Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 204/2007 vp Maatalousyrittäjien lomituspalvelut Eduskunnan puhemiehelle Hallitusohjelman mukaan maatalousyrittäjien lomituspalveluja kehitetään lomapäiviä lisäämällä vuosina 2008 ja 2010. Hyvä uudistus kuitenkin lisää osa-aikaisten maatalouslomittajien määrää entisestään. Lomituspalvelujärjestelmä poikkeaa monista muista aloista merkittävästi. Töitä olisi tarjolla nytkin noin 300 uudelle maatalouslomittajalle, mutta työn luonteen vuoksi työsuhteet ovat osa-aikaisia. Koska työt tehdään aamuin illoin tiloilla samanaikaisesti, lisätyön vastaanottaminen on hankalaa. Osa-aikainen työ ja siitä saatu toimeentulo ei kiinnosta, ja muun muassa siitä syystä nuoret hakeutuvat muille työmarkkinoille. Samanaikaisesti kokeneet maatalouslomittajat pohtivat työuran jatkamista. Yksi maatalousyrittäjän lisälomapäivä tarkoittaa noin 300:aa lomittajatyövuotta. Kun määrään lisätään nykyinen tarve, niin vuoteen 2010 mennessä lomituspalvelujärjestelmä tarvitsee noin 900 uutta työntekijää alalle. Maatalousyrittäjien määrän vähentyminen vuosittain noin viidellä prosentilla ei vaikuta tilanteeseen juurikaan. Hallitusohjelman mukaisesti maatalousyrittäjien lomapäiviä lisättäessä tuleekin kiinnittää huomiota osa-aikaisten maatalouslomittajien määrään ja saatavuuteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatakseen maatalousyrittäjien lomituspalveluiden saatavuuden myös jatkossa? Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2007 Petri Salo /kok Petri Pihlajaniemi /kok Jouko Laxell /kok Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Petri Salon /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 204/2007 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatakseen maatalousyrittäjien lomituspalveluiden saatavuuden myös jatkossa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kotieläintaloudessa lomitustehtävät ajoittuvat yleensä eläinten hoitotarpeiden mukaisesti aamu- ja iltatöihin. Työrupeamien väliin jäävää aikaa on vaikea täyttää muilla lomitustehtävillä niin, että maatalouslomittajan työpäivä täyttyisi. Viime vuosikymmenellä toteutetut säästötoimet ovat entisestään tehostaneet lomittajien työajan käyttöä. Tavoitteena on ollut, että valtion korvaus kohdistuisi vain sellaisten lomittajan työtuntien korvaamiseen, jotka on käytetty lomituspalvelujen tuottamiseen tai siihen liittyvään muuhun toimintaan. Seurauksena on ollut, että osa-aikaisten lomittajien määrä suhteessa täysiaikaisiin on lisääntynyt, mikä heikentää ammatin houkuttelevuutta ja voi siten vaikuttaa lomittajien saatavuuteen. Vuonna 2006 paikallisyksikköjen palveluksessa oli noin 4 500 vakinaista lomittajaa, joista osa-aikaisia oli noin 44 prosenttia. Määrä on suuri, mutta on huomattava, että siihen kuuluvat kaikki lomittajat, joiden täydestä työajasta (7 tuntia 39 minuuttia) puuttuu pienikin osa. Kun lomitettavien päivien keskimääräinen pituus on kasvanut hiukan alle 7 tuntiin, lomittajien osaaikaisuus tarkoittaa sitä, että heidän täydestä työajastaan jää puuttumaan keskimäärin vain noin yksi tunti. Puuttuvien työtuntien määrä tosin vaihtelee yksilötasolla ja alueellisesti. Se on esimerkiksi sika- ja kanatalouteen painottuvilla alueilla suurempi kuin maidontuotantoalueilla. Lomittajatyövoiman puute ei ole toistaiseksi näkynyt kovin voimakkaasti lomitustilastoista. Maatalousyrittäjät ovat keskimäärin voineet käyttää nykyisen 24 päivän lomansa miltei täysimääräisesti. Vuonna 2006 vuosilomaa oli järjestetty keskimäärin 23,3 päivää yrittäjää kohden. Lisäksi sijaisavun määrä on säilynyt suunnilleen entisellä tasolla ja tuetun maksullisen lomittajaavun määrä on jopa lisääntynyt maatalousyrittäjien määrän vähenemisestä huolimatta. Ammattitaitoisen lomittajahenkilöstön saatavuuteen ja lomittajien osa-aikaisuuteen liittyvät kysymykset ovat silti olleet useaan otteeseen esillä muun muassa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen asettamassa lomitusasioiden neuvottelukunnassa sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamissa työryhmissä. Maatalouslomituksen kehittämismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän (STM 2006:40) yhtenä tehtävänä oli selvittää, kuinka lomittajien osa-aikaisuutta voidaan vähentää ja heidän ammattitaitoaan kehittää. Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä teki ehdotuksia näiden kysymysten ratkaisemiseksi. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ryhtyy asteittain toteuttamaan maatalouslomituksen kehittämistyöryhmän ehdotuksia. Vuosilomapäivien lisääminen vuosina 2008 ja 2010 on lisäksi erikseen mainittu hallitusohjelmassa. Muilta osin ei ole vielä olemassa tarkempia suunnitelmia tällä hallituskaudella toteutettavien maatalouslomitusta koskevien uudistusten sisällöstä tai aikataulusta. 2

Ministerin vastaus KK 204/2007 vp Petri Salo /kok ym. Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 204/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Petri Salo /saml. m.fl. Vilka åtgärder vidtar regeringen för att trygga tillgången till avbytarservice för lantbruksföretagare också i fortsättningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Avbytaruppgifter inom husdjursskötsel innebär i allmänhet i enlighet med djurens behov av skötsel morgon- och kvällsarbete. Tiden mellan arbetspassen är svår att fylla med andra avbytaruppgifter så att lantbruksavbytarna kunde få fulla arbetsdagar. De sparåtgärder som vidtagits under de senaste decennierna har ytterligare effektiverat användningen av avbytarnas arbetstid. Målet har varit att staten endast ska ersätta arbetstimmar som avbytarna har använt för att producera avbytarservice eller för därmed sammanhängande annan verksamhet. Följden är att antalet deltidsanställda avbytare i förhållande till heltidsanställda har ökat. Det gör arbetet mindre attraktivt vilket i sin tur kan inverka på tillgången på avbytare. På lokala enheter arbetade 2006 ca 4 500 ordinarie avbytare, av vilka ca 44 procent var deltidsanställda. Antalet är stort, men man bör observera att det omfattar alla avbytare från vilkas hela arbetstid (7 timmar 39 minuter) det fattas ens en liten del. När den genomsnittliga längden på avbytarnas arbetsdagar har ökat till något under sju timmar, innebär deltid för avbytare att deras hela arbetstid i genomsnitt förkortas med bara ca en timme. Antalet uteblivna arbetstimmar varierar visserligen individuellt och lokalt. Det är t.ex. större i områden som domineras av svinoch hönshushållning än i mjölkproduktionsområden. Bristen på avbytararbetskraft har ännu inte synts särskilt tydligt i avbytarstatistiken. Lantbruksföretagarna har i genomsnitt kunnat använda sin nuvarande 24 dagars semester nästan fullt ut. År 2006 höll varje företagare i genomsnitt 23,3 dagar semester. Dessutom har mängden vikariehjälp förblivit på ungefär tidigare nivå och mängden betald avbytarhjälp som stöds har rentav ökat trots minskningen av antalet lantbruksföretagare. Trots det har frågor som gäller tillgången på yrkeskunnig avbytarpersonal upprepade gånger tagits upp bl.a. i den delegation för avbytarfrågor som har tillsatts av Lantbruksföretagarnas pensionsanstalt samt arbetsgrupper tillsatta av social- och hälsovårdsministeriet. Den arbetsgrupp som utredde möjligheterna att utveckla lantbruksavbytningen (SHM 2006:40) hade bl.a. i uppdrag att reda ut hur deltidsarbetet bland avbytarna kan minskas och hur deras yrkeskunnande kan utvecklas. I enlighet med sitt uppdrag framställde arbetsgruppen förslag till lösning av dessa frågor. I regeringsprogrammet konstateras att regeringen stegvis börjar genomföra de förslag som framförts av arbetsgruppen för utveckling av avbytarservicen för lantbrukare. I regeringsprogrammet ingår dessutom ett separat omnämnande om ökade semesterdagar åren 2008 och 2010. I övrigt finns det ännu inga mer detaljerade planer för innehållet eller tiden för de förnyelser av lantbruksavbytningen som ska genomföras under innevarande regeringsperiod. 4

Ministerns svar KK 204/2007 vp Petri Salo /kok ym. Helsingfors den 11 juli 2007 Omsorgsminister Paula Risikko 5