Vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 5.4.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Heli Viinikainen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto
Versio Päiväys Kohdat Muutoksen sisältö Tekijät 0.9 4.3.2011 Dokumentin viimeistely Asiakastietojärjestelmäryhmään 17.3.2011 PR, AM, HV 0.91 24.3.2011 Koko doku Pieniä täsmennyksiä PR 1.0 5.4.2011 Hyväksytty Tikesos-hankkeen johtoryhmässä PR 2
Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Vammaispalvelut ja kehitysvammaisten erityishuolto... 6 3 Vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon tavoitetilan toimintaprosessit... 8 3.1 Vammaispalveluilmoituksen käsittely... 9 3.2 Vammaispalvelujen järjestäminen asiakkaalle... 11 3.3 Vammaispalvelujen hallintoasian käsittely... 14 3.4 Vammaispalvelujen tuottaminen asiakkaalle... 17 Lähteet... 22 3
1 Johdanto Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos) tuotettavissa toiminnallisissa määrittelyissä kuvataan sosiaalihuollon tavoitetilan toimintaprosesseja ja niihin liittyvää asiakastietojen käsittelyä. Prosessikuvauksissa keskitytään sosiaalihuollon asiakastietojen sähköisen tiedonhallinnan kannalta keskeisten toimintaprosessien mallintamiseen JHS 152 -suosituksen mukaisesti (JHS-suositukset 2008) ja kuvaustaso on yleinen. Tarkoituksena on tukea asiakasasiakirjojen sisällön, rakenteen ja metatietojen määrittelyä sekä luoda malleja aiempaa sujuvammille ja automatisoidummille käytännöille, joita asiakastietojen sähköinen hallinta mahdollistaa. Vuoden 2011 aikana Tikesos-hankkeessa tuotetaan soveltamisopas toimintaprosessien kuvausten hyödyntämiseen. Opas julkaistaan hankkeen kotisivuilla. Tässä dokumentissa kuvataan vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon tavoitetilan toimintaprosesseja ja sähköistä asiakastietojen hallintaa. Tikesos-hankkeessa on tuotettu seuraavat määritysdokumentit, joiden mukaisesti vammaispalveluihin ja kehitysvammaisten erityishuoltoon liittyvät tiedot suositellaan kirjaamaan asiakastietojärjestelmään: Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2006). Dokumentissa mallinnetaan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteisten asiakastietojen tietokuvaukset. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2007). Dokumentissa kuvataan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteiset palvelun antajaa koskevat tietokuvaukset. Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Metsävainio & Väyrynen 2009). Dokumentissa kuvataan ja määritellään vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon asiakkaasta asiakastietojärjestelmiin kirjattavat vähimmäistietotarpeet. Dokumenttien sisältämien tietokuvauksien pohjalta hankkeessa määritetään vammaispalvelujen sekä kehitysvammaisten erityishuollon prosesseihin liittyviä tietosisältöjä ja asiakasasiakirjojen rakenteita. Palvelukohtaisten asiakasasiakirjojen rakennemääritykset pohjautuvat Tikesos-hankkeessa määriteltäviin sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen yleiseen kansalliseen rakenteeseen sekä yleisiin asiakirjatyyppeihin (mm. hakemus, kertomus, laskelma, päätös). Kaikki määritysdokumentit julkaistaan hankkeen kotisivuilla www.tikesos.fi. Tietokuvauksien lisäksi hankkeessa on tehty vammaispalveluihin sekä kehitysvammaisten erityishuoltoon liittyvien sähköisten asiakasasiakirjojen sisältö- ja rakennemäärityksiä (Vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon sisällölliset asiakirjarakenteet 2011): 1) Ilmoitus vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon tarpeesta 2) Vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon ilmoituksen käsittely 3) Vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon palvelutarpeen arvio 4) Vammaispalvelujen palvelusuunnitelma 4
5) Vammaispalvelujen palvelusuunnitelman seuranta ja arviointi 6) Vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon hakemus 7) Lisäselvityspyyntö vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon hakemukseen 8) Päätös vammaispalveluista tai kehitysvammaisten erityishuollosta 9) Päätös erityishuolto-ohjelmasta 10) Vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon toteuttamissuunnitelma 11) Suojatoimenpiteiden käyttöä koskeva toimintaohje 12) Suojatoimenpidepäätös 13) Vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon toteuttamissuunnitelman seuranta ja arviointi 14) Vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon lausunto 15) Vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon lähete 16) Asiakaskertomus 5
2 Vammaispalvelut ja kehitysvammaisten erityishuolto Vammaispalvelut ovat vammaisille henkilöille tarkoitettuja palveluja, jotka perustuvat sosiaalihuoltolakiin (710/1982) ja lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, vammaispalvelulakiin (380/1987). Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Tikesos-hankkeessa on valmistunut vuonna 2010 Sosiaalipalvelujen luokitus (Laaksonen ym. 2010) ja siihen liittyvä sanasto (Kortelainen ym. 2010), joissa vammaispalvelut määritellään sosiaalihuollon palvelutehtäväksi, jonka tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Kehitysvammaisten erityishuolto on sanaston määritelmän mukaan sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on edistää kehitysvammaisten henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja toimeentuloa sekä sopeutumista yhteiskuntaan ja turvata heidän tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. Sosiaalihuoltolain 17 mukaan kunnan on huolehdittava kehitysvammaisten erityishuollon ja vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kehitysvammaisten erityishuoltolain (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977) mukaisia palveluja annetaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuollon järjestämistä varten kunnat kuuluvat erityishuoltopiireihin ja ovat jäseninä erityishuoltopiirin kuntainliitossa, jonka tulee järjestää kuntien velvollisuudeksi säädetty erityishuolto. (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977.) Esimerkiksi Kuopio kuuluu Savon erityishuoltopiiriin ja on jäsenenä Vaalijalan kuntayhtymässä. Sosiaalipalvelujen luokituksessa (Laaksonen ym. 2010) vammaispalveluihin kuuluviksi sosiaalipalveluiksi on luokiteltu mm. seuraavat: henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelu, kuntoutusohjaus, päivätoiminta, sopeutumisvalmennus, sosiaaliohjaus ja sosiaalityö. Kehitysvammaisten erityishuollon sosiaalipalveluja ovat puolestaan esimerkiksi asumisvalmennus, kehitysvammaneuvonta, kuljetuspalvelu, kuntoutusohjaus, laitoshoito, loma- ja virkistystoiminta, palveluasuminen, päivätoiminta, perhehoito, sosiaaliohjaus ja sosiaalityö. Joulukuussa 2009 eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain. Lain mukaan vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden järjestäminen siirtyi kunnilta Kansaneläkelaitoksen vastuulle 1.9.2010 alkaen. Kansaneläkelaitos voi järjestää tulkkauspalvelun joko tuottamalla palvelun itse tai hankkimalla sen muilta palveluntuottajilta. Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada maksutta teknisen käyttöyhteyden avulla valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä tiedot, jotka ovat välttämättömiä tulk- 6
kauspalvelun toimeenpanemiseksi. (Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 133/2010.) Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittamista yhdeksi vammaispalvelujen erityislaiksi. Yhteensovittaminen tehdään vaiheittain. (Metsävainio & Väyrynen 2009, 19.) Osana lakien vaiheittaista yhdistämistä 1.9.2009 astui voimaan vammaispalvelulain muutos, jonka mukaan vammaispalvelulaista tulee lähtökohtaisesti ensisijainen kehitysvammalakiin nähden. Muut keskeiset muutokset koskevat asiakkaan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamista palveluja ja tukitoimia järjestettäessä, palvelutarpeen selvittämistä määräajassa, yksilöllisen palvelusuunnitelman laatimista ja päätöksenteon viivytyksettömyyttä sekä vaikeavammaisen henkilön oikeutta henkilökohtaiseen apuun. (Kuntainfo 4/2009.) 7
3 Vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon tavoitetilan toimintaprosessit Sosiaalihuollon palveluprosessi on sosiaalihuollossa annettavaan sosiaalipalveluun liittyvä palveluprosessi. Sosiaalihuollon palveluprosesseja ovat esimerkiksi hallintoasian käsittely, sosiaalipalvelun järjestäminen ja sosiaalipalvelun tuottaminen asiakkaalle. Palveluprosessi jakautuu sosiaalihuollon palveluprosessin vaiheisiin. (Kortelainen ym. 2010, 25.) Tässä luvussa kuvataan vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon tavoitetilan toimintaprosessit. Prosessikuvauksissa kehitysvammaisten erityishuollon prosessit on sisällytetty vammaispalvelujen prosessikuvauksiin, mikäli niitä ei ole ollut tarpeen erottaa. Lähtökohtana toimintaprosessikuvauksissa on, että prosesseissa tarvittavat ja niiden aikana muodostettavat asiakirjat ovat sähköisiä ja valmiit asiakirjat tallennetaan ja haetaan valtakunnallisesta sähköisestä arkistosta. Prosessikuvauksiin on mallinnettu kaikki vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon sähköiset asiakasasiakirjat lukuun ottamatta vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon lausuntoa, vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon lähetettä ja asiakaskertomusta. Lausunto laaditaan tarvittaessa tai pyydettäessä esimerkiksi terapioiden, kuntoutuksen, etuuden tai apuvälineiden hakemiseksi tai saamiseksi. Lähetettä puolestaan käytetään asiakkaana olevan henkilön ohjauksessa muiden tukitoimien tai palveluiden piiriin. Asiakaskertomukseen kirjataan vammaispalvelujen, kehitysvammaisten erityishuollon tai vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemisen asiakkuuteen kuuluvia tapahtumia. Asiakaskertomus on luonteeltaan kronologisesti kumuloituva ja siihen kirjataan tapahtumatietoja prosessien eri vaiheissa. (Vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon sisällölliset asiakirjarakenteet 2011.) Käytössä on myös sosiaalihuollon sähköinen asiointipalvelu sekä liittymät asiointipalvelun, asiakastietojärjestelmän (ATJ) ja arkiston välillä. Sosiaalihuollon asiointipalvelu on asiakkaan käyttämä järjestelmä sosiaalihuollon sähköiseen asiointiin, asiakastietojärjestelmä on palvelun järjestäjän/tuottajan käyttämä sosiaalihuollon tietojärjestelmä ja arkisto on kansallinen sosiaalihuollon sähköinen arkisto. Sosiaalipalvelujen luokituksessa (Laaksonen ym. 2010) on palvelutehtäväkohtaisesti luokiteltu paitsi sosiaalipalvelut ja palvelumuodot, myös niihin liittyvät palveluprosessit ja prosessien vaiheet. Luokituksen mukaisia vammaispalvelujen ydinprosesseja ovat vammaispalveluilmoituksen käsittely, vammaispalvelujen järjestäminen asiakkaalle, vammaispalvelujen hallintoasian käsittely ja vammaispalvelujen tuottaminen asiakkaalle (kuva 1). Vammaispalveluilmoituksen käsittely sisältää ilmoituksen vastaanottamisen ja käsittelemisen, joiden aikana tehdään asiakkaan tilanteen alkukartoitus ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Vammaispalvelun järjestämisen aluksi palvelu suunnitellaan eli asiakkaan palvelutarve selvitetään ja laaditaan palvelusuunnitelma. Vammaispalvelun saaminen ratkaistaan hallintoasian käsittelyprosessissa: asia tulee vireille asiakkaan hakemuksesta, se selvitetään ja ratkaistaan. Erityishuollon tarpeessa olevan henkilön tarvitsemat erityishuollon palvelut määritellään päätökseen erityishuoltoohjelmasta (Eho-päätös). Myönteisen päätöksen jälkeen edetään vammaispalvelun tuottamiseen asiakkaalle, jonka aikana toteutetaan myönnettyä palvelua. Vammaispalvelun tuottaminen 8
on palvelun tuottajan prosessi, mutta palvelun järjestäjän vastuulla on seurata ja arvioida palvelusuunnitelman toteutumista kunnes vammaispalvelun asiakkuus päättyy. Kuva 1. Vammaispalvelujen ydinprosessit. 3.1 Vammaispalveluilmoituksen käsittely Vammaispalveluilmoituksen käsittely sisältää ilmoituksen vastaanottamisen ja käsittelemisen. Kuva 2 esittää ilmoituksen käsittelyprosessin vaiheet toimintamallitasolla. Kuva 2. Ilmoituksen käsittely. Kuvassa 3 vammaispalveluprosessin käynnistää sähköinen ilmoitus vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen tarpeesta. Ilmoittavana tahona voi olla asiakas itse, viranomainen, vanhempi, huoltaja tai muu vammaisen henkilön edustaja. Ilmoitus täytetään ja lähetetään sähköisen asiointipalvelun kautta, minkä jälkeen se rekisteröityy asiakastietojärjestelmään (kirjautuu saapuneeksi). Palvelun järjestäjä saa ilmoituksen saapuneesta vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen tarpeen ilmoituksesta ja 9
ottaa sen käsittelyyn. Samalla ilmoitus arkistoidaan. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi (Vammaispalvelulaki 380/1987). Mikäli ilmoittavan tahon yhteydenotto tapahtuu esimerkiksi puhelimitse, voi palvelun järjestäjä täyttää sähköisen ilmoitus-asiakirjan vastaanottaessaan ilmoituksen. Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon asiakastietoja sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä varten määritelleen työryhmän mukaan asiakastietojärjestelmässä olisi tarpeellista olla kirjaamisalusta ilmoituksille palvelutarpeesta. Näin ilmoitukset voitaisiin erottaa varsinaisesta asiakasrekisteristä ja ilmoituksiin voitaisiin kirjata esimerkiksi muiden viranomaisten ja omaisten yhdenotot palvelutarpeesta. (Metsävainio & Väyrynen 2009, 81.) Kuva 3. Vammaispalveluilmoituksen vastaanottaminen. 10
Ilmoituksen käsittelyyn ottanut palvelun järjestäjä selvittää taustatiedot, esimerkiksi mahdolliset asiakkaan aiemmat vammaispalvelujen palvelusuunnitelmat ja päätökset liittyen vammaispalveluihin tai kehitysvammaisten erityishuoltoon sekä yhteydenoton syyt (kuva 4). Palvelun järjestäjä ottaa yhteyttä asianosaiseen ja yhdessä aloitetaan hänen tilanteensa kartoittaminen. Ilmoituksen käsittelytiedot kirjataan vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon palvelutarpeen ilmoituksen käsittely asiakirjaan. Mikäli sovitaan asiakkuuden jatkamisesta, ryhdytään tekemään asiakkaalle vammaispalvelujen palvelusuunnitelmaa (aloitetaan vammaispalvelujen järjestäminen asiakkaalle). Kuva 4. Vammaispalveluilmoituksen käsitteleminen. 3.2 Vammaispalvelujen järjestäminen asiakkaalle Vammaispalvelujen järjestäminen on asiakkaan kotikunnan vastuulla. Järjestämiseen kuuluvat vammaispalvelujen suunnitteleminen, vammaispalvelujen seuraaminen ja arvioiminen sekä vammaispalvelujen lopettaminen (kuva 5). Kuva 5. Vammaispalvelujen järjestäminen asiakkaalle. 11
Palvelujen suunnitteleminen (kuva 6) aloitetaan palvelutarpeen selvittämisellä ja arvioimisella. Palvelutarpeen selvittämiseen voi osallistua palvelun järjestäjän ja asianosaisten (asiakas, perhe, edunvalvoja) lisäksi myös asiantuntijoita esimerkiksi terveydenhuollon puolelta. Palvelutarpeen selvittämisen ja arvioimisen keskeinen osa on toimintakyvyn arviointi, jota tehdään kattavasti toimintakyvyn eri osa-alueilla. Vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon palvelutarpeen arvion pohjalta laaditaan vammaispalvelujen palvelusuunnitelma, joka on kokonaissuunnitelma asiakkaalle haettavista ja annettavista sosiaalipalveluista paitsi vammaispalvelujen osalta myös muilta sosiaalihuollon sektoreilta sekä esimerkiksi terveydenhuollosta ja Kelasta. Erityishuollon tarpeessa olevalle asiakkaalle laaditaan lisäksi päätös erityishuoltoohjelmasta, johon määritellään asiakkaan kehitysvammalain nojalla tarvitsemat erityishuollon palvelut. Erityishuolto-ohjelman laadinnasta vastaa kunnan asianosainen lautakunta, joka on voinut delegoida laadinnan joko erityishuollon johtoryhmälle tai yksittäisen viranhaltijan tehtäväksi. (Metsävainio & Väyrynen 2009, 27-28.) Kuva 6. Vammaispalvelujen suunnitteleminen. Palvelun järjestäjän vastuulla on vammaispalvelujen palvelusuunnitelman tavoitteiden toteutumisen ja palvelujen seuraaminen ja arvioiminen (kuva 7). Sovituin väliajoin tai tarvittaessa palvelusuunnitelma tarkistetaan ja tiedot kirjataan vammaispalvelujen palvelusuunnitelman seuranta ja arviointi -asiakirjaan. Palvelun tuottaja osallistuu arviointiin toimittamalla palvelun järjestäjälle säännöllisin väliajoin yhteenvetotietoja asiakkaan palvelusta (esimerkiksi raportti asumiskokeilusta tai kuntoutusyhteenveto). Mikäli vammaispalvelun asiakkuus jatkuu, palvelusuunnitelmaa päivitetään. Mikäli vammaispalvelun asiakkuus ei jatku, edetään palvelun lopettamiseen. 12
Kuva 7. Vammaispalvelujen seuraaminen ja arvioiminen. Kun asiakkaan vammaispalvelun tarve päättyy, on palvelun järjestäjän vahvistettava asiakkuuden päättyminen. Tieto välittyy palvelun tuottajalle, joka kokoaa asiakkaan tiedot ja arkistoi ne. Vammaispalvelun lopettaminen on esitetty kuvassa 8. 13
Kuva 8. Vammaispalvelujen lopettaminen. 3.3 Vammaispalvelujen hallintoasian käsittely Vammaispalveluissa hallintoasian käsittely sisältää vammaispalveluasian vireilletulemisen, selvittämisen ja ratkaisemisen (kuva 9). Kuva 9. Vammaispalvelujen hallintoasian käsittely. Vammaispalveluasia tulee vireille sähköisen hakemuksen kautta (kuva 10). Vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon hakemus voi koskea esimerkiksi kuljetuspalvelua, palveluasumista tai asunnon muutostöitä. Hakemuksen pohjan hakija saa sosiaalihuollon asiointipalvelusta, jonka kautta se myös lähetetään palvelun järjestäjälle. Hakemuksen liitteenä on vammaispalvelujen palvelusuunnitelma, mikäli se on tehty, ja tarvittaessa hakemukseen voidaan liittää myös esimerkiksi lääkärinlausunto tai kuntoutussuunnitelma. Hakemuksen käsittelyä on mahdollista seurata asiointipalvelun kautta. Vammaispalvelulain (380/1987) mukaan palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. 14
Kuva 10. Vammaispalveluasian vireilletuleminen. Vammaispalveluasian tullessa vireille vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon hakemuksen käsittelyyn ottanut palvelun järjestäjä tarkastaa hakemuksen tiedot ja tekee tarvittaessa lisäselvityspyynnön vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon hakemukseen, mikäli hakemus ei sisällä kaikkia päätöksentekoa mahdollistavia tietoja. Lisäselvityspyyntö voi koskea esimerkiksi lääkärinlausuntoa. Tämän jälkeen selvitetään asiakkaan palvelun piiriin kuuluminen (kuva 4). Palvelun piiriin kuuluminen tarkoittaa käytännössä sitä, että selvitetään onko asiakas hakemansa asian suhteen vaikeavammainen. 15
Kuva 11. Vammaispalveluasian selvittäminen. Kun vammaispalvelujen, kehitysvammaisten erityishuollon tai tukitoimien saamisen edellytykset on selvitetty, valmistellaan ja tehdään niiden myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä hallintopäätös, päätös vammaispalveluista tai kehitysvammaisten erityishuollosta, johon asiakkaalla on valitusoikeus (kuva 12). Myös erityishuolto-ohjelmasta tulee antaa hallintopäätös (Päätös erityishuolto-ohjelmasta). Päätökset annetaan tiedoksi hakijalle sosiaalihuollon asiointipalvelun kautta. 16
Kuva 12. Vammaispalveluasian ratkaiseminen. 3.4 Vammaispalvelujen tuottaminen asiakkaalle Kun myönteinen päätös vammaispalvelujen saamisesta on tehty, ryhdytään tuottamaan vammaispalveluja. Palvelun tuottamisesta asiakkaalle vastaa palvelun tuottaja, joka voi olla kunta itse, kuntayhtymä, yksityinen palvelun tuottaja tai esimerkiksi kansalaisjärjestö. Palvelun tuottaminen voi liittyä esimerkiksi vammaisen henkilön asumiseen, työ- tai päivätoimintaan, kuntoutukseen tai terapiaan. Asiakkaalle tuotettavasta vammaispalvelusta riippumatta tuottaminen voidaan vaiheistaa seuraavasti: vammaispalvelun toteutuksen suunnitteleminen, vammaispalvelun toteuttaminen, vammaispalvelun arvioiminen ja vammaispalvelun toteutuksen lopettaminen (kuva 13). 17
Kuva 13. Vammaispalvelujen tuottaminen asiakkaalle. Vammaispalvelun toteutuksen suunnitteluvaiheessa (kuva 14) palvelun tuottaja laatii yhdessä asianosaisen kanssa palvelu- tai palveluyksikkökohtaisen vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon toteuttamissuunnitelman, esimerkiksi yksilökeskeisen suunnitelman tai tukisuunnitelman. Toteuttamissuunnitelmassa tarkennetaan palvelusuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden saavuttamista. Suunnitteluvaiheessa voidaan tarvittaessa laatia myös suojatoimenpiteen käyttöä koskevan toimintaohje, jos asiakkaan käyttäytymisen tai muiden tietojen perusteella pidetään todennäköisenä, että suojatoimenpiteiden käytölle on tarvetta. Toteuttamissuunnitelman laadinnassa hyödynnetään erilaisia asiakkaan toimintakyvyn arviointiin tarkoitettuja mittareita Kuva 14. Vammaispalvelun toteutuksen suunnitteleminen. Kun vammaispalvelun tuottaminen on suunniteltu, toteutetaan vammaispalvelua suunnitelman mukaisesti ja kirjataan toteuttamisen etenemistä vammaispalvelun tuottajan asiakaskertomukseen (kuva 15). Mikäli pitää käyttää suojatoimenpiteitä, kirjataan tähän liittyvä päätös ja tilanteen seuranta asiakirjaan suojatoimenpidepäätös. 18
Kuva 15. Vammaispalvelun toteuttaminen. Vammaispalvelun arvioimisessa (kuva 16) asiakas ja palvelun tuottaja arvioivat yhdessä vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon toteuttamissuunnitelmaa. Asiakkaalle voidaan esimerkiksi järjestää palautekeskustelutilaisuus, jota varten asiakas voi antaa palautetta etukäteen sosiaalihuollon asiointipalvelun kautta. Palvelun jatkamisesta ja toteuttamissuunnitelman päivittämisestä tai palvelun toteutuksen lopettamisesta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa ja tiedot kirjataan Vammaispalvelujen tai kehitysvammaisten erityishuollon toteuttamissuunnitelman seuranta ja arviointi asiakirjaan. 19
Kuva 16. Vammaispalvelun arvioiminen. Kun vammaispalvelun toteuttaminen lopetetaan, palvelun tuottaja päättää asiakkuuden ja arkistoi asiakkuuteen liittyvät asiakasasiakirjat (kuva 17). 20
Kuva 17. Vammaispalvelun toteutuksen lopettaminen. 21
Lähteet JHS-suositukset 2008. JHS 152 Prosessien kuvaaminen. Versio 6.6.2008. JUHTA - julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta. Saatavilla: http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs152 Kortelainen Pekka 2006. Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio 1.0. 14.12.2006. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/66621f83-bc02-49ec-80f3-814a5d0ae610/perustiedot+1.0.pdf Kortelainen Pekka 2007. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio 1.0. 31.7.2007. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/b651ff27-eb61-485f-b7a2- ecd1c276caf9/palvelun+antajan+perustiedot+1.0.pdf Kortelainen Pekka, Kärki Jarmo, Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Väyrynen Riikka, Suhonen Mari, Suhonen Sirpa 2010. Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto. v0.95. 10.5.2010. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/09ead9fb-cf11-4f3e-b879- e1b9cf0d3490/sosiaalipalvelujen+luokituksen+sanasto.pdf Kuntainfo 4/2009. Vammaispalvelulain muutokset 1.9.2009 lukien. Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Kärki Jarmo, Kortelainen Pekka, Väyrynen Riikka 2010. Sosiaalipalvelujen luokitus. Versio 0.95. 30.4.2010. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/b1262a0b-de8b-4fc6-aa25-65f88b70e05e/sosiaalipalvelujen+luokitus.pdf Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977. Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 133/2010. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987. Metsävainio Mari & Väyrynen Riikka 2009 (toim.). Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset. Versio 1.0. 27.10.2009. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon sisällölliset asiakirjarakenteet 2011. Versio 28.2.2011, ei julkisesti saatavilla. 22