Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen väestönkehitys, palvelut ja terveyskeskusten liikenteellinen saavutettavuus

Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen väestönkehitys, palvelut ja terveyskeskusten liikenteellinen saavutettavuus Anna Keskitalo Oulun seutu 2011

2 Sisältö 1. Alkusanat... 3 2. Lakeuden väkiluvun kehitys ja väestöennuste... 3 3. Väestörakenne ja sen ennustetut muutokset... 6 4. Vanhusten määrän ennustettu kehitys... 9 5. Päiväkoti-ikäisten ja koululaisten määrän ennustettu kehitys... 11 6. Lakeuden yhteistoiminta-alueen demografinen huoltosuhde... 13 7. Lakeuden väestön ja palveluiden kartografinen tarkastelu... 14 7.1. Lakeuden kuntien keskusverkko ja väestö vuonna 2009... 14 7.2. Väestömäärän muutos 1990 2009... 16 7.3. Lakeuden yhteistoiminta-alueen palvelut... 18 7.3.1. Sosiaalipalvelut... 18 7.3.2. Vanhuspalvelut... 20 7.3.3. Terveyspalvelut... 22 7.3.4. Koulut... 24 7.4. Terveyskeskusten ja asemien liikenteellinen saavutettavuus... 26 8. Yhteenveto... 28

3 1. Alkusanat Tässä raportissa on tutkittu Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen väestönkehitystä vuodesta 1980 vuoteen 2009 sekä ennustettua väestönkehitystä vuodesta 2010 vuoteen 2030. Kartografisessa tarkastelussa on kuvattu Lakeuden yhteistoiminta-alueen väestön sijoittumista, keskusverkkoa sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluiden sijoittumista. Aineistoa hyödynnetään yhteistoimintaalueen valmistelussa. Tässä tarkastelussa on kuvattu Lakeuden yhteistoiminta-alueen väestön sijoittumista, keskusverkkoa sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluiden sijoittumista. Aineiston valmistelu on tullut pyyntönä Kempeleen kunnalta, joka vastaa valmistelutyöstä. Valmistelutyön projektipäällikkönä toimii Arja Rantapelkonen. Kempeleen lisäksi valmistelussa olevaan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Valmistelussa olevasta sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueesta käytetään työnimeä Lakeus. Käytetyt väestötilastot ovat Tilastokeskuksen tilastoja kunkin vuoden 31.12. tilanteen mukaan. Väestöennuste on laadittu vuonna 2009. Kartoissa on käytetty väestöaineistoa Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmästä (YKR), keskusverkko Oulun seudun yleiskaava 2020:sta ja tiedot palveluista on koottu kunnista loppu vuonna 2010. Kartoissa on otettu huomioon tietosuoja, eikä ruutuja, joissa on alle viisi asukasta ole kuvattu. YKR-aineiston väkiluvut ja Tilastokeskuksen väestötilastot eroavat hieman toisistaan ruutuaineiston luonteen vuoksi. 2. Lakeuden väkiluvun kehitys ja väestöennuste Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen väestökehitys on ollut tasaisen positiivista vuosina 1980 2009 (kuva 1). Kehitys on tyypillistä Oulun seudun alueen kunnille. Viimeisen kymmenen vuoden ajan väestö on lisääntynyt suhteessa eniten Limingassa (54,5 %) ja hitainta väestönkasvu on ollut Hailuodossa (5,5 %). Yhteensä alueen väestö on lisääntynyt vuodesta 2000 26,4 % (kuva 2 ja taulukko 1). Kuva 1. Lakeuden sote- yhteistoiminta-alueen kuntien väestön kehitys 1980 2009 ja ennuste vuoteen 2030.

4 Kuva 2. Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen kuntien väestö vuonna 2000 ja 2009. Taulukko 1. Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen kuntien väestön määrä ja sen muutos vuonna 2000 ja 2009. Kunta Väestö 2000 Väestö 2009 2000 2009 2000 2009 % Hailuoto 966 1 019 53 5,5 Kempele 12 551 15 652 3 101 24,7 Liminka 5 735 8 861 3 126 54,5 Lumijoki 1 686 1 994 308 18,3 Muhos 7 799 8 856 1 057 13,6 Tyrnävä 5 035 6 320 1 285 25,5 Lakeus yht. 33 772 42 702 8 930 26,4 Lakeuden alueella syntyneiden määrä on kuolleisuutta suurempaa. Luonnollinen väestönlisäys on pysytellyt 2001 saakka lähes samana, reilussa kolmessa sadassa, mutta siitä eteenpäin jopa kuudessa sadassa. Lähtömuutto alueelta on ollut välillä suurempaa kuin tulomuutto, mutta kaiken kaikkiaan väestömuutostekijöiden kokonaismuutos on ollut vuodesta 1990 lähtien positiivista. Yleiset taloudelliset su h- danteet näyttävät ohjaavan alueen muuttovirtaa, sillä 1990-luvun alun laman aikaan muuttoliike on ollut negatiivista tai vain hiukan positiivista samoin oli vuonna 2008. Positiivista muuttovirtaa ylläpitää kuntien kaavoituspolitiikka ja toisaalta läheinen sijainti Ouluun nähden. Oulun lähikuntiin muuttaa nime n- omaan lapsiperheitä. Lähtömuuttoa aiheuttaa erityisesti opiskelupaikkojen puute peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen jälkeen. Kuolleiden määrä on ollut vakio tarkastelujakson alusta saakka (kuva 4). Joka vuosi Lakeuden alueella on kuollut noin 200-250 henkeä. Syntyvyys sen sijaan vaihteli vuoteen 2001 saakka noin 450-550 välillä, minkä jälkeen syntyvyys on kohonnut vuoden 2009 syntyvyyteen eli 824 vauvaan.

5 Kuva 3. Lakeuden väestömuutostekijät vuosina 1990 2009 (Tilastokeskus). Kuva 4. Syntyneet, kuolleet ja syntyneiden enemmyys Lakeuden alueella vuosina 1990 2009 (Tilastokeskus) Lakeuden alueen väestönkasvun ennustetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Vuonna 2009 laaditun Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 alueella on asukkaita kolmannes enemmän kuin vuonna 2009. Väestöennuste perustuu viime vuosien väestönkehitykseen oletuksena, että kehitys jatkuu samanlaisena myös tulevaisuudessa. Verrattaessa nykytilannetta ja vuoden 2030 tilannetta väestönkasvu on edelleen suurinta Limingassa. Vähiten väestö lisääntyy ennusteen mukaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana Lumijoella (taulukko 2). Taulukko 2. Lakeuden ennustettu väestömäärä ja väestömuutos vuosina 2015, 2020, 2025 ja 2030. Kunta 2009 2015 2020 2025 2030 2009 2030 2009 2030 % Hailuoto 1 019 1125 1187 1236 1271 252 24,7 Kempele 15 652 17478 18645 19483 20071 4419 28,2 Liminka 8 861 11121 12571 13584 14263 5402 61,0 Lumijoki 1 994 2131 2251 2339 2402 408 20,5 Muhos 8 856 9644 10167 10524 10750 1894 21,4 Tyrnävä 6 320 7111 7677 8068 8312 1992 31,5 Lakeus yht. 42 702 48610 52498 55234 57069 14367 33,6

6 3. Väestörakenne ja sen ennustetut muutokset Verrattuna koko Suomen väestörakenteeseen Lakeuden alueen väestö on nuorta. Keskimäärin 0-6 vuotiaita on Suomen väestöstä 7,7 % ja Lakeuden kunnissa lähes tuplasti, 14,1 %. Yli 75-vuotiaita on Suomessa 8,0 % ja Lakeudella vain 4,8 %. Tulevaisuudessa väestö lisääntyy kaikissa ikäryhmissä, lukuun ottamatta 0-6 vuotiaita vuonna 2030. Suhteellisesti suurin kasvu tulee tapahtumaan yli 75-vuotiaiden ryhmässä (kuva 5 ja taulukko 3). Vuoteen 2030 mennessä Lakeuden päiväkoti-ikäisten lasten määrä tulee suhteellisesti vähentymään 14,1 prosentista 12,1 prosenttiin ja absoluuttinen määrä on 860 lasta suurempi kuin vuonna 2009. Kuitenkin verrattuna koko Suomen tilanteeseen päiväkoti-ikäisten lasten suhteellinen määrä tulee pysymään suurena. Vertailtaessa Lakeuden kuntia keskenään voidaan havaita, että voimakkainta päiväkotiikäisten määrän kasvu vuoteen 2030 mennessä on Limingassa (29,1 %) ja pienintä Lumijoella, missä päiväkoti-ikäisten määrä jopa laskee (-1,4 %) (taulukko 4). Kuitenkin ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä päiväkoti-ikäisten suhteellinen osuus koko kunnan väestöstä laskee Muhosta lukuun ottamatta. Kouluikäisten lasten määrä lisääntyy vuoteen 2030 mennessä ennusteen mukaan 46,2 % verrattuna nykytilanteeseen. Korkeimmillaan heidän osuutensa koko väestöstä Lakeuden alueella on vuosina 2020 ja 2025, mutta jo vuonna 2030 osuus on laskenut hiukan. Kouluikäisten absoluuttinen määrä kasvaa enemmän kuin päiväkoti-ikäisten sillä pienimmilläänkin Kempeleessä ikäluokan lasten määrä nousee 27,9 % nykyiseen verrattuna. Suhteellinen osuus koko väestöstä pysyy lähes samana tai laskee tai nousee hiukan. Työikäisten suhteellinen osuus laskee ennusteen mukaan koko tarkastelujakson ajan, mutta heidän absoluuttinen määrä lisääntyy. Yhteensä vuonna 2030 työllisiä on 5 325 enemmän kuin 2009. Työikäisten määrä nousee jokaisessa Lakeuden alueen kunnassa. Suurinta työikäisten lisäys on Limingassa (55 %) ja pienintä Hailuodossa (3,3 %). Suhteellinen osuus laskee jokaisessa kunnassa. Ikäryhmistä yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa suhteessa eniten ja erityisesti yli 75 vuotiaiden lukumäärä tulee olemaan huomattavasti suurempi tulevaisuudessa. Heitä on lähes kolminkertaisesti enemmän vuonna 2030 kuin 2009. Kokonaisuudessaan yli 64-vuotiaiden osuus nousee 10,9 prosentista 17,1 prosenttiin ja absoluuttisesti määrä nousee nykyisestä 4 610 eläkeläisestä 9 768:aan. Kempeleessä vanhojen vanhusten määrä kasvaa jopa yli kolmella sadalla prosentilla. Myös s uhteellinen osuus väestörakenteesta nousee jokaisessa kunnassa.

7 Kuva 5. Nykyinen ja ennustettu väestömäärä vuosille 2015, 2020, 2025 ja 2030. Taulukko 3. Ikäryhmittäinen väestömäärän kehitys Lakeuden alueella 2009 2030. Ikäryhmä 2009 % 2015 % 2020 % 2025 % 2030 % 2009- % 2030-6 6 039 14,1 6 782 14,0 7 017 13,4 7 009 12,7 6899 12,1 860 14,2 7-15 6605 15,5 8155 16,8 9076 17,3 9538 17,3 9659 16,9 3054 46,2 16-64 25418 59,5 27490 56,6 28984 55,2 30061 54,4 30743 53,9 5325 20,9 65-74 2 601 6,1 3 659 7,5 4 409 8,4 4 569 8,3 4784 8,4 2183 83,9 75-2 039 4,8 2 524 5,2 3 012 5,7 4 057 7,3 4984 8,7 2945 144,4 Yht. 42 702 48610 52498 55234 57069 14367

8 Taulukko 4. Lakeuden alueen kuntakohtaiset ikäryhmäennusteet. Ikäryhmä 2009 % 2015 % 2020 % 2025 % 2030 % 2009 2030 % Hailuoto - 6 64 6,3 64 5,7 65 5,5 66 5,3 65 5,1 1 1,6 7-15 86 8,4 102 9,1 111 9,4 108 8,7 111 8,7 25 29,1 16-64 608 59,7 614 54,6 617 52,0 629 50,9 628 49,4 20 3,3 65-74 152 14,9 213 18,9 225 19,0 211 17,1 208 16,4 56 36,8 75-109 10,7 132 11,7 169 14,2 222 18,0 259 20,4 150 137,6 Yht. 1019 1125 1187 1236 1271 252,0 Kempele - 6 1963 12,5 2161 12,4 2217 11,9 2199 11,3 2154 10,7 191 9,7 7-15 2260 14,4 2554 14,6 2748 14,7 2871 14,7 2890 14,4 630 27,9 16-64 9929 63,4 10445 59,8 10784 57,8 10940 56,2 11038 55,0 1109 11,2 65-74 1000 6,4 1466 8,4 1736 9,3 1791 9,2 1911 9,5 911 91,1 75-500 3,2 852 4,9 1160 6,2 1682 8,6 2078 10,4 1578 315,6 Yht. 15652 17478 18645 19483 20071 4419,0 Liminka - 6 1622 18,3 1983 17,8 2097 16,7 2117 15,6 2094 14,7 472 29,1 7-15 1632 18,4 2233 20,1 2613 20,8 2825 20,8 2894 20,3 1262 77,3 16-64 4926 55,6 6007 54,0 6781 53,9 7391 54,4 7819 54,8 2893 58,7 65-74 363 4,1 537 4,8 658 5,2 685 5,0 748 5,2 385 106,1 75-318 3,6 361 3,2 422 3,4 566 4,2 708 5,0 390 122,6 Yht. 8861 11121 12571 13584 14263 5402,0 Lumijoki - 6 289 14,5 285 13,4 292 13,0 290 12,4 285 11,9-4 -1,4 7-15 299 15,0 362 17,0 386 17,1 395 16,9 399 16,6 100 33,4 16-64 1126 56,5 1135 53,3 1149 51,0 1168 49,9 1185 49,3 59 5,2 65-74 138 6,9 197 9,2 260 11,6 267 11,4 252 10,5 114 82,6 75-142 7,1 152 7,1 164 7,3 219 9,4 281 11,7 139 97,9 Yht. 1994 2131 2251 2339 2402 408,0 Muhos - 6 1092 12,3 1183 12,3 1197 11,8 1187 11,3 1166 10,8 74 6,8 7-15 1260 14,2 1570 16,3 1714 16,9 1764 16,8 1767 16,4 507 40,2 16-64 5266 59,5 5422 56,2 5554 54,6 5662 53,8 5713 53,1 447 8,5 65-74 601 6,8 795 8,2 992 9,8 1033 9,8 1034 9,6 433 72,0 75-637 7,2 674 7,0 710 7,0 878 8,3 1070 10,0 433 68,0 Yht. 8856 9644 10167 10524 10750 1894,0 Tyrnävä - 6 1009 16,0 1106 15,6 1149 15,0 1150 14,3 1135 13,7 126 12,5 7-15 1068 16,9 1334 18,8 1504 19,6 1575 19,5 1598 19,2 530 49,6 16-64 3563 56,4 3867 54,4 4099 53,4 4271 52,9 4360 52,5 797 22,4 65-74 347 5,5 451 6,3 538 7,0 582 7,2 631 7,6 284 81,8 75-333 5,3 353 5,0 387 5,0 490 6,1 588 7,1 255 76,6 Yht. 6320 7111 7677 8068 8312 1992,0

9 4. Vanhusten määrän ennustettu kehitys Yli 64-vuotiaiden määrä tulee lisääntymään seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana (taulukko 5 ja 6). Kaiken kaikkiaan 65 vuotiaita ja sitä vanhempia on ennusteen mukaan vuonna 2030 lähes viisituhatta enemmän kuin vuonna 2010 ennustetaan olevan. 75 vuotiaita ja sitä vanhempia ennustetaan olevan lähes kolmetuhatta enemmän ja 85-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa reilu 800 enemmän. Vanhusten määrä lisääntyy joka vuosi aika tasaisesti. Yksittäisinä vuosina voi lisäys olla keskiarvoa huomattavasti alhaisempi tai suurempi. Keskimäärin 65 vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä lisääntyy 246 hengellä, 75- vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä 143 hengellä ja 85-vuotiaden ja sitä vanhempien 41 hengellä. Taulukko 5. Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen vanhojen ikäluokkien kehitys 2010 2025 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan. Muutos 65 +- v./vuosi Muutos 75 +- v./vuosi Muutos 85 +- v./vuosi 65 +v./vuosi kumuloituva muutos 75 +v./vuosi kumuloituva muutos 85 +v./vuosi kumuloituva muutos 65 + 75 + 85+ 2010 4839 2134 462 0 0 0 0 0 0 2011 5083 2193 507 244 59 45 244 59 45 2012 5313 2278 552 230 85 45 474 144 90 2013 5589 2363 600 276 85 48 750 229 138 2014 5879 2455 650 290 92 50 1040 321 188 2015 6183 2524 689 304 69 39 1344 390 227 2016 6416 2688 731 233 164 42 1577 554 269 2017 6676 2736 756 260 48 25 1837 602 294 2018 6928 2811 767 252 75 11 2089 677 305 2019 7161 2863 794 233 52 27 2322 729 332 2020 7421 3012 835 260 149 41 2582 878 373 2021 7677 3206 859 256 194 24 2838 1072 397 2022 7945 3386 903 268 180 44 3106 1252 441 2023 8175 3596 941 230 210 38 3336 1462 479 2024 8406 3824 992 231 228 51 3567 1690 530 2025 8626 4057 1025 220 233 33 3787 1923 563 2026 8880 4231 1119 254 174 94 4041 2097 657 2027 9110 4432 1140 230 201 21 4271 2298 678 2028 9327 4619 1178 217 187 38 4488 2485 716 2029 9551 4792 1202 224 173 24 4712 2658 740 2030 9768 4984 1290 217 192 88 4929 2850 828

10 Taulukko 6. Vanhusten määrä vuonna 2009 ja ennustettu määrä 2010 2030 kunnittain. 65+ 75+ 85+ Vuosi Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä 2009 261 1500 681 280 1238 680 109 500 318 142 637 333 34 77 67 33 130 91 2010 278 1612 718 284 1265 682 109 572 336 143 638 336 30 96 77 32 142 85 2011 291 1747 748 291 1306 700 108 626 339 141 643 336 32 108 84 36 160 87 2012 303 1869 771 307 1346 717 116 685 342 143 655 337 33 121 99 36 168 95 2013 319 2017 808 315 1384 746 117 751 343 148 669 335 35 132 100 37 193 103 2014 334 2170 852 332 1419 772 126 803 354 149 677 346 36 147 104 42 208 113 2015 345 2318 898 349 1469 804 132 852 361 152 674 353 37 164 112 43 222 111 2016 358 2423 934 369 1507 825 137 944 386 158 691 372 38 188 116 46 228 115 2017 367 2556 971 383 1555 844 142 990 390 157 690 367 39 208 115 47 233 114 2018 377 2671 1007 397 1604 872 148 1046 393 158 692 374 40 218 114 48 232 115 2019 386 2780 1034 412 1650 899 155 1083 398 157 692 378 40 240 117 49 230 118 2020 394 2896 1080 424 1702 925 169 1160 422 164 710 387 40 271 122 52 227 123 2021 402 3026 1112 434 1739 964 180 1262 446 171 743 404 40 295 123 50 228 123 2022 412 3146 1155 450 1793 989 191 1351 465 184 777 418 45 326 124 51 235 122 2023 418 3272 1183 463 1820 1019 202 1461 493 191 808 441 46 358 122 53 241 121 2024 431 3371 1211 479 1868 1046 215 1575 529 205 838 462 52 384 130 53 245 128 2025 433 3473 1251 486 1911 1072 222 1682 566 219 878 490 54 404 134 55 244 134 2026 442 3589 1283 496 1968 1102 232 1754 593 234 910 508 57 453 150 58 256 145 2027 449 3697 1322 505 2003 1134 239 1849 622 247 952 523 60 470 152 59 257 142 2028 458 3793 1361 516 2042 1157 246 1927 651 258 991 546 64 495 155 59 258 147 2029 462 3895 1407 527 2071 1189 252 1998 673 270 1030 569 68 506 159 58 259 152 2030 467 3989 1456 533 2104 1219 259 2078 708 281 1070 588 78 548 173 64 270 157

11 5. Päiväkoti-ikäisten ja koululaisten määrän ennustettu kehitys Lakeuden väestö on nuorta verrattuna koko Suomen väestöön. Tulevaisuudessa päiväkoti-ikäisiä lapsia nykyiseen väestökehitykseen perustuvan ennusteen mukaan tulee olemaan nykyistä enemmän. Vuoteen 2022 asti 0-6 vuotiaiden määrän ennustetaan lisääntyvän, mutta siitä eteenpäin vähenevän pikkuhiljaa. Kaiken kaikkiaan vuonna 2030 ennustetaan 0-6 vuotiaita olevan arvioilta 600 nykyistä noin 6100 enemmän. Taulukko 7. Lakeuden kuntien päiväkoti-ikäisten määrän ennustettu kehitys vuosille 2010 2030. 0-6 v. muutos/vuos Kumulatiivi- Vuosi nen muutos 0-v. 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 0-6 v. i 0-6 v. 2010 840 882 887 904 920 901 936 6270 0 0 2011 858 899 911 920 924 935 916 6363 93 93 2012 873 914 927 945 941 938 952 6490 127 220 2013 884 927 944 960 964 956 952 6587 97 317 2014 891 940 956 975 982 977 971 6692 105 422 2015 897 948 968 986 997 993 993 6782 90 512 2016 903 954 975 999 1010 1007 1006 6854 72 584 2017 909 958 982 1004 1022 1016 1022 6913 59 643 2018 911 964 985 1013 1025 1028 1032 6958 45 688 2019 911 967 990 1014 1032 1036 1043 6993 35 723 2020 912 967 988 1022 1035 1043 1050 7017 24 747 2021 911 965 991 1021 1039 1047 1055 7029 12 759 2022 911 963 992 1020 1041 1049 1059 7035 6 765 2023 907 963 989 1022 1039 1050 1061 7031-4 761 2024 905 958 988 1018 1042 1048 1064 7023-8 753 2025 904 955 984 1018 1036 1051 1061 7009-14 739 2026 900 951 982 1015 1033 1048 1059 6988-21 718 2027 896 950 979 1007 1034 1042 1058 6966-22 696 2028 894 948 973 1005 1029 1040 1055 6944-22 674 2029 892 945 969 1005 1022 1037 1051 6921-23 651 2030 891 942 968 999 1021 1032 1046 6899-22 629 Kouluikäisten määrä on kasvanut seudulla vuosina 2000 2009 yhteensä 1299 lapsella (taulukko 8). Nykyisten väestötrendien jatkuessa vuonna 2030 tilastokeskuksen ennusteen mukaan kouluikäisiä on lähes 3000 enemmän. Tämä aiheuttaa suuria haasteita niin opetuksen järjestämiselle kuin kouluterveydenhuollolle. Yläkouluikäisten määrän ennustetaan lisääntyvän koko tarkastelujakson ajan, mutta alakouluikäisten määrä ei ennusteen mukaan kasva enää 2029 (taulukko 9). Nopeinta kasvu alakouluikäisissä on heti tarkastelujakson alussa, ja kasvu hidastuu jo vuodesta 2012 alkaen. Yläkoululaisten määrän kasvu on nopeinta tämän vuosikymmenen puolessa välissä.

12 Taulukko 8. Lakeuden yhteistoiminta-alueen koululaisten määrän ennustettu kehitys vuosina 2010 2030. Vuosi Esikoulu 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk 2010 936 840 865 791 782 708 726 701 705 699 2011 916 945 853 866 803 787 711 728 694 706 2012 952 928 952 859 878 803 785 716 720 696 2013 952 961 942 952 870 881 800 785 710 718 2014 971 963 972 944 963 872 875 801 778 707 2015 993 982 973 974 953 963 870 873 793 774 2016 1006 1002 994 977 981 954 958 868 862 792 2017 1022 1016 1014 996 984 983 951 954 858 856 2018 1032 1031 1028 1017 1002 988 977 948 941 852 2019 1043 1042 1041 1031 1025 1001 981 975 938 933 2020 1050 1050 1054 1042 1037 1025 998 979 959 932 2021 1055 1060 1064 1054 1050 1037 1017 994 967 954 2022 1059 1063 1072 1063 1060 1051 1032 1015 982 958 2023 1061 1070 1075 1069 1073 1061 1041 1030 1000 975 2024 1064 1072 1077 1077 1077 1071 1054 1037 1019 992 2025 1061 1072 1081 1079 1085 1074 1063 1054 1025 1005 2026 1059 1073 1081 1082 1088 1081 1071 1059 1037 1019 2027 1058 1070 1083 1084 1089 1084 1074 1067 1047 1028 2028 1055 1065 1085 1081 1090 1088 1078 1070 1053 1039 2029 1051 1066 1077 1082 1089 1089 1079 1075 1056 1044 2030 1046 1064 1075 1079 1087 1086 1083 1075 1060 1050 Taulukko 9. Ala- ja yläkouluikäisten lasten määrän ennustettu kehitys ja muutos vuosittain 2010 2030. Vuosi 1-6 lk. 7.-9. lk lk 1-6 muutos/vuosi lk 1-6 kumuloituva muutos lk 7-9 muutos/vuosi lk 7-9 kumuloituva muutos 2010 4712 2105 0 0 0 0 2011 4965 2128 253 253 23 23 2012 5205 2132 240 493 4 27 2013 5406 2213 201 694 81 108 2014 5589 2286 183 877 73 181 2015 5715 2440 126 1003 154 335 2016 5866 2522 151 1154 82 417 2017 5944 2668 78 1232 146 563 2018 6043 2741 99 1331 73 636 2019 6121 2846 78 1409 105 741 2020 6206 2870 85 1494 24 765 2021 6282 2915 76 1570 45 810 2022 6341 2955 59 1629 40 850 2023 6389 3005 48 1677 50 900 2024 6428 3048 39 1716 43 943 2025 6454 3084 26 1742 36 979 2026 6476 3115 22 1764 31 1010 2027 6484 3142 8 1772 27 1037 2028 6487 3162 3 1775 20 1057 2029 6482 3175-5 1770 13 1070 2030 6474 3185-8 1762 10 1080

13 6. Lakeuden yhteistoiminta-alueen demografinen huoltosuhde Demografinen huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä kohden. Keskiarvo Suomessa oli vuonna 2009 0,51. Lakeuden kuntien demografiset huoltosuhteet ovat varsin korkeat johtuen alle 15-vuotiaiden suuresta määrästä, mutta toisaalta myös vanhusten suuresta määrästä kuten Hailuodossa (kuva 6 ja taulukko 9). Tulevaisuudessa kaikkien kuntien huoltosuhdearvot tulevat nousemaan, koska vanhusten osuus väestöstä kasvaa ja toisaalta kuntien alle viisitoistavuotiaiden osuuskin säilyy keskimääräistä korkeampana. Vähiten demografinen huoltosuhde tulee ennusteen mukaan nousemaan Limingassa. Kuva 6. Lakeuden yhteistoiminta-alueen kuntien demografinen huoltosuhde (Tilastokeskus). Taulukko 9. Lakeuden yhteistoiminta-alueen kuntien demografinen huoltosuhde vuonna 2009 ja ennustetut luvut vuoteen 2040 saakka (Tilastokeskus). 2009 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Hailuoto 0,65 0,806 0,878 0,928 0,98 0,992 0,989 Kempele 0,54 0,634 0,684 0,732 0,768 0,793 0,806 Liminka 0,74 0,792 0,787 0,769 0,755 0,75 0,767 Lumijoki 0,72 0,824 0,887 0,931 0,953 0,953 0,959 Muhos 0,64 0,732 0,772 0,798 0,819 0,823 0,821 Tyrnävä 0,72 0,777 0,81 0,819 0,834 0,836 0,843 Lakeus keskiarvo 0,67 0,76 0,8 0,83 0,85 0,86 0,86

14 7. Lakeuden väestön ja palveluiden kartografinen tarkastelu 7.1. Lakeuden kuntien keskusverkko ja väestö vuonna 2009 Lakeuden alueella on jokaisessa kuudessa kunnassa kuntakeskus, josta löytyy suurin osa kuntien palveluista (kuva 7). Oulun yleiskaava 2020 mukaan kuntakeskus on tarkoitettu kuntalaisten käyttämille palveluille, keskustaan sopiville työpaikoille ja keskusta-asumiselle. Tämän lisäksi osassa kunnista on lähikeskuksia ja kyläkeskuksia, jotka on tarkoitettu lähiympäristön asukkaiden päivittäin tarvitsemille palveluille. Lumijoella ja Hailuodossa on vain kuntakeskukset eikä lähi- tai kyläkeskuksia lainkaan. Nämä kunnat ovat myös väkiluvultaan pienimmät. Kempeleessä on yksi lähikeskus, Kokkokangas. Limingassa sijaitsee Tupoksen lähikeskus sekä Rantakylän, Ketunmaan ja Alatemmeksen kyläkeskukset. Tyrnävällä on kaksi lähikeskusta, Murto ja Temmes sekä kolme kyläkeskusta: Jokisilta, Ängeslevä ja Markkuu. Muhoksella ei ole lähikeskuksia, mutta siellä sijaitsee kolme kyläkeskusta: Laitasaari, Honkala ja Hyrkäs. Väestö Lakeuden alueella on keskittynyt kuntakeskuksiin ja lähikeskuksiin. Monin paikoin väestö on sijoittunut nauhamaisesti pääteiden ja jokien varsille. Laajimmat yhtäjaksoiset tiheän asutuksen alueet sijaitsevat Kempeleessä. Kaiken kaikkiaan asuttuja 250 m * 250 m ruutuja on alueella 2 945. Asukastih e- ys näiden kuuden kunnan alueella on 18 asukasta/km 2. Tiheintä asutus on Kempeleessä (114,1 as/km 2 ) ja harvinta Hailuodossa (5,1 as/km 2 ).

Kuva 7. Väestö 250 m x 250 m ruuduittain ja keskusverkko Lumijoella, Limingassa, Tyrnävällä, Muhoksella, Kempeleessä ja Hailuodossa. 15

16 7.2. Väestömäärän muutos 1990 2009 Lakeuden yhteistoiminta-alueella väestö on lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 1990, sillä silloin kunnissa oli yhteensä 29 042 asukasta ja vuoden 2009 lopussa asukkaita oli 42 702. Lakeudella onkin enemmän ruutuja, joissa väestö on lisääntynyt (1 578 ruutua) kuin vähentynyt (1 386 ruutua) (kuva 8). Ruudut, joissa väestö on lisääntynyt eniten, eivät sijaitse useinkaan kuntien keskustoissa, vaan esimerkiksi Kempeleessä väestö on lisääntynyt eniten Kokkokankaalla. Erittäin selkeästi erottuvat isot kasvavat asuinalueet, kuten Limingan Tupos, Kempeleen Kokkokangas ja Tyrnävän Murto. Ruudut, joissa väestö on vähentynyt eniten, ovat keskustoissa (esim. Tyrnävä ja Muhos) tai niiden liepeillä.

Kuva 8. Väestömäärän muutos Lakeuden alueella vuosien 1990 2009 välillä. 17

18 7.3. Lakeuden yhteistoiminta-alueen palvelut 7.3.1. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluihin luetaan tässä tarkastelussa sosiaalitoimistot, lastensuojelupalvelut, päihdepalvelut ja vammaispalvelut. Jokaisessa kunnassa on vähintään kunnan järjestämät lakisääteiset sosiaalipalvelut, kuten Hailuodossa ja Lumijoella (kuva 9). Muissa Lakeuden kunnissa on myös yksityisiä palveluita. Runsainta yksityisen puolen tarjonta on Muhoksella. Sosiaalipalvelut sijaitsevat lähinnä kuntien keskustoi s- sa. Niiden ulkopuolella olevat palvelut ovat yksityisiä asumis- ja kuntoutuspalveluita.

Kuva 9. Lakeuden yhteistoiminta-alueen sosiaalipalvelut 19

20 7.3.2. Vanhuspalvelut Vanhuspalveluita on saatavilla jokaisessa seudun kunnassa (kuva 10). Hailuodossa on kunnallinen vanhuspalvelu (Palvelukoti Saarenkartano), muissa on kunnallisten palveluiden lisäksi myös yksityisiä palveluita. Kempeleessä, Tyrnävällä, Temmeksellä ja Limingassa on ikäihmisille oma neuvola. Palvelut sijaits e- vat pääosin kuntien keskustoissa. Lakeuden alueella on yksityisiä vanhustenpalveluita enemmän kuin kunnallisia.

Kuva 10. Lakeuden yhteistoiminta-alueen kunnalliset ja yksityiset vanhuspalvelut. 21

22 7.3.3. Terveyspalvelut Lakeuden yhteistoiminta-alueen jokaisessa kunnassa on terveyspalveluista vähintään lääkärin vastaanotto, hammashoitola ja neuvola (kuva 11). Hailuodon terveyskeskuksessa on myös laboratorionäytteenotto. Limingan, Muhoksen, Tyrnävän ja Kempeleen terveyskeskuksissa on monipuolisemmat palvelut. Edellisten lisäksi Tyrnävällä on kuntoutus, mielenterveyspalvelut ja seniorineuvola. Limingassa, M u- hoksella ja Kempeleessä on lisäksi terveyskeskussairaala eli vuodeosastot, röntgen ja kuntoutus sekä omat laboratoriot. Terveyspalvelut sijaitsevat pääosin kuntien keskustoissa. Kempeleessä ja Limingassa on hammashoitola ja neuvola myös lähikeskuksessa.

Kuva 11. Terveyspalvelut Lakeuden alueella. 23

24 7.3.4. Koulut Kunta on velvollinen järjestämään kouluterveydenhuollon peruskoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Lakeuden kunnissa on yhteensä 27 koulua, joissa saa perusasteen opetusta (kuva 12). Sekä Lumijoella että Hailuodossa on yksi kunnan keskustassa sijaitseva yhtenäinen peruskoulu, eli luokka-asteet 1-9. Muissa kunnissa alakouluja on useampia. Jokaisessa kunnassa on yksi yläkoulu ja lisäksi Muhoksella, Limingassa ja Kempeleessä on omat lukiot. Tyrnävällä sijaitsee Oulun Lyseon alaisuudessa toimiva m o- nimuotolukio. Erityiskouluja perusasteella Lakeuden alueella on Kempeleessä ja Muhoksella. Ammattioppilaitoksia on Limingassa, Muhoksella ja Kempeleessä. Kempeleessä on Oulun seudun a m- mattiopiston (OSAO) kaksi toimipistettä. Limingassa sijaitsee yksi OSAO:n toimipiste ja Luovin kaksi toimipistettä. Muhoksella sijaitsee kaksi OSAO:n toimipistettä ja kaiken kaikkiaan viisi Luovin toimipistettä.

Kuva 12. Koulut Lakeuden alueella. 25

26 7.4. Terveyskeskusten ja asemien liikenteellinen saavutettavuus Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta alueella on yhteensä viisi terveyskeskusta ja yksi terveysasema (kuva 13). Ne kaikki sijaitsevat kuntakeskuksissa ja ovat siten varsin hyvin saavutettavissa liikenteellisesti. Koko Lakeuden väestöstä korkeintaan kolmen kilometrin etäisyydellä terveyskeskuksista asuu 46,3 %, ja 15 kilometrin saavutettavuudella melkein koko väestö tulee katetuksi (97,4 %) (taulukko 11). Yhteensä Lakeuden alueella asuu YKR-aineiston mukaan 42 589 asukasta (31.12.2009). Suurimmat asutuskeskittymät, jotka sijaitsevat 15 kilometriä kauempana terveyskeskuksista ovat Temmes Tyrnävällä ja Kylmälänkylä Muhoksella. Huomionarvoinen asia on, että uudet asuinalueet, kuten Limingan Tupos ja Tyrnävän Murto sijaitsevat varsin kaukana kuntakeskuksista ja näin ollen terveyskeskuksissa. Uusilla asuinalueilla asuu paljon lapsiperheitä, mikä voidaan havaita myös tarkasteltaessa terveyskeskusten saavutettavuutta 0-6 vuotiaiden osalta. Kun koko väestöstä 0-5 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeellä asuu 67,3 %, 0-6 vuotiaista samalla alueella asuu 60,9 %. Limingassa lapsiperheiden tilannetta helpottaa se, että Tupoksella sijaitsee neuvola. Yhteensä Lakeudella on 0-6 vuotiaita 6 030. Yli 75-vuotiaista, joita on yhteensä 2 028, asuu 0-3 kilometrin terveyskeskusten saavutettavuusalueella 60,2 %, mikä on huomattavasti suurempi osuus kuin koko väestöstä samalla alueella asuvat (46,3 %). Kuitenkin 0-15 kilometrin saavutettavuusalueella yli 75-vuotiaista asui 94,6 %, mikä on vähemmän kuin koko väestön osuus samalla alueella (97,4 %). Eli yli 75-vuotiaita asuu paljon kuntien keskustoissa, mutta toisaalta myös kaukana keskustoista. Tämä asettaa haasteita palveluiden järjestämiselle ja niiden saav u- tettavuudelle. Tulevaisuutta ajatellen Kempeleen terveyskeskus on varsin lähellä Oulunsalon ja Oulun terveyspalveluita. Tämä seikka kannattaa huomioida, kun vapaus valita terveyskeskus tulee voimaan. Taulukko 11. Lakeuden sote yhteistoiminta-alueen asukkaiden etäisyys terveyskeskuksista ja asemasta. Etäisyys terveyskeskuksesta Koko väestö % väestöstä 0-6 - vuotiaat % 0-6 - vuotiaista Yli 75- vuotiaat 0-3 km 19 709 46,3 2 547 42,2 1 221 60,2 0-5 km 28 642 67,3 3 675 60,9 1 576 77,8 0-10 km 37 663 88,4 5 229 86,7 1 807 89,1 0-15 km 41 485 97,4 5 897 97,8 1 918 94,6 % yli 75 - vuotiaista

Kuva 13. Lakeuden alueen terveyskeskukset ja asema sekä niiden liikenteellinen saavutettavuus tieverkkoa pitkin ja väestö vuoden 2009 lopussa 250 m x 250 m ruuduissa 27

28 8. Yhteenveto Lakeuden alueen väestö on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana rajusti ja tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kasvamaan edelleen. Erityisesti vanhusten määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä ja heidän osuutensa väestöstä nousee. Tämä asettaa haasteita palveluiden järjestämiselle ja mitoittamiselle, sekä palveluiden saavutettavuudelle ja kuljetusten järjestämiselle, sillä tulevaisuudessa vanhusten odotetaan asuvan kotona pidempään. Tällä hetkellä palveluiden saavutettavuus ja kattavuus on varsin hyvä Lakeuden alueella. Koko väestöstä 15 kilometrin säteellä terveyskeskuksesta asuu 97,4 %. Haasteena Lakeudella on se, että osa kuntalaisista asuu kaukana kuntakeskuksista ja toisaalta se, että kunnat ovat kooltaan ja luonteeltaankin varsin erilaisia (esim. Kempele ja Hailuoto).