Pohjoisesta Suomesta kehityksen veturi Rovaniemi 18.10.2010 Pohjois-Suomi -päivät Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen
Muutokset palkansaajien määrässä työnantajittain v. 1995-2007 (%) Alue valtio kunta yksit. Yht. P-S -16,1 6,1 83,3 28,7 Suomi 0,0 2,2 52,1 27,9 Lappi -22,1-3,1 75,6 14,8 Uusimaa 12,4 22,6 53,8 35,6 Pirkanmaa 12.0 19,6 59,0 36,4
Lapin rekisteröidyt yöpymiset Lapin rekisteröidyt yöpymiset 1996-2009 2 500 2 242 302 2 000 Tuhatta rek. yö 1 500 1 000 1 427 680 814 622 500 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tilastokeskus Kotimaa Ulkomaa Yhteensä
KV- chartermatkustajien kehitys Kansainväliset chartermatkustajat Lapissa 1994-2009 ja muutos-%edellisvuodesta 250 000 17 21 2-8 200 000-9 - 27 Matkustaja 150 000 100 000 50 000 Lähde: Finavia 0 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09
Päämarkkinoittain vieraat Lapin matkailun päämarkkina-alueet 2000-2009 300 000 250 000 rek. yöpymiset 200 000 150 000 100 000 50 000 191 724 107 338 90 588 49 384 44 507 83 621 32 187 26 656 0 Iso-Britannia Saksa Ranska Alankomaat Norja Venäjä Sveitsi Italia Lähde: Tilastokeskus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Levin ja Ylläksen rakentamis- ja kehittämishankkeet 2000-2009 Levi Ylläs Uudet kerrosm2 275 000 220 000 Rak. ja keh.hanke kust. 550 milj. euroa 440 meuro Valtio + eu rahoitus 9,2 meuroa 14 meuroa Muu valtionrahoitus 3 meuroa 3 meuroa Valtio+eu osuus 2,2 % 3,7 % Valtion alv-tulot rakentam. 76 meuroa 60 meuroa
Taloustaantuman näkyminen P-S:n EU-ohjelmatyössä Työttömyys kohdistunut voimakkaimmin nuoriin ja miehiin Vaikuttanut eniten teollisuuspaikkakunnilla Tavarankuljetus vähentynyt selkeästi (maantiet, rautatiet, meriliikenne) Yritykset lähteneet aikaisempaa varovaisemmin mukaan hanketoimintaan Mm. kv kontaktien hakeminen hidastunut Kuntien suhtautuminen uusiin hankkeisiin olosuhteiden pakosta kriittisempää
Mitä laman jälkeen? 1990-luvun lamasta nousimme ICT-kärki edellä Kehitys johti voimakkaaseen keskittymiseen Tästä lamasta nousemme pohjoisessa enemmän luonnonvara- ja energiatuotannon kärjin Sisältävät myös korkeaa osaamista ja innovaatiotoimintaa Kehitys tulee olemaan hajautetumpaa
Energiahankkeita pohjoiseen Fennovoiman ydinvoimala (Simo tai Pyhäjoki) Biovoimaloita (Kemin biodieseltehdas?, Oulun jätteenpolttolaitos, Rovaniemen biovoimala, ) Kuntakohtaisia biopolttolaitoksia lisää Edellyttää toimivaa logistiikkaa raakaainehankinnassa Tuulivoimapuistoja lisää erityisesti rannikolle Vesirakentamisen mahdollisuudet jatkossa?
Suomen arktinen strategia Suomen arktisten asioiden neuvottelukunta 4/2010-4/2013 Logistiset yhteydet Jäämerelle EU:n rooli arktisilla alueilla Barents Keskus Finland Oy perustettu Tutkimus ja koulutus (OY, LY/LKKK) Arktinen keskus EU:n arktiseksi informaatiokeskukseksi!
Suomen mineraalistrategia Luovutus 8/2010 ministeri Pekkariselle Rahoitusmallien vakiinnuttaminen Tutkimustiedon varmistaminen Ympäristövaikutusten hallinta Logistiset ratkaisut tärkeitä Alihankintayritysten kehittyminen alueella Myönteinen asenne kaivostoimintaan EU:n aktiivisuus teollisuuden edistäjänä
Metallimalmien louhinta
Kaivossektori kasvussa Kevitsa rakenteilla, tuotanto 2012 Suurikuusikko täystuotannossa, laajennus tuplauksesta suunnitteilla Laivakannas Raahessa rakenteilla Keski-Pohjanmaan litium-kaivokset Kaivosten avaaminen ja kerranvaikutukset merkitsevät jopa tuhansien työpaikkalisäystä eri puolille maakuntaa
Kaivoslogistiikka työn alle Soklin tie- ja rautatiehankkeet suunnittelussa (n. 200 meuroa) Kemin sataman laajentaminen? Hankkeille tärkeät Soklin ja Tunturi-Lapin maakuntakaavat hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa 25.11.09 ja Soklin kaava vahvistettiin YM:ssä huhtikuussa 2010
P-S kvliikennekäytävät Rautatiekäytävät Barents Link Murmansk Link Bothnian Link Narvik Link Tieyhteydet Länsi-Lapin käytävä Jäämerenkäytävä 25
Kasvun mahdollisuudet koko Barentsilla On hyvä asia, että koko Barentsin alueella on tulevaisuuden mahdollisuuksia Luoteis-Venäjällä öljy ja kaasu, mineraalit, metsätalous, rakentaminen,.. Pohjois-Ruotsi mineraalit, kaupalliset palvelut (IKEA), kylmän ilmanalan testaus,.. Pohjois-Suomi matkailu, ict, kylmän ilmanalan testaus, mineraalit,.. Pohjois-Norja öljy ja kaasu, kala, Barents -keskus Finland OY
Laman jälkeen Barentsilla on voimakas investointiaktiviteetti Lapin kauppakamari on kerännyt suunniteltuja investointeja vuoteen2020 Barentsin alueella seuraavasti (energia, offshore, onshore rakentamienn, kaivostoiminta, liikenne, teollisuus..) - Lappi 12,1 mrd euroa - Norrbotten 17,5 mrd euroa - Pohjois-Norja 9,8 mrd euroa - Murmansk 62 mrd euroa Yhteensä 101,1 mrd euroa
POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (1) Perus- ja liittymissopimuksen määrittelyt harvaan asuttujen pohjoisten alueiden erityisasemasta on oltava lähtökohtana ja vahvana perusteena valmisteluun. Toteutettujen ohjelmakausien tulokset ovat keskeisenä lähtökohtana myös neuvotteluprosessissa. Ohjelmarahoituksen luomat pysyvät rakenteet ja vipuvaikutustulokset huomioon. Rakenteiden uudistumisen onnistuminen kunkin alueen osalta on arvioitava muu todellisuus huomioon ottaen.
POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (2) Huomioidaan alueen potentiaalit ja lisäarvon luomisen mahdollisuudet. Pohjois- ja Itä-Suomen luonnonvaramahdollisuudet (mineraalit, uusiutuva energia, luonnonolosuhteet mahdollisuutena, naapurimaiden kasvupotentiaalin heijastukset,..). Edellytetään toimivat vaikuttavuustavoitteet ohjelmien toteutukselle. Tavoitteet ja indikaattorit tulee kuvata ohjelman toteutusta (innovaatio-indikaattorit, uusiutuvan energia osuuden kasvu, vihreän teknologian edistyminen, vahva yksityisen sektorin sitoutuminen...)
POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (3) Otetaan EU:n Eurooppa 2020 strategia yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi. Arvioidaan alueen mahdollisuudet toimia seitsemän eri painopisteen suhteen ohjelmatyössä. Kohtuullinen lähtötaso löytyy, mutta myös tarve ja potentiaali jatkokehittämiselle. Eurooppa 2020 teemoissa nousee vahvasti esiin ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä uusiutuvan energiatuotannon lisääminen kestävällä tavalla. Eurooppa 2020 strategian tavoite on myös vastata globalisaation haasteisiin.
POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (4) Eurooppa 2020 strategian innovaatio-osiossa tarve arvioida innovaatioita myös vaikuttavuuden näkökulmasta ja lähtien alueen omista lähtökohdista sekä mahdollisuuksista (käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta). Perusteena ei vain tieteellinen huippuosaaminen. Teollisuuden roolin vahvistamisessa on voitava nähdä luonnonvaratuotannon kehittyminen osana Eurooppa 2020 strategiaa (mm. moderni kaivostoiminta)
POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (5) Alueiden välisen yhteistyön jatkaminen pääosin nykyisin ohjelmarakentein nähdään tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Itämeristrategia ei kovin hyvin kohdennu Itäja Pohjois-Suomeen. Tarve omalle Arktisen alueen makro-strategialle on olemassa.
POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (6) Harva-alue on saatava rahoitusperustaksi. EU:n erityisrahoituksen tavoite 50 euroa/asukas/vuosi. Perusrahoitustarve lisäksi 50 euroa/asukas/vuosi (yht. EAKR 910 meuroa). Nostetaan lisäksi myös demografia-rakenne yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi NUTS 2 alueen sisällä
EU-budjettiesitys 2014-2020 Todennäköisesti EU:n budjettiesitys vuosille 2014-2020 komission esitys julkistetaan huomenna Mikä perusta? Nykyinen rakenne vai Eurooppa 2020? Mikä maatalouden rahoitus ja mikä koheesiopolitiikan rahapotti? Tärkeä ratkaisu, joka heijastuu myös Pohjois-Suomen tulevaisuuteen merkittävästi
Kiitos huomiostanne!