Kestävää työelämää ergonomiaratkaisujen näkökulmasta



Samankaltaiset tiedostot
MITEN TUKEA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN TERVEYTTÄ TYÖSSÄ?

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työhyvinvointi ja johtaminen

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja

Tutkimuksen tavoitteet

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

Toimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Työn mukauttamisen mahdollisuudet

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työn mukauttamisen vaikuttavuus

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

PKPK Työterveyslaitoksen puheenvuoro

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Henkilöstöyritysten työterveys

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Back to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ. Iris Schiewek ja Taru Reinikainen

Soten vaikutukset työterveyshuoltoon ja työterveyshoitajan työhön

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvaava työ kemian aloilla

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Työhyvinvointia työpaikoille

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Aktiivisen tuen avaimet

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Etelä-Karjalan konsensussopimus. Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi

Asiantuntijoiden työterveys

Lausuntopyyntö STM 2015

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku Kari Haring

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere

Hyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Työterveyshuolto 2018

Tervetuloa Kainuuseen! OTE maakunnassa -Polut kuntoon -hanketoimijat

Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala

Hyväksytty johtokunta TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT

työkyvyttömyyseläkkeistä

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Millaista tietoa puuttuu hoitoalan potilassiirtoja koskevassa asiassa?

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Varhaisen välittämisen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Sisältö. 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille. 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan tehdä. ylläpitämiseksi

Työterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, itella Y-tunnus:

Työturvallisuuslaki /738

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Transkriptio:

Kestävää työelämää ergonomiaratkaisujen näkökulmasta ErgoSteps -hanke Irmeli Pehkonen, FT, erikoistutkija, Ergonomia ja käytettävyys -tiimi

ErgoSteps Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon (2012-2013) Irmeli Pehkonen, FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos Maija Lintula, THM, ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto Kirsi Jääskeläinen, FM, systeemisuunnittelija, Työterveyslaitos Virpi Fagerström, FT, tutkija, Työterveyslaitos Riia-Liisa Valkendorff, Tft, asiantuntija, Työterveyslaitos Erja Sormunen, FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos Nina Nevala, LitT, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos, professori, Jyväskylän yliopisto + muu Ergonomia ja käytettävyys -tiimi

Esityksen sisältö hankkeen taustaa tavoitteet työpaketti 1: ErgoSteps toimintamalli työpaketti 2: Terveydenhuollon ergonomiaratkaisujen tietopankki

Hankkeen taustaa Sosiaali- ja terveysala työllistää 15% Suomen työllisestä työvoimasta KELAn maksamista päivärahoista noin kolmannes korvataan edelleen tuki- ja liikuntaelin (TULE) -sairauksien vuoksi 1 TULE -sairaudet ovat suurin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy 2 vuonna 2011 Sosiaali- ja terveysalalla sattui Tapataurmavakuutuslaitosten liiton tilaston mukaan 12500 tapaturmaa, joista 2400 taakkojen käsittelyssä 3 1 Kela 2 Eläketurvakeskus 3 Tapaturmavakuutuslaitosten liitto

Tavoitteet kehittää tuki- ja liikuntaelinsairauksien hallintaa työssä osatavoitteet laatia toimialasta riippumaton sähköinen toimintamalli tuki- ja liikuntaelinsairauksien hallintaan (Työpaketti 1) koota ergonomian tietopankki terveydenhuollon ergonomiaratkaisuista ja toimintakäytännöistä (Työpaketti 2)

ErgoSteps -toimintamalli Työpaketti 1

Menetelmät Kirjallisuusselvitys kirjallisuudesta (artikkelit, kirjat, ohjeet, säädökset, ) ja internetistä koottiin tietoa optimaalisesta TULE -sairauksien hallinnasta tarkasteltiin prevention kaikkia vaiheita (primääri-, skundääri- ja tertiääripreventio ja kaikkia osapuolia (työntekijät, työnantajat ja työterveyshuolto) (Taulukko 1) prevention eri vaiheet jaettiin osavaiheisiin (Kuva 1) kuhunkin osavaiheeseen kerättiin tietoa: eri tahojen (työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto) tehtävistä laeista, ohjeista ja säädöksistä tiedon lähteistä rahoitus- ja neuvontatahoista arviointi ja kehittämismenetelmistä

Menetelmät Yrityshaastattelut haastattelut tehtiin kolmessa mahdollisimman hyvin TULE -sairauksien hallintaa toteuttavassa työpaikassa Helsingin kaupungin työterveyskeskus (Suomen Ergonomiayhdistyksen palkinto v. 2012) ISS (VATES-säätiön Vuoden esimerkillinen työllistäjä palkinto v. 2012, Matkailu- ja ravintolaalan turvallisuuspalkinto 2012) Skanska (Palkinto Euroopan työturvallisuuskilpailussa v. 2009) haastattelut (a' noin 2 h) teki kaksi tutkijaa haastattelut nauhoitettiin ja haastattelujen yhteydessä tehtiin muistiinpanoja haastatteluissa selvitettiin tuotettua prosessimallia käyttäen, miten työpaikat toteuttavat TULE-sairauksien hallintaa mikä heidän toimintatavassaan on onnistunutta miten toimintatapaa voisi edelleen kehittää

Liikuntaelinsairauksien hallinnan eri vaiheet ja osallistujat Primääripreventio (Tue terveyttä) Sekundääripreventi o (Palauta toimintakyky) Tertiääripreventio (Mukauta tilanteeseen) Työntekijä mitä työntekijä voi itse työssään tehdä TULE-terveytensä edistämiseksi miten työntekijä voi helpottaa työstä selviytymistään TULEvaivan kanssa miten työntekijä voi itse helpottaa työntekoaan vamman tai sairauden kanssa Työnantaja miten työnantaja voi ennaltaehkäistä työntekijöiden TULEsairauksia miten työnantajan tulee toimia, kun työntekijällä ilmaantuu TULEvaivoja mitä työnantaja voi tehdä, kun työntekijällä on toimintakykyä alentava pitkäaikaissairaus tai pysyvä liikuntavamma Työterveyshuolto miten työterveyshuolto voi tukea työnantajaa ja työntekijää TULEsairauksien ehkäisyssä miten työterveyshuolto voi tukea työnantajaa ja työntekijää, kun työntekijöillä on TULE-vaivoja miten työterveyshuolto voi tukea työnantajaa ja työntekijää työolosuhteiden mukauttamisessa

TUE TERVEYTTÄ PALAUTA TOIMINTAKYKY MUKAUTA TILANTEESEEN Prevention eri vaiheet ja niiden osavaiheet Rekrytointi Työprosessien ja tilojen suunnittelu Työn organisointi Koneiden, laitteiden ja välineiden hankinta Työssä selviytymisen seuranta Työssä selviytymisen seuranta Työskentely, johtaminen Työhöntulotarkastus, määräaikaistarkastukset Työpaikkaselvitykset Osaamisen kehittäminen Työsuojelun toimintaohjelma Riskinarviointi Sairauspoissaolojen seuranta Tapaturmien ja läheltä-piti -tilanteiden syiden selvittäminen ja ehkäisy Työkyvyn edistäminen Sairaanhoito, sairausloma, työhön paluun tuki Varhaisen tuen malli Osasairausvapaa Työn mukauttaminen Kuntoutus Kuntouttava / korvaava työ Työn mukauttaminen Työkokeilu Osasaiarsuvapaa Uudelleensijoittaminen Uudelleenkoulutus Osatyökyvyttömyyseläke / osa-aikaeläke

Jatkotoimenpiteet vuonna 2013 toimintamallin työstämistä julkaistavaan muotoon jatketaan yhdessä verkkotoimittajan kanssa yrityksistä kerätyistä hyvistä käytännöistä kirjoitetaan casekuvauksia sivustolle mallista kerätään käyttäjäkokemuksia eri käyttäjäryhmiltä

Terveydenhuollon ergonomiaratkaisujen tietopankki Työpaketti 2

Tietopankki terveydenhuollon ergonomiaratkaisuista sähköinen tietopankki terveydenhuollon ergonomiaratkaisuista avattiin noin vuosi sitten Työterveyslaitoksen ergonomiasivuille(www.ttl.fi/ergonomia) kymmenes tietopankki ko. sivustolla Teollisuus, maatalous, keittiötyö, ravintola-ala, siivoustyö, kaupan ala, kuljetus, esteettömyys, toistotyö, terveydenhuolto) rahoittajina STM, TSR, Mela sivustolla on noin 550 eri alan ratkaisua vuosittain lähes 10 000 käyntiä

Tietopankkia voidaan käyttää uusien työtilojen, työpisteiden tai työmenetelmien suunnittelussa, koneiden, laitteiden ja työvälineiden valinnassa ja työntekijöiden perehdytyksessä (primääripreventio) TULE-ongelmaisten työntekijöiden ergonomiaohjauksessa, työn organisoinnissa ja työolosuhteiden mukauttamisessa (sekundaaripreventio) osatyökykyisten (pitkäaikaissairaat ja vammaiset) työntekijöiden työolosuhteiden mukauttamisessa (tertiääripreventio)

Kenen käyttöön tarkoitettu? Suunnittelijat Työnantaja, työn johto Työntekijät Työsuojeluhenkilöstö Työterveyshuolto Työsuojelutarkastajat Oppilaitokset

Tietopankkien käyttö: Ylitarkastaja Maija Lintulan (Itä-Suomen AVI) kokemuksia " Tietopankit palvelevat erinomaisella tavalla käytännön työelämää. Tarkastajana olen niistä hyvin iloinen ja uskon, että niin ovat työpaikat ja työterveyshuollotkin." "Tarkastustyössä on nyt antaa kättä pidempää työpaikalle. Tarkastuskäynneillä ohjaan työpaikan henkilöstön käyttämään tietopankin sivuja." "Näin myös työsuojelupiirien työn vaikuttavuus paranee, kun työpaikat pystyvät itsenäisesti hakemaan tietoa. Harvalla työpaikalla on aikaa lähteä etsimään tietoa hajallaan olevista lähteistä." "Tietopankit parantavat myös työterveyshuollon toimintaa, jos ei ole mahdollisuutta kouluttautua eri toimialojen asioihin." "Tähän asti on kehitetty paljon lomakkeita, joilla selvitetään esim. onko työssä haitallista toistotyötä tai fyysistä kuormitusta. Se ei käytännössä pitkälle auta, että todetaan - kyllä on kuormitusta."

Ratkaisuja kerätään seuraavista lähteistä TTL:n tekemät terveydenhuollon ergonomia- ja käytettävyyshankkeet aiheeseen liittyvät tutkimusraportit ja väitöskirjat kansainväliset tietopankit (esim. http://www.lni.wa.gov; http://www.osha.gov) yliopistollisista sairaaloista/keskussairaaloista kysytään käytössä olevia ergonomiaratkaisuja terveydenhuollon vastuutarkastajilta kysytään, millaisia terveydenhuollon ergonomiaratkaisuja he ovat työssään löytäneet

Tietopankin rakenne ergonomiaratkaisujen kirjoittamisesta on tehty ohje, mikä helpottaa ratkaisujen kirjoittamista yhdenmukaiseen muotoon jokaisessa ratkaisussa on ratkaisun nimi, ratkaisun kuvaus, ratkaisun perustelu ergonomian kannalta, muuta huomioitavaa, avainsanat, linkit ratkaisua myyvien yritysten sivuille, linkit aihetta käsittelevään yleistajuiseen ja tieteelliseen kirjallisuuteen sekä kuvia tai videoleikkeitä ratkaisusta huhtikuun loppuun mennessä terveydenhuollon tietopankkiin on perustettu 10 kansiota, joihin on viety yhteensä 32 ergonomiaratkaisua kansioita perustetaan sitä mukaa, kun niihin sisältyviä ratkaisuja viedään sivuille

Esimerkki tietopankin ratkaisusta

Jatkotoimenpiteet ergonomiaratkaisuja viedään tietopankkiin viikoittain koko vuoden 2013 ajan

Kiitos!