KOULUJEN ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN

KOULUJEN ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN Kalle Karjalainen Pirjo Kimari TAKE HUHTIKUU 1999

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN... 4 2.1 Lähtötiedot... 6 2.2 Tavoitetason asettaminen... 6 2.3 Erikoistilat... 7 2.4 Ilmavirtojen mitoitus... 8 2.5 Ilmastointijärjestelmän valinta... 9 2.6 Toteutussuunnittelu... 10 2.7 Toteutus... 12 2.8 Käyttöönotto... 13 2.9 Käyttö ja huolto... 13 LÄHTEET... 15 KIRJALLISUUTTA... 17 LIITE 1 ILMASTOINTISUUNNITELMIIN SISÄLTYVÄT LASKELMAT LIITE 2 TOTEUTUSVAIHEEN TARKASTUKSET JA MITTAUKSET LIITE 3 ILMANVAIHDON KORJAUSRAKENTAMISEN TAVOITTEET

1 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään koulujen ilmanvaihdon korjausrakentamisprosessin läpivientitapa. Raportti kuuluu Koulujen sisäilma ja energiatalous tutkimuksen julkaisuihin. Tutkimuksesta julkaistut muut raportit ovat Koulujen ilmanvaihdon korjausratkaisut, jossa kuvataan korjausrakentamiseen soveltuvia ilmanvaihtoratkaisuja ja Koulujen sisäilma ja energiatalous, joka on yhteenveto tutkimukseen sisältyneiden tutkimuskohteiden tuloksista ja toimii perusteluosana kahdelle muulle raportille. Koulujen sisäilman laatua voidaan arvioida Suomen rakentamismääräyskokoelmassa annettujen uudisrakentamista koskevien ohjeiden, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaan Sisäilmaohje ja Sisäilmayhdistyksen julkaiseman Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus suosituksen mukaan. Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet määrittävät vähimmäisvaatimustason uudisrakentamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa määritelty tyydyttävä taso vastaa rakentamismääräyskokoelmassa määriteltyä tasoa; välttävä tason alittaminen voi aiheuttaa terveyshaittaa. Kolmiosainen Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus on tarkoitettu käytettäväksi suunnittelun, urakoinnin ja laitevalmistuksen apuna; luokitus ei ole viranomaissäännös. Taulukkoon 1 on koottu edellä mainittujen ohjeiden ja suositusten raja-arvot ilman hiilidioksidipitoisuuden, lämpötilan, vedon ja äänitason osalta. Taulukko 1. Sisäilmastoa koskevat ohjearvot. RakMK, osa D2 (YM) Välttävä taso Sisäilmaohje (STM) Tyydyttävä taso Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus (SIY, RAKLI, SAFA, SKOL) S1 S2 S3 Hiilidioksidipitoisuus, ppm 1500 1500 1500 1000 1250 1500 Ilman lämpötila talvella, o C 20-22 20 21 21-22 22-23 20-24 Veto talvella, m/s 0,18 0,22 0,18 0,1 0,15 0,15 Äänitaso, db(a) 35 30 35 35 Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen vanhoihin kouluihin parantaa niiden sisäilman laatua oleellisesti. Tämän tutkimuksen 14 koulukohteessa mitattiin sisäilman laatua ennen

2 korjausrakentamista ja sen jälkeen. Mittaukset suoritettiin tilojen tavanomaisissa käyttötilanteissa. Ennen ilmanvaihdon perusparannusta tutkimuskohteiden ilman laatu oli heikko. Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettujen koulujen luokkatiloista mitattu enimmäishiilidioksidipitoisuus ylitti yhtä rakennusta lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysministeriön oppaan Sisäilmaohje, 1997:1 antaman 1 500 ppm:n rajan. Korjausrakentamisen jälkeen kaikissa kouluissa luokkien hiilidioksidipitoisuudet alittivat luokan S3 raja-arvot ja yhtä koulua lukuun ottamatta myös luokan S2 raja-arvot. Ilmanvaihdon korjausrakentaminen alensi kouluissa maksimihiilidioksidi-pitoisuuksia keskimäärin 630 ppm ja painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettujen koulujen hiilidioksidipitoisuutta 850 ppm. Koettu ilman laatu, jota opettajat kyselyissä arvioivat asteikolla 4 10, parani korjausrakentamisen myötä 6,5:stä 7,9:ään. Ilmanvaihdon osuus voi olla yli puolet koulurakennusten koko lämmitysenergian kulutuksesta. Ilmanvaihdon lämmitysenergian kulutukseen vaikuttavat oleellisesti ilmanvaihdon käyttöajat ja lämmön talteenotto poistoilmasta. Vaikka ilmanvaihdon korjausrakentamisessa ilmavirrat yleensä suurenevat merkittävästi, energian kulutus voidaan hallita käyttöaikojen ja lämmön talteenoton avulla. Rakennuksen sähköenergian kulutus lisääntyy puhaltimien sähkön kulutuksen vuoksi. Tutkimuskohteiden ilmanvaihdon suunnittelussa, toteuttamisessa sekä käytössä ja huollossa tuli esiin useita puutteita. Ilmanvaihdon moitteettoman toiminnan aikaansaamiseksi korjausrakentamisprosessia on syytä kehittää nykyistä tavoitteellisemmaksi ja tehokkaammaksi. Sisäilmaston tavoitetason määrittely on harvinaista. Yhdenkään tutkimuskohteen suunnitelmaan ei sisältynyt sisäilmaston tavoitearvoja. Tällaisessa tilanteessa tilaaja voi edellyttää suunnitelmalta ja toteutukselta korkeintaan viranomaisohjeiden määrittelemää vähimmäistasoa. Suunnitelmiin ei myöskään sisältynyt laskelmia, jotka olisivat osoittaneet, minkä tavoitetason mitoitus ja laitevalinnat takaavat mitoituskuormitustilanteessa. Sisäilmaston tarkastaminen mittauksin käyttöönottovaiheessa oli koekohteissa yhtä harvinaista kuin tavoitetason asettaminen. Ainoastaan suunniteltujen ilmavirtojen toteutumisen urakoitsijat osoittivat mittauspöytäkirjoin. Puutteiden ja mahdollisten sisäilmas-

3 tovalitusten syiden selvittäminen tällaisen rakentamisprosessin jälkeen on vaikeaa ja suunnittelijan ja urakoitsijan välisen vastuun jaon määrittäminen on miltei mahdotonta. Tässä raportissa esitetään ilmanvaihdon korjausrakentamisen toteuttaminen siten, että tavoitetaso määritetään ja sen toteutumista seurataan suunnitteluvaiheessa laskelmin ja urakka- ja käyttövaiheessa mittauksin.

4 2 ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN Ilmanvaihdon perusparantaminen lähtee liikkeelle vanhan ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan selvittämisestä ja uudelle ilmanvaihtojärjestelmälle asetettavan tavoitetason määrittämisestä. Perusparantamismenettelyssä on varmistettava, että suunnitelma ja toteutus tuottavat sen sisäilmasto- ja energiataloustason, joka projektissa on asetettu tavoitteeksi. Lopuksi on vielä huolehdittava siitä, että ylläpidetään samaa tavoitetasoa ilmanvaihtolaitoksen oikeilla ja tarkoituksenmukaisilla käyttö- ja huoltotoimenpiteillä. Tilaaja ja LVI-suunnittelija sopivat koulurakennuksen ilmanvaihdon perusparantamiselle sisäilmastoa ja energiataloutta koskevan tavoitetason. Tavoitetaso asetetaan ainoastaan sellaisille tekijöille, joiden todentaminen mittauksin on mahdollista. Tavoitetason toteutuminen varmistetaan suunnitteluvaiheessa laskelmin ja toteutusvaiheen päätteeksi mittauksin. Liitteessä 1 on tilaajan muistilista, jossa on esitetty ne laskelmat, jotka suunnittelijan on tilaajalle osoitettava sisäilmasto- ja energiataloustavoitteen toteutumisesta, sekä ne tarkastukset ja mittaukset, jotka ilmanvaihtolaitosta vastaanotettaessa on suoritettava tavoitetason saavuttamisen varmistamiseksi. Koulujen ilmanvaihdon perusparantamismenettely on kuvattu kaaviona kuvassa 1. Perusparantamisprosessin eri osioihin sisältyvät tehtävät on esitetty kuvissa 1 9. Kaavioihin liittyvät tarkentavat selitykset ovat luvuissa 2.1 2.9.

5 Lähtötiedot Tavoitetason asettaminen Erikoistilat Ilmavirtojen mitoitus Järjestelmän valinta Toteutussuunnittelu Toteutus Käyttöönotto Käyttö- ja huolto Kuva 1. Koulujen ilmanvaihdon perusparantamismenettely.

6 2.1 Lähtötiedot Ilmanvaihdon perusparantamissuunnittelun lähtötietotarpeet on esitetty kuvassa 2. Ilmanvaihdon suunnitteluun vaikuttavia lähtötietoja ovat hankkeen laajuustiedot, tilojen käyttökuormitus ja erikoistilojen, kuten keittiön, laboratoriotyötilojen ja teknisen työn tilojen tarve ja kuormitukset. Jos ilmanvaihdon parantamisessa käytetään hyväksi entisen ilmanvaihtolaitoksen osia tai ilmanvaihtolaitos aiotaan pelkästään huoltaa, puhdistaa ja säätää, on vanhan ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus ja laitteiden kunto selvitettävä ilmanvaihtosuunnittelun pohjaksi. Ilmanvaihtosuunnitelmaan vaikuttavat lisäksi rakennuksen sijainti ja arkkitehtisuunnittelijalta saatava tieto rakennuksen palo-osastoinnista. Lähtötiedot rakennusten lukumäärä, pinta-ala ja kerrosluku palo-osastointi ilmansuunnat oppilasmäärä erikoistilojen tarve vanhan ilmastointijärjestelmän kunto Kuva 2. Perusparantamissuunnittelun lähtötietotarpeet. 2.2 Tavoitetason asettaminen Ilmastoinnin tavoitetason määrittämiseksi tarvittavat tekijät on esitetty kuvassa 3. Ilmanvaihtosuunnittelijan on yhdessä tilaajan ja koulurakennuksen käyttäjän edustajien kanssa sovittava ilmastoinnin tavoitetaso sekä sisäilmaston että käyttökustannusten osalta. Tavoitetason valintaan vaikuttavat mm. laitoksen investointi- ja käyttökustannukset sekä viranomaissäännökset, jotka määrittävät alhaisimman hyväksyttävän tason. Sisäilmaston tavoitetaso asetetaan vain niille sisäilmastotekijöille, jotka voidaan tavanomaisin mittauksin tarkistaa laitoksen valmistuttua. Tällaisia sisäilmastotekijöitä ovat ilman lämpötila, veto, hiilidioksidipitoisuus ja äänenpainetaso. Teknisen työn tilojen

7 osalta on syytä tarkastella lisäksi tilojen pölypitoisuutta, jonka mittaustekniikkaa ei kuitenkaan voida pitää tavanomaisena. Ilmanvaihdon aiheuttamalle energiankulutukselle on syytä asettaa myös tavoitetaso, vaikka ilmanvaihdon energiankulutusta ei yleensä erikseen mitatakaan. Tavoitetason toteutuminen sähköenergian osalta on kohtuullisen helposti selvitettävissä käyttöaikojen ja sähkötehojen mittauksen avulla. Lämmitysenergian kulutustavoitteen toteutuminen voidaan arvioida riittävän tarkasti vuosittain Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D5 laskentaohjeita ja seurantavuoden säätietoja hyväksikäyttäen. Koulujen korjausrakentamiseen soveltuvat tavoitetasot on esitetty esimerkkinä liitteessä 3 sekä julkaisussa Koulujen ilmanvaihdon korjausratkaisut. Tavoitetason asettaminen lämpötila: kesä / talvi hiilidioksidipitoisuus veto: kesä / talvi äänitaso pölypitoisuus (tekn. tilat) ilmanvaihdon energiankulutus Kuva 3. Ilmastoinnin tavoitetason määrittämiseksi tarvittavat tekijät. 2.3 Erikoistilat Koulurakennuksessa luokkatilojen kuormituksista ja käytöstä poikkeavia erikoistiloja ovat keittiö ja ruokala, opetuslaboratoriot, teknisen työn tilat, opetuskeittiöt, ATKluokat sekä juhla- ja voimistelusalit. Näiden tilojen muusta koulun käytöstä poikkeavat käyttöajat, lämpö- ja epäpuhtauskuormat sekä kuormitusten vaihtelu on suunnittelijan selvitettävä yhdessä käyttäjän kanssa ja dokumentoitava ne suunnittelun perusteina siten, että ne myöhemminkin pystytään tarkistamaan.

8 Erikoistilat Opetuslaboratoriot Teknisen työn tilat Kotitalousluokka kohdepoistot pölypitoisuus lämpökuormat lämpökuormat purunpoisto käyttöajat lämpökuormat kohdepoistot maalaustilat kohdepoistot ATK-luokat Keittiö ja ruokala Juhla- ja voimistelusali lämpökuormat valmistus- vai jakelukeittiö lämpökuormat kohdepoistot käyttöajat käyttöajat kuormituksen vaihtelu Kuva 4. Erikoistilojen suunnittelun perusteet. 2.4 Ilmavirtojen mitoitus Ilmavirrat mitoitetaan kuormitusten ja tavoitetason perusteella. Suunnitelmasta on käytävä ilmi ilmavirtojen mitoituksen perusteena olevat kuormitukset kuten oppilasmäärät ja lämpökuormat. Erikoistilojen kohdepoistojen mitoitusperusteet esitetään myös suunnitelmassa. Ilmavirtojen mitoitus kuormitukset (henkilökuorma / lämpökuorma) ja tavoitetasosta lasketut tilakohtaiset ilmavirrat kohdepoistojen mitoitus Kuva 5. Ilmavirtojen mitoituksen sisältö.

9 2.5 Ilmastointijärjestelmän valinta Koulurakennusten tavoitetasojen täyttävien ilmastointijärjestelmien valintavaihtoehtoja on esitetty kuvassa 6. Koulurakennusten kesäaikainen käyttö on yleensä vähäistä, joten kohteisiin valittaviin järjestelmiin ei sisälly jäähdytystä. Rakennuksen sijainti, laajuus ja huoltohenkilökunnan ammattitaito vaikuttavat siihen, päädytäänkö hajautettuun vai keskitettyyn ilmanvaihtojärjestelmään. Koulujen ilmanvaihdon korjausratkaisut - raportissa esitetään erilaajuisiin koulurakennuksiin suositeltavia ilmanvaihtojärjestelmiä. Sekä keskitetyissä että hajautetuissa ilmanvaihtojärjestelmissä voidaan valita joko vakioilmavirtajärjestelmä, jossa ilmavirtoja voidaan muuttaa ainoastaan puhaltimien kierroslukua muuttamalla, tai järjestelmä, jossa ilmavirrat ohjautuvat hiilidioksidipitoisuuden tai lämpötilan mukaan. Jaettaessa tiloja eri koneille on pidettävä mielessä käytön helppous. Käyttövirheiden mahdollisuus kasvaa, kun hajautetussa järjestelmässä useampi kuin yksi kone palvelee yhtä tilaa. Samoin opetushenkilökunnan käytön varaan tarkoitettujen moottoripeltien ohjauskytkimet tai koneiden käyttökytkimet aiheuttavat usein ongelmia, koska ohjauskytkimien tarkoitus on käyttäjille epäselvää. Järjestelmän valinta Vaihtoehtoiset ilmastointijärjestelmät Keskitetty vakioilmavirtajärjestelmä hiilidioksidipitoisuuden tai lämpötilan mukaan ohjautuva ilmavirta Huom! Tilojen jako eri koneille Hajautettu vakiovirtajärjestelmä hiilidioksidipitoisuuden mukaan ohjautuva ilmavirta Huom! Tilojen jako eri koneille Kuva 6. Ilmastointijärjestelmän valinta.

10 2.6 Toteutussuunnittelu Kuvassa 7 on esitetty ilmastointisuunnitelmaan sisältyvät asiat. Suunnittelussa on varmistuttava, että tuloilman jako ei aiheuta vetoa. Suunnittelijan tulee osoittaa valmistajien tuotetietoja tai ATK-ohjelmia käyttäen tilaajalle, että valittujen päätelaitteiden heittokuviot soveltuvat tiloihin. Syrjäyttävää ilmanjakoa käytettäessä suunnittelija osoittaa, että päätelaitteen lähialue on oleskeluvyöhykkeen ulkopuolella. Kanavistosuunnitelmasta suunnittelijan on voitava osoittaa, miten ilmavirrat säädetään. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi myös kanaviston ja päätelaitteen aiheuttamat painehäviöt eri kanavareiteillä. Kanavien puhtausluokka- ja tiiviysluokkavaatimus sekä mahdollisuus kanaviston puhdistamiseen on esitettävä suunnitelmassa. Suunnitelmasta on voitava osoittaa, että ilmanvaihtokoneiden sijoittelu mahdollistaa koneiden huollon. Tuloilman laadun varmistamiseksi suunnitelmassa esitetään suodattimien suodatusluokka ja suodattimien oikea-aikaisen vaihdon takaamiseksi suodattimien maksimipainehäviö. Energiataloustavoitteen todentamiseksi suunnitelmasta on käytävä ilmi lämmön talteenottolaitteiden tuloilman lämpötilahyötysuhteet, tulo- ja poistoilmavirrat lämmöntalteenottolaitteessa sekä lämmöntalteenottolaitteen säätö- ja huurtumisenestoautomatiikka. Lämmityspatterin mitoitustiedot (ilman ja nesteen lämpötilat sekä virtaukset) esitetään suunnitelmassa riittävän tehokkaan patterin valintaa varten.

11 Ilmastointikone sijoittelu LTO-tapa tiiveys Toteutussuunnittelu Päätelaitteet Heittopituus Äänitaso Alilämpötila vetokriteerin tarkastus Kanavisto sijoittelu mitoitus, ilmavirtojen tasapainotus säätöpeltien sijoittelu palo- ja lämpöeristys paloturvallisuusvarusteet puhdistettavuus puhtausluokka tiiveysluokka LTO ilman lämpötilat tuloilman lämpötilahyötysuhde nestevirrat (glykoli-lto) huurtumisen esto säätö Lämmityspatteri ilman ja nesteen lämpötilat otsapintanopeus nestevirta Puhallin ilmavirta Paineentuotto hyötysuhde sähköteho Suodattimet suodatusluokka mitoituspainehäviö ja maksimipainehäviö Äänenvaimennin mitoitus äänitasolaskelmat (äänenteho kanavistoon) Säätökaaviot ja toimintaselostus tuloilman lämpötilan säätö eri sääolosuhteissa LTO:n säätö eri sääolosuhteissa ja huurtumisen esto toiminta jäätymisvaaratilanteessa pakkokytkennät hälytykset lämpötilojen ja painaiden asetusarvot Kuva 7. Ilmastointisuunnitelman sisältö.

12 Puhaltimen mitoitustietoina esitetään ilmavirta ja kokonaispaineentuotto sekä energiatalouden takaamiseksi puhaltimen hyötysuhde ja sähkötehon tarve. Puhaltimen kokonaispaineentuotto esitetään erikseen kanaviston ja koneen osien paineen tarpeena. Tilojen äänitasotavoitteen varmentamiseksi esitetään laitoksen äänitasolaskelmat ja niiden perusteella valittu äänenvaimennin. Äänitasolaskelmissa esitetään myös maksimiäänen tehotaso koneelta kanavistoon, jos urakoitsijalle annetaan mahdollisuus valita suunnitelman puhallinvalinnasta poikkeava kone. Suunnitelmaan sisältyy ilmanvaihtokoneiden säätökaavio toimintaselostuksineen. Siitä on käytävä yksiselitteisesti ilmi koneen eri osien toiminta erilaisissa sää- ja käyttöoloissa. Koulujen ilmanvaihdon korjausratkaisut -raportissa esitetään koulurakennuksiin soveltuvien ilmanvaihtokoneiden säätökaavio- ja toimintaselostusmallit. 2.7 Toteutustoimenpiteet Tavoitetason varmistamiseksi tehtävät tarkastukset ilmanvaihtolaitosta rakennettaessa on esitetty kuvassa 8. Toteutus Laitteiden hyväksyttäminen Aikataulujen asettaminen laite- ja asennustapatarkastukset tiiveyskokeet toimintakoe ilmavirtojen säätö nestevirtojen säätö automatiikan viritys (asetusarvot) Kuva 8. Tavoitetason tarkastaminen. Kaikki ilmanvaihtolaitoksen laitevalinnat on hyväksytettävä rakennuttajalla tai suunnittelijalla. Jos urakoitsija ehdottaa suunnitelmasta poikkeavia laitteita, on urakoitsijan

13 esitettävä samantasoiset laskelmat (veto-, äänitaso-, painehäviö-, energiatalouslaskelmat) kuin suunnitteluunkin on sisältynyt, tavoitetason pysymisen varmistamiseksi. Rakennustyön aikataulun hyväksyttämisen yhteydessä rakennuttajan on varmistettava, että ilmanvaihtolaitoksen puhtaudesta ja säädöistä pystytään huolehtimaan rakennusaikana. Laite- ja asennustapatarkastuksissa sekä kanaviston tiiveyskokeissa varmennetaan laitoksen suunnitelmanmukaisuutta. Ilmanvaihtolaitos puhdistetaan ennen ilmavirtojen säätöä. Toimintakokeet suoritetaan ennen ilmavirtojen säätöä ja silloin varmennetaan, että laitos toimii säätökaavion ja toimintaselostuksen mukaisesti. Automatiikan asetusarvot tarkistetaan suunnitelman mukaisiksi. Samoin ilmavirrat ja nestevirrat säädetään suunnitelman mukaisiksi. 2.8 Käyttöönotto Ilmastointijärjestelmän käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet on esitetty kuvassa 9. Ilmanvaihtolaitoksen tavoitteenmukaisuus tarkastetaan rakennuksen käyttöönoton yhteydessä. Lämpötilat, veto, äänitaso, hiilidioksidipitoisuus sekä ilmavirrat mitataan ilmanvaihdon mitoituskuormitusta vastaavassa tilanteessa. Jotta tavoitetaso pystytään pitämään jatkossakin, tarvitsee käyttöhenkilökunta perusteellisen käytön opastuksen. Käyttöönotto Tavoitetason toteutumisen tarkastus Toiminnan tarkastus Käytön opastus Kuva 9. Käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet. 2.9 Käyttö ja huolto Tavoitetason säilymistä seurataan mittauksin sekä energiatalouden osalta vuosittaisin laskelmin.

14

15 LÄHTEET Haahtela, Y. & Kiiras, J. 1997. Talonrakennuksen kustannustieto 1997. Uudis- ja korjausrakentaminen. Rakennustieto Oy. 463 s. ISSN 1236-2905. KH 20-00157. 1992. Rakennuksen energiantarpeen laskenta. Ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö. 12 s. Kurnitski, J. & Palonen, J. & Engberg, S. & Ruotsalainen, R. 1996. Koulujen sisäilmasto rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, konetekniikan osasto, LVI-tekniikan laboratorio, Sarja B 43. 60 s. ISBN 951-22-3061-5 Kurnitski, J. & Vilkki, R. & Jokiranta, K. & Kettunen, A.-V. & Hejazi-Hashemi, S. 1996. Koulujen sisäilmasto ja kosteusvauriot. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. 70 s. + liitteet 19 s. (LVI-tekniikan laboratorion raportti B 46, talonrakennustekniikan julkaisu 58.) ISBN 951-22-3397-5 Sisäilmaohje. 1997. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 72 s. (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1997:1.) ISBN 952-00-0261-8 Sisäilmayhdistys. 1995. Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus. Helsinki: Sisäilmayhdistys. 32 s. (Sisäilmayhdistyksen julkaisu 5.) ISBN 951-97186-2-1 Ympäristöministeriö.1987. Suomen rakentamismääräyskokoelma. D2. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 1987. 20 s. ISBN 951-860-624-2 Suomen kuntaliitto.1998. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 1996. Helsinki: Suomen kuntaliitto. 62 s. + liitteet 3 kpl. ISBN 951-755-076-6 Teijonsalo J. & Kurnitski J. & Miettinen P. & Ruotsalainen R. 1991. Luokkahuoneiden ilmanlaatu alustava kartoitus. Sisäilmasto- ja ilmastointiseminaari 1991. Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, LVI-tekniikan laboratorio. S. 98-103. ISBN 952-9601- 01-8 Tilastokeskus. 1996. Opetusrakennukset kerrosalaluokittain, rakennusaineen, perusparannusvuoden ja rakentamisvuoden mukaan 31.12.1995. Tilastokeskus. Saatavissa: levyke.

16

17 KIRJALLISUUTTA KH RAKH-10215. LVI RAKH-00127. 1994. Rakennusautomaatiojärjestelmän hankintaopas. Rakennushallitus. Rakennustietosäätiö. Säännöstiedosto. LVI 05-10144. 1989. Rakennusten sisäilmasto. Ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö. 8 s. LVI 05-10235. 1995. Sisäilmasuunnittelu. Ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö ja LVI- Keskusliitto. 19 s. LVI 05-10264. 1997. Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokituksen käyttö. Ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö ja LVI-Keskusliitto. 4 s. LVI RYL 92. 1992. LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Helsinki: Rakennustietosäätiö ja LVI-keskusliitto ry. 440 s. ISBN 951-682-226-6 LVI- Säätökaaviot, ST-käsikirja. 1992. Espoo: Sähkötieto ry. ISBN 951-9284-89-3. Sisäilmaohje. 1997. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 72 s. (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1997:1.) ISBN 952-00-0261-8 Sisäilmayhdistys. 1995. Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus. Helsinki: Sisäilmayhdistys. 32 s. (Sisäilmayhdistyksen julkaisu 5.) ISBN 951-97186-2-1 Ympäristöministeriö.1987. Suomen rakentamismääräyskokoelma. D2. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 1987. 20 s. ISBN 951-860-624-2

LIITE 1 ILMASTOINTISUUNNITELMIIN SISÄLTYVÄT LASKELMAT Ilmavirtojen mitoituslaskelmat Laskelmassa selvitetään ilmavirtojen riittävyys asetettuun ilman laadun tavoitteeseen nähden mitoituskuormituksella. Ilmanjakolaitteiden heittokuvio- tai lähialuetarkastelut Laskelmassa osoitetaan ilmanjakolaitteiden heittokuvioiden tai lähialueiden soveltuvuus tiloihin valmistajien tuotetietoja tai ohjelmia käyttäen. Kanaviston painehäviölaskelmat Laskelma sisältää kanavareittien painetasotarkastelut ja säätölaitteiden säätöarvot. Äänitasolaskelmat Laskelma sisältää koneiden, äänenvaimentimien, kanaviston ja päätelaitteiden äänitasolaskelmat, joista käy ilmi ilmastointilaitteiden huonetilaan aiheuttama äänen painetaso. Ilmastointikoneen osien mitoituslaskelmat Laskelmassa tarkastellaan ilmastointikoneen lämmöntalteenotto-osan ja lämmityspatterin mitoitustehot, ilma- ja nestevirrat, lämmönsiirtonesteiden pumppujen nestevirrat ja paineen tuotot, moottoriventtiilien virtaamat ja kv-arvot sekä puhaltimien paineentuotot.

LIITE 2 TOTEUTUSVAIHEEN TARKASTUKSET JA MITTAUKSET Kanaviston tiiviyskoe Kanavien tiiviysluokka tarkastetaan painekokein RakMK:n ohjeiden ja tyyppihyväksyntäpäätösten mukaisesti. Asennustapatarkastus Kanavien, laitteiden ja koneiden asennustapa ja suunnitelman mukaisuus tarkastetaan. Toimintakoe Toimintakoe suoritetaan ennen ilmavirtojen säätöä. Rakennustöiden tulee silloin olla niin valmiit, ettei keskeneräisyyksillä ole merkitystä painesuhteisiin eikä siirtoilman virtaussuuntiin. Toimintakokeessa tarkastetaan ilmastointikoneiden säätökaavioiden ja toimintaselostusten mukainen toiminta. Ilmavirtojen mittaus Säädön jälkeen ilmavirrat tarkastetaan ja konekohtaisista kokonaisilmavirroista sekä tilakohtaisista ilmavirroista luovutetaan tilaajalle mittauspöytäkirjat. Sisäilmaston tarkastusmittaus (hiilidioksidipitoisuuden, ilman lämpötilan, vedon ja äänitason mittaus) Sisäilman hiilidioksidipitoisuudet, ilman lämpötilat, veto ja äänitasot tarkastetaan mitoituskuormituksilla, kun rakennus on käyttöön otettu.

LIITE 3 ILMANVAIHDON KORJAUSRAKENTAMISEN TAVOITTEET Sisäilmastotavoite Tavoitteen määrittelyssä käytetään pohjana Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus -suositusta. Tavoitetason voi valita joko hyväksi tai tyydyttäväksi. Sisäilmaston tavoitetasot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Sisäilmastotavoitteet. Laatuluokkatavoite S2 Hyvä S3 Tyydyttävä Lämpötila lämmityskaudella, o C 21 23 20 24 Lämpötila lämmityskauden ulkopuolella, o C 22 27 22 27 Veto lämmityskaudella, m/s 0,15 0,15 Veto lämmityskauden ulkopuolella, m/s 0,20 0,25 Ilmanvaihdon äänitaso, db(a) 35 35 Enimmäishiilidioksidipitoisuus, ppm 1250 1500 Ilmavirta, dm 3 /s, henkilö 9 6 Energiankulutustavoite Ilmanvaihdon energiankulutukseen vaikuttavat sisäilmastotavoitteen edellyttämät ilmavirrat, lämmön talteenotto poistoilmasta ja ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus eli se, miten hyvin ilmavirta vastaa kulloisessakin käyttötilanteessa kuormitusta. Tyydyttävään energian kulutustavoitteeseen päästään käyttäen lämmön talteenottoa poistoilmasta ja ilmanvaihtokoneen kello-ohjausta. Hyvään tavoitteeseen päästään käyttäen lämmön talteenoton lisäksi ilmavirtojen tarpeenmukaista säätöä. Suunnittelija sopii tilaajan kanssa energiankulutustavoitteen periaatteet ja määrittää näiden periaatteiden mukaan energiankulutuksen tavoitearvot laskennallisesti käyttäen esimerkiksi Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D5 Rakennusten lämmityksen tehon ja energiantarpeen laskenta kuvattua laskentatapaa. Toiminnalliset tavoitteet Puhdistettavuus Huollettavuus Käyttövarmuus