Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla

TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 07479 07 31.8.2007 Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla Kirjoittajat Olli Kuusisto Luottamuksellisuus Julkinen

Raportin nimi Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Sanomalehtien Liitto Sirpa Kirjonen PL 415 00121 Helsinki Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän 12695 avulla Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Olli Kuusisto 34/24 Avainsanat Raportin numero Karttajärjestelmä, jakelu, jakeluorganisaatio, kustantaja VTT R 07479 07 Tiivistelmä Hankkeen tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet hyödyntää karttajärjestelmiä jakelutietojen havainnollistamisessa ja uusien palvelujen kehittämisessä jakeluorganisaatioille ja kustantajille. Hankkeessa käytiin läpi paikkatietojärjestelmien perusteet, tarvekartoitus kustantajan ja jakeluorganisaation näkökulmasta, karttajärjestelmien markkinakatsaus ja käytännön caseja sekä tehtiin pienimuotoinen pilotti yhteislaatikkotietojen keräämisestä. Tältä pohjalta muokattiin vaatimusmäärittelupohja (liite 1) ja tehtiin kustannus hyöty analyysi, joita molempia voidaan hyödyntää jatkossa. Tarvekartoituksen yhteydessä havaittiin, että sekä kustantajilla että jakeluorganisaatioilla on karttajärjestelmälle runsaasti erilaisia käyttötarpeita. Kartoitetut tarpeet pystytään toteuttamaan karttajärjestelmien perus tai lisäosien ominaisuuksilla, mutta etenkin muiden kuin tiedon tuottajien osalta niiden käytettävyys vaatii räätälöintiä, jotta ne ovat riittävän helppokäyttöisiä loppukäyttäjille. Järjestelmien integrointi yrityksen sisällä ja tiedonsiirto yritysten välillä vaatii kuitenkin tietoaineistojen yhtenäisiä määrittelyjä. Eräs ajatus onkin laajentaa jatkokehityshankkeen sisältöä niin, että se sisältäisi esim. määrittelyn paikkatiedon välittämisestä eri organisaatioiden kesken, tai yhdistää se sähköisen jakokirjan jatkokehitykseen. Keskeistä on myös jo alkuvaiheessa miettiä pidemmän aikavälin etenemispolkua ja lopputavoitetasoa koko yrityksen näkökulmasta, vaikka edettäisiin vaiheittain suurimman hyötypotentiaalin omaavista ominaisuuksista liikkeellelähtien Luottamuksellisuus Espoo 31.8.2007 Allekirjoitukset Julkinen Olli Kuusisto Erikoistutkija VTT:n yhteystiedot VTT, Media ja internet, PL 1200, 02044, VTT Jakelu Sanomalehtien Liitto, Jakelun Kehittämisryhmä, TEKES VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

Alkusanat Tämä julkaisu on VTT:llä vuonna 2007 tehdyn projektin "Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla" julkinen loppuraportti. Projekti on tehty sanomalehtien varhaisjakelun kehittämisryhmälle ja se on saanut valmistelurahoitusta TEKESin Innoprint projektista. Projektin johtoryhmä koostui seuraavista henkilöistä: Nina Saarinen, Aamujakelu Kari Väisänen, ESA Jakelut Bernt Söderlund, Helsingin Sanomat Rainer Randelin, Itella Pekka Heikura, Itella Juhani Seles, Itella Pertti Isotalus, Kaleva Lasse Valkila, Karjalainen Sirpa Kirjonen, Sanomalehtien Liitto Markku Määttänen, TS Yhtymä Pasi Saajanlehto, Uutisposti Asta Bäck, VTT Projektin käytännön toteutuksesta on vastannut VTT:n Media ja internet osaamiskeskuksesta erikoistutkija Olli Kuusisto. Haluan kiittää johtoryhmää, case taloja ja pilotteina toimineita Aamujakelua ja Itellaa saadusta tuesta, tiedoista ja kommenteista projektin kuluessa. Espoossa 31.8.2007 Tekijä

Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1.1 TAUSTA... 3 1.2 TAVOITE... 4 1.3 TOTEUTUS... 4 2 PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄN PERUSTEITA... 5 2.1 MITÄ PAIKKATIETO ON... 5 2.2 PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄT... 6 2.3 PAIKKATIETOJÄRJESTELMIEN KEHITYSKOHTEITA... 7 2.4 PAIKKATIETOAINEISTOT JA PAIKKATIETOJEN YHTEISKÄYTTÖ... 7 2.5 KARTTA AINEISTOT... 8 2.6 MUU PAIKKATIETOTARJONTA... 9 3 TARVEKARTOITUS KARTTAJÄRJESTELMILLE ASETETTAVISTA TARPEISTA... 10 3.1 TARVEKARTOITUKSEN TOTEUTUS... 10 3.2 TARVEKARTOITUKSEN YHTEENVETO... 10 4 KARTTAJÄRJESTELMIEN MARKKINAKATSAUS... 11 4.1 KARTTAJÄRJESTELMIEN JA PALVELUJEN TOIMITTAJAT... 11 4.2 KOKEMUKSIA KÄYTÖSSÄ OLEVISTA JA PILOTOIDUISTA KARTTAJÄRJESTELMISTÄ JA PALVELUISTA... 13 4.2.1 Case Sanomalehti... 13 4.2.2 Case Itella... 15 4.2.3 Case Hämeen Sanomat / Ilves Jakelu... 18 4.2.4 Yhteislaatikkopilotti (VTT, Itella, Aamulehti)... 20 5 KUSTANNUS HYÖTYANALYYSI... 22 5.1 KUSTANNUSTEKIJÄT... 22 5.2 HYÖTYTEKIJÄT... 24 5.2.1 Jakelun suunnittelu ja seuranta, rekukuljetukset... 24 5.2.2 Kuljetusten suunnittelu ja seuranta... 25 5.2.3 Asiakaspalvelu ja jakelupäivystys... 25 5.2.4 Levikkimarkkinointi ja mediamyynti... 26 5.2.5 Tilaajan ja mediaostajan itsepalvelut... 26 5.2.6 Toimitus... 26 5.2.7 Hyötyjen yhteenveto... 27 5.3 YHTEENVETO KUSTANNUS JA HYÖTYTEKIJÖISTÄ... 28 6 KARTTAJÄRJESTELMÄVAIHTOEHTOJA... 29 6.1 ILMAISET PALVELUT... 29 6.2 KEVYET RATKAISUT... 29 6.3 KESKITASON RATKAISUT... 29 6.4 LAAJAT RATKAISUT... 29 6.5 KARTTAJÄRJESTELMÄHANKKEEN ETENEMINEN... 29 7 KEHITYSKOHTEET... 31 7.1 JAKELUOSOITTEET JA JAKELUPISTEET... 31 7.2 ERI ALUERAJOJEN PÄÄLLEKKÄISYYS SEKÄ ALUEAINEISTOJEN PUUTTUMINEN JA VIRHEET... 31 7.3 TIEDONSIIRTO YRITYKSEN SISÄLLÄ JA YRITYSTEN VÄLILLÄ... 31 7.4 TIETOAINEISTOJEN YLLÄPITO JA MUUTOKSET... 31 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO... 32 LÄHDELUETTELO:... 34 LIITE 1. Karttajärjestelmän toiminnallisuuksien vaatimusmäärittely kustantajien ja jakeluorganisaatioiden tarpeisiin ja toiveisiin perustuen LIITE 2. Jakelu ja tilaustietojen havainnollistaminen karttajärjestelmän avulla projektin tarpeiden priorisointia koskevan kyselyn tulokset 2

Johdanto 1.1 Tausta Vaikka tilattavien sanomalehtien levikit ovat laskeneet viimeisten 10 vuoden aikana n. 5 prosenttia, sanomalehtiä pidetään kuitenkin erittäin tärkeinä. Suomalaiset ovat tottuneet saamaan lehtensä varhaisjakeluna aamulla, lukuun ottamatta joitakin haja asutusalueita, jossa lehti tulee Postin perusjakelun mukana. Jakelun kustannukset sanomalehden kaikista kustannuksista ovat noin 20 prosenttia. Mm. edellämainitun levikinlaskun seurauksena jakelukustannuksia uhkaavat huomattavat nousupaineet. Lehden tilaaja ei ole juuri valmis maksamaan kustannusten nousuja. Painetun sanomalehtiviestinnän tulevaisuuden varmistamiseksi onkin kaikki kustannusten nousua hillitsevä kehitystyö tehtävä ja otettava käyttöön, myös painetun lehden jakamisessa. Suomessa sanomalehtien jakelu hoidetaan pääsääntöisesti varhaisjakeluna yhteisjakelujärjestelmän avulla, jossa kullakin alueella lehtiä jakaa vain yksi jakelusta vastaava organisaatio. Varhaisjakelun edellytyksenä on julkaisijoiden, lehtipainojen, kuljetusyritysten ja jakeluyritysten kiinteä yhteistyö, jotta lehtien tilaajajärjestelmät, sekä painon, kuljetusten ja jakelun tuotannonohjausjärjestelmät toimivat yhteensopivasti ja moitteettomasti. Yhteiskuljetukset ja yhteisjakelu edellyttävät, että eri lehdistä tulevat kuormat voidaan täsmällisen aikataulun mukaan yhdistellä ja toimittaa yhteisiin jättöpaikkoihin. Varhaisjakelun osalta on monenlaisia toimituskäytäntöjä: ovikanto, laatikkokanto, yhteislaatikot, noutopisteet jne. Jotta tulevaisuudessa sekä lehden tilaajan että asiakaspalveluhenkilöstön on mahdollista nähdä yksiselitteisesti, mihin ja milloin painettu lehti voidaan varmasti ja järkevästi kuluttajalle toimittaa ja mistä kuluttaja sen todella voi noutaa, tarvitaan kehittyneitä karttajärjestelmiä. Karttajärjestelmä tukee jakeluyhtiötä omassa työssään, ja myös painettujen sanomalehtien markkinointi ja jopa toimitus voi todennäköisesti hyödyntää karttajärjestelmää omassa toiminnassaan. Jakelu ja sen seuranta perustuvat vahvasti paikkatietoon. Monet jakeluun liittyvät tiedot ja tunnusluvut voidaan esittää kartalla, mikä antaa uusia mahdollisuuksia tarkempaan suunnitteluun ja asioiden helpompaan hahmottamiseen ja yhdistelyyn. Karttajärjestelmiä voidaan hyödyntää sekä jakelutietojen havainnollistamiseksi että myös sen mahdollistamien uusien palvelujen kehittämiseksi jakeluorganisaatioille ja kustantajille. Karttajärjestelmän käyttökohteita voivat siis olla mm.: eri jakeluorganisaatioiden eri jakelumuotojen toimituspaikkojen paikannus ja havainnollistaminen asiakaspalvelulle ja tilaajille levikkimyynnin tapahtumien seuranta jakelun tapahtumien seuranta levikkianalyysit ja levikkimyynnin suunnittelu jakajien opastus ja työnteon apuväline jakelun etenemistilanteen seuranta jakelu ja kuljetusreittien suunnittelu 3

1.2 Tavoite Hankkeen tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet hyödyntää karttajärjestelmiä jakelutietojen havainnollistamisessa ja uusien palveluiden kehittämisessä jakeluorganisaatioille ja kustantajille. Tuloksena syntyneen vaatimusmäärittelypohjan perusteella arvioidaan tarve ja halukkuus yhteiselle tai erilliselle jatkokehitysprojekt(e)ille, jossa kehitettäisiin järjestelmä tai sen osia alan tarpeisiin. Määrityksessä huomioitiin rajapinnat eri järjestelmien ja eri organisaatioiden järjestelmien (YJS tiedonsiirto) välillä. Eri ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten selvitettiin kustannus hyöty analyysin tekijät. 1.3 Toteutus Hanke toteutettiin seuraavasti: 1. Karttatoimintojen tarvekartoitus Selvitettiin kustantajien sekä jakeluorganisaatioiden ja asiakaspalvelun tarpeet karttajärjestelmän käytölle sisältäen toiminnallisuuden, liittymäpinnat eri toimintaympäristöihin ja järjestelmiin, sekä organisaatioiden välisen tiedonsiirron tarpeet. 2. Markkinakatsaus Kartoitettiin käytössä olevien karttasovellusten ominaisuudet ja mahdollisuudet sekä käyttökohteet. Selvitettiin valittujen ratkaisujen osalta tarkemmin käyttökokemuksia. Arvioitiin alustavasti järjestelmien soveltuvuutta. Verrattiin tarpeita saatavilla oleviin eri tarkkuustasolla saatavissa oleviin kartta ja muihin data aineistoihin, näiden saatavuuteen ja ylläpitoon. Arvioitiin ja priorisoitiin yhteisesti halutut toiminnallisuusominaisuudet. 3. Vaatimusmäärittelypohjan luonti Tehtiin vaatimusmäärittelypohja, jota kukin osapuoli voi käyttää soveltuvin osin oman järjestelmänsä hankinnassa pohjana vaatimusmäärittelylle. Tätä varten testattiin yhden järjestelmän keskeisiä ominaisuuksia ja kerättiin käytännön kokemuksia käytössä olevien tai pilotoitujen järjestelmien osalta projektin ja toimialan organisaatioiden resurssien puitteissa. Määrittelyssä huomioitiin mm. seuraavia seikkoja: o o o o o o o Mitä perustoimintoja tarvittaisiin? Mitä mitkäkin lisäominaisuudet vaativat? Mitä saa tehtyä pienelläkin panostuksella? Kustantajien ja jakeluorganisaatioiden välisen tiedonsiirron tarpeet Käytettävyys Laajennettavuus Muut mahdolliset vaatimukset ja määrittelytarpeet tarvittavien jakelutietojen saamiseksi asiakaspalvelun ja myynnin käyttöön 4. Eri ratkaisumallien kustannus hyötyanalyysin tekijät Määritettiin kustannus hyöty analyysin tekijät ja selvitettiin asiakaspalvelun ja myynnin kannalta kustannus hyötyanalyysin mukaiset panostusvaihtoehdot jakelutietojen havainnollistamiseksi. 5. Raportointi 4

2 Paikkatietojärjestelmän perusteita 2.1 Mitä paikkatieto on Kaikki paikkatieto (Geographical information) liittyy maantieteelliseen sijaintiin eli koordinaatteihin. Tieto voidaan sijoittaa kartalle myös välillisesti ilman koordinaatteja, jolloin joku yksiselitteinen tunnus (ID) toimii yhdistävänä linkkinä. Edellytys tällöin on, että linkitetyllä tiedolla on aito maantieteellinen sijainti jossakin tietokannassa. Karttakohteeseen voi liittyä lisäksi ominaisuustietoja. Karttakohde voi olla piste, viiva tai alue. Paikkatieto koostuu siis sijaintitiedoista ja ominaisuustiedoista. Sijaintitiedot koostuvat koordinaatti, geometria ja topologiatiedoista. Ominaisuustiedot puolestaan yksilöivät, paikantavat, ajoittavat ja kuvailevat kohdetta, ja ne on tallennettu erilaisiin rekistereihin. Kartta tai rekisteritietokantoja kutsutaan paikkatietovarastoiksi. Kun kuvatut kohteet ja ilmiöt on paikannettu karttakoodinaatein, tekee se mahdolliseksi eri lähteistä hankittujen tietojen yhdistelemisen ja havainnollistamisen karttapohjalla sekä erilaiset analyysit ko. aineistoilla. paikkatieto ominaisuustieto sijaintitieto yhteystieto koordinaattitieto geometriatieto topografiatieto Kuva 1. Paikkatiedon rakenne. Topologialla tarkoitetaan karttakohteiden keskinäisiä suhteita. Kaksi pistettä voi esimerkiksi muodostaa viivan. Sulkeutuvat viivat taas voivat rajoittaa sisäänsä alueen. Karttaohjelma voi topologisista ominaisuuksistaan riippuen olettaa, että em. alueen sisälle piirretty sulkeutuva viiva muodostaa uuden alueen edellisen sisälle. Ohjelman asetuksista tai käyttäjän vaatimuksesta riippuen uusi tie voi esimerkiksi karttaa piirrettäessä jakaa kartalle jo piirretyn tilan kahteen osaan, tai tie voidaan piirtää olla omalle tasolleen sen vaikuttamatta lainkaan tilan rajatasoon. Vektorigeometrisen mallin mukaan kohteet kuvataan joko pisteinä, viivoina tai alueina, ja eri analyysimenetelmät voivat kohdistua näihin. Pisteet voivat kuvata havaintopisteitä, rakennuksia, luonnon pistemäisiä kohteita, tai alueisiin viittaavia referenssipisteitä. Viivat voivat muodostaa verkoston, kuten tiet ja myös rajata alueita, kuten vesistön rantaviivat, tai esittää samanarvokäyriä kuten korkeuskäyrät. Alueet voivat olla erillisiä alueita, kuten suojelualueet, tai muodostaa aluejakoja, kuten kiinteistöjako tai maalajikuviot. Rakenteellisesti alkioiden välillä on hierarkkinen suhde: alueet rajataan reunaviivoillaan ja viivat rakentuvat ohjauspisteistään. Esimerkiksi kiinteistöjen pistemäiset rajapyykit määrittelevät kiinteistörajojen sijainnin ja samalla kiinteistön alueen. Rasterigeometrisen mallin mukaan alue kuvataan ruudustolla. Lähtökohtana ovat yleensä vakiokokoiset ruudut. Monet myytävät tietoaineistot sisältävät vakiokokoisten ruutujen alueelle kohdistuvia tietoja. Rasterimallissa analyysimenetelmät voivat kohdistua joko yksittäiseen ruutuun, sen naapureihin tai suurempiin pikselialueisiin. Rasterimallipohjaista laskentaa ei pidä sekoittaa rasterikuvina käytettyihin karttoihin, joille ei voi tehdä paikkatieto operaatioita. 5

2.2 Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmä eli GIS (Geographic Information System) on tietojärjestelmä, jossa ainakin osalla käsiteltävistä tiedoista on nimettyyn paikkaan (esim. osoitteeseen tai alueeseen) liittyviä ominaisuuksia. Keskeisintä ovat karttailmaisuun perustuva symbolit ja graafinen käyttöliittymä sidottuna tunnettuun karttakoordinaatistoon. Paikkatietojärjestelmät voivat olla rekisterejä, suunnittelujärjestelmiä, operatiivisia ohjaus ja optimointijärjestelmiä tai julkaisujärjestelmiä. Paikkatietojärjestelmä voi olla yhden käyttäjän sovellus esim. markkinoinnin suunnitteluun, tai suuren yrityksen ja satojen käyttäjien järjestelmä metsien hoidon, hakkuun ja puukuljetusten suunnitteluun ja seurantaan. Paikkatietojärjestelmien avulla voidaan yhdistää sijainti ja ominaisuustiedot eli kartta ja rekisteritietokannat. Sijainnin avulla voidaan yhdistää eri lähteistä saatua tietoa ja tuottaa uusia näkökulmia ja visualisointimahdollisuuksia. Sijaintitiedot mahdollistavat erilaiset verkostoihin liittyvät analyysioperaatiot, esimerkiksi jakelupisteen sijoittaminen jakelureitille, lyhimmän reitin laskenta tai lähimmän palvelupisteen etsiminen uudelle asiakkaalle. Paikkatietojärjestelmä on hyödyllinen silloin, kun tehtävät hoituvat sen avulla joutuisammin, luotettavammin ja halvemmalla kuin muilla menetelmillä. Suunnittelutyössä hyöty konkretisoituu esimerkiksi aiempaa tarkempana vaihtoehtojen vertaamisena, joustavuuden lisääntymisenä ja laadullisesti parempina ratkaisuina. Asiakaspalvelussa puolestaan voidaan antaa selkeämpää ja tarkempaa palautetta asiakkaille, mikäli jakelupisteiden sijainnit ja niihin liittyvät palvelutasotiedot tunnetaan. Paikkatietojärjestelmä koostuu yleensä varsinaisesta karttajärjestelmästä, joka sisältää sijaintija ominaisuustiedonhallinnan ja perusoperaatiot sekä sekä siihen liittyvistä komponenteista, joita voi hankkia tarpeen mukaan. Komponentit voivat sisältää esimerkiksi reittianalyysin, verkkoanalyysin ja alueanalyysin. Ohjelmistoja on perinteisesti käytetty tietojen ylläpitotehtävissä, kartoituksessa ja kartantuotannossa ja yhdyskuntasuunnittelun alueella eivätkä ne ole olleet ns. loppukäyttäjän tuotteita. Kuusitie Orellinkatu 5.taso: kadunnimet, kadut, jättöpaikat yms. 4. taso: kulkumatkat taloalueiden sisällä 3. taso: taloaluetietokanta 2. taso: Osoiterekisterin pisteet koordinaattien mukaan paikannettuina 1. taso: Kartta taustalla Kuva 2. Kaavamainen esitys karttajärjestelmän karttatasoista /1/. 6

Tällä hetkellä etenkin web pohjaisten jokamiehen aineistojen kehitystyö on vauhdikasta. Ennen kaikkea aineistojen välitys, selaamis ja kohteiden paikallistamismahdollisuus selainohjelmia käyttäen ovat yleistyneet. Aineistot liittyvät useimmiten palveluntarjoajan muuhun liiketoimintaan ja sisältävät linkkejä alueellisista palveluista. Mobiilien päätelaitteiden tulo markkinoille on avannut uusia mahdollisuuksia paikkatietojärjestelmien käytölle, mm. langattomasti välitettäville taustakartoille tai opastuspalveluille. 2.3 Paikkatietojärjestelmien kehityskohteita Paikkatieto ohjelmistojen ja aineistojen käyttöönottoon on liittynyt monenlaisia vaikeuksia. Eräitä perussyitä vaikeuksille ovat perinteisesti olleet: Ohjelmistojen käyttöliittymät ovat hankalia. Kartoituksen perustiedot puuttuvat. Koordinaatistomuunnokset ovat vaikeita, aineistojen koordinaatistoja ei aina ole dokumentoitu. Formaattimuunnokset ohjelmistojen välillä saattavat olla työläitä, tietoa häviää. Aineistot ovat usein puutteellisia ja epätarkkoja. Luotettavuudesta ei usein ole yksiselitteistä määrittelyä Koulutetun henkilöstön puute, tai tietojen syötön käyttötarvetta harvoin. Osaksi em. vaikeuksista johtuen investoinnit paikkatietotekniikkaan ovat maksaneet itsensä takaisin suhteellisen hitaasti. Käyttöliittymien ja tietoteknisten taitojen parantuessa, yritysten verkottuessa sekä aineistojen hintojen laskiessa kynnys paikkatietotekniikan käyttöönottoon kuitenkin laskee jatkuvasti. 2.4 Paikkatietoaineistot ja paikkatietojen yhteiskäyttö Suomessa paikkatietoaineistoja keräävät useat valtion ja kuntien viranomaiset tehtäviensä hoitamiseksi ja palvellakseen näillä tiedoilla asiakkaitaan. Valtakunnallisten tai kunnallisten aineistojen luominen on usein mittava monien vuosien ja miljoonien eurojen investointi. Paikkatietojen keruu ja ylläpito vaativat yhä laajempaa ja koordinoidumpaa yhteistoimintaa. Paikkatieto ohjelmistojen käytön yleistymisen myötä on syntynyt yhä laajempaa kiinnostusta myös eri paikkatietoa sisältäviin tietokantoihin, ja mahdollisuudet yhteistoiminnan tehostamiseen lisääntyvät. Euroopassa on juuri tullut voimaan EU:n direktiivi Euroopan paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta (INSPIRE). Direktiivi mukaan kaikki julkisen hallinnon julkiset paikkatiedot on saatava yritysten ja yksityisten henkilöiden sujuvaan käyttöön helposti ja omakustannushintaan. Käytännössä tämä edistää aineiston siirron standardien käyttöönottoa ja aineistojen käyttöä. Jakelua asiassa kiinnostaa etenkin osoitteita ja kiinteistöjä koskevat tiedot. 7

Rahoitus, osallistuminen Käyttösovellukset Haku, selailu, kopiointi, muunnos. Metatieto on line palvelu Haku ja palvelumekanismit Selkeät käyttöperiaatteet Systemaattinen ylläpito Standardit palvelujen ketjutus Kiinteistö Maasto Osoite Toimialojen Ilmakuvat tiedot tiedot tiedot paikkatiedot Toimiva yhteiskäyttö, yhteensopivat prosessit Laitokset, kunnat, yritykset, tutkimuslaitokset.... Koordinoitu yhteistyö Tutkimus ja koulutus Tiedottaminen Kuva 3. Rakennemalli paikkatietoinfrastruktuurista (Lähde: Maa ja metsätalousministeriön Ari Vertasen esitys kunnallishallinnon paikkatietopäivillä 2007). 2.5 Kartta aineistot Paikkatieto ohjelmiston käyttäminen edellyttää numeerisia karttoja, joille haluttua, osoitteen tai koordinaatit sisältävää tietoa sijoitetaan. Sanomalehden jakelun kannalta oleellisia karttaaineistoja ovat melko suurimittakaavaiset kartat (1:20.000 1:5.000). Monet karttajärjestelmätoimittajat ovat tehneet karttatuotepaketteja omien ja muiden aineistontuottajien materiaalien pohjalta. Näissä on koottu samaan pakettiin tieaineisto sekä mm. kuntaraja, vesistö, rakennus ja nimistöaineistoa. Koko Suomen alueelta on saatavissa vektorimuotoinen Maanmittauslaitoksen maastokartta/peruskartta (1:20.000 / 1:25.000), joka on jaettu eri tasoihin, mm. pohjakuviot, pellot, vedet ja korkeuskäyrät. Pohjakuvioihin kuuluvat mm. tiet, rakennukset ja nimistö. Maastokartta aineisto on kerätty pääosin stereokartoituksena ja sen tarkkuustaso on viiden metrin luokkaa. Karttaa pystytään zoomaamaan hyvin 1:5.000 tasolle saakka karttajärjestelmissä. Maanmittauslaitos on siirtynyt kartantuotannossaan uuteen koordinaattijärjestelmään ja lehtijakoon vuonna 2005. Samalla uudistuvat myös Maanmittauslaitoksen julkaisemat maastokartat. Uudet kartat julkaistaan mittakaavoissa 1:25.000 ja 1:50.000. Uudistuksen yhteydessä koordinaattijärjestelmäksi vaihtui GPS yhteensopiva EUREF FIN koordinaatisto. Uusi 1:25.000 kartta on nimeltään Peruskartta ja uusi 1:50.000 kartta nimeltään Maastokartta. Koko Suomen uudet Maastokartat valmistuvat vuoden 2008 alkuun mennessä. Karttojen perusaineisto saattaa tällä hetkellä näin ollen olla melko vanhaa, jolloin ainakin teiden ja rakennusten osalta tietoihin pitäisi saada päivityksiä useammin. Kaupungeilla ja kunnilla löytyy yleensä tätä tarkemmalle tasolle menevää aineistoa, mm. kaavojen pohjakartat ovat 1:2.000 mittakaavassa. 8

2.6 Muu paikkatietotarjonta Seuraavassa on lyhyesti kuvattu muutamia jakelun kannalta kiinnostavia valtakunnallisesti saatavissa olevaa paikkatietoaineistoja. Maanmittauslaitoksen Paikkatietohakemiston tavoitteena on kuvata kaikki kotimaiset paikkatietoaineistot, joita tarjotaan aineistoa tuottavan organisaation ulkopuoliseen käyttöön. Paikkatietohakemisto (http://www.maanmittauslaitos.fi/paikkatiedot/default.asp?id=845&docid=3756) auttaa tiedon tarvitsijaa löytämään haluamansa aineiston, ja aineistojen kuvailemisessa käytetty yhtenäinen menetelmä helpottaa aineistojen keskinäistä vertailua. Sen uudistaminen on tosin viivästynyt suunnitellusta. Väestötietojärjestelmässä (www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/vtj) olevia kiinteistötietoja ylläpidetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän avulla. Tiedot päivitetään väestötietojärjestelmään kerran viikossa. Rakennuksia koskevat tiedot kootaan rakennusvalvontaviranomaisten toimesta väestötietojärjestelmään) sekä usein samalla kuntarekisterijärjestelmään. Väestö ja yritykset on rekisterijärjestelmissä kytketty rakennuksiin, joten nämäkin tiedot ovat paikannettavissa karttakoordinaatein. Digiroad:issa (http://www.digiroad.fi/) on kattavasti tallennettuna Suomen tiet. Digiroad on kansallinen tie ja katutietojärjestelmä, joka sisältää teiden ja katujen geometrian sekä ominaisuustiedot. Digiroadista on valmistunut uusi aineisto 2007/2. Maanmittauslaitos ylläpitää teiden ja katujen keskilinjan geometriaa ja lisäksi yksityisteiden ominaisuustietoja. Tiehallinto ylläpitää maanteiden ominaisuustietoja ja hallinnoimiensa kevyen liikenteen väylien ominaisuustietoja. Kunnat ylläpitävät kuntien katujen, kuntien omistamien kevyen liikenteen väylien ja kuntien hoitamien yksityisteiden ominaisuustietoja. 9

3 Tarvekartoitus karttajärjestelmille asetettavista tarpeista 3.1 Tarvekartoituksen toteutus Tarvekartoitus suoritettiin järjestämällä kaksi reilun puolen päivän mittaista työpajaa. Jakelun työpajaan osallistuivat: Nina Saarinen (Aamujakelu) Kari Väisänen (Esa Jakelut), Pasi Saajanlehto (Uutisposti), Rainer Randelin (Posti), Lasse Valkila (Karjalainen), Pertti Isotalus (Kaleva), Hannu Riihenperä (Hämeen Sanomat / Ilves Jakelu) sekä Olli Kuusisto (VTT), joka toimi vetäjänä ja kirjurina. Levikkimarkkinoinnin ja asiakaspalvelun työpajaan osallistuivat Minna Varonen (Aamulehti), Bernt Söderlund (Helsingin Sanomat), Lauri Häkkinen (Posti), Markku Määttänen (TS Yhtymä) sekä Olli Kuusisto (VTT), joka toimi vetäjänä ja kirjurina. Sanna Marjo (Savon Sanomat) ja Kaisa Auvinen (Postin contact center) olivat estyneitä osallistumaan tilaisuuteen, mutta lähettivät listan tarpeista omalta osaltaan sekä kommentoivat työpajan dokumentaatiota, kuten muutkin työpajoihin osallistuneet. Tarvekartoitus ja sen pohjalta tehty vaatimusmäärittelypohja on esitetty liitteessä 1. Toiminnallisten vaatimusten lisäksi on listattu niiden edellytykset tietojen ja aineistojen suhteen, sekä saavutettavat hyödyt. Projektin yhteydessä tehtiin myös nettikyselynä tarpeiden luokittelu, jonka tulokset ovat liitteessä 2. Vaatimusmäärittelypohjassa on myös listattu ulkoisten liittymien ja suorituskyvyn vaatimuksia sekä suunnittelun rajoituksia (kuten noudatettavat standardit tai laitteistojen asettamat rajoitukset) ja järjestelmän käyttöön liittyviä varmuus ja ylläpitovaatimuksia. 3.2 Tarvekartoituksen yhteenveto Tarvekartoituksen yhteenveto karkealla tasolla on esitetty alla, sen pohjalta tehty tarkemmat tiedot sisältävä vaatimusmäärittelypohja on liitteessä 1. Kuva 3. Karttajärjestelmän tarpeet ja toiveet kustantajan ja jakeluorganisaation kannalta. 10

4 Karttajärjestelmien markkinakatsaus 4.1 Karttajärjestelmien ja palvelujen toimittajat Tunnetuimmat ohjelmistot Suomessa ovat MapInfo ja ArcGIS tuoteperheet. Monet toimijat tarjoavat lisäksi räätälöityjä web pohjaisia paikkatietopalveluja mm. kuukausi ja käyttöveloitusta vastaan Karttatietojärjestelmiä ja/tai karttatietopalveluja tarjoavia yrityksiä Suomessa ovat mm. Affecto, ESRI Finland, WM Data ja Centroid. Taulukossa 1 on esitetty muutamille tuotteille esimerkkihintatietoja. Taulukko 1. Paikkatieto ohjelmistojen lisenssihinta esimerkkejä, työasemaohjelmistoissa valmisohjelmistot ilman räätälöintiä (kesäkuu 2007), palvelinohjelmistot vaativat räätälöintiä. Lopullinen hinta riippuu kokonaistoimituksen laajuudesta ja lisenssien määrästä. Ohjelmisto Työasemalisenssi (kiinteä/kelluva) 11 Palvelinlisenssi ArcView / ArcGISServer n. 1.900 / 3.100 alk. 10.000 reittisuunnittelu 2.700 10.500 MapInfo Professional / MapExtreme n. 1.600 / 4.800 alk. 10.000 reittisuunnittelu 800 n. 2.000 + 200 /käyttäjä Affecton kokonaisratkaisut koostuvat ohjelmistoista, aineistoista, asiakkaan tarpeiden mukaisesti räätälöidyistä toteutuksista ja järjestelmien integroinnista osaksi yrityksen tietojärjestelmiä. Affecto käyttää maailmanlaajuisten markkinajohtajien teknologioita ja tarjoaa lisäksi omat, tuotteistetut paikkatietoaineistonsa sekä yhteistyökumppaneiden tuottamat aineistot. Affecto kertoo olevansa markkinajohtaja paikkatietotuotannon ulkoistuspalveluissa. Yhtenä paikkatieto ohjelmistovaihtoehtona oleva MapInfo tuoteperhe sisältää valmisohjelmistot ja sovelluskehitysvälineet työasema, palvelin ja Internet pohjaisiin karttasovelluksiin ja organisaation laajuisiin paikkatietopalvelimiin saakka. Teknologia kattaa kaikki kehitysalustat (Microsoft Windows, Microsoft.NET ja JAVA). Affecton referenssejä ovat mm. Rautakirja Oy Lehtipiste ja Suomen Suoramainonta, sekä Itella ja Hämeen Sanomat / Ilves Jakelu, joille tehdyistä räätälöidyistä karttasovelluksista kerrotaan kappaleessa 4.2. ESRIn päätuote on integroitu paikkatieto ohjelmistojen ArcGIS tuoteperhe. ArcGIS ohjelmistojen avulla voi toteuttaa paikkatietotoiminnallisuudet niin työasema, palvelin (ml. internetratkaisut) kuin mobiiliympäristöön. Muita ESRIn paikkatieto ohjelmistoja ovat laajojen paikkatietoaineistojen tiedonkeruujärjestelmät sekä ammattimaiset kartografiset järjestelmät tai sovelluskehittäjän työkalut räätälöityjen paikkatieto ohjelmistojen toteuttamiseen. ArcWeb Services mahdollistaa paikkatietoaineistojen ja toiminnallisuuden liittämisen sovelluksiin ilman mittavia investointeja aineistoihin, ohjelmistoihin ja laitteistoihin. ESRI Finland tarjoaa toteuttamansa StreetMap Finlandin tie ja kartta aineiston lisäksi myös Tilastokeskuksen, Karttakoneen sekä Tele Atlaksen aineistoja. Lisäksi ESRI jälleenmyy Leican paikkatietotuotteita. WM data tarjoaa asiakaskohtaisia ja/tai tuotepohjaisia ratkaisuja paikkatietojen hyödyntämiseen. Asiakaskohtaisilla paikkatietoratkaisuilla toteutetaan paikkatietoon liittyviä järjestelmiä, jotka integroidaan yhä useammin organisaation muihin järjestelmiin. WM data toteuttaa myös ns. puhtaita paikkatietojärjestelmiä, esimerkiksi paikkatietojen ylläpitojärjestelmiä. Paik

katietoratkaisut on toteutettu joko tunnettujen maailmalla arvostettujen paikkatieto ohjelmistoalustojen päälle tai WM datan omana toteutuksena. WM datan karttaratkaisujen referenssejä ovat mm. Oikotie.fi, Matka.fi, Reittiopas.fi ja 020202.fi. Suomessa monia nettipohjaisia karttatoteutuksia on tehnyt myös mm. SITO yhtiöihin kuuluva Centroid. Sen paikkatietoihin kohdistuva ohjelmistokehitys pohjautuu tietokantapohjaiseen ajatteluun ja ratkaisut hyödyntävät mm. Oracle tiedonhallintajärjestelmän ominaisuuksia. Centroidin ohjelmistoratkaisut ovat tuotteistettuja ja useiden asiakkaiden päivittäisessä tuotantokäytössä. Citycad on Infra alan suunnittelusovellusperhe vaativiin suunnitteluprojekteihin. CityGis on kuntien paikkatietopohjainen perusrekisterijärjestelmä. SpatialWeb on paikkatietoteknikan web teknologia, jolla on toteutettu sekä Intranet että Internet paikkatietosovelluksia. Centroid toteuttaa myös asiakaskohtaisia ohjelmistoräätälöintejä ja toteutuksia. Referenssejä ovat mm. Pohjois Karjalan seutupalvelu (pk kartat.jns.fi/map.php) ja Hyvinkään karttapalvelu (kartta.hyvinkaa.fi/hyvinkaa/map.php). Kartta aineistojen parantuessa, paikkatietojärjestelmien ja niiden jakelun sekä laitteiden kehittyessä on markkinoille tullut runsaasti paikkatietopalveluja ja sovelluksia tarjoavia yrityksiä. Ehkä kattavimman kuvan kotimaisesta tarjonnasta saa Maanmittauslaitoksen vuosittain järjestämillä paikkatietomarkkinoilla, jotka kokoavat yhteen paikkatietojen tuottajat ja käyttäjät sekä ohjelmistojen ja palvelujen toimittajat. Viime vuonna näytteilleasettajia oli yhteensä viitisenkymmentä (ks. www.maanmittauslaitos.fi/paikkatiedot/default.asp?id=459). Karttajärjestelmiä toimittavat myös mm. Autodesk (www.autodesk.fi/) ja Intergraph (www.intergraph.fi/sgi/). Vielä laajemman kuvan kansainvälisistä paikkatieto ohjelmistoista saa seuraavista linkeistä: en.wikipedia.org/wiki/list_of_gis_software www.geoplan.ufl.edu/software.html www.geo.ed.ac.uk/home/giswww.html Kartta aineistoja tuottavat monet eri toimijat. Monet karttajärjestelmätoimittajat ovat tehneet itse tai myyvät valmiiksi koottuja tai räätälöityjä kartta aineistopaketteja. ESRI tarjoaa mm. omaa tuotantoaan olevaa StreetMapFinland aineistoa koko Suomen osalta. Affecto myy mm. Genimap aineistoja, esimerkkinä vektoriaineistot reititykseen ja paikannukseen osoitteen, postinumeron ja kunnan perusteella sekä neljässä mittakaavassa olevat taustarasterit (aineistot tarkemmin, ks. 4.2.3). Kaupungit myyvät myös oman paikkatietotuotantonsa numeerista kartta aineistoa, esimerkiksi Jyväskylän kaupunki myy opaskarttatason vektorimuotoista aineistoa hintaan 50 + 11 / km 2. Ennen hankittavan kartta aineiston valintaa on syytä tutustua tarkkaan eri aineistoihin ja miettiä, mitä niistä ja missä laajuudessa omassa toiminnassa tarvitaan. Edelleen, on syytä selvittää samalla myös kunkin aineiston päivitystarve, taajuus ja hinta. Taulukko 2. Kartta aineistojen lisenssihinta esimerkkejä koko Suomen kattavan kartta aineiston osalta (elokuu 2007). Lopullinen hinnoittelu riippuu kokonaisratkaisun laajuudesta ja lisenssien määrästä. Kartta aineisto Työasemalisenssi Palvelinlisenssi (3 samanaik. käyttäjää) StreetMapFinland (ESRI) n. 3.000 n. 8.000 Genimap Aineistot (ks. 4.2.3) n. 5.000 n. 5.300 12

4.2 Kokemuksia käytössä olevista ja pilotoiduista karttajärjestelmistä ja palveluista 4.2.1 Case Sanomalehti Seuraavassa on kuvattu sanomalehden karttajärjestelmän käytön kohdealueita jakelun, levikkija mediamyynnin tueksi. Jakelun rakenteita kuvataan lähtökohtaisesti kartalle havainnollistamaan miten jakelua alueellisesti hoidetaan ja siten, miten jakelu kuluttaja ja media asiakkaita palvelee. Markkinoinnin tulee ottaa huomioon jakelun rakenteita varhaisjakelukanavaa käyttäessään, koska varhais ja viikonloppujakeluissa ei noudateta esim. postinumero eikä kuntarajoja. Tukihenkilöt voivat ylläpitää tarvittavia jakelurakenteita ja niiden aluerajoja. Sanomalehden mediamyynti markkinoi ja myy ilmoituksia ja liitteitä, joiden jakelu voidaan kohdistaa sekä tilaaja että tarvittaessa myös ei tilaajatalouksiin. Liitteitä voidaan sanomalehdessä esim. kohdistaa aluekohtaisina kokonaisuuksina kuljetusalueisiin perustuen. Täydentäviä jakeluita voidaan kohdistaa alueellisesti valittuihin ei tilaajatalouksiin kuljetusaluejakoakin tarkemmin. Mediamyynnin käyttöön on voitu tehdä karttasovellus, jolla esitetään mediaostajia kiinnostavia kappaletietoja ja aluerajoja. Osa tiedoista voi olla peräisin omista operatiivisista järjestelmistä, osa voi olla ulkopuolelta hankittuja. Käytettävän sovelluksen avulla on voitu luoda edellytyksiä kartalla esittämään ja käsittelemään kohdealueita eri jakelurakenteiden avulla eri käyttäjäryhmille, jolloin esim. mediaostajille lähtökohtaisesti on mahdollista maantieteellisesti kommunikoida esim. postinumeroalueilla. Kohdistamisessa käytettävät aluekohtaiset perustiedot ovat usein postinumero, kunta tai muun kuin varhaisjakelurakenteiden aluejaon tietoja. Vaikka varhaisjakelun jakelurakenteet kuten kuljetusaluerajat eivät yleensä noudata esim. postinumerorajoja, pystytään kartan avulla havainnollistamaan, miten hyvin ne missäkin noudattavat postinumero, kunta tai muita ulkopuolisia aluerajoja. Tätä kautta kommunikointi helpottuu vaikka postinumerorajatkaan eivät puolestaan noudata kuntarajoja. Edelleen, on otettava huomioon, että kaikki edellä mainitut tiedot myös muuttuvat ajan myötä, joten kaikkiin em. tietoihin liittyy tietojen päivitysten hallinta. Sanomalehden levikkimarkkinointi käyttää toiminnan seurannassa usein mm. postinumero, jakelualue ja kuntatason tietoja tai niistä muodostettuja laajempia alueita, harvemmin piiritason tietoja, koska tällöin mennään jo ehkä turhaankin tarkalle seurannan tasolle. Karttasovelluksen avulla pystytään havainnollisesti kuvaamaan levikin ja levikkimyynnin kehitystä (huom. mm. levikintarkastus tehdään kuntakohtaisesti). Esim. lisäjakeluiden ohjausta ja seurantaa varten kustantajaa ja sen media asiakkaita kiinnostaa mihin osoitealueisiin pystytään missäkin jakeluverkossa minäkin päivänä jakamaan, sovitun palvelutason puitteissa. Jakelun myöhästymistilanteissa kiinnostaa myös, mitkä osoitteet ovat jakajan viimeisen piirin lopussa. Jakelun laatu ja kustannuskehitystä pystytään kartalla havainnollistamaan kuhunkin tarkoitukseen sopivan aluejaon avulla Asiakaspalvelussa voisi myös olla käyttöä levikkijärjestelmään integroidulle karttasovellukselle. Keskeisenä kriteerinä olisi käytön nopeus ja sujuvuus. Yksikin pieni ongelma saattaa jarruttaa, 13

hidastaa tai jopa lopettaa ohjelman käytön. Tällä hetkellä karttaohjelmia ei juurikaan ole sanomalehden asiakaspalvelun päivittäisessä käytössä, mutta tukitoiminnoissa niitä tarvittaessa käytetään. Asiakaspalvelussa keskeinen tieto etenkin kesäaikaan olisi, millaista jakelupalvelua missäkin on eri viikonpäivinä eri tuotteille tarjolla, ja tarkemmin kartalle esitettynä esim. yhteislaatikoiden sijainti. Kartan avulla voidaan rakennusten koordinaattien tarkkuudella havainnollistaa eri jakelurakenteiden, kuten postinumeroalueiden, rajat. Varhaisjakelupalvelunkin toimivuuden kannalta on postinumeron oikeellisuus merkittävä tekijä. Tämä edellyttää tosin, että rajojen tarkat muuttuvat tiedot aina saataisiin ajoissa muutospäivätietoineen selville. Näin ei vielä ole. Sanomalehden kartankäyttökokemusten perusteella painotetaan seuraavia asioita: Perustarpeena on voida helposti etu ja jälkikäteen tarkistaa eri jakelupalvelua kuvaavia muuttuvia jakelurakenteita kuten postinumerorajat sekä niihin liittyviä tietoja osoitekohtaisesti. Em. tietoja tarvitsevat useat eri toimijat. Muutostilanteissa esim. postinumeron muutokset viedään nykyisin eri organisaatioiden järjestelmiin eri vaiheissa. Jotta muutokset voisivat mahdollisimman monella osapuolella astua voimaan oikea aikaisesti, pitäisi myös yksittäisten osoitteiden muutospäivämäärien olla hyvissä ajoin etukäteen eri osapuolten tiedossa tai sujuvasti saatavilla. Sanomalehtikustantajan mm. mediamyynnin kohdistuksiin tarvitsemia erilaisten jakelurakenteiden aluekohtaisia rajoja tulee ottaa huomioon aluerajojen muutoshallinnassa. Helpoimmin ja havainnollisimmin tämä onnistuu osoitteen tarkkuudella olevien karttaaineistojen avulla. Kun aluerajojen digitointikin vaatii resursseja, tarvitaan senkin takia yhteistyötä eri osapuolten kesken, jotta rakenteiden muutoksia voidaan ennakoida ja kuvata riittävän ajoissa. Asiakaspalvelua kiinnostavat jakelun palvelua kuvaavat perustiedot, kuten mitä jakelua missäkin milloinkin on eri tuotteille tarjolla, vaikkapa sujuvasti kartalta tarkistettavissa. Rajoja digitoitaessa helpottaa mikäli on saatavilla pistekohtaisia perustietoja, kuten rakennuskohtaiset postinumerotiedot. Kartan avulla erottuvat myös harhapisteet selkeästi, jolloin ne voidaan korjata tai korjauttaa. Yhteislaatikoiden paikantaminen ei aina onnistu, koska karttaohjelmassa paikannus tapahtuu joko täsmällisen katuosoitteen tai koordinaatin perusteella, eivätkä rekisterit kummankaan tiedon osalta ole täysin kunnossa. Yhteislaatikoiden paikannustietona järjestelmissä on vielä usein osoitteen asemesta tietoja muodossa Esson piha tai Otaniementie / Tapiolantie risteys, jotka kertovat jakajille ja jakelun suunnittelijoille asian hyvinkin tarkkaan, mutta em. tietoa ei voi siirtää automaattisesti karttaohjelmaan. Edelleen, yhteislaatikkotiedon välittämisessä organisaatioiden välillä olisi syytä käyttää yhteisesti määriteltävää tapaa ja muotoa. Taustakartat & muu aineisto kun on ajantasaiset rakennuskoordinaatti ja tieaineistot, niin ei tarvitse välttämättä kaikkea kattavaa ajantasaista digikartta aineistoa, tai siksi riittää vanhempikin rasterikartta pohjalle, selkeyttämään alueen tietoja. Osa toimialakohtaisista kartalla esitettävistä tiedoista voidaan joutua ylläpitämään itse. Karttatiedoissa on aina korjattavaa virheetöntä ja muuttumatonta aineistoa ei ole olemassa. Eri tiedoissa havaittuja ongelmakohtia/korjauksia pitää tapauskohtaisesti pystyä 14

ohjaamaan alkuperäisille rekisteriylläpitäjille ja tehdyistä korjauksista pitää sujuvasti saada korjaustietoa myös tietojen käyttäjille. Aineistoja hankkiessa auttaa niiden hankkiminen kartta aineistoihin erikoistuneen palvelutarjoajan kautta. Huomioon otettavia tietoja on mm. missä formaateissa kartta aineistoja on saatavissa esim. kaupungeista. Edelleen, aineistojen konversioissa formaatista toiseen saattavat kaistat (karttaprojektioissa käytetty tasokoordinaatistojärjestelmä) heittää, eli tietojen tarkkuustaso heikkenee. Käytännössä pyritään siirtymään kansainvälisesti yhtenäisiin standardeihin niin laajasti, kuin se on mahdollista. Edelleen, aineistoja hankittaessa käytön/alueen laajuus vaikuttaa suuresti hintatasoon. Karttaohjelman aineistot käsittävät ja niiden käyttämiin tietokantoihin kertyy helposti gigatavuja tietoa, jonka vuoksi sen avaaminen ja käyttö saattaa olla hidasta. Perustietojen käsittelijöille ja tietojen hyödyntäjille tulee siksi varata käyttöön soveltuvat laitteet ja muut toimintaedellytykset. Kustantajan tietokannoissa on jakelun havainnollistamisen tueksi osoitteiden yhtenä ominaisuustietona rakennusten keskipisteiden koordinaatit, em. osoitetiedot päivittyvät esim. osapuolten välillä tehdyn osoitepäivityssopimuksen yhteydessä väestötietojärjestelmän rakennusrekisterin kautta, jonne kunnat ovat velvollisia rakennuksia koskevat ominaisuustiedot ilmoittamaan. Rakennuskoordinaatit helpottavat eri jakelurakenteiden rajojen digitointia ja havainnollistamista. Rakennusrekisterin tiedot pitävät myös sisällään muita tarkempia kerros, rivi ja omakotitalojen ominaisuustietoja. Tietojen julkaisemista ja käyttöä rajoittaa tietosuojalaki sekä se, mihin mahdolliseen käyttöön ao. tietojen käyttölupa on haettu. 4.2.2 Case Itella Itellan kannalta karttajärjestelmien keskeisimmät kohdealueet ovat säännöllisten jakelu ja kuljetusreittien suunnittelu ja optimointi sekä kuljetusten opastus määräpaikkaan. Suurimman haasteen käytännön toteutukselle asettaa se, että Itellan laajuisen karttajärjestelmän hyödyntäminen vaatii eheän ketjun sekä tietojen että niiden päivityksen osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa olemassaolevissa järjestelmissä olevien tietojen hyödyntämistä ja täydentämistä sekä järjestelmien integrointia karttajärjestelmään. Lisäksi täytyy määritellä järjestelmässä käytettävien tietojen hierarkkinen rakenne, esim. jakelukohde jakelupiste osoite osoiteperhe. Samassa järjestelmässä tulee pystyä ylläpitämään pisteitä ja reittejä eri jakelumuodoista, joiden määrä voi tulevaisuudessa kasvaa. Edelleen, eri tietojen muokkaamiseen ja näyttämiseen täytyy määritellä ja toteuttaa käyttäjärooleilla rajatut käyttöoikeudet. Itellaa ja sen asiakkaita kiinnostavat myös aluekohtaiset analyysit, esim. suoramarkkinoinnin suunnittelu tai postinumeropohjainen mainoskampanja. Tähän on jo olemassa työkalujakin (esimerkiksi Acorn Star, kartta kohderyhmien valintaan, http://kampanja.posti.fi/acorn/). Jakelu ja kuljetusreittien suunnittelussa tulee ottaa huomioon päiväkohtaisten kuormien vaihtelu, joka on viime vuosina kasvanut. Esimerkiksi VTT:n vetämässä sanomalehtien varhaisjakelun JALAN projektissa (2001 2004) pohdittiin jakelun tulevaisuusvision pohjalta dynaamista ja joustavaa jakelureittien muokkaamista osana sähköisen jakokirjan hyödyntämistä. Tätä varten tarvittavan reaaliaikaisen tiedon keruu ja päivitys on haastavaa. Itellalla on muutamaan otteeseen pilotoitu karttajärjestelmäratkaisua. Näistä tarkemmin seuraavassa. 15

DigiKartta Digikartta nimellä kehitettyä MapInfon pohjalle räätälöityä tuotetta tehtiin yhteistyössä Affecto Genimapin (nyk. Affecto) ja TietoEnatorin kanssa. Siinä toteutettiin yllämainittu jakelu ja kuljetusreittien suunnittelu, sekä postinumeroalueiden digitointi. Projektin yhteydessä rakennettiin liittymäpinnat sekä perusjakelun Jakelutietojärjestelmään että kuljetusten suunnittelujärjestelmään. Kartta aineistoina toimivat AT, perus ja GT kartta. Jakelupisteille luotiin oma karttataso. Tavoitteena oli käyttää järjestelmää myös jakelupisteiden keräämiseen. Aluepiloteista saatiin sekä hyvää palautetta, mutta myös kehityskohteita nousi esiin. Digikartan suunnittelu ja käyttökokemukset voidaan tiivistää seuraavasti: Koko Suomen kattavan eri tarkkuustasoisten kartta aineistojen koko oli noin 5 Gigatavua, joka vaatii aineiston jakelulta ja päivitykseltä sekä käytettävien koneiden teholta paljon. Karttajärjestelmän käyttöön koulutettiin aluekohtaiset pääkäyttäjät Kartta aineistosta puuttui polkuja ym. jakajien käyttämiä reittejä. Niitä olisi ollut mahdollista järjestelmän avulla piirtää (digitoida) itse, mutta tähän ei ollut resursseja. Reitin optimointi on enemmän autoreittien asia, koska pyörä ja kärryreitit ovat sen verran lyhyitä. Toki karttapohjan avulla on mahdollista saada näistäkin tarkat tiedot etenkin jos reittejä muutetaan dynaamisesti. Jakelupisteiden keräämisen ja ylläpidon työmäärä muodostui liian suureksi, kun vain koulutetut käyttäjät pystyivät tietoja keräämään ja syöttämään. Jakelupisteiden keruussa ja tiedon hyödyntämisessä kohdennus kartalle osoitteen pohjalta (geokoodaus) ei riitä, vaan tarvitaan tarkka koordinaattitieto. Olemassa olevissa postinumeroaineistot (GT / seutukarttataso) eivät olleet riittävän tarkkoja, lisäksi niissä oli merkittäviä heittoja ja virheitä. Käytännössä kerättävät tiedot on saatava maastosta suoraan, jonka vuoksi käyttäjiä tulee olla paljon koulutettuja enemmän, ja heille pitäisi tehdä yksinkertaisempi ja kevyempi versio. Karttajärjestelmän, aineistojen ja perustietojen keruu ja ylläpito vaatii paljon työtä. Alueellinen tietojen keruu on yleensä yksittäisten henkilöiden/toimintojen vastuulla. Itellan laajuinen karttajärjestelmän hyödyntäminen vaatii eheän ketjun sekä tietojen että niiden päivityksen osalta. Tämän vuoksi myös hyötypotentiaali on katsottava koko organisaation näkökulmasta. Suurin hyötypotentiaali on saatavissa nopeasta ja vaivattomasta reittisuunnittelusta. Aineistoja voi olla mahdollista hyödyntää myös asiakkaille myytävien palvelujen muodossa. GPS paikannuksen tarkkuustaso mitataan metreissä (vrt. kartan tarkkuustaso). 16

Webkartta WebKartta on DigiKartan kokemusten pohjalta Affecton toimesta kehitteillä oleva proof ofconcept karttajärjestelmä, jossa on kiinnitetty huomiota etenkin kentällä tapahtuvan tiedonkeruun helppouteen ja siihen, että käyttäjiä on paljon. Ensivaiheen toteutuksessa kartta aineistona on maastokartta, jatkossa olisi mahdollista käyttää esim. virastokarttaa. Keskeistä edelleen on kytkentä Itellan muihin järjestelmiin. Suunnittelutyökalusta saadaan työkalu tiedonkeruuseen ja mahdollisesti asiakkaiden palveluihin rajaamalla ominaisuuksia. WebKartassa on pisteiden siirto tehty mahdollisimman helpoksi pistettä voi siirtää sitä hiirellä raahaamalla. Edelleen koordinaatti tallentuu samantien, jolloin tehty työ ei mene hukkaan esim. järjestelmän kaatuessa, tai jos on unohdettu tallentaa. Tietyn alueen jakelupisteet voidaan määrittää ryhmäksi (jakelupisteistä jakelukohde), esim. kerrostalon rappu. Jos/kun perustietoja saadaan tätä kautta kerättyä, voidaan niitä jatkossa mahdollisesti hyödyntää esim. DigiKarttaa käyttäen. Webkartan suunnittelu / käyttökokemukset voidaan tiivistää seuraavasti: Karttajärjestelmän osalta on tärkeää luoda (yhtenäiset) yritystason ratkaisut yksittäisten käyttäjien asemesta jatkossa myös yritystenväliset ratkaisut. Suurimmalle osalle käyttäjistä järjestelmän käyttö tulee tehdä mahdollisimman helpoksi, (vain) ammattilaiset osaavat käyttää monimutkaisiakin välineitä. Muuta/muita kommentteja Itella on testannut GPS paikannusta kaupunkialueella, jossa se ei kerrostalojen katveessa toimi riittävän hyvin. Karttapohja saattaa sopivassa kohdassa kadota, kun yhteys satelliittiin katkeaa korkean talon vieressä. Maaseudulla haja asutusalueen autoreiteillä tarkkuus on riittävä tarkkuustasossa päästään laitteesta riippuen 1 10 metrin tarkkuustasolle. Karttajärjestelmäinvestointi vaatii kohtuullista perehtymistä, sekä perusjärjestelmien ja perustietojen olemista kunnossa. Investointi karttajärjestelmään ja sen integrointiin muihin järjestelmiin, kartta ja muiden aineistoihin (ostettavat + itse tehtävät) sekä niiden ylläpito vaatii yllättävän paljon resursseja. Perustietoaineistojen laatu ratkaisee käytön. Myös digitaalisten aineistojen lähteisiin ja käyttöoikeuksien hallintaan tulee perehtyä. Hyötyjen suhde kustannuksiin vaatii tarkan analysoinnin kokonaisuuden kannalta. Vrt. aineistojen päivitys vs. tarpeet (esim. rasterikartoilla noin 4 5 vuoden välein). Jakelun haasteiden myötä kiinnostusta voisi löytyä myöhemmin paikantaviin / opastaviin paikannusjärjestelmiin, mutta tämä vaatii, että perusinfra on kunnossa. Jakelun ohjauksen tarkkuustaso ei vielä ehkä ole riittävä PDA opastukselle. GPS laitteilla on omat formaatit ja oma purkusovellus, joita muut ohjelmat eivät tunnista. Formaattien muunto ohjelmistoja kyllä löytyy, mutta niiden käyttö ei ole aivan yksinkertaista. Kentällä on tarvetta karttajärjestelmien käyttöönottoon. Käytettävyyteen tulee panostaa etenkin satunnaisten käyttäjien osalta. 17

4.2.3 Case Hämeen Sanomat / Ilves Jakelu Hämeen Sanomien / Ilves Jakelun keskeisin kohdealue karttajärjestelmän käytölle on jakelun suunnittelu ja suunnittelutietojen (jakelupisteet, jakelureitit) välittäminen myös asiakaspalveluun. Affecton (ent. Affecto Genimap) vuonna 2006 toimittama laajemmasta kokonaisuudesta räätälöity järjestelmä sisältää käyttäjärooleilla rajatut toiminnallisuudet suunnittelijan ja asiakaspalvelun käyttöön. Ensi vaiheessa järjestelmää on käytetty yhteislaatikkojakelutietojen kuvaukseen. Järjestelmän toiminnallisuuksia ovat jakelupiireihin jako, jakoreittien suunnittelu ja optimointi, reittipisteiden muokkaus, uuden tilauksen lisääminen ja lähimmän reitin/reittipisteen määrittäminen kartan avulla. Lisäksi karttajärjestelmää voidaan hyödyntää eri tietojen ristiinanalysoinnissa. Jatkossa karttajärjestelmä voi toimia perustana tietojen laajemmassa jakelussa esim. reittitietojen viemisessä kämmentietokoneille tai autonavigaattoreihin. Seuraavassa karttajärjestelmäsovelluksesta tarkemmin. Jakelun suunnittelusovellus (Affecto, MapInfo) Hämeen Sanomien jakelun suunnittelusovellus on rakennettu MapInfo Professional karttaohjelman päälle ja se sisältää suunnittelijan ja asiakaspalvelun työasemasovellukset, Accesstietokannan, vektorimuotoisen Genimap Suomen Tiestö tieaineiston, Genimap Aluejaot aineiston sekä Genimap rasterikarttoja yrityksen toiminta alueelta välillä 1:200.000 1:20.000. Reittisuunnittelussa on käytetty Genimapin Grouter sovellusta. Kartta aineistossa näkyvät rakennusten paikat. Suomen tiestö, joka sisältää kaikki Suomen ajokelpoiset tiet sekä haja asutusalueiden että taajamien osalta, mittaa etäisyydet kadun keskiviivaa käyttäen. Suunnittelun lähtötiedot (jakelu eli tilausosoitteet, yhteislaatikko osoitteet sekä mahdolliset muut tiedot) voivat olla excelissä, tekstitiedostona, access tai muussa tietokannassa. Käytännössä osoitepohjainen paikannus vaatii standardinmukaisen osoitteen ja kuntatiedon, jolloin osoitteet voidaan paikantaa tien viereen tasaisin välimatkoin ao. digitoidulle tienpätkälle. Valtaosin tämä paikannustarkkuus on riittävä, ainakin jakeluosoitteille. Yhteislaatikko tai muiden jakelupisteiden koordinaattitietojen keruu tehdään maastossa GPS:llä varustetulla kämmentietokoneella, josta ne voidaan telakka aseman kautta tuoda työasemalle. Tietoja maastosta kerätessä pitää pysähtyä 5 10 sekunnin ajaksi, jotta GPS laite ehtii hakea riittävän monta arvoa ja laskea siitä keskiarvon, eikä reitille epähuomiossa pääse silloin tällöin tulevia harhapisteitä. Kartalla voidaan esittää kaikki, myös päiväkohtaiset, (yhteislaatikko)reitit ja niiden jakelupisteet eri väreillä. Kun tulee uusi tilaus, voidaan katsoa mihin reittiin se kannattaa kytkeä ja mihin jakelupisteeseen lehti toimitetaan. Pisteitä voi siirtää hiirellä raahaamalla. Kytkeminen voidaan tehdä raahaamalla hiirellä tilaus /jakeluosoite jakelupisteen päälle. Yhteislaatikkojen lisäksi on käyty myös kaupungin piirejä läpi. Eri jakeluorganisaatioiden laatikointiprojektien myötä karttajärjestelmä on oiva väline eri jakelupisteiden ja niiden muutosten havainnollistamiseen. Jakelun suunnittelusovelluksen käyttökokemukset voidaan tiivistää seuraavasti: Päivän peruskoulutuksen lisäksi tarvittiin vielä muutaman tunnin lisäkoulutus. Puhelintuki on käytön alkuvaiheessa ehdottoman tärkeä. 18