Tulevan Aalto-korkeakoulun kampusrakennetta pohtiva suunnittelukurssi toteutettiin yhdessä yliopistojen kampusalueiden analysoimisesta ja kehittämisestä kuuluisan ETH Zürichin kaupunkisuunnittelun tutkijoiden kanssa. Opiskelijat tutkivat harjoitustöissään uuden yliopiston suhdetta kaupunkiympäristöönsä. Kurssi perustui kolmeen rakennevaihtoehtoon. Yhdessä skenaariossa uuden yliopiston ajateltiin keskittyvän vain yhteen olemassa olevista kampuksista, toisessa lähtökohtana oli verkostomainen rakenne ja kolmas vaihtoehto oli, että kampus sijaitsisi jossain aivan uudessa paikassa.
INNOVAATIOYLIOPISTO tkk:n arkkitehtiopiskelijoiden töitä Aalto-korkeakoulun kampusrakenteesta KAUPUNGISSA
INNOVAATIOYLIOPISTO KAUPUNGISSA Helsingin Teknillinen Korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos Kaupunkisuunnittelun professuuri Toimitus: Antti Ahlava Ulkoasun suunnittelu ja taitto: Jonna Taegen Painopaikka:
SISÄLLYS Esipuhe 4 VAIHE - ANALYYSI Kehitys? Design Factory Innovative environments XL suuri mittakaava Yliopisto ja kaupunki University and campus Kampus -rakenne ja organisaatio Yliopiston paikka 6 8 0 2 4 6 8 20 22 VAIHE 2 - SKENAARIO Tabula Rasa Network Verkosto Klusteri VAIHE 3 - YKSILÖTYÖ Ponnahduslautana Pasila Kehä III Foundation for a City Hietalahti Campus and the City Itämeren kehto Umbrella Link-in University All to Otaniemi Keskusta Yliopisto
VAIHE ANALYYSI
2 JAAKKO JAAKKO PELTONEN PELTONEN Nyky-yhteiskunta haluaa integroida yliopistolaitoksen yhä tiiviimmäksi osaksi ympäröivää yhteisöä. Kehitys? Kehitys? Sen tehtävää halutaan muokata suuriskaalaisesta maailman tutkimisesta ja ymmärtämispyrkimyksestä kohti käytännönläheisempää ja välittömämpää yhteiskunnan pal- velemista. Nyky-yhteiskunta Uuden haluaa tiedon integroida halutaan yliopistolaitoksen yhä tiiviimmäksi osaksi ympäröi- akatemia siirtyvän nopeammivää yhteisöä. tietotaidoksi Sen tehtävää halutaan jota voidaan muokata suuriskaalaisesta takia pelikenttää, jolla yritykset, oppilai- hyödyntää. Nyky-yhteiskunta haluaa integroida yliopistolaitoksen Nyky-yhteiskunta yhä Tämän maailman tiiviimmäksi tutkimisesta haluaa integroida osaksi ympäröivää ja yliopistolaitoksen tutkimusyksiköt Sen yhä tehtävää kohti tokset ymmärtämispyrkimyksestä ja yhteisöä. tiiviimmäksi halutaan käytännönläheisempää suuriskaalaisesta vää ja välittömämpää yhteisöä. Sen maailman tehtävää yhteiskunnan halutaan tutkimisesta pal- muoka- ja vuorovaikuttavat osaksi ympäröi- muokata halutaan akatemia velemista. tiivistää. ymmärtämispyrkimyksestä Yhteistyötä pyritään helpottamaapeammin poistamalla läheisempää tietotaidoksi ymmärtämispyrkimyksestä ja jota fyysiset välittömämpää voidaan kohti esteet hyödyntää. yhteiskunnan käytännönlä- sen väliltä. Eri ta Uuden suuriskaalaisesta tiedon halutaan maailman siirtyvän kohti tutkimisesta käytännön- no- ja heisempää ja välittömämpää yhteiskunnan palvelemista. Uuden tietotaidoksi, tiedon halutaan jota voidaan puolille Tämän takia palvelemista. Suomea pelikenttää, Uuden rakennetut jolla tiedon yritykset, halutaan oppilaitokset ja tutkimusyksiköt vuorovaikuttavat siirtyvän hyödyn- siirtyvän valtio teollisuus nopeammin teknologiapuistot halutaan tiivistää. Yhteistyötä pyritään helpotta- nopeammin keskittämisellä tietotaidoksi jota voidaan lisäämään hyödyntää. pyrkivätkin tää. vuorovaikutustmaan poistamalla laitokset ja luomaan Tämän valtio teollisuus takia pelikenttää, jolla jolla yritykset, oppilai- oppi- ja fyysiset ja tutkimusyksiköt tutkimusyksiköt esteet yhteisön, vuorovaikuttavat sen vuorovaikuttavat väliltä. jossa Eri ha- ympäröivät yritykset puolille Suomea halutaan ruokkivat tiivistää. rakennetut tiivistää. Yhteistyötä toistensa teknologiapuistot pyritään pyritään kasvua. helpotta- helpot- pyrkivätkin tamaan keskittämisellä poistamalla fyysiset lisäämään fyysiset esteet esteet vuorovaikutusta ja Eri puolille luomaan puolille Suomea Suomea yhteisön, rakennetut jossa ympäröivät teknologiapuistot teknologiapuis- sen sen väliltä. väliltä. Eri tot pyrkivätkin pyrkivätkin yritykset ruokkivat toistensa keskittämisellä kasvua. lisäämään lisäämään vuorovai- vuorovaikutusta ja luomaan ja luomaan yhteisön, yhteisön, jossa ympäröivät jossa ympäröivät yritykset yritykset ruokkivat ruokkivat toistensa toistensa kasvua. kasvua. 2 2 2 MIKROPIIRI mikropiiri mikropiiri mikropiiri valtio akatemi teo ohjelmistokehitys OHJELMISTOKEHITYS ohjelmistokehitys laitteistokehitys laitteistokehitys 2 LAITTEISTOKEHITYS laitteistokehitys Stanfordin yliopisto Stanfordin yliopisto STANFORDIN YLIOPISTO Stanfordin yliopisto Akateemisen maailman halutaan muuttuvan lähemmin yhteiskuntaa palvevaksi elimeksi Akateemisen Akateemisen maailman halutaan muuttuvan muuttuvan lähemmin lähemmin yhteiskuntaa palvevaksi elimeksi esimerkkinä 2 Piilaaksoa yhteiskuntaa pidetään palvevaksi täydellisimpänä elimeksi teknologiakeskittymästä, jossa yliopiston ja eri yritysten 2 Piilaaksoa kehitystyö pidetään hyödyttää täydellisimpänä tiiviissä vuorovaikutuksessa esimerkkinä 2 teknologiakeskittymästä, Piilaaksoa pidetään täydellisimpänä esimerkkinä kaikkia jossa yliopiston ja eri yritysten kehitystyö hyödyttää tiiviissä jossa vuorovaikutuksessa yliopiston ja eri yritys- teknologiakeskittymästä, ten kaikkia kehitystyö hyödyttää tiiviissä vuorovaikutuksessa kaikkia Akateemisen maailman halutaa min yhteiskuntaa palvevaksi elim 2 Piilaaksoa pidetään täydellis teknologiakeskittymästä, jossa yl
kehitys? analyysi nyt yritysyhteistyö yritysten hallinnoima tulevaisuus räätälöidyt oppilaat/työntekijät ei yliopistoa etäopinnot pääsykokeeton lukukaudeton monikulttuurillisuus oppilas/opettajavaihto oppilaita ja opettajia yhtä paljon paperiton/ kirjaton jatkuva oppiminen opetus- ja tutkimusyliopistot erikseen oppilaiden hallinnoima ihmisen älyn degeneroituminen, koneet ottavat vallan open source -yliopisto tulevaisuus tähtiopettajat - julkisuuden henkilöitä ja huippupalkattuja holokansi -keinoäly opettaa ihmiselle kaiken mikrosiru päähän -oppiminen Liiallisella yliopistojen tehostamispyrkimyksellä Kaavio potentiaalisista tulevaisuudeen skenaarioista voi olla myös haittapuolensa kun mahdollisuutta yliopistomaailmassa. Sisemmät kehät sisältävät luovaan Kaavio potentiaalisista epäonnistumisen tulevaisuudeen ei enää skenaarioista tarjota. Liiallisella lähitulevaisuuden yliopistojen mahdollisia tehostamispyrkimyksellä tapahtumia ja ulommat yliopistomaailmassa. tavoitteet haudataan Sisemmät kehät käytännön sisältävätin- Utopistiset voi kehät olla myös kaukaisempia haittapuolensa visioita. kun mahdolli- novaatioiden lähitulevaisuuden tieltä. mahdollisia Tässä tapahtumia tilanteessa ja ulommat yliopiston suutta luovaan epäonnistumisen ei enää tarjota.utopistiset ja kehät yritysten kaukaisempia symbioosi visioita. pyrkii parantamaan nykyisyyttä, eikä luomaan tulevaisuutta. Nopeamman kehityksen tavoittelu johtaakin entistä hitaampaan tavoitteet haudataan käytännön innovaatioiden tieltä. Tässä tilanteessa yliopiston ja yritysten symbioosi pyrkii parantamaan lopputulokseen. nykyisyyttä, eikä luomaan tulevaisuutta. Nope- amman kehityksen tavoittelu johtaakin entistä hitaampaan lopputulokseen. 3
Design Factory PETJA HYTTINEN PETRIMALJA MALLI - DESIGN SOLUJEN VILJELYYN Mallin lähtökohtana on ajatus siitä että optimaallinen ratkaisu Design Factorylle ei ehkä ole niinkään arkkitehtuurinen ongelma vaan enemmänkin sosiaali taloudellinen. Asioita, joita tulisi välttää Design Factoryä suunniteltaessa: - Toimintojen ja tilojen liian tarkka saneleminen arkkitehtuurilla. - Tilallisesti ja keskenäisiltä etäisyyksiltään liian väljä ja hajautettu työtilojen, toimintojen ja kaupunkitilan suunnittelu. Petrimalja = Design Factoryn alue. Suunnittelulla varmistetaan sisäinen tarkoituksen mukainen ja satunnainen osatekijöiden vuorovaikutus. Kasvuliuos = Design Factoryn infrastruktuuri Kaupallisen alan edustaja Asioita joita tulisi tavoitella ja maksimoida Design Factoryä suunniteltaessa: - Eräänlaisen luonnon valinnan salliminen tilojen ja toimintojen kehityksessä ja laajentumisessa suunnittelemalla monikäyttöisiä tiloja ja rakennuksia. - Ihmisten, yritysten, ideoiden ja ideologioiden jne. vuorovaikutus ja törmääminen. - Ihmisten, yritysten, ideoiden ja ideologioiden jne. diversiteetti. - Ongelmiin ja tarpeisiin vastaaminen kaikilla tasoilla, yksittäisestä käyttäjästä yhteisöön, nyt ja tulevaisuudessa Design Factoryn sisällä/ läheisyydessä. Design alan edustaja Tekniikan alan edustaja Muut DF:n alku: Ihmiset vuorovaikutuksessa toistensa kanssa projekteissa, töissä ja opinnoissa. 2 Alkaa muodostumaan ideoita, ryhmiä, patentteja ja jopa uusia yrityksiä. 3 DF laajenee: Ideoiden, ryhmien, patenttejen ja yritysten kehittyminen ja uuteen alkuun saattaminen. 4 DF kasvaa kun kehitetyt projektit tarvitsevat opiskelijoita, tutkijoita, jatko-opetusta sekä yhteistyö kumppaneita. Kuvattu kehityskaari alkaa osittain alusta. 5 DF:n optimaallisin tulos: solut lisääntyvät eksponentiaallisesti. Hyvä ponnistuspohja innovaatio yliopistolle.
2 analyysi 3 4 Kriittisiä asioita Design Factoryn onnistumiselle: 5 - Eriytyneet projektit, uudet maljat, tulee pitää lähellä lähtöpistettä jotta projektit voivat antaa panostuksestaan takaisin Design Factorylle mm. opetuksen ja oppimisen saralla. - Viljelmän oikea lämpötila = rahoitus ja mahd. taloudelliset voitot tulisi turvata kaikille osapuolille tasaisesti. - Kannen auki jättäminen = varmistaa projekteille maksimaallinen näkyvyys ja altistuminen maailmalle, vältetään projekteiden erakoituminen ja sisäänpäin kääntyminen. - Keskeinen sijainti paikassa joka tarjoaa DF:ä tukevia toimintoja ja mahdollistaa alueen kehityksen ja kasvun tulevaisuudessa.
Innovative environments ERNO HEIKKOLA KNOWLEDGE CONVERSON AND CHARACTERISTICS OF Ba Nokana and Konno 998 ORIGINATING Ba - Tacit to tacit, knowledge transfer between people: sharing experience INTERACTING Ba - Knowledge transfer through documents, etc. articulating knowhow in words or froms CYBER Ba - Explicit to explicit, documents, messages organized in to indexes, rules, repositories: systemizing words or forms EXERCITION Ba - Internalization of words trough learning by doing TACIT KNOWLEDGE subjective - Knowledge of experience (body) - Simultaneus knowledge (here and now) - Analog knowledge (practice) know how EXPICIT KNOWLEDGE objective - Knowledge of rationaly (mind) - Sequential knowledge (there and then) - Digital knowledge (theory) know that
analyysi - Door and permission to enterare in the main role in from structure to privacyboarderzone - Structural place includes elements, which create the athmosphere of hard work as well as joy of work - Protective boarderzone from structure to privacy is a corridoor or staircase or visible artefact to concentration - Formal place - place for cocentration and privacy - Connective place includes elements, which are welcoming, inspire for interaction - automatized doors, logic in signs, lean and light solutions in reception area - The main thing from structure to privacyboarderzone is the brand, which supports the image - Reflective place includes elements which offer a possibility to empower, relax and refresh (coach, fireplace, stand up tables) - The elements which are facilitating internal belogning are in the boarderzone from structure to privacy
XL suuri mittakaava JAAKKO PARKKONEN Tärkeä osa Aalto-korkeakoulun menestymistä tulevaisuudessa on sen kyky hyödyntää yhteistyötä kansainvälisesti muiden yliopistojen sekä yritysten kanssa. Kansainvälisyys mahdollistaa erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten luovuuden yhdistämisen kokonaisuudeksi, joka luo hedelmällisen oppimis- ja työympäristön. Maailman johtaviin yliopistoihin uuden teknologian saralta katsottuna kuuluvat Massachusetts Institute of Technology ja Stanfordin yliopisto. Molemmat koostuvat useiden eri alojen koulujen yhdistelmästä, joka sisältää myös insinöörija kauppatieteiden sekä taiteen opetuksen. Molemmilla on oppilasvaihtoa monien maailman muiden huippuyliopistojen kanssa, joten niiden opintojen monipuolisuuteen ja laatuun tarjoamat mahdollisuudet ovat varsin kattavat. Niin MIT:n kuin Stanfordinkin rahoituksessa olennaisessa osassa ovat yritykset ja yhtiöt. Osa näistä on muodostunut yliopistojen omissa yrityshautomoissa, toiset teollisuuden ja koulujen yhteistyön tuloksena. Korkean teknologian teollisuuden räjähdysmäinen kasvu San Franciscon piilaaksossa on suoraa seurausta Stanfordin yliopiston ja teollisuuden yhteishankkeista. Stanford-pohjaisten yhtiöiden joukosta löytyvät muun muassa Electronic Arts, Google, Hewlett- Packard, Logitech, Nike, NVIDIA ja Yahoo. Vuosina 26-07 yliopiston saama sponsorointi erilaisiin projekteihin liittyen oli yli miljardi dollaria. Koululla on myös oma virasto, jonka tehtävänä on saattaa tutkimustyön tulokset kaupallisille markkinoille. Tutkimuksen ja opetuksen tiivis yhteys on tärkeää Stanfordille. MIT saa myös taloudellista tukea tutkimuksiin, tärkeimpiin rahoittajiin kuuluvat Yhdysvaltojen liittohallituksen lisäksi esimerkiksi Ford Motor Co. ja Microsoft. MIT:n työskentelytapoihin kuuluu eri tiedekuntien ja eri alojen opiskelijoiden yhteistyö poikkitieteellisissä keskuksissa, laboratorioissa ja ohjelmissa, jotka ylittävät yksittäisten koulujen rajat. Aalto-korkeakoulu voi hyödyntää esimerkkiyliopistojen kaltaisia kytköksiä muihin yliopistoihin ja yritysmaailmaan maailmanlaajuisesti, mutta sen on hyvä ponnistaa vahvalta kotimaiselta perustalta, esimerkiksi yhteistyö Helsingin Yliopiston kanssa voidaan luoda erittäin kiinteäksi, jotta osaamisalat eivät rajoitu vain tekniseen, taloudelliseen ja taiteelliseen tietämykseen ja niiden rajapintojen hyväksikäyttöön. Toisaalta uuden yliopiston tavoitteena on pystyä erikoistumaan ja sitä kautta kehittymään vahvaksi omalla tutkimusalallaan, mutta ilman riittävää taustalla olevaa monimuotoisuutta on mahdotonta reagoida maailman mukana muuttuviin tarpeisiin. Yritysyhteistyön laatu riippuu paljolti siitä, kuinka paljon sen osapuolet, yritykset ja yliopisto, voivat hyödyntää toistensa vahvuusalueita. Tavallaan yritysten tulisi olla yliopiston kanava vaikuttaa maailmaan konkreettisesti tutkimustyön käytäntöön saattamisen kautta, samalla kun ne turvaisivat koulutuksen rahoittamisen. Yliopiston tehtävä symbioosissa olisi taata yritysten henkisen pääoman olemassaolo ja kehittyminen, joka tekee niistä kilpailukykyisiä. Yksityisillä varoilla kustannetun yliopiston tutkimuksen monipuolisuus säilyy, jos tutkimuksen tilaajia on riittävän paljon niin eri alojen kuin yksittäisenkin alan sisältä. Yliopiston pitää vain ylittää opetuksen laadussaan ja omaperäisen tutkimuksen merkityksellisyydessä tietty kriittinen massa, jonka jälkeen siitä muodostuu haluttava yhteistyökumppani.
analyysi Esimerkki: Stanfordin yliopiston yhteyksiä muihin yliopistoihin maailmalla. Laaja-alainen verkostoituminen tuottaisi Aalto-korkeakoululle kulttuurisesti rikkaan opiskelija-aineksen. 2 Yliopiston ja yritysten välinen vuorovaikutus 2 YLIOPISTO KOULUTUS TUTKIMUS TIETO TAITO TYÖVOIMA RAHA MARKKINOINTI TYÖPAIKAT TUOTANTO- KONEISTO YRITYS
Yliopisto ja kaupunki HANNU LOUNA OSA : NELJÄ OLEMASSAOLEVAA YLIOPISTOA Tarkastelussa yliopiston suhde ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja palveluihin; mallista itsenäinen kampus kaupungissa kohti mallia kaupunki kampuksena. Ensinmainitussa mallissa yliopisto sijoittuu kaupunkiin itsenäisenä yksikkönä kaupunkirakenteesta irrallaan. Jälkimmäisessä mallissa kaupungin ja yliopiston struk-tuuri ja toiminnot nivoutuvat toisiinsa. KUVISSA KÄYTETTYJEN MERKKIEN SELITYS -KAUPUNKIRAKENNE kampus keskusta urbaani -LIIKENNE päätiet rautatiet metro -IKONIT kuvaavat yliopistoon liittyvien päivittäisten toimintojen keskittymiä, sekä niiden pääasiallista tarjoajaa: yliopisto opiskelijoille ja henkilökunnalle yleiset kaupungin palvelut (kaupat ym.) yliopisto suurelle yleisölle (museot ym.) ESIMERKKI : BATHIN YLIOPISTO Yliopisto (lähes) kaupungissa ESIMERKKI 2: HARVARDIN YLIOPISTO Bostonin metropolialueella toistensa kanssa vuoro-vaikuttavat kampukset
ESIMERKKI 3: OXFORDIN YLIOPISTO Kaupunki=Yliopisto ESIMERKKI 4: HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUS Yliopisto pääkaupungin keskustassa OSA 2: KAKSI EPÄTAVANOMAISTA RATKAISUA HELSINKIIN UUDEN YLIOPISTON MALLIKSI Heti Helsingin ydinkeskustan ulkopuolelta on löydettävissä alueita, joita on vielä varaa kehittää ja tiivistää huomattavasti nykyisestä. Kuten edelläolevan analyysin esimerkeistä näkyy, maailman tunnetut yliopistot ovat usein tiiviissä, molempia osapuolia hyödyttävässä vuorovaikutuksessa ympäröivän kaupunkirakenteen kanssa. Sijoittelun periaatteet: - olemassaolevan kaupunkirakenteen sekä liikenneyhteyksien täydentäminen ja hyödyntäminen - lähellä mahdollisia yhteistyökumppaneita - lähellä julkisia ja kaupallisia palveluita - kaupungin keskustaelämän monimuotoisuuden lisääminen VAIHTOEHTO : KETJUYLIOPISTO, joka yhdistää Pasilan ja Helsingin keskustan, hyödyntäen ja täydentäen Töölönlahden puistovyöhykettä. VAIHTOEHTO 2: KESKITETTY YLIOPISTO Länsisataman alueelle, Helsingin keskustan kupeeseen, tehden uudesta kaupunginosasta monipuolisemman.
University and campus CASPER WREDE UNIVERSITY IS - A place of science and education with demonstrated qualities and goals for learning and research - A cultural forum - A social organism in a creativity-inducing environment - A dynamic-globally involved player in the society CAMPUS NEEDS INNERCITY CAMPUS has grown within the city center. City has created university or university has created city. (Philadelphia, PennUniversity) - Cooperation between scolars-industry-public - Integration into society - A shared vision of role and function - A strategy and funding - An integrated sustainable campus concept - Complementary and diverse programmes - Synergy - Service SUBURBAN CAMPUS is like a satellite town, with own services. It can be a former innercity campus or a totally new campus. (FU Berlin) IT SHOULD BE PLANNED Integrate the city into the university or Integrate the university into the city Plan is a dynamic process based on the organism of a town - It is taylor made It should be linked to civic and cultural life - The town of knowledge accepts the mixture of chaos and regulation - and it supports and promotes goals without formalisation GREENFIELD CAMPUS stands freely in a parklike setting with open fields, pedestrian walkways and water elements. (ETH Hönggerberg)
CITY VERSUS CAMPUS Environment and topography. City stukture and campus site. Where is the campus situated in relation to the city center? Paradigms of the time and architectural styles. Cultural connection, sociological aspects and user groups. analyysi Connections of civic and business life. The size of the university and fields of science. Campus typology? Public and private places - and security. Sport activity and leasure activity. Economic structure and economic funding. Regional impact and the demography. HIGH-TECH CAMPUS consists of multidimensional spaces, knowledge and synergy. (Saitama Prefectural University) CONGLOMERATE CAMPUS develops a cluster of campuses in big scale. (Guangzhou University City, GZUC) CORPORATE CAMPUS is a mixture of offices, research and manufacturing. Has a good transport network. (The Novartis Campus, Basel) METROPOLITAN CAMPUS consists of an university which is scattered around the whole metropolitan area. (Helsinki metropolitan area) NEW URBAN CAMPUS is a new city of knowledge. Created with services of a city and facilities of an university. (Redevelopment Uithof) REGIONAL UNIVERSITY -campuses are located in different cities of the region. It forms interaction. (Barcelona North Campus, UPC)
Kampus - rakenne ja organisaatio VILLE YLÖNEN TKK HSE TKK - Kampusalue muodostaa helposti erottuvan kokonaisuuden - Toiminnot on ryhmitelty tieteenalojen mukaan erillisiksi yksiköiksi TaiK - Vuorovaikutus yksiköiden välillä on heikkoa - Kampuksen kehittäminen vaatii suuria kertainvestointeja 2 HSE - Kampusalue sulautuu osaksi kaupunkirakennetta - Yksiköt koostuvat useista eri tieteenhaaroista - Hyvät mahdollisuudet yksiköiden väliselle vuorovaikutteisuudelle - Kampus on rakenteeltaan joustava ja monipuolinen TaiK - Tiivis rakennuskeskittymä - Yksiköt jakautuneet tiloihin sirpaleisesti Kampusten nykyinen rakenne 2 Yksiköiden sisäisen kollektiivisuuden lisäksi on tärkeää myös niiden välinen yhteistyö - Hyvät mahdollisuudet sisäiseen vuorovaikutukseen ja korkea kollektiivisuuden aste kouluna - Ongelmia tilojen laajennettavuuden ja joustavuuden kanssa
analyysi INSTITUUTIOT Yksiköiden sijoittuminen kampuksen rakenteeseen sekä organisaatioon vaikuttaa niiden väliseen vuorovaikutukseen sekä tapaan ja tiiveyteen, jolla ne ovat yhteydessä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. YKSIKöT YHTEYDET Sijoituksella voidaan korostaa esimerkiksi tietyn yksikön autonomisuutta tai mahdollista tehtävää kaupunkia ja yliopistoa yhdistävänä tai erottavana vyöhykkeenä. Rakenteiden ja organisaatioiden järjestäytymismahdollisuuksia
Yliopiston paikka ESSI VEHKANEN s c h o o l s Useimmissa medialähteissä uuden innovaatioyliopiston on kaavailtu sijoittuvan yhdelle tai in maksimissaan kahdelle keskittyneelle kampukselle. TKY:n kannanotoissa ja Sailaksen raportissa on ilmaistu halu keskisttää suuri osa o kolmen koulun opetuksesta Otaniemeen. f Toisaalta usea taho Helsingin kaupungilla f haluaisi pitää Taideteollisen korkeakoulun pääkaui pungissa ja sijoittaa sen parempien yhteyksien c a päähän Otaniemestä, ehdotetuista sijaintivaihe toehdoista varteenotettavimmat ovat Kalasas c tama ja Koivusaari (kuva2). t Helsingin Kauppakorkeakoulu on selkeästi ili maissut halunsa säilyttää tilansa Helsingin kesv kustassa. Näiden mielipiteiden rinnalle esitin ratkaisuja, i joissa kolme koulua toimivat erillään, mutta t tiiviisti verkostoituneena. Mahdollisena yhdisy tävänä tekijänä voivat toimia esimerkiksi koulujen yhteiset tilat pien- ja suuryritysten sisällä, c kaikkien kolmen koulun helposti saavuttama kohtauspaikka keskustassa tai metroasemien e ja metrokulkuneuvon aktivointi innovaatioyliopisn ton yhteiseksi toimintakentäksi (kuvat 3,4,5). Current situation Taik t t e u r b e School in offices: working life and studying connected 3 Taik Vallila TKK Keilaniemi HKKK Lauttasaari Katajannokka Punavuori Activity Areas center the/ design campuses whereconnecting architecture / technical companies are concentrated. Universities hire room in the companies / in 4 their nearby environment. Master level teaching and research of different fileds is focused to these office environments. Companies and universities as well as different studying fields have efficient co-operation. Taik Universitiy campuses become smaller. Bachelor level courses are still held mostly in campuses. The location of the campuses becomes irrelevant. The real synergy between stydying fields happens in the office environments. TKK HKKK HY Yliopistojen keskus Kampissa Tube - university: campuses and synergy centers along the tube network New activity center connects the campuses. The new center works as a place for campus co-operation and marketing 5 the different education fields of the Innovation Univeristy. Taik The know-how of activity center`s co-operation moves to campuses by Internet and people. Courses (Bachelor level) are still held in campuses. The location and number of campuses is irrelevant. The campuses become smaller and are hired. TKK TKK HKKK Possibility C: Two campuses connected with the future underground network: Art and design (Korpinen) - Engineering and Economics HUT - Helsinki University of Technology HSE - Helsinki School of Economics 2 UIAH - University of Art and Design Helsinki HKKK Kalasatama Otaniemi Koivusaari u n i v e r s i t y Kamppi HUT - Helsinki University of Technology and possibly HSE - Helsinki School of Economics UIAH - University of Art and Design Helsinki, Architecture department from HUT (and possibly other art universities) in Kalasatama Future metroline, travelling from campus to 2 in 5-20 minutes [3] Tubestations and their nearby environment work as campuses` connection, communication and synergy centers Nykyiset kampusten sijainnit 2 Media:Tubeehdotuksia yliopiston sijainnista becomes the most important information table of the campuses. Tube carriages will be filled with advertisements about team work projects, lectures and workshops between the campuses. Location campuses is irrelevant. yhdistämiseen soveltuvia 3 Toimisto jaof the koulutilojen yrityskeskittymäalueita 4 Kolmen yliopiston kohtaamiskeskus: Kamppi 5 Kolmen yliopiston toimintojen yhdistäminen metrokulkuneuvon ja metroasemien avulla
analyysi pajatiloja neuvottelutiloja Yliopistojen tilat toimitoissa työssäoppiminen kirjastotiloja yhtiöiden ja yliopiston yhteyskäyttöön kurssitöiden esittely yrityksille 2 vapa-ajan tiloja yliopistojen yhteistyötiloja 4 Synergiakeskuksia: yhteistä kampustoimintaa muunneltavia tiloja keskitetty koulujen kirjasto ruokala-kahvila tapahtumatilaa näyttelytilaa Malli yritys- ja koulutilojen yhdistämisestä 2 Malli koulujen yhteisestä synergiakeskuksesta esim. metroreitin yhteydessä
VAIHE 2 SKENAARIO
Tabula Rasa PETJA HYTTINEN, PETJA HYTTINEN, JAAKKO PARKKONEN, JAAKKO PARKKONEN, JAAKKO PELTONEN, JAAKKO PELTONEN, VILLE YLÖNEN VILLE YLÖNEN Analyysiosiossa käsitellyt kolme kampusaluetta ovat syntyneet hyvin erilaisten tarpeiden sekä voimavarojen yhteisvaikutuksesta. Alueiden Analyysiosiossa sisältö rajaa ja ohjaa käsitellyt jatkokehitystä kolme kampusaluetta voimakkaasti syntyneet ennalta hyvin määrättyyn erilaisten suuntaan. tarpeiden Näi- sekä ovat voimavarojen den olemassa yhteisvaikutuksesta. olevien kampusten kehittäminen Alueiden sisältö uuden rajaa yliopiston ja ohjaa tarpeita jatkokehitystä vastaaviksi voimakkaasti on siis ennalta ongelmallista. määrättyyn suuntaan. Näiden olemassa olevien kampusten kehittäminen uuden yliopiston Uuden tarpeita yliopiston vastaaviksi kannalta on olisi siis ensiarvoisen ongelmallista. Uuden tärkeää yliopiston pystyä sovittamaan kannalta olisi kolme ensiarvoisen erilaista tärkeää tahoa pystyä yhteen sovittamaan ilman, että lopputulos kolme erilaista määräytyy tahoa yhteen jo olemassa ilman, olevien että lopputulos tilojen perusteella. määräytyy Vanhat jo olemassa kampusmallit olevien ohjaavat tilojen perusteella. väistämättä Vanhat vanhoille kampusmallit urille, ja uudesta ohjaavat Innovaatioyliopistosta väistämättä vanhoille kehkeytyy uudesta tällöin Innovaatioyliopistosta vain Suuri kompromissi. kehkeytyy urille, ja tällöin vain Suuri kompromissi. Tabula rasa -mallit tutkivat erilaisia mahdollisuuksia rasa keskittää -mallit innovaatioyliopiston tutkivat erilaisia mahdolli- toimin- Tabula suuksia not täysin keskittää uudeksi kampukseksi. innovaatioyliopiston Yliopis-toimintoalueen täysin kehitys uudeksi voidaan kampukseksi. aloittaa puhtaalta Yliopistoalunoeen pöydältä kehitys hyödyntäen voidaan aloittaa jo olemassa puhtaalta olevaa pöydältä tietoa hyödyntäen tilallisista tarpeista, jo olemassa mutta kuitenkin olevaa tietoa vapaana tilallisista valmiin tarpeista, struktuurin mutta asettamista kuitenkin rajoitteista. vapaana valmiin Näin tarjoutuu struktuurin mahdollisuus asettamista uusien rajoitteista. tilojen Näin tarjoutuu sekä organisaatioiden mahdollisuus tehokkuuden uusien tilojen ja joustavuuden maksimointiin tehokkuuden sekä parhaiden ja joustavuuden mahdol- sekä organisaatioiden maksimointiin listen liikenneyhteyksien sekä parhaiden luomiseen mahdollisten kampusalueelle. luomiseen kampusalueelle. liikenneyhteyksien Pitkällä aikavälillä suurtenkin instituutioiden siirtyminen Pitkällä aikavälillä on täysin suurtenkin mahdollista instituutioiden ja avaa uudenlaisia siirtyminen mahdollisuuksia on täysin mahdollista kohdistaa ja avaa yliopiston uudenlaisia mahdollisuuksia halutulle alueelle. kohdistaa Kampusta yliopiston voidaan vaikutus tällöin vaikutus käyttää halutulle tehokkaana alueelle. työkaluna Kampusta koko voidaan metropolialueen tällöin käyttää kehittämisessä. tehokkaana työkaluna koko metropolialueen kehittämisessä. 2 3 UIAH 4 5 TKK HSE HSE TKK HSE UIAH UIAH TKK TKK HSE HSE TKK UIAH UIAH Uuden Uuden kampuksen kampuksen sijoituksella sijoituksella voidaan voidaan vaikuttaa vaikuttaa metropolialueen metropolialueen kehitykseen. kehitykseen 2 Kolmen Kolmen erilaisen erilaisen yliopiston yliopiston sovittaminen sovittaminen yhdelle yhdelle olemassa olemassa olevalle olevalle kampusalueelle kampusalueelle on on haastavaa. haastavaa UIAH TKK HSE UIAH TKK HSE 3 Alue Alue ei ei tarjoa tarjoa riittävän riittävän kokoisia kokoisia tai tai yhtenäisiä yhtenäisiä tiloja tiloja 4 Yliopiston Yliopiston ja ja ympäristön ympäristön imagot imagot eivät eivät sovi sovi toisiinsa toisiinsa 5 Uudessa kaupunkirakenteessa tilat rakentuvat tarpeen mukaan kotimaiseen ja globaaliseen mittakaavaan. mittakaavaan 2
tabula skenaario rasa 2 factory factory yliopisto opetus factory yrittäminen kaupunki ja asukkaat factory factory innovaatioyliopisto uudet tutkinnot ja tutkimusalat uudet yritykset ja innovaatiot yritykset oppilaat 3 08: - 6: 20: - : auditorio kahvila elokuvateatteri 200-205 205 - Factoryt toimivat tehokkaina kontaktipintoina ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Niissä voi kehittyä prosesseja joilla yliopistoon syötetään uutta opiskelijaainesta. Factoryt toimivat tehokkaina kontaktipintoina ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Niissä voi kehittyä 2 prosesseja Factory-toiminta joilla yliopistoon juurruttaa syötetään yliopiston uutta elimelliseksi opiskeli- osaksi jaainesta. kaupunkirakennetta. Uudet työpaikka- ja liikealueet kurkottavat kohti kaupunkia, kun taas syntyvät opetus- 2 Factory-toiminta ja tutkimustilat juurruttaa kytkevät yliopiston factoryitä elimelliseksi yliopistoon. osaksi kaupunkirakennetta. Uudet työpaikka- ja 3 liikealueet Tilojen muuntojoustavuuteen kurkottavat kohti kaupunkia, ja monikäyttöisyyteen kun taas pyritään syntyvät sekä opetus- lyhyellä ja tutkimustilat että pitkällä kytkevät aikavälillä. factoryitä yliopistoon. 3 Tilojen muuntojoustavuuteen ja monikäyttöisyyteen pyritään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. työpaja laboratorio yritys 3
tabula rasa tabula rasa rasa 2 2 tutkimusyksiköt tutkimusyksiköt yksityinen tila yksityinen tila hallinto hallinto osastot/tiedekunnat osastot/tiedekunnat yritykset kollektiivinen kollektiivinen asuminen julkiset palvelut julkiset palvelut kollektiivinen tila kollektiivinen tila yliopisto yliopisto liikenteen solmukohta liikenteen solmukohta julkinen tila julkinen tila,,, 2 Kampuksen Kampuksen Kampuksen tilahierarkia tilahierarkia tilahierarkia vaikuttaa vaikuttaa vaikuttaa tapaan tapaan tapaan ja ja intensiteettiin jolla jolla jolla ja in- intensiteettiin, se se se kommunikoi kommunikoi kommunikoi ympäröivän ympäröivän ympäröivän kaupunkitilan kanssa. kanssa. kanssa. kaupun- kaupunkitilan 3 Yliopiston Yliopiston alueesta voidaan tehdä liikenteellinen solmukohta, Yliopiston alueesta johon alueesta voidaan kaikki voidaan tehdä liikenne tehdä liikenteellinen keskitetään. liikenteellinen solmukohta, Näin johon tarjoutuu optimaaliset johon kaikki kaikki liikenne kulkuyhteydet liikenne keskitetään. keskitetään. Näin sekä kotimaahan Näin tarjoutuu optimaaliset että ulkomaille. kulkuyhteydet sekä sekä kotimaahan että että ulkomaille. 4 Asuminen Asuminen Asuminen keskittyy keskittyy keskittyy solmukohdan solmukohdan solmukohdan ympärille ympärille ympärille kehämäisesti kehämäisesti asumisen asumisen asumisen keston kehä- keston mukaan. mukaan. mukaan. Lyhytaikaisen Lyhytaikaisen Lyhytaikaisen asumisen asumisen keskittyminen keskittyminen keskittyminen solmukohdan solmukohdan solmukohdan välittömään välittömään läheisyyteen tekee alueesta selkeän ja ennakkoluulottomasti lähestyttävän. välittömään läheisyyteen tekee tekee alueesta selkeän Tämä ja kannustaa ja ennakkoluulottomasti ennakkoluulottomasti solmukohdan kotimaista lähestyttävän. lähestyttävän. ja kansainvälistä Tämä Tämä liikennettä. kannustaa kannustaa solmukohdan solmukohdan kotimaista kotimaista ja kansainvälistä ja kansainvälistä liikennettä. liikennettä. 3 lentoliikenne 4 3 lentoliikenne 4 pitkäaikainen asuminen pitkäaikainen asuminen raideliikenne yritykset yliopisto yliopisto solmukohta solmukohta yliopisto yliopisto yritykset vesiliikenne lyhytaikainen asuminen lyhytaikainen asuminen hotelli hotelli solmukohta solmukohta maantieliikenne maantieliikenne 4
tabula skenaario rasa 2 yliopisto asuminen yritykset yhteistilat Keskittämisen äärimmäisimpänä muotona voidaan yliopiston kaikki tilat sijoittaa yhteen rakennukseen. 2 Tornitaloon voidaan sijoittaa tiloja yliopiston, yritysten ja ja asumisen tarpeisiin. Suuret Suuret yhteistilat lisäävät lisäävät tornitalon sisäistä liikkumista ja ja toimivat kollektiivisina tapaamispaikkoina. 3 Yliopisto voi voi ottaa ottaa myös myös kaupunkirakenteellisesti aktiivisen roolin ja ja perustaa etäyksiköitään suotuisille alueille. Liikkuvat yliopistoyksiköt voivat voivat seurata seurata alu- alueellisia painopisteitä paremmin paremmin kuin kuin staattiset. staattiset. 3 c c c c retkikunta tutkimusmatkailija innovaatio yliopisto c 5
Network CASPER WREDE What is the idea of a Network University? - The three universities can cooperate and emerge while still maintaining their individuality - The network can provide everything from other schools to the own one, without breaking up developed, fine existing structure - The cooperation will provide new forms of synergy in education and research What triggers this development? - The powerful nodes will become centers for information - They will spread and generate new combinations of science - The nodes are the first building parts in a new wider, larger better IY What does it bring or add? - Multidisciplinary education and multidisciplinary new nodes - Better educational possibilities and educational programms - More knowledge - Synergy-creating opportunities - Modern means for a university in global impact How does it change the university culture? - The means and ways of a gaining knowledge gets more practical and time saving - The new synaps creates paths of combinations from different fields - The opening of closed or marginal, even forgotten disciplines will create sub-public nodes - The university will be integrated into society and its networks - The society will have access to certain university sites and networks both for information and polemics CITY NETWORK - NETWORK CITY is a virtual space or a real space The virtual space is real in terms of: Efficiency Producing connections Mastering organisations Distributing knowledge Overcoming distances in any part of the city It create changes in trinomials: Home-work-leisure City-territory-global world Campus-city-region Research-teaching-learning
2 3 4 5 6 Network typologies: three dimensional 2 cell 3 multilinear 4 group 5 ring 6 bus 7 multidimensional virtual network 8 lateral subnetwork 9 tree 7 8 9 NET AND NODES A node is a connection based on the university-city structure. There are different kind of nodes: permanent center nodes, temporary nodes, outlocalised nodes, isolated nodes, transforming nodes, moving nodes, wireless nodes, evolving nodes, distans-learning nodes, hypermedia nodes, submerging nodes... A region forms a grid of nodes. You can place yourself on any node and be at home in the university. Important nodes become centers. The city will densify itself around these nodes and form a super-net structure according to these points of activity. The nodes are attractors, distributors or barriers. Different networks connect to the nodes, constantly creating new systems. Integrating or disclosing nodes create strategical spheres of activity. BENEFITS OF A NETWORK UNIVERSITY ARE: - Flexible submerging of independent universities - Constant change of higher educational systems - The flexible interweaving of programmes - Testing of feasibility of new strategies in education - Bridging cultural differences between different systems - Lower costs of centralization and moving - Higher levels of service, improved access - Maintaining of individual university cultures within a new framework - Savings in site and building costs - Better opportunities for impact on the global society and policy-making
Verkosto ERNO HEIKKOLA, ESSI VEHKANEN Ryhmätyön tehtävänä oli miettiä, miten olemassa olevia kampuksia voidaan tulevaisuudessa kehittää opetusmetodien, tilojen ja erilaisten verkostomallien avulla mahdollisimman vuorovaikutteiseksi kokonaisuudeksi. Koulujen välisten workshoppien ja factorien lisäksi painotettin ylioppilaskuntien yhä tehokkaampaa toimintaa. Kolmen korkeakoulun ylioppilaskunnat omistavat esimerkiksi lukuisia kiinteistöja pääkaupunkiseudulla (ks. kuva vasemmalla). Näistä tiloista soveltuvimmat voitaisiin tarpeen vaatiessa muuttaa yliopistojen yhteisiksi opetustiloiksi tai vuokrata osittain esimerkiksi poikkitieteellisille itsenäistä työtilaa tarvitseville oppilasryhmille. Tällä tavoin kolmen korkeakoulun välinen yhteistyö saataisiin helposti käyntiin pienillä ponnistuksilla. 2 Kolmen korkeakoulun ylioppilaskunnan omistamat kiinteistöt pääkaupunkiseudulla (kuva: Helsingin Sanomat) 2 Ideakuva Innovaatioyliopiston toiminnon kehittymisestä eri aikaviiveillä
skenaario Opetuksessa pitäisi tulevaiuudessa kehittää ns. oppilasvaihtojen (JOO-sopimukset) rinnalle entistä tehokkaampaa opettaja- ja professorivaihtoa. Näin murrettaisiin jo varhaisessa vaiheessa rajoja eri oppiaineiden ja alakokonaisuuksien välillä ja kannustettaisiin opiskelijoita hakemaan oppia laajasti eri aloilta. 2 Kurssien järjestäminen virtuaalitilassa vaatii opetukseen tulevaisuudessa isoja lisäresursseja. Siksi kursseilla olisikin hyvä olla varsinaisten opettajien ja professorien lisäksi ns. kurssimanagereita, jotka vastaisivat sähköisten oppimisympäristöjen kehittämisestä ja myös esimerkiksi vierailevien, poikkitieteellisten opettajien hankinnasta kursseille. Suomi voisi ajan kulessa esittäytyä maailmalle virtuaalitilojen yliopistona. Kolme koulua yhdistyvät pikabussiyhteydellä 2 Virtuaalisen oopimistilan merkitys korostuu innovaatioyliopistossa (kuva: Asymptote Architecture)
verkosto 2 Koulujen välistä liikennettä pitäisi kehittää mahdollisimman tehokkaaksi, jotta esimerkiksi poikkitieteellisten opintojen tekeminen ei tuottaisi lisätyötä. Ratkaisuna toimisi esimerkiksi kampusten välinen kolmen pysäkin pikabussiyhteys. Kulkuneuvossa voisi seurata koulujen välisiä sähköisiä tiedotteita ja se toimisi myös hyvin esimerkiksi päätetyöskentelytilana. Ennen kakkea pitäisi kehittää koulujen välinen kohtaamispaikka, synergiasentteri, jossa olisi tilaa niin vapaalle kohtaamiselle kuin tehokkaalle työskentelyllekin. 2 Esimerkki koulujen synergiakeskuksen tilojen jäsentymisestä: päättävät hallintoyksiköt sjoitetaan toiminnan keskukseen, paja-, workshop-, ja työhuonetilojen keskelle, samoin kuin yhteinen kohtaamistila., 3-5 Ideakuvia synergiakeskuksen ilmeestä: ulkoja sisätila, vihreä ja rakennettu vuorottelevt ja elävöittävät kohtaamistiloja 5 3 4
skenaario 2 3-2 Suomea voidaan markkinoida ulkomaille erilaisten virtuaalitilojen yliopistolla. 3 Metro yhdistää kolme kampusta; metroasemat ja metrokulkuneovo aktivoidaan osaksi yliopistoa.
Klusteri ESSI VEHKANEN, HANNU LOUNA, AUVO LINDROOS Jokainen ryhmän jäsen loi skenaarion, jossa yliopistot keskitetään johonkin nykyisistä kampuksisista. Vaihtoehtoja, Otaniemen, Kampin ja Arabian yliopistoklustereita, vertailtiin itsenäisen työn jälkeen ryhmässä ja pohdittiin myös klusterivaihtoehdon etuja ja haittoja muihin ratkaisumalleihin nähden. Eduiksi klusterimallissa nähtiin mahdollisuus tehokkaaseen ja joustavaan tilojen suunnitteluun. Ratkaisumallin mukanaan tuomat lyhyet välimatkat luovat edellytyksiä yhteistyölle eri alojen ja yksiköiden välillä sekä suuren mittakaavan workshopeille. Lisäksi keskittyneen kampuksen ympärille ja sisään saattaa syntyä koulujen kanssa kommunikoivia yritysklustereita. Tiiviisti keskitetyt, useita eri aloja sisältävät klusterit voivat mahdollistaa paremmin ajatustenvaihdon ihmisten välillä, toisin kuin esimerkiksi vain yhteen asiaan keskittyneiden kampusten muodostama verkko. OTANIEMI KAMPPI ARABIA Klusterikampusten sijainnit 2 Klusteriskenaariossa innovaatioita syntyy, kun yhteen paikkaan kerääntyneet eri alojen osaajat kohtaavat. 3 Verkkoskenaariossa on vaarana, että eri alat pysyvät erillään yhteistyöyrityksistä huolimatta.
skenaario 2 3???
klusteri: Arabia 2 3 Toiminnot aluella: asuminen (valkoinen), teollisuus (harmaa), viheralue (vihreä), toimistotilat (punainen) ja korkeakoulu / julkinen palvelu (pinkki) Arabianranta tarjoaisi mielenkiintoisen ympäristön keskitetylle kampukselle: Taideteollisen korkeakoulun lisäksi alueelle on levittäytynyt laaja muotoilijoiden ja taiteilijoiden työhuoneiden ja toimistojen verkosto. Rakentaminen on alueella monipuolista: uutta joustavaa korttelirakentamista yhdistettynä vanhoihin tiilirakennuksiin ja huviloihin. Ne tarjoavat mielenkiintoisia tiloja yliopistonkäyttöön. Rannan laajoille puistoalueille voisi tarvittaessa laajentaa yliopiston tiloja tai hyödyntää sitä esimerkiksi kesäisten ulkoilmaworkshoppien järestämiseen. 4 2 Näkymä Arabianrannan uusiin kortteleihin: laboratorio- ja pajatiloja yhdistettynä asumiseen 3 Tulevat ja nykyiset liikenneyhteydet 4 Ideakuva Arabian kampuksesta 3 aivoyksiköt toimintaranta TKK TKK bussiyhteys kaavailtu metroyhteys HKKK suunnitteilla oleva metroyhteys Arabia keskusta työn esittely kampus nähtävyytenä
skenaario 2 Viikki 3 bussiyhteys Keskuspuisto mahdollinen uusi ratikkayhteys kampusten välilä Arabia Viikki Kumpula Arabia nykyinen ratikkayhteys keskustasta Kalasatama Kaitalahti 4 Näkymäkuva Arabianrantaan 2 Kehitettävät ja olevat yhteydet kampusten välillä 3 Arabian kampus liittyy laajoihin ulkoilualueisiin ja uuteen Kalasataman asuin- ja toimistoalueeseen 4 Ideakuva saapumisesta kampukselle: Yliopistoinformaatio avautuu visuaalisesti aluetta rajaaville teille
klusteri: Otaniemi YLEISTÄ OTANIEMEN KAMPUKSESTA Otaniemi sijaitsee vajaan kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Merenlahden ympäröimä niemi kasvoi aikaisemmin tiheää metsää. 950-luvulla tehdyissä Otaniemen alkuperäisissä suunnitelmissa Alvar Aalto sijoitteli eri toiminnot maastonmuotoja mukaillen itsenäisiksi ryhmikseen käyttötarkoituksen mukaan, oli kyseessä sitten korkeakoulun eri osastot, opiskelija-asuminen, henkilökunnan asunnot tai virkistystoiminta. Alueen keskellä kulkee leveä viheralue. Otaniemen keskuksena toimii kukkulan päälle sijoitettu Teknillisen korkeakoulun päärakennus. Ennen Otaniemen alueen suunnittelukilpailua Aalto vietti aikaa Bostonissa, toimien opetta- jana Massachusetts Institute of Technologyssä. Näin tyypillisestä amerikkalaisesta nurmikenttäkampuksesta tuli malli myös Otaniemeen. Nykyään viheralueet vähenevät nopeasti Otaniemestä, samalla kun rakentamisen määrä on lisääntynyt huomattavasti verrattuna 950lukuun. Ylhäällä: Alvar Aallon Otaniemi-suunnitelma vuodelta 956 Seuraava sivu: Otaniemen nykytilanne Korkeakoulun rakennukset 2 Asuminen 3 Yritykset 4 Teknologiapuisto 5 Viheralueet 6 Kaupalliset palvelut