Ylöjärven kaupungin varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma

Ylöjärven kaupungin varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma (Päivitetty tammikuussa 2013) Ylöjärven varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma 1. JOHDANTO 2. Lasten päivähoidon turvallisuutta ohjaavat säädökset 3. Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma 4. Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma sisältää 4.1. TOIMINTAYKSIKÖN JA SEN TOIMINNA KUVAUS 4.2. LAPSET. 4.3. VARHAISKASVATUKSEN HENKILÖKUNTA 4.4. LASTEN VANHEMMAT JA HUOLTAJAT 4.5. TOIMINTAYKSIKÖN TILOJEN ULKOPUOLISET KÄYTTÄJÄT 4.6. Päivystys loma-aikoina 5. HÄIRIÖTILANTEISSA TARVITTAVAT YHTEYSTIEDOT 5.1. Puhelinnumerot 5.2. Tiedottaminen häiriö- tai kriisitilanteissa 6. TURVALLISUUSSUUNITELMAN KÄSITTELEMINEN JA YLLÄPITO 6. VARHAISKASVATUKSEN UHAT JA VAARAT SEKÄ NIIHIN VARAUTUMINEN 6.1. HOIDOSSA OLEVIIN LAPSIIN KOHDISTUVAT RISKIT 6.1.1. Lapsen tuonti- ja hakutilanteet 6.1.2. Lasta ei haeta hoidosta tai lasta ei voida luovuttaa hakijalle 6.1.3. Lasten sairaudet ja tapaturmat 6.1.7. Lasten lääkintä ja tartuntatautien ehkäisy 6.2. HYGIENIA 6.2.1. Päivähoitopaikan lelut 6.2.2. Lapsen tutti ja hampaiden hoito 6.2.3. Vaipan vaihto ja wc-käynnit 6.2.4. Tartuntatautien ehkäisy 6.3.LIIKKUMINEN 6.3.1. Lasten ulkoilu 6.3.2. Liikkuminen lasten kanssa toimintayksikön ulkopuolella, retket 6.4. LAPSEN KATOAMINEN PÄIVÄHOIDOSTA 6.5. LAPSEN KOSKEMATTOMUUTEEN KOHDISTUVIA UHKIA 6.5.1. Lastensuojeluilmoitus. 6.5.2. Lapseen kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö 6.5.3. Lapsen sieppaaminen 6.5.4. Lapseen kohdistunut kiusaaminen 6.6. TOIMINTAYKSIKÖN HENKILÖSTÖN RISKIT 6.6.1. Päivähoidon työntekijän työtapaturma, sairauskohtaus/väkivallan kohteeksi joutuminen 6.6.2. Päihderiippuvuus ja huumausainetestaus 6.6.3 Tupakointi 6.6.4. Lasten kanssa työskentelevän henkilön rikostaustan selvittäminen 6.6.5. Uhkaustilanne 6.7. TOIMINTARISKIT 6.7.1. Henkilökunnan riittävyys ja kelpoisuus 6.8. TUKIPALVELUT 6.8.1. Ruokapalvelut 6.8.2. Siivouspalvelut ja jätehuolto 6.8.3 Tilakeskuksen palvelu 6.8.4. Kunnossapitopalvelut 6.8.6. Ostopalvelut

6.8.7. Toimintaohje sisäilmaongelmatapauksissa 6.9. KIINTEISTÖN TOIMINTA 6.9.1. IImanvaihto 6.9.2. Valaistus, äänen voimakkuus, akustiikka 6.9.3. Kalusteet, varusteet, laitteet 6.9.4 Avaimet, henkilökunnan tunnuskortit ja hälytyslaitteet 6.9.5. Piha-alueen riskit 6.9.6. Aidat, portit 6.9.7. Toimintaympäristön esteettömyys 6.9.8. Ympäristöstä aiheutuvat riskit 6.10. MUUT TOIMINTARISKIT 6.10.1. Tartuntatautiepidemiat 6.11. OMAISUUSRISKIT 6.11.1. Rakennus 6.11.2. Irtain omaisuus 6.12. TIETOSUOJARISKIT 6.13 TURVALLISUUDEN YLLÄPITO JA SEURANTA 6.13.1. Harjoitukset 7. KRIISIT JA NIIDEN JÄLKIHOITO 7.1. Toimenpiteet kriisin jälkeen 7.2. Jälkiarviointi 8. TURVALLISUUDEN YLLÄPITO 8.1. Perehdyttäminen 8.2. Ensiapukoulutukset 8.3. Harjoitukset Liitteet Selvitys lapsen karkaamisesta, tapaturmasta tai virhe lääkehoitosuunnitelman noudattamisesssa Väkivaltatapausten seuranta

1. Johdanto Varhaiskasvatuksen turvallisuudella tarkoitetaan päivähoidossa annettavan varhaiskasvatustyön turvallista toteuttamista. Toimintayksikön turvallisuuteen kuuluvat: toimintayksikön henkilöstö, päivähoidossa olevat lapset, toimintayksikössä satunnaisesti käymässä olevat henkilöt, toimintayksikön ulko- ja sisätilat ja ympäristö sekä toimintavälineet. Turvallisuussuunnitelmassa käsitellään henkisiä tekijöitä, tiedonhallintaa, resursseja, toiminnan laatua ja vastuuta koskevia seikkoja. 2. Lasten päivähoidon turvallisuutta ohjaavat säännökset Laki (36/1973) ja asetus (239/1973) lasten päivähoidosta Laki (603/1996)ja asetus ((1208/1996) yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta Työturvallisuuslaki (738/2002) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta (44/2006) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Elintarvikelaki (23/2006) Pelastuslaki (468/2003) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003) Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2994; KuTuL) Tietoturvallisuuslainsäädäntö Terveydensuojelulaki (763/1994; TsLaki) Elintarvikelaki (23/2006) Omavalvontasuunnitelma (321/2006) Pelastuslaki (463/2003) ja pelastusasetus (787/2003) Rakennusten paloturvallisuus (RakMk E1, 12.3.2002) Turvallinen lääkehoito-opas (2005:32) 3. Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma on kokonaisturvallisuuden parantamiseen ja ylläpitoon tähtäävä suunnitelma. Siinä arvioidaan toimintaa uhkaavat vaarat ja selvitetään toiminnan riskit. Siinä otetaan huomioon päivähoitoa säätelevien lakien keskeiset vaatimukset, toimintayksikön työsuojelun toimintaohjelma sekä työterveyshuollon työpaikkaselvitykset. Jokaisella varhaiskasvatusyksiköllä on oma määräajoin päivitettävä turvallisuussuunnitelma. 4. Varhaiskasvatusyksikön turvallisuussuunnitelma sisältää 4.1. Toimintayksikön ja sen toiminnan kuvaus Rakennukset käyttäjät ja käyttöajat Toimintayksikön turvallisuuskartat (tilojen palo-osastoinnit, poistumistiet, alkusammutusvälinreiden paikat, vesi- ja kaasusulut, koneellisen ilmanvaihdon pysähtymiskytkin, piha-alueen pelastustiet ja kokoontumispaikka, jonne siirrytään pelastautumisen jälkeen) Toimintayksikössä olevien henkilöiden määrä (aikuiset ja lapset) Rakennuksessa tai piha-alueella tapahtuvaa toimintaa vaikeuttavat seikat Piha-alueen kuvaus: aidat, portit, varastot, katokset, leikkipaikat, valaistus Lähiympäristön kuvaus: kulkuväylät, pysäköintialueet, maaston erityispiirteet Korvaavat tilat, jonne häiriötilanteen sattuessa tulee siirtyä väliaikaisesti 4.2. Lapset Päivähoidossa olevien lasten tarvittavat tiedot, nimet, syntymäajat, osoitteet ja perhetiedot henkilökunta löytää koko kaupungin päivähoidon Effica- ohjelmasta. Jokaisesta lapsesta laaditaan myös hoitopaikassa säilytettävä ja vuosittain päivitettävä tietolomake, johon liitetään mahdollisia etsintätilanteita varten lapsen valokuva.

Samassa lomakkeessa ovat tiedot myös lapsen taksikuljetuksista, sairauksista, lääkityksistä, fyysisistä ja psyykkisistä erityistekijöistä, uskonnon tai etnisen taustan huomioiminen Lomakkeessa ovat vanhempien ja varahakijoiden yhteystiedot Pelastussuunnitelmaan tarvittavat tiedot päivitetään vuosittain Turvallisuussuunnitelmaan saatetaan kirjata myös salassa pidettäviä lapsen tai perheen henkilöym. tietoja Yksiköissä tulee olla myös toimintaohjeet ja tieto siitä, millaisia tietoja lapsesta voidaan luovuttaa vanhemmalle, joka ei ole lapsen huoltaja 4.3. Varhaiskasvatuksen henkilökunta Häiriötilanteissa tarvitaan henkilöiden vastuutehtävien mukaiset luettelot sekä heidän yhteystietonsa päiväaikaan, tarvittaessa heidän tavoitettavuutensa myös ilta- ja yöaikaan. Luettelo sisältää Johtotehtävissä toimivat henkilöt kasvatus- ja hoitohenkilökunta keittiö- ja siivoushenkilökunta muu tuki- ja ostopalveluhenkilökunta Hoitohenkilökunnasta, myös sijaisista löytyvät tiedot kaupungin Populus- ohjelman kautta. Siivous- ja keittiö- ja laitoshuoltohenkilökunnan yhteystiedot saadaan tukipalveluyksikön kautta. Kiinteistöhenkilökunta tavoitetaan nopeimmin päivystävän kiinteistöhoitajan numeron kautta (050-390 48259. 4.4. Lasten vanhemmat ja huoltajat Lasten vanhempia ja huoltajia koskevia tietoja ovat yhteystiedot, lasten hakuoikeudet, erityistiedot (poikkeavat työajat, päivystys- ja hätätyövelvollisuus). Pääsääntöisesti tarpeelliset tiedot löytyvät kaupungin Effica- ohjelmasta, mutta myös jokaiselle lapselle laadittavasta vasu-asiakirjasta. Effica- ohjelmasta ei löydy yhteystietoja, jos vanhemmilla on ns. turvakielto. Tällöin tarvittavat puhelinnumerot yms. tulee olla tiedossa päiväkodissa. Joissakin tapauksissa toinen tai kumpikaan lapsen vanhemmista ei ole lapsen huoltaja. Näissä tapauksissa tiedonanto- ja yhteydenpitomenettelyistä on sovittava hoidon alkaessa. 4.5. Toimintayksikön tilojen ulkopuoliset käyttäjät (tiloissa muut kuin päivähoitoyksikön oma henkilökunta) Varhaiskasvatusyksikön tilat voivat olla iltaisin tai viikonloppuisin toiminnan ulkopuolisessa käytössä. Varaus tehdään kaupungin Timmi-ohjelman kautta. Siinä näkyy tilojen käyttöaika ja tarkoitus sekä yhteyshenkilön yhteystiedot. Yhteyshenkilöt perehdytetään talon turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaan sekä ovien lukitsemismenettelyyn. 4.6. Päivystys loma-aikoina Päivähoidon loma-aikoina päivystää vain muutama päiväkoti. Tällöin päivystyspäiväkodeissa on varhaiskasvatuksen omaa henkilökuntaa, jotka eivät tunne tiloja. Nämä perehdytetään turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaan ennen päivystysajan alkua. 5. Häiriötilanteissa tarvittavat yhteystiedot Ylöjärven kaupungin kriisiviestinnän ohjeet on päivitetty 15.9.2011. Ohjeet löytyvät Ylöjärven kaupungin Ylönetin sivuilta Koko Ylöjärven perusturvaa koskeva valmiussuunnitelma, jossa on myös avainhenkilöiden yhteystiedot on päivitetty. Se löytyy SharePointista Peesi- ryhmän sivuilta.

Kaupunginhallitus on antanut Ylöjärven työsuojelun toimintaohjelman, missä annetaan ohjeet työturvallisuuslakiin perustuvissa kysymyksissä. Työsuojelun yhteistoimintaa varten kaupungissa on: yhteistyökomitea, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja työpaikkakokoukset. 5.1. Puhelinnumerot Yleinen hälytysnumero on 112 Kaupungin puhelinvaihde (03)565 30 000 Hätäkeskuksen (poliisi ja palolaitos) puhelinnumero on 112 Myrkytystietokeskuksen numero on (09) 471 977 Sairaanhoidon neuvonta on terveyskeskuksessa palvelupiirien mukaan. Perusturvajohtaja: (039565 30 000 (vaihde) Sosiaalipäivystys: Lastensuojelu: Sosiaalityöntekijöiden puhelinajat ma-pe klo 9-12, päivystysnumero klo 9-16 on 050-437 1301, virka-ajan ulkopuolella kiireiset asiat hätänumeroon 112 Terveyskeskuksen päivystys klo 8-15.30 kunkin oman palvelupiirin alueella. Terveyskeskuksen iltapäivystys Ylöjärven terveyskeskuksessa klo 15.30-22 (03)5652 8000 Päivystävä sairaala kiireisiä tapauksia varten klo 22-8: Acuta (03)311 66411, lastentautien poliklinikka (03)3116 5713 Hammaslääkäri: särkypäivystysnumero arkisian (03)5652 8111, pyhinä ja viikonloppuisin Acutassa Kunnan terveydensuojeluviranomainen (terveystarkastaja, elintarviketarkastaja): Pirkkalan Ympäristöterveydenhuolto Pirteva, (03)5652 4000 Isännöitsijä/kiinteistön huolto päivystysnumerot: 050-390 4825 tai 050-390 4826 Taksiasema: Aluetaksi 0 100 4134 5.2. Tiedottaminen häiriö- tai kriisitilanteissa: Kriisitilanteissa noudatetaan kunnan yleisiä viestintäohjeita ja käytäntöjä. Tehokkaalla kriisitilanteen viestimisellä varmistetaan lisävahinkojen tai suuremman vaaran syntyminen. Häiriötilanteissa varhaiskasvatuksen yksiköt informoivat aina sekä varhaiskasvatuksen johtajan että oman alueensa aluejohtajan. Jokaisen toimintayksikön omaan turvallisuussuunnitelmaan kirjataan, miten tiedonkulku järjestetään häiriötilanteessa, miten ja mitä tiedotetaan lasten huoltajille, kunnan viranomaisille, pelastustoimelle ja poliisille. Lisäksi laaditaan ohje, miten ja mitä medioille tiedotetaan. Kuntaa koskevia kriisitilanteita voivat olla onnettomuudet, rajut sääilmiöt, häiriöt palveluissa, talous- tai henkilöstökriisit, mediakriisit (virheelliset uutiset, harkitsemattomat lausunnot), uhkailut, rikokset ja väkivallanteot. Varhaiskasvatuksen kokonaistiedottamisesta vastaa varhaiskasvatuksen johtaja. Päiväkodin tiedottamisesta vastaa yksikön esimies, perhepäivähoidon asioista perhepäivähoitajien esimies. Epidemioista koskevissa tapauksissa tiedottamisesta vastaa kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri. Kriisin havaitsevalla henkilöllä on velvollisuus välittömästi tiedottaa asiasta esimiehelleen, joka tiedottaa siitä eteenpäin. Onnettomuustapauksissa tiedotusvastuu on aina pelastustointa hoitavalla viranomaisella (pelastuslaitoksella tai poliisilla). 6. Turvallisuussuunnitelman käsitteleminen ja ylläpito Toimintayksikön turvallisuussuunnitelma käsitellään varhaiskasvatusyksikön henkilökunnan kokouksessa. Uudet työntekijät perehdytetään turvallisuussuunnitelmaan.

Lapsia ja vanhempia koskevat salassa pidettävät tiedot säilytetään erillään yleisestä turvallisuussuunnitelmasta. Pääasiasiassa lasten tiedot ovat Effica- ohjelmassa sekä lasten vasuasiakirjoissa. Lasten papereiden säilyttämisestä on sovittu kussakin varhaiskasvatusyksikössä erikseen. Turvallisuussuunnitelman tiedot tarkistetaan vähintään kerran vuodessa toimikauden alussa. Suunnitelmaan kirjataan päivämäärä, jolloin se on tarkistettu sekä määritellään seuraava tarkistamisajankohta sekä päivittämisestä vastaavat henkilöt. 7. Varhaiskasvatuksen uhat ja vaarat sekä niihin varautuminen Riski on tapahtuma, joka voi aiheuttaa tai josta voi välillisesti seurata henkilövahinkoja, toiminnan vaikeutumista tai taloudellista menetystä. Jokaisen varhaiskasvatusyksikön toiminnan turvallisuutta seurataan ja kehitetään säännöllisesti. Päivähoidossa riskien ennakoiminen on jokapäiväistä toimintaa. Riskit jaetaan henkilöriskeihin, toimintariskeihin, omaisuusriskeihin, tietoriskeihin ja muihin riskeihin, jotka kohdistuvat pääosin palveluntuottajan vastuuseen sekä palvelujen laatuun. 7.1.Hoidossa oleviin lapsiin kohdistuvat riskit 7.1.1. Lasten tuonti- ja hakutilanteet Päivähoidon perustana on lapsen huoltajien kanssa jo hoidon alkaessa käytävä keskustelu, jossa sovitaan yksityiskohtaisesti lapsen hoitojärjestelyistä ja hoidon periaatteista. Hoitopaikkaan tutustumisen yhteydessä sovitaan kirjallisesti lapsen hoidosta hakemisen yksityiskohdat, kuka tuo ja hakee lapsen, sovitaan tavanomaiset, mutta myös tiedossa olevat poikkeukselliset tuonti- ja hakuajat. Lapsi luovutetaan ainoastaan huoltajille tai varhaiskasvatussuunnitelmassa mainitulle henkilölle. Päivähoidossa oleva lapsi tuodaan ja haetaan aikuisten toimesta päivähoitopaikasta. Pääsääntöisesti hakijan tulee olla täysi-ikäinen. Poikkeustapauksissa lapsi voidaan luovuttaa 15 vuotta täyttäneelle oikeustoimikelpoiselle hakijalle. Toimintayksikön esimies arvioi kulloinkin erikseen, voiko alaikäiselle luovuttaa lapsen. Hakijan tulee olla kykenevä huolehtimaan lapsesta. Päivittäiskontakti vanhempien ja henkilökunnan välillä on tärkeää myös kasvatuskumppanuuden takia. Aamulla lapsen tuoja luovuttaa lapsen henkilökunnalle. Hakutilanteessa lapsi voi poistua päivähoitopaikasta vasta, kun poistumisesta on ilmoitettu henkilökunnalle. Hakutilanteessa vastuu lapsesta siirtyy vanhemmalle, kun tämä kohtaa lapsen joko päivähoitopaikan sisä- tai pihatiloissa. Henkilökunnan tulee tietää hoitohetkellä läsnä olevien lasten nimet ja lukumäärä. Varhaiskasvatusyksikössä pidetään listaa tai vihkoa, johon merkitään päivittäin lapsen tulo- ja lähtöajat. Listan pitämisen tärkeys korostuu päivystysaikana. Päivähoidossa oleva lapsi ei kulje yksin hoitomatkoja. Pelkässä esiopetuksessa oleva voi perusopetuslain mukaan kulkea yksin, mikäli lapsen kehitystaso ja kuljettava reitti mahdollistavat lapsen turvallisen kulkemisen. Mikäli päivähoidon henkilöstö arvioi lapsen kotimatkaan liittyvät riskit niin suuriksi, että lapsen turvallisuus vaarantuu, kotimatkajärjestelyjä ei huoltajan toivomuksesta huolimatta tule toteuttaa heidän esittämällään tavalla. 7.1.2. Jos lasta ei haeta hoidosta tai ei voida luovuttaa hakijalle Lapsen luovuttaminen hoitopäivän päättyessä on edelleen päivähoitoa ja tapahtuu aina henkilökunnan vastuulla. Henkilökunnan on tarvittaessa arvioitava lasta noutamaan tulleen henkilön kyky ottaa vastuu lapsen hoidosta ja turvallisuudesta.

Jos lasta ei voida luovuttaa häntä hakemaan tulleelle henkilölle, henkilökunta selvittää, voiko toinen huoltaja tai varhaiskasvatussuunnitelmaan merkitty varahakija noutaa lapsen. Mikäli lasta ei haeta sovittuna aikana ja lapsen hakijoihin ei saada yhteyttä, odotellaan 30 min-60 min päiväkodin sulkeutumisen jälkeen, minkä jälkeen yhdessä esimiehen kanssa päätetään, siirretäänkö lapsi Rinteen vuoropäiväkotiin. Joka tapauksessa otetaan yhteyttä lastensuojeluun. Päivähoitopaikan oveen jätetään tieto, mihin paikkaan vanhemmat voivat ottaa yhteyttä. Sen lisäksi vanhemmille laitetaan tekstiviesti asiasta. Seuraavana päivänä asiasta keskustellaan vanhempien, henkilökunnan ja tarpeen mukaan sosiaaliviranomaisten kanssa. 7.1.3. Lasten sairaudet ja tapaturmat Lapsen tulee olla päivähoidossa olleessaan niin terve, että hän voi ja jaksaa osallistua normaaliin toimintaan. Lapsi voi sairauden jälkeen palata hoitopaikkaan, kun hän jaksaa osallistua toisten lasten kanssa päivän toimintaan. Hoitopäivän aikana sairastuvalle lapselle osoitetaan rauhallinen paikka lepäämistä varten. Henkilökunta ottaa yhteyttä vanhempiin ja sopii lapsen noutamisesta. Tarvittaessa otetaan yhteyttä lääkäriin tai kutsutaan sairaankuljetusauto. Jos henkilökunta vie hoitopäivän aikana lasta lääkäriin, mukaan otetaan lasta koskevat tiedot, henkilötiedot, vanhempien yhteystiedot, tiedot lapsen allergioista tai pitkäaikaissairauksista yms. Ylöjärvi on vakuuttanut hoitolapset tapaturmien varalta vakuutusyhtiö Pohjolassa. Varhaiskasvatusyksikön esimies huolehtii tapaturmailmoituksen tekemisestä. Ilmoitus tehdään, vaikka tapaturmasta ei olisikaan rahallisia kustannuksia. Päivähoitoyksiköissä noudatetaan annettuja ohjeita infektioriskien torjumiseksi. Varhaiskasvatuksen pääsivulta löytyy linkki neuvolan sivulla olevaan pienten lasten tavallisimpien tartuntatautien tunnistamis- ja hoito-ohjeisiin. Jokaisessa päivähoitoyksiköissä ennakoidaan mahdolliset vaarapaikat. Kaupunki huolehtii siitä, että päiväkotien sisä- ja ulkotilat ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja turvalliset. Lasten lelut ja askarteluvälineet ovat myrkyttömiä ja ehjiä. Siivoukseen ja puhtaanapitoon liittyvät aineet eivät ole lasten saatavissa. 7.1.4. Lasten lääkintä ja tartuntatautien ehkäisy Lasten lääkitseminen hoidetaan ensisijaisesti kotona ja vain poikkeustapauksessa lasten päivähoidossa. Tästä ohjeet löytyvät Turvallinen lääkehoito-oppaasta (2005:32) Tavanomaisissa sairaustapauksissa lapsille ei pääsääntöisesti anneta lääkkeitä hoitopäivän aikana. Jos sellainen on välttämätöntä, lapselle annetaan vain lääkärin määräämiä lääkkeitä. Lääkkeen pitää tällöin olla alkuperäispakkauksessa annosmitta mukana. Pakkauksessa tule olla lapsen nimi. Jokainen päivähoitoyksikkö laatii oman yksikön lääkehoitosuunnitelman Tiedot lapsen jatkuvaa lääkitystä tarvitsevista pitkäaikaissairauksista (astma, diabetes, yliherkkyys ruoka-aineille tai hyönteisten pistolle tms.) liitetään kirjallisina lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tätä varten lapselle laaditaan virallinen, henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma. Tieto lapsen sairaudesta tulee olla koko lasta hoitavan henkilökunnan tiedossa. Asiantuntijat opastavat henkilökunnan Epipen-kynän käyttöön tai insuliinihoidon antamiseen. Toimintayksikön lääkekaapit on pidettävä lukittuina. Lasten tarvitsemat lääkkeet suositellaan säilytettäväksi erillään henkilökunnan käyttöön tarkoitetusta lääkekaapista. Jääkaapissa säilytettävät lääkkeet säilytetään säiliössä erillään ruokatarvikkeista. Lääkekaapin suositussisältö löytyy kirjasta: Olli Saarsalmi: Päivähoidon turvallisuussuunnittelu. Tällainen kirja on jokaisessa päiväkodissa. Ylöjärven varhaiskasvatusyksiköissä noudatetaan kaupungin lääkehoito- ja hygieniaohjeita. Näissä ohjeissa annetaan päivitetyt ohjeet myös kihomatojen ja täiepidemioiden torjumiseksi.

6.2. Hygienia Ylöjärven päiväkodeille ja perhepäivähoitajille on laadittu perusturvalautakunnan hygieniatyöryhmän toimesta ohjeelliset hygieniaohjeet. Ohjeet löytyvät myös jokaisesta päiväkodista löytyvästä kirjasta: Infektioriskien vähentäminen päivähoidossa: Sosiaali- ja terveysministeriö ( Oppaita 2005:28) Hygieniasta huolehtiminen on paras suojautumiskeino infektioiden leviämiseen. Sekä henkilökunta että lapset pesevät kädet tullessaan päivähoitopaikkaan, wc-käyntien yhteydessä, ennen ruokailua, vaipanvaihdoin yhteydessä sekä ulkoilun jälkeen. Infektioiden aikana suositellaan käytettäväksi huolellista saippua-vesi käsipesun lisäksi tarvittaessa desinfioivaa käsihuuhdetta. Ruokatarjoilun yhteydessä huolehditaan ruokailuympäristön ja tarjoiluastioiden puhtaudesta sekä ruuan oikeasta säilytyslämpötilasta. 6.2.1. Päivähoitopaikan lelut Päivähoitopaikkaan leluja hankittaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon niiden vesipesumahdollisuus ja yleinen kestävyys. Lapsen henkilökohtaiset unilelut säilytetään muulloin kuin lepoaikaan lapsen omassa lokerossa. Lasten käyttämät muut materiaalit ovat myrkyttömiä 6.2.2. Lapsen tutti ja hampaiden hoito Vastuu lapsen hampaiden puhtaudesta ja hoidosta on perheillä. Toimintayksikössä huolehditaan hampaiden suojaamisesta tarjoamalla kaupungin toimesta ksylitolipastilli aamupalan ja lounaan jälkeen. Vuorohoidossa yöpyvien lasten hampaat pestään hoitopaikassa. Tutin käyttö suositellaan rajoitettavaksi lapsen päiväuniin ja vuorohoidossa lisäksi yöuniin. Lasten tutit merkataan ja ne säilytetään jokaisen omassa lokerossa. 6.2.3. Vaipanvaihto ja wc-käynnit Aikuinen ohjaa ja auttaa lapsia wc-käyntien yhteydessä. Vanhemmat tuovat lapsen tarvitseman määrän vaippoja. Lapsen vaipat vaihdetaan tähän tarkoitukseen varatussa tilassa, jossa on mahdollisuus suihkuttaa lapsen peppu vaipanvaihdon yhteydessä. Käytetyille vaipoille on tilassa oma kannellinen roskakori. Henkilökunta käyttää suojakäsineitä lapsen pepunpesun yhteydessä ja pesee sen jälkeen normaalisti kätensä. Jos lapsella on kestovaipat, huuhdotaan ne ja laitetaan pussiin. Perhe vie ne kotiin pestäviksi joka päivä. WC-allas ja potta huuhdellaan jokaisen käyttökerran jälkeen. Lapsia ohjataan pesemään ja kuivaamaan kätensä jokaisen wc-käynnin jälkeen. 6.3. Lasten ulkoilu ja liikkuminen 6.3.1. Lasten ulkoilu Jokaisella toimintayksiköllä on oma pihavalvontasuunnitelma, josta löytyvät seuraavat tiedot: Varhaiskasvatusyksiköllä on karttapiirros piha-alueesta, jossa näkyvät alueen rajat, rakennukset, aidat, portit, piha- ja leikkialueet sekä kiinteiden leikkivälineiden sijainti Päiväkodissa määritetään valvonnan vastuualueet ja tarvittava pihavalvojien määrä. Toimintayksikön koko henkilökunnalla on kokonaisvastuu lasten ulkovalvonnasta.

Pihavalvontasuunnitelmassa määritellään ulkoiluajat, lasten määrä, toimenpiteet lasten siirtyessä ulos ja sisään sekä miten kirjataan, kun lapset haetaan kotiin pihavalvonnan aikana. Samoin suunnitellaan valvonnan varmistaminen, jos joudutaan käymään kesken ulkoilun sisällä. Piha-alue tarkastetaan päivittäin ennen ulkoilua (porttien lukitus, leikkivälineiden saatavuus ja niiden silmämääräinen kunto sekä pihan siisteys) Tehdään piha- ja leikkialueesta riskinarviointi, jossa selvitetään aitojen ja porttien kunto, kiinteiden pihaleikkivälineiden kunto, valvonnan katvealueet sekä laaditaan suunnitelma henkilökunnan toimenpiteistä häiriötilanteissa. Henkilökunnan kanssa määritellään sään vaikutus ulkoiluun (liukkaus, pakkanen, paahtava auringonpaiste). 6.3.2. Liikkuminen lasten kanssa toimintayksikön ulkopuolella ja retket Lasten kanssa kuljetaan toimintayksikön ulkopuolella siirryttäessä erilaisiin tilaisuuksiin, retkeillessä tai äkillisen lääkärinhoidon tarpeen vuoksi. Perhepäivähoitajat ulkoilevat lasten kanssa läheisissä leikkipuistoissa. Toimintayksikön ulkopuolella liikuttaessa niin päiväkoti- kuin perhepäivähoitolapsillakin käytetään huomioliivejä. Vanhemmilta pyydetään lupa lapsen kanssa tehtäviin retkiin ja se liitetään varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lasten ja henkilökunnan suhdelukujen tulee olla asetusten mukaiset päiväkodin lähietäisyydeltä kauemmaksi suuntautuvilla retkillä. Jos retkelle osallistuu hoidossa oleva lapsi oman vanhempansa kanssa, vanhempi on vastuussa omasta lapsestaan. Retkillä käytetään tilattua linja-autoa tai taksia tai matkat suoritetaan yleistä kulkuneuvoa käyttäen. Kulkuneuvoissa käytetään turvavöitä. Omalla autolla hoitolasten kuljettaminen on kielletty. Henkilökunta ei pääsääntöisesti kuljeta lapsia omalla autollaan. Kokopäiväretkiin laaditaan etukäteen kirjallinen retkisuunnitelma, jossa ennakoidaan riskit. Retkillä tulee olla mukana ensiapuvälineet sekä toimivat puhelin, jossa on tarvittavat yhteystiedot. 6.4. Lapsen katoaminen päivähoidosta Jos lapsi turvallisuustoimenpiteistä huolimatta pääsee katoamaan päiväkodista tai perhepäivähoitohoitopaikasta, toimintayksikön esimies tekee heti katoamisilmoituksen poliisille ja käynnistää heti etsintätoimenpiteet ennalta sovittujen lähietsintäohjeiden mukaisesti sekä ilmoittaa lapsen vanhemmille. Etsintäalue jaetaan sektoreihin. Lähietsintäalueeseen kuuluvat jalankulkureitit, risteykset, vilkkaat liikenneväylät, suuret pysäköintialueet, kalliot, jyrkänteet ja vesialueet. Lapsi saattaa hoitopaikasta poistuessaan pyrkiä kotiinsa, joten kunkin lapsen ajantasaiset tiedot ja kuva sähköisessä, mutta ainakin paperisessa muodossa tulee olla etsijöiden käytettävissä. Toimintaohjeet lapsen katoamisesta kerrataan ja päivitetään jokaisen toimintakauden alussa. Kadonneen lapsen etsintään osallistuu välittömästi katoamisen havaitsemisen jälkeen osa henkilökunnasta. Osa jää hoitamana toisia lapsia. Yksin työskentelevä perhepäivähoitaja ei voi jättää lapsia valvomatta. Kullekin hoitajalle laaditaan oma turvallisuussuunnitelma, jossa mietitään keinot, jolla saadaan lähietsintään apuvoimia esim. lähipäiväkodista. Tarkat toimintaohjeet antaa kunkin perhepäivähoitajan esimies. Etsintää jatketaan siihen saakka, kunnes lapsi löytyy tai poliisi antaa luvan etsinnän lopettamiseksi.

Katoamistilanteen selvittyä järjestetään tarpeellinen jälkihoito sekä henkilökunnalle että lapsen vanhemmille. Tilanteen hoidon onnistuminen arvioidaan. Katoamistapauksista laaditaan myöhemmin myös virallinen selvitys, joka annetaan myös etsityn lapsen vanhemmille tiedoksi. 6.5. Lapsen koskemattomuuteen kohdistuvia uhkia 6.5.1. Lastensuojeluilmoitus Päivähoitohenkilökunnalla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus (L 417/2007), jos he havaitsevat lapsen hoidossa tai huolenpidossa puutteita. Lastensuojelulain 25 mukaan ilmoitusvelvollisen tulee viipymättä ilmoittaa salassapitosäännösten estämättä kunnan lastensuojeluviranomaisille, jos on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät, että lastensuojelun tarve selvitetään. Lastensuojeluviranomaisen tehtävänä on selvittää, seuraako ilmoituksesta lastensuojeluasiakkuus vai ei. 6.5.2. Lapseen kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö taikka väkivaltarikos Lastensuojelulaki velvoittaa lastensuojeluviranomaisen tekemään salassapitosäännösten estämättä ilmoituksen poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistettu seksuaalirikos tai väkivaltarikos. Väkivaltarikoksista vain lievän pahoinpitelyn epäily voidaan harkinnanvaraisesti jättää ilmoittamatta. 6.5.3. Lapsen sieppaus Lapsen sieppaajaksi katsotaan kuka tahansa henkilö, joka vie lapsen luvatta pois päivähoidon toimintayksiköstä. Sieppaaja voi olla myös lapsen äiti tai isä, jonka tarkoituksena on ottaa lapsi mukaansa ilman toisen huoltajan suostumusta. Jos on uhka, että joku vie lapsen laittomasti pois maasta, kysymyksessä on kansainvälinen lapsikaappaus. Sieppaustilanteissa pyritään toimimaan rauhallisesti. Asiasta ilmoitetaan välittömästi poliisille, huoltajalle ja omalle esimiehelle. Tieto asiasta toimitetaan myös sosiaaliviranomaisille. 6.5.4. Lapseen kohdistunut kiusaaminen Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä on kiusaamisen ehkäisemissuunnitelma Jokaisen lapsiryhmän henkilöstö havainnoi lasten toimintoja ja käyttäytymistä Henkilökunta puuttuu kasvatuksellisin keinoin jokaiseen lapsen tai vanhemman ilmaisemaan kiusaamistapaukseen Asiasta ja havainnoista keskustellaan muun henkilökunnan kanssa Asia käsitellään lapsiryhmässä lasten kanssa lasten ikätasoa vastaavasti Vanhempien kanssa keskustellaan asiasta ja sovitaan yhdessä toimenpiteistä Tilannetta seurataan Esimiehille annetaan tieto kiusaamistapauksisista 6.6. Toimintayksikön henkilöstön riskit Työntekijällä on velvollisuus tiedottaa omasta työkykyyn vaikuttavasta pitkäaikaissairaudestaan työpaikkaan tullessaan. Työntekijän sairastuttua hänellä on velvollisuus ilmoittaa työstä poissaolostaan esimiehelle sekä osoittaa sairauden syyt joko lääkärin/terveydenhoitajan todistuksella tai omalla ilmoituksella (2 pv:

n poissaolo flunssan tai vatsataudin takia tai 1 pv poissaolo omalla ilmoituksella kroonisesta migreenistä). Poissaolot merkitään Populus-ohjelmaan Työntekijät opettelevat oikeanlaiset työasennot selkä- ja tukielin sairauksia ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä. 6.6.1 Työntekijän sairauskohtaus, tapaturma tai väkivallan kohteeksi joutuminen Huolehditaan siitä, että työntekijä saa tarvittaessa ensiavun. Työntekijöillä on ohjeet siitä, miten tapaturman tai sairastumisen sattuessa toimitaan. Yksin työskentelevillä (mm. perhepäivähoitajat, vuorohoidon yöpäivystäjät) on kaupungin kännykän avulla mahdollisuus tarvittavan avun hälyttämiseen. Jokaisessa kännykässä tulee olla valmiina tarvittavat hälytysnumerot. Jokaisessa päiväkodissa tulee olla jokaista kolmea työntekijää kohden vähintään yksi työntekijä, jolla on voimassaoleva EA I. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi kaupunki tarjoaa erilaisia varhaisen kuntoutumisen muotoja. Henkilöstölle järjestetään säännöllisin väliajoin työterveyshuollon tarkastukset. Väkivallan kohteeksi joutuminen käsitellään työtapaturmana (myös työmatkalla). Huolehditaan siitä, että väkivallan kohteeksi joutunut saa tarvitsemansa tuen ja avun. Väkivaltatapauksissa työntekijä itse tekee työtapaturmailmoituksen kaupungin verkkosivuilla olevan vakuutusyhtiö Pohjolan lomakkeen kautta sekä toimittaa esimiehensä kautta kaikki tarpeelliset todistukset Tapaturmailmoitus tehdään, vaikka tapaturma ei vaatisikaan lääkärinhoitoa myös läheltä piti ilmoitukset tehdään Esimies huolehtii ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon tai ensiapuun kriisi- ja jälkitilanteessa tarvittavista toimista niin työntekijälle kuin tarvittaessa työyhteisöllekin Huolehtii tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiöön Väkivaltatilanteissa tehdään ilmoitus poliisille Työsuojelupäällikkö Tekee tarvittaessa ilmoituksen työsuojelupiiriin esim. työntekijän epäasiallisesta kohtelusta 6.6.2. Päihderiippuvuus ja huumausainetestaus Päihteiden käyttöön työaikana on nollatoleranssi. Päivähoidossa työskentelevä ei voi olla alkoholin eikä minkään huumaavan aineen vaikutuksen alainen työskennellessään. On tärkeää, että työntekijän ongelma tunnistetaan työpaikalla ja siihen puututaan heti. Päihtyneeksi työvuorossa todettu työntekijä toimitetaan työterveyshuolto Viisariin puhallutettavaksi tai huumetestiin. Alkoholimäärän mittaamisesta veressä voidaan käyttää päiväkodissa olevaa alkometriä. Päihderiippuvaisen ja huumeongelmaisen työntekijän hoitoonohjauksesta huolehditaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 6.6.3. Tupakointi Tupakointi on kielletty kaikissa päiväkotien sisä- ja ulkotiloissa. Tupakkalaki koskee myös perhepäivähoitajan kotia. Varhaiskasvattajat eivät saa tupakoida työpäivän aikana. 6.6.4. Lasten kanssa työskentelevän henkilön rikostaustan selvittäminen Lasten kanssa työskentelevältä pyydetään nähtäväksi työsuhteen alkaessa oikeusrekisterikeskuksen antama rikosrekisteriote.

Esimies merkitsee rikosrekisterin antamispäivän sekä näyttöpäivän työntekijän Populus- tietoihin. Sijaisilla ote on voimassa puoli vuotta kerrallaan. 6.6.5. Uhkaustilanne Työntekijän ja työyhteisön tulee saada tietoonsa, jos tiedossa on, että toimintayksikköön on saapumassa henkilö, joka saattaa käyttäytyä väkivaltaisesti. Paikalla olevat lapset saatetaan pois tilanteesta. Päiväkotiin saapunut uhkaavasti käyttäytyvä henkilö pyritään poistamaan. Poliisin apua pyydetään tarvittaessa. Uhkaavien tilanteiden toistuessa uhkaajalle voidaan hakea oikeuden päätöksellä lähestymiskielto 6.7. Toimintariskit 6.7.1. Henkilökunnan riittävyys ja kelpoisuus Päivähoitoasetuksen 6 :ssa on säädetty hoito- ja kasvatushenkilöstön tarvittava määrä. Asetuksen mukaan 1 työntekijä tarvitaan seitsemää 3- vuotta täyttänyttä ja 1 työntekijä neljää alle 3-vuotiasta lasta kohden. Esiopetuslain mukaan esiopetusaikana lapsiryhmässä voi olla 13 esioppilasta yhtä lastentarhanopettajaa kohden. Päivähoitoasetus sallii satunnaisen ja lyhytaikaisen poikkeamisen suhdeluvuista. Perhepäivähoidon ryhmäkoko on neljä alle kouluikäistä samanaikaisesti, lisäksi voi olla puolipäiväpaikalla koululainen. Yksityisessä päivähoidossa noudatetaan yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annettua lakia. Henkilöstön tulee täyttää samat kelpoisuudet kuin kunnan järjestämiltä varhaiskasvatuspalveluilta edellytetään. Suurimpia toimintariskejä aiheuttavat henkilökunnan sairastuminen. Pätevien sijaisten saaminen nopeasti on päiväkodeille haastava tehtävä. Henkilöstöä siirretään tarpeen mukaan ryhmästä tai päiväkodista toiseen. Jokaisella alueella toimii lähihoitaja vakituisena varahenkilönä. Hän sijaistaa etukäteen tiedossa olevia henkilökunnan vuosilomia yms. poissaoloja. 6.8. Tukipalvelut Ylöjärven päiväkotien siivous- ja ruokahuoltopalvelut järjestetään pääsääntöisesti kaupungin siivouspalveluiden ja ruokahuollon toimesta Ruokapalvelut järjestetään joko päiväkodissa olevan valmistuskeittiön tai keskuskeittiöiltä kuljetettujen aterioiden kautta. Omavalvonnasta huolehditaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti Päiväkodin henkilökunta huolehtii viikoittaiset ruokatilaukset ruokahuollolle, joka huolehtii ruuan valmistuksen, pakkaamisen ja kuljettamisen päiväkoteihin Varhaiskasvatushenkilöstö huolehtii siitä, että vanhemmat toimittavat lapsen ruoka-allergioista tarvittavat neuvolan tai lääkärintodistukset ruuan valmistavalle keittiölle. Kunkin lapsen ruoka-aineallergiat ovat myös jakelukeittiön sekä hoitohenkilökunnan tiedossa. Lasten allergiatodistukset päivitetään vuosittain. Perhepäivähoitajat noudattavat ruuanvalmistuksessa kotitaloudessa käytettäviä yleisiä hygieenisiä hoitotapoja. 6.8.1. Siivouspalvelut ja jätehuolto Päiväkotien puhtaudella on sitä suurempi merkitys, mitä nuorempia hoidettavat ovat. Siivous perustuu laadittuun siivoussuunnitelmaan. Siinä määritellään päivittäinen ylläpitosiivous että harvemmin siivottavat kohteet. Siivous suunnitellaan niin, että allergisoivia aineita ei käytetä päiväkodin siivoukseen.

Tiloja lasten toiminta-aikaan siivoava tai ruokapalveluja tuottava henkilö on lapsille ihan samanlainen tärkeä aikuisen malli kuin kasvatushenkilöstökin Siivousvälineet ja aineet säilytetään niille tarkoitetuissa paikoissa. Lasten kädet pyyhitään paperipyyhkeillä. Hoitopöytä suojataan paperilla. Käytetyt vaipat laitetaan kannellisiin vaipparoskakoreihin. Päiväkodin jätetilat ja jätehuolto järjestetään niin kuin rakennuslupaa hyväksyttäessä ja kaupungin jätehuoltomääräyksiä annettaessa on edellytetty. 6.8.3. Tilakeskuksen palvelut Kullekin päiväkodille on määritelty kiinteistönhoitaja tai tiimi, jonka tehtäviin kuuluvat kiinteistöhoidolle määritellyt tehtävät sekä päiväkodin ulko- että sisätiloissa. 6.8.4. Kunnossapitopalvelut Päiväkodit suunnitellaan ja rakennetaan mahdollisimman toimiviksi ja turvallisiksi. Kaupunki vastaa tilojen turvallisuudesta myös vuokraamissaan tiloissa. Lasten käsien ja pepunpesuun tarkoitetun veden lämpötila ei saa olla yli +65*C. Lyhytaikaisia sähkökatkoja varten päiväkodeissa tulee olla varalla taskulamppuja tai led- kynttilöitä. 6.8.5. Ostopalvelut Ostopalvelujen tuottaja sitoutuu turvallisuussuunnitelmaan ja tavoitteisiin, joita koskevat periaatteet ja vastuukysymykset kirjataan ostopalvelusopimukseen. 6.9. Kiinteistön toiminta Kiinteistön sisä- ja ulkotilat suunnitellaan vastaamaan varhaiskasvatuspalvelujen tarpeita. 6.9.1. Ilmanvaihto: Ilmanvaihtolaitteet huolletaan suunnitelmallisesti ja säännöllisesti Toiminta-aikana yksikössä tulee olla henkilö, joka tarvittaessa pystyy pelastusviranomaisen määräyksestä pysäyttämään ilmanvaihtolaitteen. Jos päiväkodissa havaitaan sisäilmanlaadun heikentyminen tai kosteusvaurio, yksikön esimies ottaa yhteyttä tilakeskukseen, josta työntekijät tulevat tarkistamaan asian. Tilakeskus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ongelman korjaamiseksi. Toimintayksikön käynnistämisen yhteydessä, mutta toiminnan muuttuessa merkittävästi, tulee terveydensuojelulain mukaisesti tehdä kirjallinen ilmoitus terveydensuojeluviranomaisille. 6.9.2. Valaistus, äänen voimakkuus, akustiikka Valoteho määräytyy tilassa tapahtuvan toiminnan perusteella. Oikea valaistus lasten pöytäpinnoilla on 200-300 lux. Ulkovalaistuksen tulee joka yksikössä olla riittävän tehokas ja kattaa myös pihan katvealueet. Tekniset laitteet säädetään siten, että keskitaso ei ylitä 35 db. Hyvien akustisten olosuhteiden aikaansaamiseksi päiväkoteihin asennetaan ääntä vaimentavia materiaaleja seiniin ja kattoon. Hankittaessa tai uusittaessa kalusteita pyritään hankkimaan ääntä vaimentavia kalustemateriaaleja. 6.9.3. Kalusteet, varusteet ja laitteet Kaikkien laitteiden tulee olla ehjiä ja sähköturvallisuusmääräysten mukaisia. Pistorasioiden suojauksilla estetään lapsia työntämästä esineitä rasioiden sisään. Liesien etusuojus ehkäisee palovammojen syntymistä tiloissa, joissa toimitaan lasten kanssa. Uusia kalusteita hankittaessa ostetaan ergonomiasyistä lasten korkeita kalusteita

Kalusteet asennetaan niin, että ne eivät pääse kaatumaan. Huolehditaan, että pattereiden lämpötila ei kohoa liian korkeaksi. Lasten WC:n oven lukituksen tulee olla myös ulkopuolelta aukaistavissa. Laitteiden ja välineiden säännöllinen huolto dokumentoidaan jokaisessa yksikössä yhteisesti tiedossa olevaan paikkaan. 6.9.4. Avaimet, henkilökunnan tunnuskortit ja hälytyslaitteet Päiväkodin avaimet luetteloidaan. Ne luovutetaan kuittausta vastaan. Avainten säilyttämistä varten päiväkodeissa on avainkaapit. Työsuhteen loppuessa avaimen palautus kuitataan. Työsuhteen päättyessä työntekijä luovuttaa nimineulansa ja kuvallisen henkilökunnan tunnuskorttinsa esimiehelleen. Hälytyslaitteet huolletaan ja testataan säännöllisesti. Huollon päivämäärät kirjataan yksikön turvallisuustietojen liitteeksi. Hälytyslaitteiden käyttöohjeet liitetään yksikön turvallisuuskansioon. 6.9.5. Piha-alueen riskit Päivähoitopaikan ulkoilualueelta edellytetään, että se on käyttökelpoinen ja turvallinen kaikkina vuodenaikoina. Päiväkodin seinällä tulee olla näkyvissä päiväkodin nimi ja jokaiseen yksikköön ohjaa tienviitta. Pihan pintamateriaaleissa otetaan huomioon pölyhaittojen ehkäisy. Leikkivälineet ja leikkialue tarkastetaan säännöllisesti. Varhaiskasvatushenkilökunta tarkastaa ulkona olevat leikkivälineet silmämääräisesti työpäivän alussa. Leikkivälineiden huollosta vastaa tekninen toimi. Nämä tarkastukset kirjataan. Keinujen ja kiipeilyvälineiden alla tulee olla iskuja vaimentava alusta. Hiekkalaatikko suositellaan peitettäväksi käytön ulkopuoliseksi ajaksi. Päiväkotien leikkihiekka vaihdetaan kerran vuodessa. Kalteville katoille rakennetaan sisäänkäyntien kohdalla lumiesteet. Lumen auraus pyritään hoitamaan ennen päivähoitopäivän alkamista lasten turvallisuutta vaarantamatta. Jäiset pihat hiekoitetaan säännöllisesti ja aamulla ennen hoitopäivän alkua. Pihan rakennelmien turvallisuudessa huomioidaan kaivonkannet, palotikkaat ja sadevesien keräysastiat. Moottoriliikennettä on pääsääntöisesti kielletty päiväkodin piha-alueella. Tilojen yhteydessä on osoitettu parkkipaikat vanhempien autoille tuonti- ja hakupysäköintiä varten. Päiväkodin piha-alueella on tupakointikiellosta muistuttava kyltti. 6.9.6. Aidat ja portit Päiväkotien piha-alue on suositusten mukaan aidattu. Aita suositellaan rakennettavaksi 1,2 m korkeaksi. Puuaidoissa vaakajuoksut sijoitetaan aidan ulkopuolelle. Suositaan verkkoaitaa. Aita sijoitetaan niin, että lapsi ei pääse ryömimään alta pois. Porttien lukituksen tulee olla sellainen, että lapsi ei saa porttia helposti auki. Porttiin kiinnitetään vanhemmille portin kiinni pitämisestä muistuttava kyltti. Huoltoajolle on erillinen huoltoportti. Hälytysajoneuvoliikenteen tulee päästä ovelle asti. 6.9.7. Toimintaympäristön esteettömyys Uudet toimintayksiköt suunnitellaan niin, että henkilöt, joiden toimintakyky tai aistit ovat alentuneet, voisivat esteettömästi saapua rakennukseen ja käyttää päiväkodin palveluja Päiväkotien porttien ja ulko-oven tulisi olla riittävän leveitä, että ne mahdollistavat pyörätuolilla kulkemisen. Huonetiloissa vähennetään melua rakenteellisilla ratkaisuilla sekä tekstiileillä.

Näkövammaisten liikkumista helpotetaan mm. riittävällä valaistuksella. 6.9.8. Ympäristöstä aiheutuvat riskit huomioidaan riskien kartoituksessa ja kirjataan jokaisen yksikön lähietsintäsuunnitelmassa. Säteilyvaarauhkista, katastrofeista yms. on annettu kaupungin toiminta-ohjeet 6.10. Muut toimintariskit 6.10.1. Tartuntatautiepidemiat Tavanomaisia sairauksia ehkäistään kiinnittämällä huomiota hygieniaan. Jos yksikössä on syytä epäillä epidemialuonteista infektiotautia, siitä ilmoitetaan ylilääkärille, varhaiskasvatuksen johtajalle ja aluejohtajalle. Terveysviranomaiset ovat antaneet ohjeet päiväkodeissa toistuvien täi- ja kihomatoepidemioiden hoitamisesta. 6.11. Omaisuusriskit Omaisuusriskit kohdistuvat päivähoitoyksikön käytössä olevaan piha-alueeseen, rakennukseen ja toimintayksikön sekä henkilökunnan että hoidossa olevien lasten irtaimeen omaisuuteen. 6.11.1.Tulipaloon varautuminen Päiväkodissa on olemassa ajantasainen pelastussuunnitelma, johon henkilökunta perehdytetään. Tulipaloon varautumisessa tärkeintä on henkilökunnan kouluttaminen ja turvallisuustietoisuuden lisääminen. Toimintayksikön tilojen seinälle laitetaan tilojen pohjapiirros, johon merkitään alkusammutusvälineiden sijainti ja poistumistiet. Palovaroittimet, alkusammutusvälineiden kunto ja toimivuus tarkistetaan suunnitelmallisesti ja säännöllisin väliajoin. Poistumistiet on merkitty helposti havaittaviin opastein. Rakennuksen palo-ovet pidetään aina suljettuina. Poistumisteitä ei käytetä tavaran säilytykseen. Ovet tulee pystyä hätätilanteessa avaamaan sisältäpäin ilman avainta. Henkilökunta on perehdytetty pysäyttämään tulipalotilanteessa koneellinen ilmanvaihto Kiinteistölle johtavat pelastustiet on merkitty asianmukaisilla kylteillä Päiväkodissa järjestetään pelastautumis- ja poistumisharjoituksia puolen vuoden välein. Harjoituksista ilmoitetaan etukäteen lapsille ja huoltajille. Henkilökunta on tietoinen kokoontumispaikasta, jonne tulipalosta pelastautuvat ohjataan. Tulipalotilanteissa ensisijainen tehtävä on ihmishenkien pelastaminen. Tulipalojen ennaltaehkäisy Roska-astiat- ja lavat sijoitetaan riittävän etäälle rakennuksesta Huolehditaan yleisestä siisteydestä sekä sisällä että ulkona. Liesien välittömässä läheisyydessä ei säilytä palavaa materiaalia. Liesien kaatuminen on estettävä. Vialliset sähkölaitteet poistetaan välittömästi käytöstä. Television ja atk-laitteiden päällä ei säilytetä tavaraa. Pistorasioihin sijoitetaan suojatulpat, elleivät ne muuten ole asianmukaisesti suojattuja Kaikissa päivähoitotiloissa suositaan kiinteitä valaisimia. Tekstiilejä hankittaessa suositaan paloturvallisia, huonosti syttyviä materiaaleja, Avotulen käytössä tulee olla äärimmäisen huolellinen 6.12. Tietoriskit Tietoriskejä aiheutuu mm.

painettujen asiakirjojen huolimattomasta käsittelystä, puutteellisesta säilyttämisestä ja hävittämisestä sähköisten asiakirjojen kyseessä ollessa riittämättömästä virustorjunnasta, käyttöympäristön turvattomuudesta, käyttövaltuuksien puutteellisesta hallinnasta, laitteiston ja ohjelmien ongelmista sekä käyttäjän tahattomista tai tahallisista virheistä tai rikkomuksista Toimintayksikölle laaditut menettelytapaohjeet edellyttävät henkilökunnan kouluttamisen tietoturvalliseen työskentelytapaan. Tietotekniikan turvallisuussuunnitelma perustuu Pirnet- kuntien tietoturvaohjeistukseen (2007) http://työtilat.pirnet.fi/kunnat/pirnet/tietoturva/jaetut%20asiakirjat/forms/alltems.aspx 6.12.1. Keskeisimmät asiat tietosuojasta Perusturvalaissa on turvattu yksityisyyden suoja. Tietosuojan perustana on henkilötietolaki (523/1999). Lisäksi perustana on mm. sosiaalihuoltolaki asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sekä laki viranomaistentoiminnan julkisuudesta (621/1999) Vaitiolovelvollisia ovat kaikki sosiaalihuollon järjestäjän tai tuottajan palveluksessa olevat. Vaitiolovelvollisuus koskee jokaista muuta viranomaisessa toimivaa asemastaan tai tehtävästään riippumatta. Vaitiolovelvollisuus koskee myös yksikössä toimivia harjoittelijoita tai opiskelijoita. Päivähoidon toimintayksiköllä on hallussaan salassa pidettäviä tietoja, mm. henkilötunnukset, sairauksia, lääkitystä, lapsen psyykkistä tai fyysistä tilaa koskevat tiedot ja lasten vanhempia ja muuta huoltajaa koskevat tiedot. Lasta ja hänen perhettään koskevat tarpeelliset tiedot ovat päivähoidon Effica- rekisterissä. Salassa pidettäviä tietoja käsitteleviä asiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä arkistointimääräysten mukainen aika. Hävitettävät henkilötietoja sisältävät paperit joko laitetaan silppuriin tai poltetaan. Arkaluonteisia tietoja, kuten henkilötunnuksia tai muita lasten ja perheiden yksityisiä tietoja ei saa lähettää suojaamattomassa sähköpostissa. Toimintayksikön esimies käy uuden työntekijän kanssa vaitiolovelvollisuusvaatimuksen jokaisen uuden työntekijän kanssa. Työntekijällä on vaitiolovelvollisuus myös työajan ulkopuolella. Salassa pidettävät tiedot tulee antaa vain sellaisen henkilökuntaan kuuluvan käsiin, jotka työnsä johdosta niitä tarvitsevat Lasta koskevat tiedot on niin pyydettäessä luovutettava vanhemmille. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 11.1 mukaan asianosainen voi pyytää tietoja tietoja asiakirjojen/rekisteritietojen sisällöstä. Ilmoitustauluilla ei pidetä mitään salassa pidettävää tietoa. Lapsista ei saa olla esillä kuvia ilman vanhemmilta kirjallisesti kysyttyä lupaa. 6.12.2.Tietotekninen turvallisuus Käyttäjä lukitsee työaseman aina poistuessaan huoneesta Jokaisen kuuluu huolehtia käyttäjäoikeuksien ja salasanojen salassa pysymisestä Kaupunki tarjoaa sähköpostin työtehtävän hoitamista varten. Varhaiskasvatuksen esimiehillä ja erityistyöntekijöillä on omat sähköpostiosoitteet. Jokaisella päiväkodilla on päiväkotikohtainen osoite, jota yksikön henkilökunta voi käyttää työasioiden hoitamiseen. Jokaiselle työntekijälle avataan Populus- oikeudet henkilöstöhallinnon asioiden hoitamista varten ja oikeus päästä Ylönettiin ja SharePointiin Salassa pidettäviä tietoja ei kopioida perusjärjestelmästä irrotettaviin massamuisteihin (ulkoinen kovalevy tai USB- muistitikku) ja siirtää toimintayksikön ulkopuolelle. Tulostettaessa tulisi käyttää turvatulostuskoodia ja varmistaa, että tulostukset eivät joudu vääriin käsiin. 6.13 Turvallisuuden ylläpito ja seuranta Jokaisessa toimintayksikössä pitää suosituksen mukaan joka kolmannella työntekijällä olla voimassaoleva EA I, jota päivitetään hätäensiapukoulutuksella

Kaikissa toimintayksiköissä tulee järjestää säännöllisiä harjoituksia toimintayksikköön kohdistuvien häiriötilanteiden hallitsemiseksi. Harjoituksia tulisi järjestää yhteistyössä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. 6.13.1. Harjoituksissa käydään läpi seuraavia asioita: Poistuminen rakennuksesta ja siirtyminen sovitulle kokoontumispaikalle Alkusammutusvälineiden käyttö Ensiavun antaminen sairauskohtauksen saaneelle tai loukkaantuneelle Kadonneen lapsen etsintä Haastavaan asiakaan kohtaaminen Kaasuvuoto tai muu toimintayksikön ympäristöstä uhkaava vaara, joka aiheuttaa tarpeen suojautua sisätiloihin 7. Kriisit ja niiden jälkihoito 7.1. Ennakointi ja toimenpiteet kriisin sattuessa Varaudutaan siihen, että hoidossa oleva lapsi, työntekijä, tiimi tai koko työyhteisö kohtaavat äkillisen, järkyttävän tapahtuman tai läheltä piti tilanteen. Lapsen tai työntekijän kuolema, vakava tapaturma, sairaus tai väkivalta aiheuttavat mahdollisesti yksilössä tai yhteisössä traumaattisen kriisin. Traumaattisen tilanteen kokeneelle lapselle, työntekijälle tai työyhteisölle tulee järjestää mahdollisimman nopeasti psykososiaalista tukea. Tästä vastaa kriisiryhmä, johon yhteyden saa terveyskeskuksen kautta. Lapsiryhmän henkilöstö arvioi lapsen tuentarpeen jatkossa. Henkilöstö on ohjeistettu ja koulutettu ottamaan huoli puheeksi 7.2. Jälkiarviointi Myöhemmin yksikössä käydään asiasta ns. jälkiarviointi, jossa selvitetään Häiriötilanteen syntymiseen johtaneet seikat Häiriötilanteen vakavuus Miten on toimittu, miten tilanne on päättynyt Millaisia vaikutuksia häiriötilanteessa on ollut lapsiin ja henkilökuntaan Millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään vastaavan häiriötilanteen välttämiseksi Tiedottaminen häiriötilanteen uusiutumisen ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä 8. Turvallisuuden ylläpito 8.1. Perehdyttäminen Turvallisuutta lisää, kun uudet työntekijät perehdytetään yksikön ja kaupungin toimintatapoihin ennen työn alkua. Kerrotaan toimenkuvaan liittyvät tehtävät ja vastuut, käsitellään salassapitoon ja tietoturvaan liittyvät asiat. Lähiesimiehen vastuulla on uuden työntekijän perehdyttäminen. 8.2. Ensiaputaidot Varhaiskasvatuksen työntekijöiden koulutukseen yleensä on kuulunut EA I suorittaminen. Tätä päivitetään määräajoin hätäensiapukoulutuksella. Työnantaja huolehtii täydennyskoulutuksen avulla siitä, että jokaisessa yksikössä on riittävästi ensiaputaitoisia työntekijöitä. 8.3. Harjoitukset Turvallisuusvalmiuksia ylläpidetään yksiköissä järjestämällä määräajoin pelastusharjoituksia henkilökunnan ja lasten kanssa. Henkilökunnalle järjestetään tarpeen mukana sammutusharjoituksia.

SELVITYS LAPSEN KARKAAMISESTA / TAPATURMASTA / VIRHEESTÄ LÄÄKEHOIDOSSA PÄIVÄHOIDOSSA / ESIOPETUKSESSA Tiedot lapsesta Tapahtuma ajankohta lapsen sukunimi ja etunimet Syntymäaika ja henkilötunnus Lapsen hoitopaikka ja /tai esiopetuspaikka Päivämäärä: Selvitys tapahtuneesta mm mitä tapahtui missä tapahtui kuka valvoi lapsi / aikuinen suhdeluku muut tapahtuneeseen vaikuttaneet tekijät Toimenpiteet ja toistumisen estämissuunnitelma Miten toimittiin Kuka lapsen löysi, koska ja mistä Tapaus käsitelty henkilökunnan kanssa (pvm ja kuka käsitteli) Sovitut toimenpiteet Miten toistuminen estetään Kellonaika: Raportin laatijan allekirjoitus ja pvm Lapsen huoltajan allekirjoitus ja pvm Lomake toimitetaan aluejohtajalle viikon kuluessa tapahtuneesta

VÄKIVALTATAPAUSTEN SEURANTA Henkilökuntaa kohtaan kohdistuneet väkivaltatapaukset raportoidaan lomakkeella, joka toimitetaan lähiesimiehen kautta aluejohtajalle. Päivämäärä : viikonpäivä : klo: Kuka teki Missä tilanteessa, mitä teki ja mitä tapahtui? Teon syy tekijän ilmoittamana Väkivaltatapauksen kohde Miten tilanne selvitettiin / toimenpiteet Syy kohteen arvioimana Luokitus U = uhkaus T =töniminen, kiinnikäyminen K = kolhuja, naarmuja, lieviä vammoja V = vakava