 Tavoitteena luoda nykyisiin rakenteisiin sopiva ennaltaehkäisevä toimintamalli ikääntyvien toimintakyvyn arviointiin, edistämiseen ja seurantaan. Tuloksia: Ryhmäohjauksella saavutettiin parempia tuloksia kuin pelkällä informaatio-ohjauksella Riskihenkilöiden tunnistamisesta tullut vakiintunut käytäntö Lahden avoterveydenhuollossa Ryhmätoimintaa jatkettu oma-aloitteisesti Sysmässä ja Dilassa 12

Miksi ikämies liikkuu? (Arto Tiihonen 2013) Liikkumisen motiivit liikuntaa aktiivisesti harrastavilla ikämiehillä (asteikko 1 5): Suoritusmotiivi: 2,2 Terveysmotiivi: 3,2 Kokemusmotiivi: 3,2 Miesten liikunnan edistämisessä kannattaa kiinnittää enemmän huomiota liikunnan kokemuksellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin merkityksiin. elämys-, identiteetti- ja osallisuuskokemukset www.helsinki.fi/yliopisto 13

Hyvinvoinnin kokemuksellista ulottuvuutta koskeva kiinnostus kasvanut Objektiivisten indikaattoreiden rinnalle subjektiivisia mittareita Radikaali kanta: Maailma on muuttunut niin paljon, että 1960- ja 1970-luvun hyvinvointiteoriat eivät ole enää relevantteja (hedelmällisiä) Ydinkysymykseksi noussut henkinen hyvinvointi www.helsinki.fi/yliopisto 14

Koetun hyvinvoinnin teorioita ja mittareita viime vuosilta PWB = Psychological well-being SDT = Self-determination theory CASP = Control, autonomy, self-realization, pleasure www.helsinki.fi/yliopisto 15

Arjen hyvinvointi (Timo Hämäläisen jäsennys) (Lähde: Hämäläinen (2013), teoksessa Saari J. Suomen sillat tulevaisuuteen. Kuluttajatutkimuskeskus.) 16

Oman hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät ja vähiten tärkeät asiat Merkitysarvioiden keskiarvot (1 5) sekä niiden vastaajien osuus, joiden mielestä asialla on suuri tai erittäin suuri merkitys hyvinvoinnille Keskiarvo Merkitys suuri tai erittäin suuri, % Tärkeimmät Terveys 4,6 95 Suhteet perheenjäseniin 4,5 93 Fyysinen kunto 4,3 89 Mahdollisuus elää ympäristössä jossa tuntee 4,3 89 olevansa kotonaan Luonto ja mahdollisuus liikkua luonnossa 4,1 80 Vähiten tärkeät Uskonnollisuus 2,9 29 Kulttuuriharrastukset 2,9 25 Auttaminen ja vapaaehtoistoiminta 2,7 17 Mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen/ 2,7 15 -seudun asioihin Osallistuminen järjestö- ja asukastoimintaan 2,5 13 17

Eri elämänalueiden merkitys omalle hyvinvoinnille ikäryhmittäin (1 = ei lainkaan merkitystä, 5 =erittäin suuri merkitys) terveys ja fyysinen kunto Perhe ja ihmissuhteet Tulot ja varallisuus Asunto Harrrastusmahdollisuudet Vaikuttaminen ja osallistuminen 62 66 v 72 76 v 82 86 v Uskonto Elinympäristö Palvelujen läheisyys 1 2 3 4 5 www.helsinki.fi/yliopisto 18

Kuvio 8.2. Omalle tilanteelle annettu kouluarvosana (4 10) ikäryhmittäin eri elämänalueilla. Terveys ja fyysinen kunto Perhe ja ihmissuhteet Tulot ja varallisuus Asunto Harrrastusmahdollisuudet Vaikuttaminen ja osallistuminen 62 66 v 72 76 v 82 86 v Uskonto Elinympäristö Palvelujen läheisyys 4 5 6 7 8 9 10 www.helsinki.fi/yliopisto 19

Kiitos! Lisätietoa Ikihyvästä: www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva http://blogs.helsinki.fi/ikihyva-paijat-hame/