Poimintoja lappilaisten kuntien hyvinvointikertomuksista eri näkökulmista Tuula Kokkonen, Lapin AVI: Valvonnan näkökulma Maritta Rissanen, LPSHP: Rakenne näkökulma Taru Ijäs-Kallio, LSHP: Sisällöllinen näkökulma Sanna Hiltunen, Lapin Sotu ry: Järjestöjen näkökulma [Tekijän nimi ja osasto] 1 19.11.2015
Lapin kuntien hyvinvointikertomukset valvonnan näkökulmasta Tuula Kokkonen ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue p. 0295 017 392, tuula.kokkonen(at)avi.fi Tuula Kokkonen, Lapin AVI 2
Kuntalaki 1 Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan Tuula Kokkonen, Lapin AVI 3
Velvoite tiedolla johtamiseen Terveydenhuoltolaki 12 : Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia
Velvoite hyvinvointitiedon seurantaan Terveydenhuoltolaki 12 : Kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin 5
Velvoite raportointiin Terveydenhuoltolaki 12 Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhtenä painopisteenä valvontaohjelmassa ja AVIen tulossopimuksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2018 Valvonnan kohteet vuonna 2015: Ensihoito Kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajat Toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta Tuula Kokkonen, Lapin AVI 7
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta Vaadittava taso ja valvonnan indikaattorit: Valtuustolle raportoidaan väestön terveys- ja hyvinvointitiedoista vuosittain Hyvinvointikertomus valmistellaan valtuustokausittain (terveydenhuoltolaki 1326/2010 12 ) Valvonnan tietopohja THL:n keväällä 2015 toteuttama tiedonkeruu kunnan johdolle väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä (ns. TEAviisari-kysely) Tietopyyntö kunnille kesällä 2015 toimittaa laaja hyvinvointikertomus ja selvittää, mitkä tahot kunnassa ovat osallistuneet hyvinvointikertomuksen valmisteluun [Tekijän nimi ja osasto] 19.11.2015 8
Enontekiö Utsjoki Inari Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho (lähde: kuntajohdon TEAviisarikysely 2015) Muonio Kittilä Kunnan johtoryhmän vastuulla Muun johtoryhmän vastuulla Sodankylä Kolari Pelkosenniemi Salla Pello Rovaniemi Kemijärvi Ylitornio Posio Tornio Tervola Ranua Keminmaa Simo Kemi Savukoski Sosiaali- ja terveystoimen johtavan viranhaltijan vastuulla Sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijan vastuulla Muun viranhaltijan vastuulla Usean eri viranhaltijan vastuulla Ei erityisesti kenenkään vastuulla Ei vastattu
Utsjoki Enontekiö Inari Lappi Hyvinvointikertomukset (lokakuu 2015) Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Hyväksytty kunnanvaltuustossa valtuustokaudelle 2013-2016 valtuustossa valtuustokaudelle 2013-2016 Kolari Pelkosenniemi Sodankylä 2009-10 tehty, valtuustokäsittely? Ylitornio Pello Rovaniemi Kemijärvi Salla Utsjoki hyvinvointiselonteko 2011,valtuustokäsittely 2011 Tornio Tervola Ranua Posio Kemi Keminmaa Simo
Kunta Hyvinvointikertomuksen valmisteluun osallistuneet tahot (laaja hv-kertomus 2013-2016) Poikkihallinnollinen hvryhmä/te-työryhmä Johtoryhmä (ohjaa/tukee) Muita tahoja Enontekiö Samisoster, Enontekiön sydänyhdistys Inari Kemi Johtyhmän eri hallintokuntien edustajat, sos-ja terv.palv.keskuksen tulosaluepäälliköt Kemijärvi X Hyvinvointi- ja turvallisuusneuv.kunta laaja; valmistelutyöryhmä erikseen Pelastus, poliisi, srk, yrittäjät, TE, leader, järjestö, AVI Keminmaa Kittilä (laaja) Kunnanhallituksen ja sos.ja terv.ltk:n edustajat Kolari MLL, srk:n edustaja, sos. ja terv. ja sivistysltk:n edustajat Muonio Pelkosenniemi X Hv- ja turvallisuustyön johtoryhmä laaja Pelastus, poliisi, srk, yrittäjät, TE, leader, matkailuyhd, järjestö, AVI Pello Posio X Tuula Kokkonen, Lapin AVI 11
Kunta Hyvinvointikertomuksen valmisteluun osallistuneet tahot (laaja hv-kertomus 2013-2016) Poikkihallinnollinen hv-ryhmä/te-työryhmä Johtoryhmä (ohjaa/tukee) Muita tahoja Ranua Valtuuston edustus Rovaniemi (laaja) Työterveysliikelaitos Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Kunnanhallitus, sivistysltk., tekn.ltk. Tornio Utsjoki X Hv:n, terveyden ja turvallisuuden johtoryhmä Ylitornio X (vastuutaho) Tuula Kokkonen, Lapin AVI 12
Hyvinvointikertomusten sisällöllinen analyysi ohjauksen tueksi THL:n kehittämä hyvinvoinnin ja terveyserojen kaventamisen osa-alueiden malli Tuula Kokkonen, Lapin AVI 13
Hyvinvointikertomusten sisällöllinen analyysi ohjauksen tueksi Onko hyvinvointikertomuksessa huomioitu eri väestöryhmät Kuntajohdon TEAviisari kyselyyn 2015 tai ko. kysymykseen vastanneista Lapin 14 kunnasta 13 kuntaa ilmoitti huomioineensa laajassa hyvinvointikertomuksessa lapset ja nuoret, työikäiset ja iäkkäät 1 kunta lapset ja nuoret sekä iäkkäät (ei työikäisiä) 12 kuntaa ilmoitti huomioineensa työttömät 11 kuntaa vammaiset 6 kuntaa maahanmuuttajat Onko kunta asettanut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet Tuula Kokkonen, Lapin AVI 14
HYVINVOINTIKERTOMUS rakenne näkökulmasta Indikaattori vertailu LPSHP:n alueen kunnissa M Rissanen 18.11.2015 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
Hyvinvointikertomuksen rakenne ja valmisteluprosessi voivat vaihdella kuntien johtamiskulttuurin ja toimintakäytäntöjen mukaan Hyvinvointikertomus voidaan jäsentää esimerkiksi elämänkaarimallin mukaan (lapset, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset). Nämä asiakokonaisuudet sisältyvät myös sähköiseen hyvinvointikertomukseen Kunta voi lisätä/poistaa haluamiaan indikaattoreita ja muokata vertailukuntia, valittuja vuosia ym.
Hyvinvointi-indikaattorit tuottavat vertailukelpoista tietoa kunnan hyvinvointi- ja terveyspolitiikan kehityskulun tilasta ja suunnasta Sähköinen hyvinvointikertomus tukee ja helpottaa indikaattoritiedon kokoamista. Kunnat tuottavat runsaasti paikallista tietoa omasta toiminnastaan. Tämän tiedon hyödyntäminen hyvinvointikertomustyöskentelyssä tukee toiminnan kohdentamista ja seurantaa
LPSHP:n alueen kaikissa kunnissa käytössä sähköinen hyvinvointikertomus Indikaattorit 6 teemaa: Kunnan rakenteet ja elinvoima Kaikki ikäryhmät Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset
alueen kunnissa erilaisia vertailukuntia koko maa, Lappi, shp, alue kunnan koko, sijainti myös erilaiset indikaattorit / eri määrä indikaattoreita kunnat erilaisia Kemi / Tornio
KUNNAN RAKENTEET JA ELIVOIMA Huoltosuhde, demografinen (2012) Info Väestöennuste 2030 (2012) Info Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta (2012) Info Lapsiperheet, % perheistä (2012) Info Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2012)Info Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2012) Info Koulutustasomittain (2012) Info Väestö 31.12. (2012) Info Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta (2012) Info Elatussuhde (2012) Info Työttömät, % työvoimasta (2013 )info, % väestöstä (2012) Info Elävänä syntyneet Synnyttäneisyys/100 15-49-vuotiasta naista Elatustukea saaneet lapset, % 0-17-vuotiaista (2012) Info 0-6-vuotiaat, % väestöstä (2012) Info 7-15-vuotiaat, % väestöstä (2012) Info 16-24-vuotiaat, % väestöstä (2012) Info 25-64-vuotiaat, % väestöstä (2012) Info 65-74-vuotiaat, % väestöstä (2012) Info 75-84-vuotiaat, % väestöstä (2012) Info 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä (2012) Info Syntyneiden enemmyys (2012) Info Syntyneet, ennuste 2020 (2012) Info Syntyneet, ennuste 2030 (2012) Info Tulomuuttajat, lkm (2012) Info Lähtömuuttajat, lkm (2012) Info Ruotsinkielinen väestö, % väestöstä 31.12. (2012) Info Suhteellinen velkaantuneisuus, % (2012) Info Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas (2012) Info Vuosikate, euroa / asukas (2012) Info Vuosikate, % poistoista (2012) Info Lainakanta, euroa / asukas (2012) Info Verotulot, euroa / asukas (2012) Info Valtionosuudet, % nettokustannuksista (2012)
KAIKKI IKÄRYHMÄT Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Info Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2012) Info Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta (2012) Info Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2012) Info Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2012) Info Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2011) Info Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta (2012) Info Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2010) Info Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioitu (2010) Info Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1 000 asukasta (2012) Info Poliisin tietoon tulleet eräät liikennerikokset / 1 000 asukasta (2012) Info Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1 000 asukasta (2012) Info Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 000 asukasta (2012) Info Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset / 1 000 asukasta (2012) Info Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1 000 asukasta (2012) Info Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta (2012) Info Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 0-14-vuotiailla / 10 000 vastaavanikäistä asukasta (2012) Info Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot / 10 000 asukasta (2012) Info
LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2010)Info Terveys ja toimintakyky Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2010) Info X Turvallisuus Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2010) Info X Henkinen hyvinvointi Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2012) Info X Asuminen ja ympäristö Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2012) Info X Toimeentulo Kuntalaisten palvelut Lasten pienituloisuusaste (2012) Info X Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2012) Info Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (2013) Info Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info Turvallisuus Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2010) Info X Kuntalaisten palvelut Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000 alle 18-vuotiasta (2012) Info Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) (2013) Info X Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista (THL) (2013) Info Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, joiden sijoituspaikkana laitos, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista (THL) (2013) Info Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) (2013) Info Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Lasten päivähoidossa olleet 3-5 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7-18 vuotiasta (2012) Turvallisuus Kokenut seksuaalista väkivaltaa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2012) Info X
NUORET JA NUORET AIKUISET Henkinen hyvinvointi Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info X Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010)Info X Elämänlaatu X Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info Terveys ja toimintakyky Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info X Kuntalaisten palvelut Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2012) Info X Opiskelu ja työ Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2012) Info X Terveys ja toimintakyky Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info Turvallisuus Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info Asuminen ja ympäristö Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info X Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaista ja työvoimasta (2013) X Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24 vuotiaista, % vastaavan ikäisestä väestöstä Alioikeuksissa tuomitut 15 vuotta täyttäneet henkilöt/ 1000 vastaavanikäisistä (2012) Rikoksista syyllisksi epäillyt 15-17 vuotiaat /1000 vastaavanikäisistä (2012) Rikoksista syyllisksi epäillyt 18-20 vuotiaat /1000 vastaavanikäisistä (2012 Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013)
TYÖIKÄISET Henkinen hyvinvointi Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2012) Info Terveys ja toimintakyky Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info X Opiskelu ja työ Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64- vuotiaista (2012) Info X Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info X Kuntalaisten palvelut Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2012) Info Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista (2012) Info X X Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (2012) Info X Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista (2012) Info X Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä (2012) Info X Työttömät, % työvoimasta (2013) Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (2012) Päihteiden vuoksi sairaaloiden jja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2012) Info X
IKÄIHMISET Asuminen ja ympäristö Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Kuntalaisten palvelut Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info X Henkinen hyvinvointi Terveys ja toimintakyky Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) Info Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info X X Toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info X Yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info X Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuodenaikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä (2012) Info
LSHP:n kuntien hyvinvointikertomukset poimintoja sisällöstä 26
Koostetut tiedot: 1. Väestön terveyttä, hyvinvointia ja palveluja kuvaavat yleiset indikaattoritiedot vuosilta 2010-2014 vertailualueilla, lähteenä sähköinen hvk - Perusindikaattoripaketit 1-6 shp ja kuntatasolla 2. Keskeinen sisältö LSHP ky:n alueen kuntien hyvinvointikertomuksista ja niiden pohjalta tehdyistä hyvinvointisuunnitelmista - Ikäryhmittäin - Tavoitteet, keinot, vastuutahot Pth-yksikkö 2015 27
LSHP:n alueen haasteet (vs. koko maa) - huoltosuhde on heikentynyt LSHP ky:n alueella jyrkemmin kuin maassa keskimäärin - Työllisen väestön määrä LHSP ky:n alueella on matalampi ja rakennetyöttömyys korkeampaa kuin koko maassa - Väestön sairastavuus on hieman korkeampi kuin maassa keskimäärin - TEA on LSHP ky:n alueella vähäisempää kuin maassa keskimäärin, aktiivisuus on laskenut 2011-2013 Pth-yksikkö 2015 28
Lisää haasteita: - Keskeisillä indikaattoreilla mitattuna lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tila LSHP ky:n alueella on heikompi - Useimmilla keskeisillä indikaattoreilla mitattuna työikäisen väestön hyvinvoinnin tila LSHP ky:n alueella on heikompi - Ikäihmisillä dementiaindeksi ja sairastavuus on hieman korkeammalla tasolla kuin maassa keskimäärin. Pth-yksikkö 2015 29
Myönteistä LSHP alueella (vs. koko maa) - Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on ollut LSHP:n alueella hieman pienempi kuin maassa keskimäärin - Terveydentilansa korkeintaan keskinkertaiseksi kokeneiden nuorten aikuisten osuus vastaavanikäisestä väestöstä on LSHP ky:n alueella pienempi kuin maassa keskimäärin - Toimeentulotuen saajien osuus työikäisestä väestöstä on ollut pienempi kuin maassa keskimäärin - 75 vuotta täyttäneiden osuus kotona asuvista on samalla tasolla kuin maassa keskimäärin. Pth-yksikkö 2015 30
LSHP suhteessa muihin pohjoisiin shp-alueisiin: - Väestöennuste ja työllisten osuus väestöstä on LSHP:n alueella vahvemmalla pohjalla kuin Kainuussa ja Länsi-Pohjassa - Sairastavuus LSHP:n alueella on ollut matalammalla tasolla kuin vertailualueilla - Ainoana pohjoisten sairaanhoitopiirien alueista LSHP:n alueella kuntien TEA on ollut laskussa. Onko tähän kuitenkaan varaa? Pth-yksikkö 2015 31
Poimintoja LSHP:n seutujen vertailusta: Lapset, nuoret ja lapsiperheet: - Suuret hyvinvointi- ja terveyserot lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten välillä - Palveluiden käytössä (pene) suuria eroja pienten ja keskuskuntien välillä - 2. asteen koulutukseen sijoittumisessa haastetta pienissä kunnissa Pth-yksikkö 2015 32
Poimintoja LSHP:n seutujen vertailusta: Työikäiset: - Kuntien välillä suuria eroja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrässä miten tämä huomioidaan ennaltaehkäisevässä työssä jotta ehkäistään paljoa palvelujen käyttöä? - Työikäinen väestö on kaiken kaikkiaan huomioitu ohuesti hyvinvointikertomuksissa Pth-yksikkö 2015 33
Poimintoja LSHP:n seutujen vertailusta: Ikäihmiset: - Useassa pienessä kunnassa kotona asuvien määrän tavoitetaso ei toteudu -> vrt. demografinen haaste ja järjestelmän kantokyky - Suuret erot dementiaindeksissä kuntien välillä -> palveluihin pääsy? Pth-yksikkö 2015 34
HVK-kooste luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.lshp.fi/fi- FI/Ammattilaisille/Perusterveydenhuollon_yksikko/Perusterveyd enhuollon_yksikko(6464) Pth-yksikkö 2015 35
Järjestöjen rooli Lapin kuntien hyvinvointikertomustyössä Sanna Hiltunen, toiminnanjohtaja Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry lappilaiset.fi
Järjestöjen rooli Lapin kuntien hyvinvointikertomustyössä Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksessä tehtiin selvitys järjestöjen tämänhetkisestä roolista Lapin kuntien hyvinvointikertomustyössä ja siitä, miten kunnat näkevät järjestöjen roolin hyvinvointikertomustyössä tulevaisuudessa Selvitystä varten käytiin läpi kaikki 19 tehtyä hyvinvointikertomusta Selvityksen osana tehtiin kysely, johon vastasi kolmetoista kuntaa lappilaiset.fi
Miksi järjestöt mukaan hyvinvointikertomustyöhön? Vuonna 2011 säädetyn Terveydenhuoltolain pykälässä 12, jossa määrätään hyvinvointikertomuksen teosta, sanotaan: "Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. "Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet[...] lain mukaan kunnan on siis otettava kolmas sektori mukaan hyvinvointikertomustyöhön ja myös huomioitava paikalliset olosuhteet, joiden tuntemusta järjestöiltä löytyy lappilaiset.fi
Miksi järjestöt mukaan hyvinvointikertomustyöhön? indikaattoritiedot eivät useinkaan kerro tarpeeksi kunnan tilanteesta, nimenomaan tiedon paikallisuus ja ajankohtaisuus jää ohueksi tilastotiedot laahaavat perässä, järjestöiltä saa tietoa nykytilanteesta ja hiljaisista signaaleista huomioimalla järjestöt tulevaisuuden suunnittelussa kunta voisi hyödyntää järjestöjen tarjoamat resurssit konkreettisilla suunnitelmilla varmistetaan yhteistyösuunnitelmien toteutuminen lappilaiset.fi
Miten järjestöt voivat olla mukana? Järjestöt voivat olla mukana tiedontuotannossa: kunnan kuulemistilaisuuksissa palvelujen nykytilan kartoituksessa tuottamassa tilastotietoa toiminnastaan tuottamassa kokemustietoa jäsentensä tarpeista ja toiveista tuottamassa kokemustietoa kuntalaisten tarpeista ja toiveista analysoimassa kerättyä tietoa Järjestöt voivat osallistua......varsinaisen kertomuksen laadintaan...tulevaisuuden toiminnan painopisteiden määrittämiseen...konkreettisten toimenpiteiden valintaan...suunniteltujen toimenpiteiden toimeenpanoon...toiminnan toteutuksen arviointiin lappilaiset.fi
Järjestöt valmistuneissa hyvinvointikertomuksissa järjestöt mainitaan yhteistyökumppanina 15 Lapin kunnan hyvinvointikertomuksessa silti vain viisi kuntaa listaa hyvinvointikertomuksessa konkreettisia yhteistyösuunnitelmia järjestöjen kanssa kun järjestöt mainitaan, se tapahtuu useimmiten kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumien järjestäjinä Järjestöt ovat melko näkymättömiä hyvinvointikertomustyössä kuntien ja järjestöjen yhteistyössä paljon kehittämisen varaa lappilaiset.fi
Kunnat kyselyssä kyselyyn vastanneista kunnista yksikään ei halunnut järjestöjen jäävän ulos hyvinvointikertomustyöstä kyselyyn vastanneista kunnista12 toivoi tukea järjestöjen osallisuuden toteutumiseksi kymmenessä kunnassa koettiin tarvetta valmiille osallistumisen mallille kyselyssä tiedusteltiin, millä tavalla kunnat haluaisivat järjestöt mukaan hyvinvointikertomustyöhön ja pyydettiin kuntia ottamaan kantaa väitteisiin koskien järjestöjen roolia hyvinvointikertomustyössä kunnat jaettiin kolmeen ryhmään sen perusteella, miten avoimesti kunnat suhtautuivat järjestöjen roolin kehittämiseen lappilaiset.fi
Kunnat järjestöjen osallisuudesta: "Järjestöjen edustajat ovat korostaneet erityisesti matalankynnyksen palvelujen merkitystä. Lisäksi heillä on laaja kokemus vertaistukityöstä ja sen mahdollisuuksista. "Heillä on hankkeita, joilla on pystytty tarttumaan havaittuihin korjaamista vaativiin kohteisiin. "He ovat hyvinvointityössä mukana. "Hyvinvointi koskee kaikkia kuntalaisia ja suunnitelmien laadinnassa ja toimeenpanossa tarvitaan kaikkien tahojen yhdessä tekemistä. "Laaja-alaisuutta tuonut." lappilaiset.fi
Kunnat kyselyssä A-ryhmä, edistyshaluisimmat ja järjestöihin myönteisimmin suhtautuvat kunnat B-ryhmä, vähemmän varmaa innokkuutta C-ryhmä, myönteisiä merkkejä mutta myös epävarmuutta järjestöjen asemasta kunnan väkiluvulla tai sijainnilla ei ollut vaikutusta kunnan suhtautumiseen järjestöyhteistyöhön hyvinvointikertomustyössä lappilaiset.fi
Kunnat kyselyssä: A-ryhmä A-ryhmän kunnat olivat edistyshaluisimpia ja suhtautuivat järjestöihin kaikista myönteisimmin Ryhmän kunnat haluaisivat järjestöjen osallistuvan hyvin monipuolisesti käytännön hyvinvointikertomustyöhön ja pitävät järjestöjen asemaa hyvinvointityössä tärkeänä Tämän ryhmän kunnat pitivät järjestöjen osallisuuden haasteina edustuksellisuutta, järjestöjen osallistumisen organisointia, järjestöaktiivien kiirettä ja tilaisuuksien järjestämistä lappilaiset.fi
Kunnat kyselyssä ryhmittelyt kertovat kuntien halusta ottaa järjestöt mukaan hyvinvointikertomustyöhön ryhmissä on kuitenkin korrelaatio myös sen välillä, paljonko järjestöt olivat jo osallistuneet ja miten kunnat näkivät osallistumisen mahdollisuudet tulevaisuudessa mitä enemmän kokemusta järjestöyhteistyöstä, sitä enemmän myös näkemystä yhteistyöstä tulevaisuudessa A-ryhmässä, missä yhteistyötä oli jo tehty eniten, osattiin myös nimetä konkreettisia yhteistyön haasteita lappilaiset.fi
Miten tästä eteenpäin? Hyvinvointikertomusten tekeminen ja muoto vielä ylipäätään vakiintumatonta, järjestöjen roolissa erityisesti kehittävää Kunnat ovat kyselyn mukaan innokkaita saamaan järjestöjä enemmän mukaan hyvinvointikertomustyöhön Tarvitsevat kuitenkin tietoa ja tukea. Onnistumisen esimerkkejä pitäisi jakaa. Haasteina nähdään erityisesti järjestöjen edustuksellisuus ja organisointi. Edustuksellisuuden voi ratkaista esittämällä järjestöille avoimen kutsun tulla mukaan hyvinvointikertomustyöhön järjestöt valitsevat keskuudestaan edustajat Organisoinnissa Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys auttaa mielellään. Kutsumme kuntien pyynnöstä alueen järjestöt yhteen ja tuemme yhteistyön aloittamisessa lappilaiset.fi