Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen Raportti 2012
1 Sisällys 1 Tiivistelmä - vuosi 2012... 2 2 Toimintasuunnitelma... 3 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2012... 4 4 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö 2012... 6 5 Liikenne ja liikkuminen... 7 6 Rakennukset ja rakentaminen... 9 6.1 Julkiset palvelurakennukset... 9 6.2 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori... 12 7 Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy... 13 8 Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy... 15 9 Vesihuolto... 16 10 Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö... 17 11 Elinkeinot ja osaaminen... 18 12 Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö... 19 13 Kestävä kehitys osana energiansäästötyötä... 23 14 Sopeutumistoimet ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin... 25 15 Yhteenveto... 26
2 1 Tiivistelmä - vuosi 2012 Lempäälän kunta on solminut Kuntien vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS). Sopimusjärjestelmään liittyessään Lempäälä on sitoutunut ohjeelliseen 9 %:n energiankäytön tehostamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2010 Lempäälän kunta hyväksyi seudullisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena on 30 %:n absoluuttinen tai 40 %:n asukaskohtainen CO 2 - päästöjen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2012 Lempäälän kunnan julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten (Sirkkavuori), ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneiden, keittiöiden sekä vesi- ja jätevesihuollon yhteenlaskettu energiankulutus oli 32 000 MWh. Kokonaiskulutus koostui 20 500 MWh:n lämmönkäytöstä, 11 000 MWh:n sähkönkäytöstä sekä 400 MWh:n liikennepolttoaineiden käytöstä. Energiankulutus lisääntyi vuodessa 2,2 %. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö lämmitykseen oli pientä, vain Sirkkavuorella olleet pari maalämpökohdetta ovat osittain uusiutuvalla energialla lämpiäviä. Vuonna 2012 Lempäälän kunnan ostama sähkö oli 100 % uusiutuvalla tuotettua. Lempäälän kunnan todellinen sähkön- ja lämmönkulutus on noussut noin neljänneksellä vuodesta 2005. Tähän vaikuttaa kunnan kasvu ja lisääntynyt rakennuskanta. Ominaiskulutukset varsinkin lämmönkulutuksen osalta ovat olleet koko ajan laskusuunnassa. Kuntien vapaaehtoisen energiasopimuksen mukaisesti seuraamme ja raportoimme Motivalle energiansäästöä, joka lasketaan tehdyistä toimenpiteistä. Lempäälän kunnan laskennallinen energiansäästö on 1 188 MWh/vuosi. Kokonaistavoite vuodelle 2016 on 2 300 MWh/vuosi. Vuoden 2013 välitavoite 1 500 MWh on saavutettavissa. Vuonna 2012 energiatehokkuuden kasvattamiseksi, energiansäästön saavuttamiseksi ja turhan kulutuksen estämiseksi sekä CO 2 -päästöjen alentamiseksi toimenpiteitä olivat esimerkiksi seuraavat: - Kuokkalankulman päiväkoti valmistui 2012 tammikuussa. Tämä oli Lempäälän kunnan ensimmäinen rakennus, joka täyttää matalaenergiarakennuksen kriteerit. - Lempoisten koulun suunnittelussa on huomioitu energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset mallintavien laskelmien avulla jo suunnittelun alkuvaiheessa. - Katuvalaistuksessa on vaihdettu vanhoja elohopealamppuja vähemmän kuluttaviin suurpainenatriumlamppuihin. - Lempäälän kunta osallistui energiansäästöviikon viettämiseen viikolla 41. Vuonna 2012 järjestettiin energiansäästöviikolla luovan työn kilpailu kouluille ja päiväkodeille sekä kunnan henkilöstölle oli tietokilpailu. - Lempäälän kunta teki energiakatselmuksia kustannustehokkaiden energiansäästötoimien löytämiseksi - Lempäälän kunta osallistui aktiivisesti seudun kuntien energiatahokkuus- ja ilmastotoimien kehitystyöhön, esimerkiksi Tapre-hankkeeseen ja seudun kuntien KETS/KEO-henkilöiden yhteisiin tilaisuuksiin.
3 2 Toimintasuunnitelma Lempäälän kunnan energiansäästötyötä johdetaan energiatehokkuuden ohjausryhmästä käsin. Ohjausryhmä on kunnanhallituksen nimeämä. Energiansäästötyön pohjalla on energiatehokkuuden toimintasuunnitelma, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa 25.2.2011. Ensimmäinen päivitys toimintasuunnitelmaan on hyväksytty kunnanhallituksessa 17.12.2012. Toimintasuunnitelma löytyy sähköisessä muodossa sekä kunnan intranetin puolelta että kunnan internetsivuilta. Intrassa kestävän kehityksen osiossa Kunnan internet-sivuilla www.lempaala.fi -> Asuminen, rakentaminen ja ympäristö -> Ympäristöasiat -> Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma
4 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2012 Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset Kunnan strategia 2012-2025 (kunnanvaltuusto hyväksynyt 9.12.2009, muutoksia hyväksytty TS 2011-2013 ja 2012-2014 valmistelujen yhteydessä) Kaavoitusohjelma, talousarvio 2012 (kunnanvaltuusto 23.11.2011) - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 (kunnanvaltuusto 28.4.2010) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman kuntakohtainen toteuttamisohjelma 2011-2012 (kunnanvaltuusto 19.1.2011) MAL-sopimus 2011-2012 (kunnanvaltuusto 19.1.2011) Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus (kunnanhallitus 4.6.2012) Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen hyväksyminen vuosille 2013-2015 (kunnanvaltuusto 12.12.2012) Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kaavoitus on käynnistänyt ja jatkanut asemakaavahankkeita nauhataajaman tiivistämiseksi joukkoliikennekäytävän varrella vuoden 2012 kaavoitusohjelman mukaisesti. Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamislupien valmistelussa ja käsittelyssä on sovellettu hajarakentamista ohjaavia periaatteita käytäntöön. Vuoden 2012 aikana jatkettiin Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaavan muutoksen vaatimien selvitysten laadintaa ja aloitettiin osayleiskaavaluonnosten laadinta. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen Vuoden 2012 aikana jatkettiin maankäytön toiminnanohjauksen täydentämistä ja päivittämistä paremmin nykyisiä käytäntöjä vastaavaksi. - Erityishankkeet Vuonna 2012 ei käynnistetty kaavoitukseen liittyviä erityishankkeita. Seuranta - Lyhyesti mittarit Vuosittain laadittavan Kestävän kehityksen raportin mittarit - Kustannukset Syksyllä 2012 valmistui MT130 Helsingintien ja Savontien kiertoliittymä. Rakentamiseen sisältyi kevyenliikenteenväylän rakentaminen Savontien varteen hintaan 140 000 euroa.
5 Kesäkuussa 2012 Pirkanmaan ELY-keskus aloitti Tampereentien ja Pirkkalantien kiertoliittymän rakentamisen suunnittelun. Kevyenliikenteenväylien osuus kustannusarviosta on 73 000 euroa. Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Tekninen toimi, kaavoitus, Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Kaavoitusarkkitehti Virva Suokko - Maankäyttö, kaavoitus, rakennesuunnitelma
6 4 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö 2012 Tavoite ja toimintatapa - Energiataloudellinen katuvalojärjestelmä - Ohjausjärjestelmiä uudistamalla valo-ohjauksen kautta energiasäästöä Toteutuneet toimenpiteet - Vuonna 2012 vaihdettiin noin 700 125 W HQ valaisinta 70 W SpNa valaisimiksi Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Järjestelmällinen valaisinten ja ohjauskeskusten vaihto määrärahojen puitteissa. - Erityishankkeet Seuranta - Vähentynyt energiankulutus - Energiakustannussäästöt ohjataan järjestelmien kehittämiseen. Kulutustiedot löytyvät kohdasta 16 Yhteenveto - taulukko ja kaavio - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi Vastuutaho ja lisätietoja - Yhdyskuntatekniikka, kunnossapitopäällikkö
7 5 Liikenne ja liikkuminen Liikenteen ja liikkumisen osalta seurataan kunnan maksamia kilometrikorvauksia sekä kunnan omalla kalustolla ajettuja kilometrejä sekä työkoneiden käyttöaikatunteja. Kunnan omalla kalustolla ajetut kilometrit ovat vähentyneet edelleen vuonna 2012. Työkoneiden käyttötunnit ovat jonkin verran lisääntyneet. Taulukko Lempäälän kunnan maksamat kilometrikorvaukset (euroa) vuosina 2008-2012 2008 2009 2010 2011 2012 Kilometri- korvaus, oma auto 350 714 374 391 497 671 536 328 541 526 - muutos % 7 % 33 %** 8 % 1 % Km-korvaus, yli 5000 km 98 501 90 443 177 980 180 770 167 745 - muutos % -8 % 97 %** 2 % -7% Polkupyörä 707 6 652 758 710 Moottoripyörä 0 0 392 77 13 Mopo 0 0 263 416 145 Muu kulku- neuvo 385 42 693 362 76 Perävaunu 1741 90 655 852 1172 Asuntovaunu 5 702 0 0 0 Koira/Tavara yli 80 kg 52 727 370 502 23 Lisämatkustaja 1 756 2 867 3 421 4 163 2 954 Muut matkakulut, ei kuittia 8 101 6 664 10 312 8 631 9 157 ** Vuonna 2010 alusta maatalouslomituksen henkilöstön määrä kasvoi Lempäälän isäntäkuntavastuun laajetessa lomituspalveluiden hoidossa. Muutoksen jälkeen 11 kunnan lomitushenkilöstö on Lempäälän kunnan palkkalistoilla.
8 Taulukko Lempäälän kunnan omilla autoilla ajetut kilometrit ja työkoneiden käyttötunnit 2010 2011 2012 Työkoneet ajotunnit 2515 1860 2299 - muutos % -26 % 24 % Ajoneuvojen kilometrit 163081 149434 143116 - muutos % -8 % -4 %
9 6 Rakennukset ja rakentaminen 6.1 Julkiset palvelurakennukset Tavoite ja toimintatapa Vuonna 2012 tilatoimi hoiti vielä sekä rakennuttamisen että rakennusten ylläpidon. Energiatehokkuus on mukana tilatoimen toiminnassa läpi koko tehtäväkentän. Olemassa olevan rakennuskannan energiakatselmuksia jatkettiin vuoden 2012 aikana energiatehokkuuden toimintasuunnitelman mukaisesti. Energiakatselmuksissa esiin tulevia toimenpide-ehdotuksia pyritään toteuttamaan tarkoituksenmukaisuus ja kustannustehokkuus huomioiden. Pidemmän takaisinmaksuajan vaativia muutoksia pyritään toteuttamaan muun remontoimisen ja peruskorjauksen yhteydessä. Uusien kohteiden suunnittelussa otetaan huomioon elinkaaritaloudellisuus esim. ottamalla energia-asiat huomioon jo suunnittelijoiden valinnassa. Myös energialaskentaa käytetään uusien kohteiden suunnittelun apuna, jotta pystytään valitsemaan kokonaistaloudellisimmat vaihtoehdot energiatavoitteet täyttäviin ratkaisuihin. Kulutusseuranta on hyvällä tasolla tiedon keräämisen suhteen. Kulutusseurannan piirissä oli vuoden 2012 lopulla 52 kpl (355 690 m3) palvelurakennuksia. Sähkön osalta suurin osa kulutuksesta on tuntitasolla seurattavissa. Veden ja lämmönkulutusta seurataan kuukausitasolla. Tiedon käsittelyssä ja aktiivisessa käytössä on vielä kehitettävää. Vuonna 2012 jatkettiin sähköisen huoltokirjan käyttöönottoa kiinteistönhuollossa. Toteutuneet toimenpiteet - Energiakatselmukset 2012, yhteensä 5 kohdetta, 50 434 m 3 : Päiväkoti Kuusimäki, Päiväkoti Pihlajamäki, Himminkoto, Kuokkalan koulu, Moision koulu. Moision koulun laajennusosaan tehtiin ns. käyttöönottokatselmus, vanhempaan osaan energiakatselmus. Yhteensä vuoden 2012 loppuun mennessä katselmoituja kohteita on 15 kohdetta 194 656 m 3. Vuonna 2012 energiakatselmoitujen kohteiden yhteenlaskettu energiansäästöpotentiaali on 575 MWh lämpöenergiaa ja 132 MWh sähköenergiaa vuodessa. Tämä tarkoittaa rahassa vuoden 2012 energian hinnoilla noin 49 000 /vuosi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä 360 t/vuosi säästöpotentiaalia. Suurimmat energiansäästömahdollisuudet ovat ilmanvaihdossa. Ilmanvaihdon energiatehokkuutta voidaan parantaa käyntiaikoja muuttamalla, tarpeenmukaisuuden lisäämisellä esim. käyttäen hyväksi läsnäoloantureita tai lisäaikapainikkeita sekä lämmöntalteenoton lisäämisellä ilmanvaihtojärjestelmiin. Energiansäästöinvestointien keskimääräinen takaisinmaksuaika on vuonna 2012 tehtyjen katselmusten mukaan 2,4 vuotta. Täytyy kuitenkin huomioida, että useat energiakatselmuksissa esitetyt toimet ovat ns. käyttöteknisiä toimenpiteitä, joiden sopimuksen mukaiseen Motivan raporttiin laskettava säästövaikutus ei ulotu vuoteen 2016 asti. Joten sopimuksen mukaan säästöjä pitää etsiä pidemmän vaikutusajan investoinneista ja toimista. Tällä säästöpotentiaalilla voidaan kuitenkin vaikuttaa energiankäytön tehostamiseen ja sitä kautta kustannuksiin ja päästöihin. o Energiansäästöinvestoinnit Kunnanviraston rakennusautomaation uudistaminen sekä lämmönsäätötyöt. Kunnanviraston talotekniikka on ikääntynyttä, mutta kohteeseen ei rakennuksen vähäisen jäljellä olevan elinkaaren vuoksi juurikaan panosteta. Automaatiouudistuksilla tavoitellaan lyhyen ajan säästöä saamalla ilmanvaihtokoneiden käyntiajat parempaan ohjaukseen (kohteessa ei ole lämmöntalteenottoa ilmanvaihtokoneissa).
10 Päiväkoti Kuusimäen ilmanvaihdon uusiminen. Kuusimäen ilmanvaihto oli uusimisen tarpeessa tilojen huonon ilmanlaadun vuoksi. Ilmanvaihdon uusimisen yhteydessä lisättiin lämmöntalteenotto entisen kiertoilmakäytön sijaan. Lisäksi huippuimurit uusittiin suoravetomoottoreilla toimiviksi, jolloin voidaan käyttää osatehoja hyvillä hyötysuhteilla. Yöajan hygieniatilojen ilmanvaihtoa voidaan nyt käyttää pienemmillä ilmamäärillä, jolloin tilojen alipainekin on pienempi. Myös kiinteistöautomatiikka uusittiin iv-saneerauksen yhteydessä. Sääksjärven koululla uusittiin osa rakennusautomatiikasta. o Uudisrakentaminen Päiväkoti Kuokkalankulma KVR-urakkana valmistui tammikuussa 2012. Päiväkoti Kuokkalankulma on ensimmäinen Lempäälän kunnan palvelurakennus, joka on energialuokkaa A 2007. o Muuta Sähköisen huoltokirjan käyttöönotto aloitettiin vuoden 2011 loppupuolella vikailmoitusten käsittelyllä sähköisesti huoltokirjaohjelman kautta. Vuoden 2012 aikana huoltokirjan käyttöä laajennettiin kattamaan huolto-ohjelmat. Huoltokirjaan on lisätty sähköisessä muodossa olevaa käyttö- ja huolto-ohjemateriaalia sekä pohjakuvia varsinkin uusista kiinteistöistä. Huoltokirjan käyttöönotto on osa kiinteistönhuollon laadun parantamista, jolla on suora yhteys energiankulutukseen. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen o Toimintatapoja on kehitetty tarjouspyyntöjen energiatehokkuusasioiden huomioinnissa sekä suunnittelun ohjauksen osalta. o Seutuyhteistyön merkeissä energiatehokkuuden yhteyshenkilöt tapaavat noin neljä kertaa vuodessa palavereihin, jossa käsitellään ajankohtaisia energiansäästöön ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä asioita. - Erityishankkeet o Lempäälän kunta osallistui Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) hankkeeseen. Seuranta - Lyhyesti mittarit o Kulutuksia seurataan ominaiskulutusten avulla. - Kustannukset o Energiakatselmukset vuonna 2012: 22 230. Kustannuksiin saatiin ELY-keskukselta energiatukea 50 %. o Mainiemen (Kunnan virastotalojen) automaatiosaneeraus 19 000. o Sääksjärven koulun automaatiolaitteiden osittainen uusinta 26 000. o Päiväkoti Kuusimäen ilmanvaihtosaneeraus 85 000. Kuusimäen ilmanvaihtosaneeraukseen ELYkeskukselta saatu energiatuki oli 10 000. Kulutustiedot - Kaavioit löytyvät kappaleesta 15 yhteenveto. Energian kulutus on lisääntynyt kokonaisuudessaan rakennusmassan lisääntymisen myötä. Ominaiskulutuksissa lämmön kulutus on ollut laskeva jo vuodesta 2005 lähtien. Sähkön ominaiskulutus on pysynyt samalla tasolla koko seurannan ajan. - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi. Saavutetuista säästöistä löytyy osiosta 15 yhteenveto. Vastuutaho ja lisätietoja
- Palvelurakennukset rakentaminen, kunnossapito, peruskorjaus Tilatoimi: Rakennuttajapäällikkö (tilapalvelupäällikkö 31.12.2012 saakka) Mervi Järvinen ja LVI-insinööri Päivi Liejumäki 11
12 6.2 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Tavoite ja toimintatapa Kiinteistö Oy Sirkkavuori on kunnan omistama yhtiö, joka toteuttaa kunnan asuntopoliittisia tavoitteita tarjoamalla asuntoja, jotka tilojen, tason, taloudellisen ja sosiaalisen ympäristön puolesta luovat asumistyytyväisyyttä asukkaille. Kiinteistö Oy Sirkkavuoren tavoitteena on lisätä Lempäälän vuokra-asuntojen määrää joka vuosi 25 uudella asunnolla. Toteutuneet toimenpiteet - Tiilimäki, Pappilantie 1, peruskorjaus ja hissit. Osittain viisikerroksinen, kolmiportainen kerrostalo, asuntoja 34, valm. vuosi 1972 Porrashuoneet uusittiin ja niihin rakennettiin hissit. Taloon tuli uudet sisääntulokatokset ja ulkoovet. Parvekkeet korjattiin, ikkunat vaihdettiin ja yläpohjaan lisättiin eristystä. Jätehuolto uusittiin. Hissit otettiin käyttöön helmikuussa 2013. Kehityshankkeet - Korpikuusi, Peräkorventie 4, rivitalo, 12 asuntoa. Nykyinen lämmitysmuoto öljy. Suunnittelu maalämmön saamiseksi taloon on kesken. - Tiilimäki, Pappilantie 1, peruskorjaus Ulkopuolisten maalaustöiden osalta sekä pihatöiden osalta hanke keskeneräinen. Valmistuu kesällä 2013. - Kiinteistö Oy Sirkkavuoren kaikki talot Ilmanvaihdon puhdistus ja säätö suoritetaan vuoden 2013 aikana. Vastuutaho ja lisätietoja - Kiinteistö Oy Sirkkavuori, Johanna Heikkilä / Terhi Leppimaa
13 7 Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy Lyhyt kuvaus toiminnasta Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy tuottaa keskitetysti Tampereen kehyskuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) tarvitsemat hankintatoimen palvelut, joiden avulla julkisten hankintojen kilpailuolosuhteet käytetään hyväksi mahdollisimman tehokkaasti ja saadaan toteutettua edullisia ja laadukkaita hankintoja sekä vahvistetaan hankintaosaamista osakaskunnissa. Yhtiön avulla saadaan kehitettyä osakaskuntien hankintatoimintaa kokonaisuutena ja tuotettua lisäarvoa omistaja-asiakkaille. Yhtiön avulla hankinnan prosesseilla luodaan omistajille yhteistä hankintastrategiaa, jossa voidaan huomioida mm ympäristönäkökohdat. Tavoite Pyrimme huomioimaan kaikissa hankinnoissamme energiatehokkuuden ja ilmastoasiat niiltä osin, kuin ne vain hankinnan ja hankintalain puitteissa ovat mahdollista. Lisäksi pyrimme huomioimaan hankinnoissamme kehyskuntien ja Tampereen yhteisesti laatiman Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian asettamat visiot ja tavoitteet. Osana tavoitteitamme on saavuttaa myös hankintojen kilpailuttamisilla hyviä sopimustoimittajia, joiden kanssa sopimuskautena voimme yhdessä kehittää toimintaamme energiatehokkaammaksi esim. ohjaamalla kuntiamme hankkimaan energiatehokkaampia tuotteita, kannustamaan sopimustoimittajaa kehittämään tuotteitaan ja palveluaan energiatehokkaammaksi. Toimenpiteet Konkreettisina toimenpiteinä hyväksymme sopimustuotteiksi vuosittain esim. ajoneuvoissa uusia malleja, jotka ovat päästöiltään edeltäjiänsä pienempiä. Myös aloilla, joissa laitteet kehittyvät nopeasti, kuten AV-laitteet, sopimustuotteiden uusiminen korvaaviin energiatehokkaampiin tuotteisiin on järkevää. Suurimmissa yhteishankinnoissa korostamme jo tarjouspyynnössä sitä, että tarjoajalla on oltava ISO 14001 ympäristösertifikaatin mukainen ympäristöohjelma. Tämä takaa sen, että sopimuskauden aikana sopimustoimittajamme kehittävät jatkuvasti toimintaansa ympäristömyönteisemmäksi. Yhtenä toimistomme ydintehtävänä on antaa kehyskunnille hankintakoulutusta sekä ohjata kuntia heidän omissa erillishankinnoissaan. Näissä koulutuksissa sekä ohjauksissa korostamme myös ympäristönäkökohtien huomioimisen hankinnoissa sekä käymme läpi konkreettisia menetelmiä, miten näitä näkökohtia voidaan hankinnoissa huomioida. Kustannukset Pyrimme ottamaan hankinnoissamme laitteiden elinkaarikustannukset huomioon, koska laitteiden hankinnoissa ja vuokrauksessa se on mahdollista ja perusteltua. Elinkaarikustannukset huomioimalla voimme taata sen, että hankittava laite on laadukas ja kestää myös ympäristönäkökohtien asettamat paineet. Sopimustuotteiden hintoja tarkastamme vuosittain ja sellaisilla toimialoilla kuten AV-laitteet, sopimustuotteiden hinnat usein laskevat tuotekehityksen myötä. Tällöin uudet korvaavat sopimustuotteet ovat edullisempia ja ympäristöystävällisempiä. Ympäristöasioiden järkevä huomioiminen hankinnoissa ei siis välttämättä tarkoita kalliimpaa hintatasoa. Seuranta ja mittarit Seuraamme vähintään vuosittain sopimustoimittajiemme kanssa kuntiemme ostokäyttäytymistä ostoraporttien muodossa. Näiden raporttien perusteella voimme luoda mittareita, joilla seuraamme myös ostokäyttäytymisen kehittymistä. Monissa hankinnoissa olemme seurannalla pystyneet vaikuttamaan mm. siihen, että kertaostomäärä vuositasolla on vähentynyt ja kertaoston koko on suurentunut. Toki kaikissa pisteissä tämä ei ole mahdollista, mikäli varastotilat
14. ovat pienet, mutta suuremmissa pisteissä voimme tällaisilla tekijöillä vaikuttaa hiilijalanjäljen suuruuteen. Vastuuyksikkö ja henkilö Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy, hankintapäällikkö Mervi Haataja (mervi.haataja@kuhaoy.fi, 050 395 6315).
15 8 Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätteen lajittelun parantaminen Tavoite Biojätteen ja kartongin lajittelun lisääminen 10 prosentilla (Biojätteen ja kartongin lajittelun lisäys vähentää kaatopaikalla syntyviä metaanipäästöjä). Toteutusaikataulu 2010-2020 Vastuuyksikkö ja henkilö Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakkaat eli jätteentuottajat Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen Tavoite Talteenotetun metaanikaasun määrän oletetaan kasvavan 2/3, mikä vähentää kaatopaikkakäsittelyn metaanipäästöjä. Toteutusaikataulu Investointi vuosien 2010 2020 välisenä aikana Vastuuyksikkö ja henkilö Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden edistäminen Toimenpiteet Järjestetään jätteensynnyn ehkäisyyn ja materiaalitehokkuuteen liittyviä tilaisuuksia ja tapahtumia, Tampereen kaupunkiseudun kouluilla pidetään vastuullisen kulutuksen oppitunteja ja tehdään uutta kuluttajille suunnattua verkkomateriaalia. Toteutusaikataulu Vastuuyksikkö ja henkilö Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Ekokumppanit Oy. Lisätietoja Harri Helin, harri.helin@tampere.fi. Biojätteen mädätyslaitos Mädätyksen energiankulutus vähäisempää kuin kompostoinnin, lisäksi metaanin talteenotolla tuotetaan uusiutuvaa energiaa. Aikataulu Hankesuunnittelu käynnistyy 2013. Vastuuyksikkö ja henkilö Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätteen putkikeräysjärjestelmät (Vuores ja Ranta-Tampella) Imukeräysjärjestelmän energiantarve on 30-50 kwh/jätetonni, kun perinteisen järjestelmän energiantarve on 180-200 kwh/jäte-tonni. Toteutusaikataulu 2010-2020 Vastuuyksikkö ja henkilö Pirkan Putkikeräys Oy.
16 9 Vesihuolto Toteutuneet toimenpiteet Jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhteydessä on uusitut ilmastuskompressorit on otettu käyttöön. Kompressoreiksi on valittu energiaa vähemmän kuluttava malli. Investointi maksaa itsensä noin viidessä vuodessa. Viemäriverkoston vuotovesitutkimuksia ja korjauksia on tehty eri puolilla kuntaa. Mm. noin 50 viemärikaivoa on uusittu / saneerattu. Kahden jätevedenpumppaamon säiliöt on saneerattu vuototovesien vähentämiseksi. Jätevedenpumppaamoiden huoltoa on tehostettu, jotta pumppujen kapasiteetit saadaan kokonaisuudessaan hyötykäyttöön. Suurempien huoltojen yhteydessä tarkistetaan myös pumppujen mitoitukset. Vesijohtoverkostosta on etsitty piilovuotoja turhan vedenkulutuksen vähentämiseksi. Etsinnöissä löydettiin muutama merkittävä piilovuoto, joiden korjaamisella vedenkulutusta on saatu vähennettyä ja näin myös energiakulutus on vähentynyt. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Toimintatapojen kehittämisellä on parannettu mm. vedenottamoiden toimintaa. Paremmalla ohjeistuksella pyritään saamaan aikaan vedenottamoilla kustannussäästöjä esim. säästyneen energian muodossa. Seuranta Mittarit; pumppattujen jätevesien määrä tai vesijohtoverkostoon pumpatun veden määrä => energiakulutus sekä energiakulutus yleensä (esim. ilmastuskompressorit) -Kustannuksia vesihuollon energiasäästötoimenpiteistä on kertynyt noin 200.000. Vastuutaho ja lisätietoja - Lempäälän kunta, vesihuoltolaitos, vesihuoltopäällikkö Lasse Sampakoski
17 10 Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Tavoitteet - Lempäälän Lämmön tavoitteena vuoteen 2016 mennessä tuottaa 90 % kaukolämmön tuotannosta uusiutuvalla energialla. Toteutuneet toimenpiteet - Vuoden 2013 alusta kaukolämmön tuotannosta n. 20 % tuotettu uusiutuvalla energialla (puu peräinen). Puolijulkinen kaasun tankkausasema käyttöönotetaan Sääksjärvellä kesään 2013 mennessä. Tankkauspiste mahdollistaa kunnan ajoneuvokaluston paremman siirtymisen kaasukäyttöisiksi ja mm. luo hyvät mahdollisuudet Lempääläläisen yritystoiminnan siirtymisen puhtaampaan liikennekäyttöön. Maakaasun liikennekäytöllä saavutetaan selvä hiukkaspäästöjen väheneminen. Kaavoituksen kanssa on tehty hyvää yhteistyötä uusien alueiden energiahuoltoa suunniteltaessa. Pyritään keskitettyihin energiaverkkoratkaisuihin. Tullaan rakentamaan kaukolämpöön aluelämpöverkkoja, joissa energiantuotanto toteutetaan uusiutuvilla polttoaineilla Kuljun koulun ja Palomäen alueilla. Lempäälän terveyskeskus tulee liittymään kaukokylmäverkkoon, jonka tavoitteena hyödyntää energiatehokkuuden parantamiseksi järvivettä vapaajäähdytyksessä ja kylmäprosessin lauhdutuksessa. Prosessin kylmäaineeksi pyritään saamaan mahdollisimman energiatehokas ja ympäristöystävällinen aine esim. ammoniakki. Kaukokylmäverkon on tarkoitus palvella Lempäälän keskustaajamaa. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen Rakennusvalvonnan kanssa on keskusteltua säännöllisten infotilaisuuksien pitämisestä uudiskohteiden rakentajille mm. lämmitysenergiaratkaisun valintaan liittyen. Nähdään että keskitetyt energiaratkaisut ovat energiatehokkuuden kannalta parhaat suurempia yhdyskuntarakenteita suunniteltaessa. - Erityishankkeet Kaukolämpöverkon ulkopuolella olevien suurempien kulutuskohteiden kevytöljykäytöt ja sähkökäytöt selvitetään energiatodistusten laadinnan yhteydessä. Energiatodistuksia on laadittu yhteistyössä lämmitysenergian tuottamiseksi Lempäälän kunnan ja KOy Sirkkavuoren kanssa. Seuranta - Lempäälän Lämpö Oy on liittynyt energia-alan energiatehokkuussopimukseen, Energiateollisuus. Raportointi tapahtuu sopimuksen järjestelmän kautta. Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Lempäälän Lämpö Oy Toni Laakso
18 11 Elinkeinot ja osaaminen TAVOITE JA TOIMINTATAPA Lempäälän elinkeinopolitiikassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet yleensä ja nykyaikaisen kansallisen strategian mukaiset Clean Tech -yritystoiminnan (ympäristöön ja energiaan liittyvä liiketoiminta) mahdollisuudet liiketoiminnalle erityisesti TOTEUTUNEET TOIMENPITEET Lempäälän kehittämisen strategiset suuntaviivat antaa Lempäälän Silta Tulevaisuuteen visio jonka johtava ajatus on ekologisesti kestävän yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen toteutuminen Lempäälässä. Vision tärkeänä komponenttina on elinkeinoelämän vaikutukset yhdyskuntakehitykseen. KEHITYSHANKKEET JA SEUTUYHTEISTYÖ Seudullisessa Ilmastostrategiassa on kirjattu elinkeinopolitiikkaan ja osaamiseen liittyviä toimenpiteitä, jonka mukaisesti tehdään ilmastoa säästävää seudullista elinkeinopolitiikkaa, tehostetaan kehittämisyhteistyötä eri toimijoiden kesken, kehitetään maaseudun energiatoimintaa sekä tehostetaan tiedotusta. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman korvaavassa Innovatiiviset kaupungit ohjelmassa huomioidaan mm. ekotehokas rakentaminen ja älykäs infrastrukstuuri. Lempäälän strategisen Visio-kehittämisen puitteissa on valmisteltu uudenlaista hankeyhteistyötä ekologisesti kestävässä yhdyskuntakehittämisessä Lempäälässä. Hankeen tärkeä osa on paitsi rakentamisen energiatehokkuus yleensä niin bioenergian innovatiivinen hyödyntäminen Lempäälässä. Yhteistyössä kunnan ja Ideparkin ja tutkimuslaitosten kanssa on valmistunut laaja TEKES-rahoitteinen tutkimushanke jossa on suunniteltu kauppakeskusten laaja-alainen kestävän kehityksen mittaristo joka kattaa myös energiatehokkuuteen liittyvän tarkastelun. Lisäksi Lempäälässä kartoitettiin 2012 mm. yritysten jätehuoltoratkaisuja. SEURANTA Toimenpiteitä tarkastellaan hankkeiden seurannan kautta ja erityisessä yhteistyössä seudun tutkimuslaitosten, Tampereen yliopiston, VTT:n, ja TAMKin kanssa VASTUUTAHO JA LISÄTIETOJA Kehitysjohtaja Timo Palander yhteistyössä kunnan ympäristöhallinnon kanssa. Timo.palander@lempaala.fi
19 12 Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Päiväkotien ja koulujen energiansäästöasiat ovat olleet esillä yhdessä kestävän kehityksen kanssa. Alla on syskyllä 2013 kerättyä tietoa eri koulujen toimista kestävän kehityksen saralla. Hakkarin koulu Hakkarissa on otettu käyttöön Globaalin kuluttajan ajokortti Ekokumppanien tarjoamaa opetusta 7-luokkalaisille. Wilman käyttö Kelhon koulu Henkilökunta: Biojäteroskis ruoan tähteille. Paperin lajittelu. (Pahvin lajittelu tulossa). Ruoan määrän jatkuva tarkkailu. Tietotekniikan käyttö: Wilma ja dokumenttikamerat. Vanhemmat: Leikkimökin korjaus oppilaille. Oppilaat: Oppilaat vastaavat leikkivälineiden tallessa pysymisestä. Ekokumppaneiden oppitunti. Roskien siivous pihalta ja koulun lähialueilta kevät/ syksy. Askarteluja kierrätysmateriaalista esim. maitopurkit, kananmunakennot. Polkupyörän huolto tn-töissä. OPS:in mukaiset aiheet kestävästä kehityksestä. Monivuotiset kirjat (osin vihkokirjat). Kuljun koulu Oppilaat keräävät kaikista koulutaloista ja luokista kierrätyspaperit. Sekä oppilaat että henkilökunta keräävät myös pahvit erikseen. 6. luokkien oppilaat pyyhkivät ruokailun jälkeen pöydät kummassakin ruokalatilassa. Kopiointien perusasetuksena on kaksipuolinen kopiointi, jolla saadaan säästettyä paperitulosteissa. Suurelta osin 1.-6. luokissa on tykki + dokumenttikamera (joko omana, liisattuna tai lainattuna), jolloin päästään vähemmällä oppituntimateriaalien monistamisella. Esiopetuksessa koneita ei vielä ole. Sisäisessä postituksessa käytetään käytettyjä kirjekuoria. Uusissa lisärakennuksissa WC-tilojen valot sammuvat ja syttyvät liikkeen mukaan, joten valoja ei pääse unohtumaan päälle. Käsityöhankintoja tehdään koululla keskitetysti ja kaikkia kangastilkkuja ja laudankappaleita hyödynnetään loppuun asti. Askarteluissa hyödynnetään aiheiden mukaan kierrätysmateriaaleja. Lukuvuosittain hyödynnetään opetuksessa kunnassa laadittuja KEKE- tai nuukuusviikkomateriaaleja. Kuokkalan koulu Kierrätysmateriaalien käyttö askartelussa ja käsitöissä. Luokkakohtainen paperinkeräys. Metallin- ja pahvinkeräysastiat koululla. Nuuka monistaminen, kaksipuoleiset monistukset ja pienennökset.
20 Turhien valojen sammuttaminen. Asioiden tiedottaminen henkilökunnalle sähköpostilla, paperitulosteiden minimointi. Rikkoutuneet työkalut/opetusvälineet pyritään korjaamaan. Oppikirjojen (tekstikirjojen) kierrättäminen, käytetään monena vuonna. Lastusten koulu Kierrätetään biojäte ja paperi. Muiden romujen kierrätys aika hankalaa, mutta siihen pyritään. Säästetään paperia, esim. kopiointi kaksipuoleisesti. Säästetään vettä ja sähköä, esim. sammutellaan valoja ja koneita. Pidetään kirppis- ja lelunvaihtotempauksia. Askarrellaan ja tehdään käsitöitä kierrätysmateriaaleista. Lempoisten koulu Lajittelee paperit, kartongit ja biojätteen. Käyttää WILMAa pääasiallisena yhteydenpitovälineenä. Hurjia kopiointimääriä yritetään vähentää; tähän on auttanut tykit ja dokumenttikamerat. Niissä luokissa, joissa laitteita ei ole, kopioita otetaan enemmän kuin luokissa, joissa laitteet ovat. Ruokalan biojätteen määrä taitaa olla Lempäälän kouluista pienin (viime vuonna tästä oli kisa). Viimeinen sammuttaa valot luokasta ja sulkee ikkunan. Käsien kuivaamisessa käytetään pääosin Lindströmin pyyherullaa; vähentää käsipaperin käyttöä. Koulussa on KEKE-vastaava. Mattilan koulu Mattilan koulussa tehdään aika tavanomaisia Keke-asioita: paperien lajittelua ja keräystä, sähkön kulutuksen tarkkailua, ruokailusta jäävästä biojätteestä yritetään tehdä lämpökompostorin avulla multaa (kompostorin kapasiteetti ei riitä käsittelemään koko biojätemäärää vaan osa menee yleisroskiin). Teknisen työn pienet puujäänteet poltetaan kodan makkaranpaistopaikalla, jne. Joskus on järjestetty luistimien ja hiihtovälineiden kierrätystä, mutta se ei ole oikein mennyt läpi. Moision koulu Aamunavauksissa on tuotu esille Kestävään kehitykseen liittyviä asioita. Opettajille tuotu materiaalia, jolla voivat käsitellä Kestävää kehitystä oppilaiden kanssa tunneilla. Oppilaiden tekemiä julisteita ja tietoiskuja. Koulun yhteisissä tapahtumissa, kuten iltakoulussa, on pidetty Kestävä kehitys -teemaa esillä, esim. liikenneaiheinen iltakoulu. Keväällä koko koulun Unicef-kävely. Toukokuussa perinteinen ympäristön siivouspäivä. Kierrätys --> oppilaat huolehtivat luokkien keräyspaperien viennin. Tänä vuonna tavoitteena saada myös oppilaskuntaan oma Keke-vastaava.