Liikkuvan koulun toteutus kuntayhteistyöllä
Liikkuva koulu ja kuntayhteistyö Yleisesti Liikkuva koulu - ohjelmasta Esimerkkejä yhteistyöstä kunnissa Kärkihankerahoitus ja toimenpiteet
Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään. Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria. Mikä tahansa koulu voi ryhtyä liikkuvaksi kouluksi: www.liikkuvakoulu.fi/lahdemukaan Ohjelman toteutuksessa mukana laaja verkosto lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen työskenteleviä tahoja Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Antti Blom
Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen
Mistä on lähdetty liikkeelle Liikkuvan koulun toteutuksessa ja mitä on saavutettu oppilaiden liikkumisen edistämisessä?
Reipas liikunta & liikkumaton aika Koko päivä 80 70 60 72 (69) 61 58 8,1 (8,5) 8,5 8,0 7,5 50 40 30 46 (44) 7,0 6,5 6,0 5,5 20 5,2 (5,3) 5,0 10 4,5 0 1-2 lk 3-4 lk 5-6 lk 7-9 lk Reipas liikunta min/päivä Liikkumaton aika h/päivä 4,0
Fyysinen aktiivisuus 9 koulua, 6-9 lk, 452 oppilasta, kevät 2015 Yli 60 min 30-59 min Alle 30 min Suositusten mukaisesti 20.1.2016
Koulupäivän aikaisella liikunnalla on suurin merkitys vähiten liikkuville oppilaille Koulussa 32% = 26 min 36% = 18 min 42% = 11 min Yli 60 min/pvä 30-59 min/pvä Alle 30 min/pvä Suositusten mukaisesti
500 opettajaa: Koulupäivän aikaisen liikunnan lisääminen edistää kouluviihtyvyyttä 97% 16.11.2015
500 opettajaa: 94% Oppilaiden välituntiliikunta edistää oppituntien työrauhaa 16.11.2015
Henkilökuntakysely 2012 N=411 2013 N=449+82 Erinomainen asia. Tukee kasvatusta, rauhoittaa oppitunteja, opettaa pelaamaan ja touhuamaan yhdessä ja löytämään liikunnan riemun. Pihapelit ovat palanneet ja iloinen ja reipas mieli myös opettajille. Vastuunotto parantunut kaikilla. 2015 N=374+60 2013=>2015 N=n.300+60 Ihan OK teoriassa, mutta taas yritetään lisätä opettajien työtaakkaa ja vastuuta lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Opettajien jaksaminen alkaa jo nyt olla huonossa hapessa. Onko tuloksena se, että opettajat voivat entistä huonommin ja lapset paremmin liikkumisen ansiosta. 16.11.2015
Liikunta, aivot ja oppiminen Liikunnan vaikutukset Keskittyminen Koulumenestys Kognitio ja toiminnanohjaus Aivojen rakenne ja toiminta Liikunnan pitkäaikaiset vs. akuutit vaikutukset Liikunnan muoto, kesto ja intensiteetti? Toteutustapa? Yhden liikuntakerran akuutit vaikutukset kognitioon kestävät noin tunnin Charles Hillman 13.3.2015 Oslo
Liikkuva keho tehokkaat aivot Liikunta aktivoi aivoja, edistää lasten kognitiivisia toimintoja ja vaikuttaa myönteisesti koulumenestykseen. Liikunta tukee lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä edistää terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Heidi Syväoja 2015
Heidi Syväojan esitys verkossa: Liikunnan merkitys oppimiselle http://www.slideshare.net/likesresearchcenter/liikun nan-merkitysoppimiselle
Toteutus kunnissa
Parasta Liikkuvassa koulussa on koko porukalla yhteinen tavoite aktivoittaa oppilaita ja henkilökuntaa koulussa ja vapaaaikana > yhteisöllisyys yhteistyöverkosto ja toiminnan aikana syntyneet paikalliset ja valtakunnalliset kontaktit. Yhdessä tekeminen. Kommentit poimittu Liikkuva koulu sidosryhmäkyselystä keväältä 2014
Monenlaisia tapoja tehdä yhteistyötä
Yhteistyökumppanit: hallinto 8.4.2015 Liikuntatoimi Joko kokonaisvastuu tai kumppani Jos kumppani: Liikuntatoimen avustus ja resursointi Esim. starttipaketti ja avustus liikuntaseurayhteistyöhön Tekninen toimi / tilakeskusliikelaitos / tilapalvelut Avustus ja/tai osaaminen koulupihojen ja -ympäristöjen kehittämiseen Sosiaali- ja terveystoimi Kouluterveydenhoitajat Hyvinvointityöryhmä (kuntien hyvinvointikertomukset) Nuorisopalvelut Koulunuorisotyöntekijät kouluilla, välkkärit Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen liikunnan lisäämisen hankkeet Yhteistyötä koulujen ja päiväkotien välillä
VAASAN KOORDINAATIOMALLI SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS JOHTOTASO Opetustoimi Liikuntatoimi Terveystoimi OHJAUS Liikuntapalv. LK-koordinaattori Suomenkielisen perusopetuksen LK-koordinaattori OHJAUS Liikkuva koulu tiimit Rehtorit TOIMINTATASO OPETTAJAT OPPILAAT AP/IP KOULUN MUU HENKILÖKUNTA LIIKUNNAN- OHJAAJAT TERVEYDEN- HOITAJAT URHEILUSEURAT MUUT TOIMIJAT JA TUKIRYHMÄT
Kouvolan perusopetus/liikkuva koulu Kaupunkitaso Aluetaso Yksikkötaso Perusopetuksen johtoryhmä Palvelupäällikkö, palvelualueen esimiehet Pohjoinen alue alueyhdyshenkilö Koulu Liikkuva koulu ohjausryhmä Palvelualueen esimies Rehtori Liikkuva lapsuus -hankkeen koordinaattori Kymlin edustaja Keskinen alue alueyhdyshenkilö Eteläinen alue alueyhdyshenkilö Koulu Koulu Kouluterveydenhuolto Kymli 20
Olosuhteiden kehittäminen osana hallinnon yhteistyötä
Esimerkki: Vantaan peruskoulujen sisätilaprojekti 2012-2014 Lähtötilanne Mikko Perttinä esitteli Ahmon koulun ratkaisuja rehtoreille 19 peruskoulua lähettivät omat suunnitelmansa Liikuntapalvelut lähtivät mukaan toteuttamaan näitä Budjetti n. 1000 / koulu 23.9.2016 [Tekijän nimi ja osasto] 22
Ylästön koulu Kiipeilyseinä ~500 Antti Blom
Käyttämätön varastotila uuteen käyttöön Rigmamatto 250x120x5 cm 345 Rigmamatto 188x100x5 cm 175 Nyrkkeilysäkki 15 kg 52 Antti Blom
Rekolanmäen koulun seinä Kiipeilyseinä ~500 Antti Blom
Kiipeilyseinän turvallisuusvaatimukset Koulujen sisäkiipeilyseinien on noudatettava julkisten liikuntapaikkojen liikuntavälineiden turvallisuusvaatimuksia (SFS-EN 15312) ja leikkivälineiden turvallisuutta koskevaa standardia (SFS- EN 1176). Jalkaotteet eivät saa olla yli 60cm korkeudella Antti Blom
Alusta ja turva-alue (SFS-EN 15312) Turvanormin mukaan putoamiskorkeuden ollessa alle 60 cm alustalle ei ole vaatimuksia. Jos putoamiskorkeus on yli 60 cm, mutta alle 100 cm, alustan tulee olla yhtä joustavaa kuin nurmikko, turvasora tai turvalaatat. Putoamiskorkeuden ollessa yli 100 cm alustan tulee olla joustavaa turvasoraa, turvalaattoja tai kaarnaa. Kun putoamiskorkeus on alle 60 cm, ei turva-aluetta vaadita Yli 300 cm:n putoamiskorkeudessa tulee käyttäjän olla varmistettuna köydellä. Maalaisjärki Antti Blom
Hallinnon yhteistyö: Case Vantaan kiipeilyseinät 1. Rakennustarkastaja hyväksyy seinän ja kiinnitysmenetelmät 2. Otteet kiinnitetään valmistajan ohjeiden mukaan Oppilaita osallistuvat seinän suunnitteluun 3. Ympäristötarkastaja tarkastaa kohteen turvallisuuden Käytöstä vastaa koulu Seinän ja otteiden kestävyydestä vastaa kaupunki/valmistaja Antti Blom
Pikkujutuillakin voi kehittää Rajateippi 15 /20 m Hyppypukki 1850 Antti Blom
Yhteenvetona Vantaan koulujen sisätilojen kehittämisestä Vantaa yhteensä 21 kouluun on rakennettu bolderointiseinät 17 tehty olosuhdeprojektissa,4 remontin yhteydessä Lattiateippaukset melkein jokaisella alakoululla (25-30) Liikuntapalveluiden liikunnan ohjaajien teippauspajat Noin viiden koulun varastot pieniksi liikuntatiloiksi Koivukylän pommisuoja isommaksi liikuntatilaksi Kolme kuntosalia Joko uutena olosuhteena soveltaen tai parantaen olemassa olevaa Antti Blom
Yhteistyö koulupihojen kehittämisestä Koulupihainvestoinnit Rehtoreilla teetetyn pihakartoituksen perusteella Pihaprojektit toteutetaan Liikuntapalveluiden, Tilakeskuksen ja Kuntatekniikan keskuksen Viheralueyksikön kanssa yhteistyössä. Liikunnan toiminnallinen yksikkö (ohjaajat) vastaavat oppilaiden osallistamisesta Vastuullista toimialaa ei ole vielä määritetty Antti Blom
Liikunnallinen koulupiha talvikäytössä Antti Blom
Pystypulinat Miten sinä tai edustamasi hallintokunta voisitte edistää oppilaiden liikuntaa ja miksi se olisi edustamallesi taholle tärkeää?
Huomioita olosuhteiden kehittämiseen Alakouluja kiinnostavat kehittämiskohteet Lattiateippaukset Kiipeilyseinät Yläkouluja kiinnostavat kehittämiskohteet Kuntosalit kolmeen yläkouluun Sukupuolierot Monitoimikaukalot pojille alakoulussa Kiipeilytelineet ja tasapainoilu tytöille alakoulussa Kuntosali tytöille ja pojille yläkoulussa Oppilaat mukana suunnittelu- ja tilausvaiheessa, sekä toteutusvaiheessa, sekä arvioimassa käyttöä Oppilaiden osallisuus korreloi käyttäjämäärään Erityisesti niiden oppilaiden osallistaminen, joiden toivotaan olosuhteita myös käyttävän Antti Blom Mopo-pojat
Huomioitava: oppilaiden näkökulma ja erilaiset näkökulmat Paras koulu missä olen ollut vai Vittu tää koulu liiku Kuvat Opiskelijat, NMedia, Keuda
Muita huomioita olosuhteista ja toiminnan kehittämisestä kunnissa Antti Blom
Pingispöydät 399-799 Kuva: Ahmon koulu, Siilinjärvi Antti Blom
3.2.2015 Ylivieska, Rannan koulun hyppyrimäki
Kärkihankerahoitus ja toimenpiteet siihen liittyen
Koulujen nykytilan arviointi Auttaa kouluja valitsemaan ja seuraamaan toimintansa kehitämiskohteita Auttaa kuntaa valitsemaan kehittämisensä painopisteet Osa kärkihankeavustusten seurantaa Avustusta saaneiden kuntien koulujen tulee täyttää lukuvuosittain Antaa valtakunnallisen tiedon koulujen toimenpiteiden nykytilasta Perustuen koulujen itsearviointiin
Rekisteröityneet koulut / kaikki kunnan koulut (%) 14.12.2015: 1212 koulua 217 kunnasta 8.9.2016: 1652 koulua 251 kunnasta
Rekisteröityneet koulut koulutyypeittäin 1200 1000 1025 79% 1107 87% 100% 90% 80% 800 801 67% 66% 68% 70% 600 553 43% 48% 60% 65% 60% 50% 400 30% 31% 45% 266 322 354 40% 30% 200 172 90 145 185 191 20% 10% 0 26.5.2015 14.12.2015 9.5.2016 8.9.2016 Alakoulujen määrä Yhtenäiskoulujen määrä Yläkoulujen määrä Alakoulujen suhteellinen osuus Yhtenäiskoulujen suhteellinen osuus Yläkoulujen suhteellinen osuus 0%
Rekisteröityneet koulut / maakunnan koulut (%) Koulujen lkm 2015/2016 Rekisteröityneet koulut (14.12.2015) Rekisteröityneet koulut (8.9.2016) Maakunta Ahvenanmaa 23 / 23 2 (9 %) 2 (9 %) Etelä-Karjala 60 / 51 45 (75 %) 45 (88 %) Etelä-Pohjanmaa 148 / 144 45 (30 %) 51 (35 %) Etelä-Savo 88 / 80 45 (51 %) 61 (76 %) Kainuu 39 / 37 26 (67 %) 33 (94 %) Kanta-Häme 91 / 89 48 (53 %) 68 (76 %) Keski-Pohjanmaa 58 / 55 21 (36 %) 47 (85 %) Keski-Suomi 126 / 119 68 (54 %) 76 (64 %) Kymenlaakso 88 / 86 57 (65 %) 71 (83 %) Lappi 108 / 106 57 (53 %) 68 (64 %) Pirkanmaa 191 / 189 90 (47 %) 125 (66 %) Pohjanmaa 138 / 139 44 (32 %) 69 (50 %) Pohjois-Karjala 78 / 74 50 (64 %) 58 (78 %) Pohjois-Pohjanmaa 214 / 219 106 (50 %) 161 (73 %) Pohjois-Savo 115 / 120 65 (57 %) 79 (66 %) Päijät-Häme 75 / 74 37 (49 %) 50 (68 %) Satakunta 122 / 128 38 (31 %) 67 (52 %) Uusimaa 533 / 566 269 (50 %) 381 (67 %) Varsinais-Suomi 211 / 218 99 (47 %) 137 (63 %) 71-100 61-70 51-60 41-50 11-40 0-10 14.12.2015 8.9.2016
Nykytilan arvioinnin täyttäneet / kaikki koulut (taulukko lkm, kartta %) Maakunta Koulujen lkm (tilastokeskus) Täyttäneet koulun nykytilan arvioinnin Ahvenanmaa 23 0 Etelä-Karjala 51 39 Etelä-Pohjanmaa 144 8 Etelä-Savo 80 28 Kainuu 35 26 Kanta-Häme 89 24 Keski-Pohjanmaa 55 5 Keski-Suomi 119 29 Kymenlaakso 86 52 Lappi 106 21 Pirkanmaa 189 28 Pohjanmaa 139 23 Pohjois-Karjala 74 31 Pohjois-Pohjanmaa 221 78 Pohjois-Savo 120 37 Päijät-Häme 74 12 Satakunta 128 14 Uusimaa 566 121 Varsinais-Suomi 218 34 71-100 51-70 31-50 21-30 11-20 0-10
Osa-alueiden keskiarvot koulutyypeittäin 3,00 2,50 2,00 1,50 2,63 2,382,35 2,34 2,05 2,04 2,35 2,24 2,37 2,23 1,97 2,04 2,45 2,38 1,95 2,07 2,00 2,08 2,16 1,93 1,66 1,701,66 1,55 1,54 1,55 1,56 1,00 0,50 0,00 Alakoulu (N=425) Yhtenäiskoulu (N=102) Yläkoulu (N=83)
Yhteistyö oppilaiden liikkumisen edistämiseksi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Huoltajien kanssa keskustellaan liikunnan merkityksestä oppilaan kasvulle ja kehitykselle sekä oppimiselle 4 22 35 30 9 Huoltajille tiedotetaan Liikkuva koulu -toiminnasta 15 20 26 22 17 Huoltajat ovat mukana toteuttamassa Liikkuva koulu -toimintaa (esim. toiminnalliset vanhempainillat, tapahtumat, teemapäivät) 32 35 19 10 4 Kouluterveydenhoitaja on mukana oppilaiden liikkumisen edistämisessä 16 34 29 15 5 Koulu tekee yhteistyötä kunnan muiden koulujen kanssa 11 26 30 18 15 Koulu tekee yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien kanssa (opetus-, nuoriso-, liikunta- sekä sosiaali- ja terveystoimi) liikunnallisen 13 34 30 15 7 Koulu tekee yhteistyötä alueellisesti muiden kuntien koulujen kanssa 41 41 12 4 2 Koulu tekee yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa (mm. järjestöt, yritykset) 10 32 31 19 8 0= ei lainkaan 1 2 3 4= toteutuu täysin
Oppilaiden liikkumisen edistäminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Välitunneilla mennään pääsääntöisesti ulos 14 7 14 74 Jokaiseen koulupäivään sisältyy vähintään 30 min yhtenäinen liikkumisvälitunti 20 15 14 15 36 Oppilaat osallistuvat vertaisohjaajakoulutukseen 23 16 12 13 35 Oppilaat toimivat välituntitoimintaan aktivoivina vertaisohjaajina 18 18 14 20 30 Vertaisohjaajilla on ohjaava opettaja 21 15 6 14 44 Koulussa on riittävästi välituntivälineitä ja niitä saa käyttää 2 15 28 33 21 Välituntivälineet ovat kaikkien saatavilla (säilytys ratkaistu) 3 14 15 26 42 Koulu osallistuu paikallisiin tai valtakunnallisiin kampanjoihin ja tapahtumiin Koululla on kohdennettuja toimenpiteitä vähän liikkuvien oppilaiden liikkumisen edistämiseen 3 12 21 21 33 36 23 27 16 7 0= ei lainkaan 1 2 3 4= toteutuu täysin
Karvia 5 1 Koski Tl 2 1 Lieto 9 5 Loimaa 11 7 1 Masku 6 5 5 Merikarvia 2 2 Muurame 5 5 5 Mynämäki 8 3 Naantali 10 9 Nousiainen 5 22 Orivesi 7 2 Pöytyä 8 3 Raisio 10 3 1 Rusko 4 2 Somero 7 Tammela 7 5 Tampere 41 33 1 Ylöjärvi 12 7 3 koulujen lkm (tilastokeskus 2016) rekisteröityneitä kouluja (20.9.2016) nykytilan arvioinnin täyttäneitä (20.9.2016) Aura 2 Forssa 7 5 Harjavalta 3 1 Huittinen 6 6 1 Jokioinen 3 3 Kaarina 11 10 Kankaanpää 8 1
Kokeilut toiselle asteelle ja korkeakouluihin
Antti Blom
Valmistelutyöryhmä 2015 käynnistetään kokeilut toisen asteen oppilaitoksissa ja toiminnan piiriin on mahdollista ottaa myös korkea-asteen oppilaitoksia mahdollistetaan toisen asteen oppilaitosten kirjautuminen Liikkuviksi kouluiksi vuoden 2016 aikana mahdollistetaan uusien hankkeiden mukaantulo vuoden 2017 aikana toiminnan tavoitteen laajuus on noin 25 oppilaitosta toisen asteen -työjaosto toteutuksen tukena
Toisen asteen kokeilujen toteutus tavoitteena on kehittää aktiivista ja sujuvaa opiskelua tukevaa toimintakulttuuria levitetään olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja kokeillaan uusia toimenpiteitä kohderyhminä ovat lukiot, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot syksyllä 2016 on tulossa: verkkosivut rekisteröityminen nykytilan arviointi Toisen asteen -seminaari Helsingissä 1.12.2016 avoin kaikille, noin 100 henkilöä
Mitä on kehitetty? välituntitoimintaa taukoliikuntaa ja opettajien taukoliikuntakoulutusta olosuhteita (esim. väestötilojen hyödyntäminen, kuntosali ja käytävät) hyvinvointi- ja liikuntakursseja kampanjoita liikuntatutor-toimintaa liikuntalajikokeiluja opiskelumatkojen kulkeminen lihasvoimin (esim. telineet ja pyöränhuoltotempaukset) testauksia (esim. sykevälimittaukset ja niiden hyödyntäminen) tila-, kalusto- ja välinesuunnittelu