Ympäristölupapäätös. Nro 40/2010/2 Dnro ESAVI/262/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 6.9.2010

Etelä-Suomi Ympäristölupapäätös Nro 40/2010/2 Dnro ESAVI/262/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.9.2010 ASIA Päätös Tramel Oy:n ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ja materiaalien sekä romumetallien käsittelyä, Helsinki. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Tramel Oy Kalkkivuorentie 10 00760 Helsinki TOIMINTA JA SIJAINTI Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto, kierrätys ja käsittely Helsingin kaupunki, Suurmetsä Sienitie 44-46 Kiinteistötunnus: 91-41-164-24 Kiinteistön omistaja: Tarha-Tuote Oy SF Toimialatunnus: 90020 Liike- ja yhteisötunnus: 2184266-1 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 28.12.2009. MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyvät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0223 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 f) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakemus koskee uutta toimintaa. Tramel Oy:llä on vuokrasopimus kiinteistönomistajan Tarha-Tuote Oy SF:n kanssa. Kiinteistönomistaja on antanut suostumuksensa siihen, että kiinteistölle haetaan ympäristölupaa ko. toimintaan. Yrityksellä on ympäristövahinkovakuutus Tapiolassa (312-0677132-8). Yrityksellä on ympäristöjärjestelmä ISO 14001, joka on auditoitu vuonna 2010. Toiminta-alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Kaavamääräyksen mukaan TY-korttelialueella tontille ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön hajua tai muuta ilman pilaantumista tai josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen puoleisella rajalla 55 db(a). Tonttia ei myöskään saa käyttää ympäristöä rumentavaan ja häiritsevään varastointiin. Sienitien itäpuoli toiminta-alueen itäpuolella on kaavoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Toiminta sijoitetaan Helsingin Suurmetsän kaupunginosan kortteliin 41164 kiinteistölle 91-41-164-24. Toiminta sijoittuu teollisuusalueelle, jonka läheisyydessä on asuinrakennuksia. Pohjavesi ja maaperä Toimintapaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin tärkeä I luokan pohjavesialue (Fazerila, 0109252) sijaitsee Vantaan puolella toimintapaikasta noin kilometrin etäisyydellä kaakkoon. Toimintakiinteistöllä ei ole merkintöjä Suomen ympäristökeskuksen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämässä valtakunnallisessa maaperän tilan tietojärjestelmässä.

3 Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Toiminta-alueesta noin 200 300 metriä luoteeseen sijaitsevat Roosinmäen Ketokatkero -niminen luonnonsuojelualue (ERA202304, 6.5.2003) ja Roosinmäen luonnonsuojelualue (YSA205256, 7.12.2009). Kalkkikallion luonnonsuojelualue (YSA019902, 4.9.2009) sijaitsee samoin toiminta-alueesta luoteeseen noin 500 metrin etäisyydellä. Jakomäen pähkinäpensaslehto (LTA010221, 27.2.2001) sijaitsee toiminta-alueesta kaakkoon noin 600 metrin etäisyydellä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat välittömästi Sienitien itäpuolella muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Lähikiinteistöt osoitteissa Sienitie 42 ja 48 ovat teollisuuskiinteistöjä ja kiinteistöt osoitteissa Sienitie 43, 47, 51 ja 55 ovat asuinkiinteistöjä. Melu, tärinä, liikenne ja muu kuormitusalueella Toiminta sijoittuu teollisuusalueelle, jota reunustavat Vanha Porvoontie sekä Lahdenväylä. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Toiminnot Tramel Oy:n tarkoituksena on käsitellä sähkö- ja elektroniikkamateriaalia sekä vastaanottaa romumetalleja, akkuja, loisteputkia ja energiansäästölamppuja. Toimintakiinteistöllä tapahtuu sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) käsittelyä. Ne laitteet, joita ei voida uudelleen käyttää, käsitellään ja kierrätetään. Kierrätystoiminta tullaan suorittamaan sisätiloissa. Kierrätyksestä tulevat tuotteet tullaan lähettämään teollisuuden raaka-aineiksi tai käsittelyluvan omaaviin käsittelylaitoksiin. Toiminta harjoitetaan arkisin ja lauantaisin klo 6.00 22.00 ja sunnuntaisin klo 9.00 15.00. Toiminta tulee työllistämään noin 5 ihmistä. Käsiteltävän materiaalin määrä on alle 5 000 t/a. Tramel Oy:n toimintoja ovat vastaanotto, uudelleenkäyttö, materiaalinkierrätys ja tuotteiden lähettäminen. Vastaanotossa otetaan tavara vastaan ja lajitellaan tulevien prosessien varalle. Uudelleenkäytössä tuote testataan, korjataan ja lähetetään myyntiin kierrätystavarataloon tai suoraan uudelleenkäyttäjälle. Materiaalinkierrätyksessä laite käsitellään siten, että ensin poistetaan ongelmajätteet sekä työturvallisuuteen liittyvät riskit, jonka jälkeen suoritetaan materiaalin hyötykäyttö. Lähetystoiminnassa syntyneet tuotteet pakataan asianmukaisesti ja lähetetään eteenpäin teollisuuden raaka-aineeksi. Toiminta tapahtuu kokonaisuudessaan sisällä tuotantotiloissa.

4 Jätteiden alkuperä Jätteenkäsittelylaite Jätteen käsittelyssä käytetään hidaskierroksista momenttileikkuria, jota voidaan käyttää mm. muovitynnyrien ja muun muovijätteen, sähköjohtojen ja kaapelien, elektroniikkaromun, kevyiden applikaatioiden ja adapterien sekä poikkeutuskelojen leikkauskäsittelyyn. Leikkuri koostuu leikkauskammiosta, joka sisältää kaksi eri nopeuksilla pyörivää leikkaavaa roottoria. Leikattava materiaali syötetään leikkurin yläpuolisen suppilon kautta leikkaustilaan. Roottorien kiekot hakasineen pakottavat materiaalin tilan keskelle, josta materiaali kulkeutuu roottorin kiekkojen välistä. Elektroninen ohjausyksikkö valvoo mahdollisia ylikuormitustapauksia. Ylikuormituksen tapahtuessa leikkuri suorittaa automaattisesti peruutuskierron ja jatkaa sen jälkeen normaalia toimintaansa. Raaka-aineet, kemikaalit ja energiankäyttö Toiminnassa käytetään raaka aineena sähkö- ja elektroniikkaromuista syntyvää kierrätysmateriaalia, muovia ja muuta purkaustoiminnasta syntyvää materiaalia. Vastaanotettavat ja käsiteltävät materiaalit sekä niiden määrät on esitetty taulukossa 1. Konttori-, sosiaali- ja tuotantotilojen lämmitykseen ja valaistukseen käytetään sähköä. Lisäksi koneet ja laitteet toimivat sähköllä. Niiden käyttöön varastoidaan vähäisiä määriä voitelu- ja voimansiirtoaineita. Taulukko 1. Toiminnassa vastaanotettavat ja käsiteltävät SE-materiaalit, muut jätteet sekä niiden arvioidut vuosittaiset käsittelymäärät. Materiaali Jätenimike Määrä (t/a) sähkö- ja elektroniikkalaitteet 20 01 35* alle 3 000 20 01 36 epäkurantit tai käyttämättömät tuotteet 20 01 35* 20 01 36 metallit 20 01 40 1 500 kuiva-akut 16 06 05 250 lyijyakut 16 06 01* muovi 20 01 39 150 loisteputket 20 01 21* 100 energiansäästölamput 20 01 21* yhteensä alle 5000 * = ongelmajäte SE-romut ja metallit ovat peräisin yrityksiltä ja julkiselta sektorilta sekä kotitalouksilta. Edellä taulukossa 1 esitetty metalliromu tulee pääasiassa SEromun mukana, samoin muovijäte on pääasiassa peräisin SE-romusta. Akut, loisteputket ja energiansäästölamput tulevat muista lähteistä kuin SE-romun vastaanotosta.

5 Varastointi Kaikki varastointi tulee tapahtumaan sisätiloissa ja katetussa kylmähallissa. Käytetyt voiteluaineet säilytetään asianmukaisesti valuma-altaalla varustetussa öljykatoksessa tai kaksoisvaippasäiliössä. Jätevedet ja vedenkulutus Liikenne Toiminnassa käytetään vettä pääasiassa konttori- ja sosiaalitiloissa. Toiminnassa ei käytetä prosessivettä. Käytettävä vesi hankitaan kaupungin vesilaitokselta. Kiinteistö on liitetty kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Jätevesiä syntyy ainoastaan sosiaalitiloista ja ne johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Liikennemäärät toimintakiinteistölle ovat noin 20 liikennesuoritetta vuorokaudessa. Sisään tuleva ja ulos lähtevä materiaali toimitetaan pääsääntöisesti kuorma- ja pakettiautoilla. Liikennöinti suoritetaan Korvasienentie, Vanha Porvoontie ja Kehä III kautta. Hakemuksen mukaan melua aiheutuu lähinnä vain tavaraliikenteestä, eikä melu ylitä valtioneuvoston ohjearvoja eikä melutasoja lähimmillä asuinalueilla. Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnat toteutetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaan. Hakemuksen mukaan toiminta edesauttaa alueellisen jätesuunnitelman toteutumista ja siten myös valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Kaikki hyödynnettävät jätteet ohjataan hyötykäyttöprosessiin. Toiminta tapahtuu sisätiloissa. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet käsitellään SER-direktiivin, jätelain ja SER-asetuksen mukaisesti. Käytettävät koneet ja laitteet ovat tarkoitukseen soveltuvia sekä markkinoiden uusinta tekniikkaa. Onnettomuustapauksia varten laaditaan toimintaohjeet. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Saniteettivedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Päästöjä vesistöön ei ole. Päästöjä ilmaan aiheutuu lähinnä tavaraliikenteessä autojen pakokaasupäästöistä, joten päästöt ilmaan ovat vähäisiä.

6 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu Toiminta suoritetaan sisätiloissa, joten päästöjä maaperään ja pohjaveteen ei synny. Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja lähimpään pohjavesialueeseen on matkaa noin kilometri. Hakemuksen mukaan melua aiheutuu lähinnä vain tavaraliikenteestä, eikä melu ylitä valtioneuvoston asetuksen (993/1992) ohjearvoja eikä melutasoja lähimmillä asuinalueilla. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Toiminnasta aiheutuvia jätteitä ovat konttori- ja sosiaalitiloista syntyvät jätteet sekä vastaanotettavan materiaalin mukana tuleva ei-kierrätettävä aines. Jätteet toimitetaan sopimusperäisesti asianmukaisiin hyötykäyttölaitoksiin tai käsittelylaitoksiin, joilla on käsittelylupa tai vaihtoehtoisesti lupa loppusijoitukseen. Toiminnassa arvioidaan muodostuvan akku- ja paristojätettä (16 02 15) enintään 5 t/a sekä loisteputkijätettä samoin enintään 5 t/a. Akku- ja paristojäte sekä loisteputket toimitetaan ongelmajätekäsittelyyn. Muut syntyvät jätteet kuten näytöt (16 02 13), metallit (16 02 16), piirilevyt (16 02 16), muovit (16 02 16) ja kaapelit (16 02 16) toimitetaan hyötykäyttöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Melun vaikutukset Hakemuksen mukaan melusta ei aiheudu vaikutuksia ympäristöön, koska toiminta suoritetaan sisätiloissa. Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin Toiminta ei vaikuta luonnonsuojelualueisiin, koska toiminta on sisätiloissa ja pienimuotoista sekä sijoittuu sille kaavassa varatulle alueelle. Vaikutus pintavesiin ja vesistöihin Vaikutus ilmaan Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia pintavesiin tai vesistöihin. Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutukset ilmaan ovat vähäisiä.

7 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Toiminnalla ei ole vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen eikä ihmisten terveyteen. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisia toimintaan liittyviä riskejä tai onnettomuus- ja häiriötilanteita ovat koneiden hydrauliikkavuodot sekä liikenteeseen ja koneisiin liittyvät henkilövahinkoriskit. Riskit ovat erittäin pienet. Tramel Oy kouluttaa henkilöstöään varoasioissa. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Toiminnassa tullaan pitämään kirjaa vastaanotetuista ja käsitellyistä materiaaleista sekä niiden toimituspaikoista ja kuljettajista. Lisäksi varmistetaan, että materiaali täyttää vastaanottoehdot ja laatuvaatimukset. Tiedot raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Hakemuksen mukaan vaikutustarkkailua ei ole esitetty, koska vaikutuksia ympäristöön ei ole. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Tramel Oy hakee lupaa aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen, vaikka päätökseen haettaisiinkin muutosta. Perusteluina Tramel Oy esittää, että toimipaikka on valmiina toimimaan ympäristölain ja SER-asetuksen mukaisesti. Yritys kehittää toimintojaan ympäristöjärjestelmän mukaisesti eikä toiminnasta uskota olevan mitään ympäristöllisiä haittoja. Aloitusluvan vakuudeksi esitetään 1 000 euroa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 11.3.2010.

8 Hakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla 11.5.2010 10.6.2010. Kuulutuksesta ei ole ilmoitettu lehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tulevalle toimintakiinteistölle on suoritettu tarkastus 22.4.2010. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Helsingin kaupungin ympäristö- ja terveysviranomaisilta sekä Helsingin kaupunginhallitukselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue esittää 30.6.2010 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyssä on noudatettava valtioneuvoston asetusta sähkö- ja elektroniikkaromusta (852/2004). Varastointi- ja esikäsittelypaikoissa on oltava asetuksen mukainen nestetiiviiksi pinnoitettu alue ja tarkoituksenmukaiset varastointi säiliöt vaarallisten jätteiden varastointia varten. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohjaveteen, vesistöön ja viemäriin on estettävä. Työkoneiden ja muiden koneiden käyttöön tarkoitetun polttoaineen varastointiin käytettävän säiliön on oltava kaksoisvaipallinen. Varastoitaessa polttoainetta muussa kuin kaksoisvaipallisessa säiliössä, on sen ja muiden nestemäisten ongelmajätteiden varastointiin käytettävien astioiden varastointitilan oltava metallirakenteinen, valuma-altaallinen tila. Mahdollisista vuodoista ei saa aiheutua maaperän, pohjaveden eikä vesistön pilaantumisen vaaraa. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Mikäli roskaantumista pääsee tapahtumaan, on alue siivottava viivytyksettä. Ympäristölupapäätöksessä tulee kiinnittää huomiota piha-alueella varastoitavien jätteiden varastointimäärään ja -tapaan sekä laatuun. Piha-alueen varastointialue tulee olla aidattu ja lukittu siten, että ulkopuoliset eivät pääse jätteisiin käsiksi. Jätteiden eteenpäin toimittaminen tulee tapahtua riittävän usein, ettei alueelle pääse muodostumaan ympäristöä ja maisemaan rumentavaa varastoa. Toiminnanharjoittajan vuosittain suorittaman raportoinnin helpottamiseksi

tulee toiminnassa muodostuvien jätteiden kuusinumeroiset jätekoodit merkitä selkeästi näkyvillä ympäristölupapäätökseen. 9 Helsingin kaupunginhallitus esittää 2.7.2010 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Hanke sijoittuu Heikinlaakson teollisuusalueen pohjoisosaan. Sienitien pohjoisosassa, jonne hanke sijoittuu, on alueen erityispiirteenä teollisuusja asuintonttien sijoittuminen hyvin lähelle toisiaan kadun eri puolille. Kaupunginhallitus katsoo, että raskasta ajoneuvoliikennettä tontille ei viereisen pientaloasutuksen vuoksi tulisi ohjata Sienitien puolelta, vaan keskittää kyseinen liikenne nykyisen tilanteen mukaisesti Korvasienentien puolelle. Kaupunginhallitus puoltaa Tramel Oy:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta esittää 1.6.2010 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Ympäristölautakunta puoltaa Tramel Oy:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Ympäristölautakunnan mielestä hakemuksen käsittelyssä tulee kiinnittää huomiota siihen, että ulkovarastoalue pysyy hyvässä järjestyksessä. Vastaanotettavien laitteiden ja käsitellyn materiaalin varastointi on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu roskaantumista tai haitallisen aineen pääsyä maaperään tai viemäriin. Jos materiaaleja joudutaan varastoimaan ulkona, on sellainen materiaali, josta saattaa liueta haitallisia aineita, varastoitava siten peitettynä, ettei sadevesi pääse materiaalien kanssa kosketuksiin. Kemikaalit ja ongelmajätteet on varastoitava siten, etteivät ne pääse onnettomuustapauksissa maaperään tai viemäriin. Toiminnasta ei saa aiheutua häiritsevää melua ympäristöön. Päiväaikaan (klo 7 22) toiminnasta aiheutuva melu (L Aeq ) saa lähimmillä asuinkiinteistöillä olla enintään 55 db ja klo 6 7 enintään 50 db. Poikkeuksellisista tilanteista tulee ilmoittaa myös ympäristökeskukselle. Toimintaa koskeva yhteenveto tulee toimittaa vuosittain myös ympäristökeskukselle. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesti muutoksenhausta huolimatta. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista eikä aloittaminen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Muistutukset ja mielipiteet Rajanaapureille ja muille asianosaisille on varattu 4.5.2010 päivätyllä kirjeellä mahdollisuus jättää hakemuksen johdosta muistutus tai mielipide.

10 As Oy Säästökylä esittää 28.5.2010 saapuneessa muistutuksessaan mm. seuraavaa: As Oy Säästökylä on 26 vuotta vanha 21 asunnon paritaloyhtiö Vanhan Porvoontien ja Sienitien välissä. Säästökylän ja korttelin muiden tonttien asunnoista suuntaa arkipäiväisin lähes 30 lasta kulkunsa kouluihin tai päiväkoteihin Vanhan Porvoontien yli. Heikinlaakson teollisuusalueen pohjoisosan kaavamuutoksen yhteydessä tehdyn liikennelaskelman mukaan oli pari vuotta sitten kaupunkien rajalla Vanhan Porvoontien ruuhkatuntien liikenne noin 1 200 autoa molempiin suuntiin. Sen jälkeen liikennettä on lisännyt mm. Oy Hartwall Ab:n keskusvaraston toiminnan käynnistyminen Tattarinharjun teollisuusalueella. Ruuhkatuntien liikenne, auto kolmen sekunnin välein, on vaarallista jalankulkijoille ja kevyelle liikenteelle, lisäksi se myös häiritsee asukkaita. EU:n ympäristödirektiivin edellyttämä meluntorjunnan toimintasuunnitelma on laadittu Vanhalle Porvoontielle. Se edellyttää meluntorjuntatoimenpiteitä Vanhalle Porvoontielle Helsingin kaupungin toimesta ja kuuloetäisyydelle olevalle Lahdenväylälle Tiehallinnon toimesta. Tarvittavia toimenpiteitä olisivat meluaidat ja -muurit sekä liikenteen vähentäminen tekemällä miniliittymä Lahdenväylälle Suurmetsäntieltä ns. Jakomäen liittymä. Tämä liittymä kääntäisi teollisuusalueiden liikenteestä melkoisen osan suoraan Lahdenväylälle, eikä ne enää, niin kuin nyt, kuormittavat Heikinlaakson lisäksi Jakomäen ja Suurmetsän tiestöä. Helsingin kaupunki puoltaa Jakomäen liittymää ja meluaitoja, mutta ei ole pystynyt osoittamaan rahoitusta alueellemme ihmisten turvallisuuteen ja melun torjuntaan. Tiehallinto on taas koko ajan vastustanut liittymää Jakomäen kohdalla ja vaikka onkin hyväksynyt melumuurit Lahdenväylän molemmille puolelle, ei ole varannut niille rahoitusta. As Oy Säästökylä ei vastusta uuden teollisuustoiminnan sijoittumista alueelle. Ei varsinkaan ko. sähkö- ja elektroniikkajätteen käsittelyä ja materiaalien kierrättämistä, vaan se odottaa Helsingin kaupungilta uuden teollisuuden tuoman lisääntyvän liikenteen haittojen torjuntatoimiin rahoitusta. As Oy Säästökylä esittää, että kaupunkisuunnittelulautakunta ympäristölupaa puoltavalla päätöksellään samalla käynnistää Vanhan Porvoontien meluaitojen suunnittelun ja rakentamisen sekä painoarvollaan saa Tiehallinnon varaamaan rahaa sekä Jakomäen miniliittymän että Lahdenväylän melumuurien suunnitteluun ja rakentamiseen. BB esittää 2.6.2010 saapuneessa muistutuksessa mm. seuraavaa: Muistuttaja asuu hakijan naapurustossa. Haetut uuden toiminnan toimintaajat ovat muistuttajan mielestä ympäristömelun kannalta haitalliset. Aikai-

sin aamulla, iltamyöhällä ja viikonloppuna ei toivota melua aiheuttavan toiminnan lisääntymistä. 11 Yrityksen toiminta aiheuttaa jo nyt päiväsaikaan huomattavaa kuormausmelua (liikennemelu, pamauksia, rysäyksiä, kippauksia vaihtolavoille). Jätelava on nimenomaan asutuksen/naapurien puolella, joten toivotaan vähintäänkin melua aiheuttavan toiminnan paikan miettimistä. Vaikka itse toiminta hakemuksen mukaan tapahtuu sisätiloissa, on jätteiden kippaus ulkona päivittäistä. CC esittää 3.6.2010 saapuneessa muistutuksessaan mm. seuraavaa: Muistuttajan mielestä ei ole mitään syytä myöntää uusia lupia Heikinlaaksoon lisäämään päivittäistä liikennemelua, niin kauan kunnes saadaan meluesteet Vanhalle Porvoontielle ja Lahdenväylälle. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu hallintolain 34 :n mukaisesti 30.6.2010 ja 2.7.2010 päivätyillä kirjeillä sekä 5.8.2010 päivätyllä sähköisellä kirjeellä mahdollisuus vastineen jättämiseen annetuista lausunnoista ja muistutuksista sekä luvan käsittelyssä kertyneestä aineistosta sekä lupaluonnoksen kertoelmaosasta. Hakija esittää 22.7.2010 saapuneessa vastineessaan mm. seuraavaa: Käytössä on kaksi trukkia, joista toinen on sähkökäyttöinen ja toinen dieselkäyttöinen. Dieselkäyttöisen trukin polttonesteet ja voiteluaineet säilytetään niille merkityssä paikassa asianmukaisissa säiliöissä Tramel Oy:n toimintakiinteistön sisätiloissa ja ne säilytetään asetusten, direktiivien ja lakien mukaisesti. Yhtiön autot tankataan huoltoasemilla, joten säilytettävää polttonestettä ei Tramel Oy:n toimintakiinteistöllä kuorma-autoja varten ole. Tramel Oy:llä on käytössä ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on auditoitu 19.4.2010 (SP Technical Research Institute of Sweden). Tramel Oy toimii pääsääntöisesti arkisin klo 8.00 16.00. Poikkeustapauksissa, joita tulee harvoin, voi työaika venyä arkisin enintään klo 18.00 saakka. Viikonlopputyöstä, jos sellaista edes tapahtuu, ei aiheudu ympäristölle 55 db:n ylittävää melua. Muistuttaja BB:n mainitsema jätelava, joka muistuttajan mielestä aiheuttaa melua, on siirretty uuteen paikkaan noin 100 m aikaisemmasta paikasta pohjoiseen. Metallilava on ympäröity häkeillä vaimentamaan kippaamisesta aiheutuvaa melua. Näin ollen mahdolliset meluhaitat on siirretty poispäin Sienitien asunnoista. Tramel Oy:n kuljetuksen tapahtuvat Vanhalta Porvoontieltä Korvasienentien kautta Tramel Oy:n tiloihin eikä Tramel Oy:ltä tapahtuva liikenne kulje

Sienitien kautta, samoin kuin mainittu metallilava on jo siirretty paikkaan, jossa se ei häiritse Sienitien asukkaita. CC:n muistutukseen hakija toteaa, että Tramel Oy ei lisää Sienitien liikennettä, eikä myöskään Heikinlaakson liikennettä. Tällä hetkellä autoja kulkee noin 3 4 päivässä, joka on suurin piirtein sama määrä, minkä edellinen yrittäjä toteutti samassa osoitteessa. Tramel Oy:n autot eivät käytä Sienitietä, vaan Vanhaa Porvoontietä ja Korvasienentietä. Näin ollen Sienitie on rauhoitettu kokonaan tavaraliikenteeltä hakijan toimesta. 12 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Tramel Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan sähkö- ja elektroniikkaromun (SEromu) vastaanottoon, käsittelyyn ja välivarastointiin sekä romumetallien, akkujen, loisteputkien ja energiansäästölamppujen vastaanottoon ja välivarastointiin Helsingin kaupungin Suurmetsässä sijaitsevalla kiinteistöllä 91-41-164-24 osoitteessa Sienitie 44-46 seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vastaanotettavat jätteet 1. Tramel Oy saa vastaanottaa ja käsitellä sähkö- ja elektroniikkaromua enintään 3 000 t/a ja muita hakemuksen mukaisia jätteitä ja jätemääriä yhteensä enintään 2 000 t/a. Käsiteltävä sähkö- ja elektroniikkaromu ja muovijäte ei saa sisältää nestemäisiä ongelmajätteitä. Kerralla varastoitavan jätteen määrä saa olla enintään noin 200 tonnia, josta ongelmajätteiden osuus saa olla enintään 25 tonnia. 2. Laitoksella ei saa ottaa vastaan muita jätteitä. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole tässä ympäristöluvassa sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on huomioitu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. Toiminta-aika 3. Laitoksella saa harjoittaa toimintaa arkisin maanantaista perjantaihin arkipyhät pois lukien, klo 7.00 22.00 ja lauantaisin klo 7.00 18.00 yleiset juhlapäivät pois lukien. Melu 4. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu toiminnan vaatima liikenne mukaan lukien ei saa ylittää päivällä klo 7.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla.

13 Jätteiden varastointi, käsittely ja kuljetus 5. Toiminta-alue on aidattava ja alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminta on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Mikäli roskaantumista pääsee tapahtumaan, ympäröivät lähialueet on siivottava viivytyksettä. 6. Sähkö- ja elektroniikkaromu on varastoitava ja esikäsiteltävä valtioneuvoston sähkö- ja elektroniikkaromusta antaman asetuksen (852/2004) liitteen 3 kohtien 1. ja 2. mukaisesti asianmukaisella nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä. Sähkö- ja elektroniikkaromun varastointi- ja käsittelypaikassa on oltava vedenkestävä kate tarkoituksenmukaisilla alueilla sekä vaaka jätteiden painon mittaamiseksi. Lisäksi varastointi- ja käsittelypaikassa on oltava tarkoituksenmukaiset varastointisäiliöt paristojen yms. muiden vaarallisten jätteiden varastointia varten. Muita jätteitä saa varastoida ulkona lavoilla. Eri jätejakeet on varastoitava toisistaan erillään. 7. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohjaveteen ja viemäriin on estettävä. Ongelmajätteet, kuten öljyt, öljyiset jätteet, kondensaattorit, elohopeakytkimet, akut, paristot, piirikortit ja radioaktiiviset laitteet sekä kuvaputkien pinnassa oleva loisteaine, on varastoitava katetussa tilassa sekä tiiviillä, nestettä läpäisemättömällä alustalla siten, kuin niistä on erikseen säädetty valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava reunakorokkein varustetussa tilassa. Ongelmajätteiden varaston on oltava lukittava. 8. Vastaanotetusta ja esikäsitellystä edelleen jatkokäsittelyyn toimitettavasta sähkö- ja elektroniikkaromusta on poistettava kaikki nesteet ja ainakin seuraavat aineet, valmisteet ja komponentit: polykloorattuja bifenyylejä (PCB) sisältävät kondensaattorit elohopeaa sisältävät jätekomponentit paristot matkapuhelinten ja muiden laitteiden piirilevyt (>10 cm 2 ) väriainekasetit, nesteet ja tahnat sekä väriaineet bromattuja palonestoaineita sisältävät muovit asbestijätteet ja asbestia sisältävät komponentit katodisädeputket täysin halogenoidut kloorifluorihiilivedyt (CFC), osittain halogenoidut kloorifluorihiilivedyt (HCFC) tai fluorihiilivedyt (HFC) kaasupurkauslamput nestekidenäytöt (>100 cm 2 ) ja tarvittaessa niiden kotelot sekä kaikki näytöt, joiden taustavalona on kaasupurkauslamppu ulkopuoliset sähkökaapelit tulenkestäviä keraamisia kuituja sisältävät komponentit radioaktiivisia aineita sisältävät komponentit vaarallisia aineita sisältävät elektrolyyttikondensaattorit.

14 Edellä mainitut aineet, valmisteet ja komponentit on käsiteltävä tai hyödynnettävä jätelain (1072/1993) 6 :n mukaisesti. 9. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltavia jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen energia. 10. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. 11. Jätteet on kuljetettava siten, ettei niitä kuljetuksen aikana pääse leviämään ympäristöön. Toimintaan liittyvät jätteiden kuljetukset on järjestettävä siten, että kuormauksista ja kuljetuksista ei aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ihmisille tai ympäristölle. Kaikki jätteet on kuljetettava kunkin jätteen kuljetukseen soveltuvilla asianmukaisilla kuljetusvälineillä. 12. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on alueellisen ympäristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon merkitsemisestä. Jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. 13. Jätteiden kansainvälisissä siirroissa on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1013/2006 jätteiden siirrosta ja jätelain 8 luvun määräyksiä jätteen siirrosta. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi 14. Työkoneissa käytettävät polttoaineet, öljyt ja kemikaalit on varastoitava ja työkoneiden tankkaukset on tehtävä siten, että vuodot maaperään estetään. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja vähintään 100 %:n suoja-altaalla.

15 Varautuminen vahinkotilanteisiin 15. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Vahingon tai onnettomuuden varalle on laitoksella oltava aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaalia ja astioita kerätyille aineille. Laitoksella on myös oltava riittävä alkusammutuskalusto. Vastaava hoitaja Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tramel Oy:n on laadittava suunnitelma toimimisesta onnettomuus-, häiriöja muissa vahinkotilanteissa. Suunnitelman mukaiset ohjeet on oltava kaikkien toimipaikalla työskentelevien tiedossa. 16. Laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. Kirjanpito 17. Laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä määräyksessä 18. esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot (kuten vastaanotetut jätteet, edelleen toimitetut jätteet ja häiriötilanteet). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Raportointi 18. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot:

16 vastaanotetun sähkö- ja elektroniikkaromun ja muiden jätteiden ja ongelmajätteiden määrät, laatu, alkuperä ja toimittajat sekä toimitusajankohdat käsittelyn ja/tai varastoinnin jälkeen edelleen toimitettujen hyödynnettävien tavanomaisten jätteiden ja ongelmajätteiden määrät, jätenimikkeet, toimittajat, toimituspaikat sekä toimitusajankohdat laitoksen muussa toiminnassa syntyvien tavanomaisten jätteiden ja ongelmajätteiden määrät, jätenimikkeet, toimittajat, toimituspaikat sekä toimitusajankohdat raportointivuoden lopussa varastossa olevien tavanomaisten jätteiden ja ongelmajätteiden määrät ja jätenimikkeet tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Toiminnan lopettaminen 19. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma jätehuoltoa ja maaperänsuojelua koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Vakuus 20. Tramel Oy:n on asetettava Sienitie 44-46:ssa sijaitsevalle toiminnalle 3 000 euron vakuus kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Vakuus asetetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vakuus voidaan asettaa esim. pankkitakauksena tai pankkitalletuksena. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Tramel Oy:n Helsingin Suurmetsässä sijaitsevan pääasiassa SE-romua käsittelevän jätteenkäsittelylaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan

tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, laatu ja ympäristöluvan vaatimukset huomioon ottaen käytettävissä ympäristönsuojelulain 42 :n 4 momentissa tarkoitettu riittävä asiantuntemus. Lupamääräysten yleiset perustelut Toiminta-alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kaavamääräyksen mukaan TY-korttelialueen tontille ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön hajua tai muuta ilman pilaantumista tai josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen puoleisella rajalla 55 db (A). Tonttia ei myöskään saa käyttää ympäristöä rumentavaan ja häiritsevään varastointiin. Sähkö- ja elektroniikkaromujen käsittely tapahtuu sisätiloissa. Toimintakiinteistölle liikennöinti tapahtuu Korvasienentien kautta. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Tramel Oy:n toiminta edistää SE-laitteiden uudelleen käyttöä sekä materiaalien kierrätystä. Päätöksessä on annettu määräykset toimintojen ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat päästöjä maahan, pinta- ja pohjavesiin ja ilmaan sekä jätteitä, melua ja toiminnan kirjanpitoa ja ne ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen estämiseksi. Päästöt maaperään estetään huolehtimalla jätteiden asianmukaisesta varastoinnista. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvojen ja päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäis- 17

tään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on lisäksi annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätteet on käsiteltävä jossakin lähimmistä asianmukaisista jätteen käsittelypaikoista. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Jätteen laitos- ja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Laitoksella voidaan vastaanottaa nestemäisiä ongelmajätteitä sisältävää SE-romua, kuten kylmälaitteita, mutta ne on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa laitteiden käsittelyyn. (YSL 43, 45 ) Määräys 2. Tuotavien jätteiden laatua valvoo alueen henkilökunta. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 :n perusteella velvollinen, jos kuormaa ei jätelain 9 :n mukaan palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15 ) Määräys 3. Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnasta aiheutuvaa melua ajallisesti. Toiminnasta tuleva melu aiheutuu pääosin jätekuormien lastaamisesta, purkamisesta ja kuljetuksista. Toiminta-paikan välittömässä läheisyydessä Sienitien itäpuolella on pysyvää asutusta. Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannusaattoa, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, 1. ja 2. joulupäivää sekä uudenvuodenaattoa. (YSL 43, JL 6, JA 8, NaapL 17 ) 18

Määräys 4. Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7.00 22.00). Määräyksessä 4 laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Määräys 5. Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksen on oltava sellainen ja sitä on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu haju- tai meluhaittaa eikä maaperän pilaantumista, pinta- ja pohjavesien pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. Mikäli roskaantumista tapahtuu, on lähialue siivottava viivytyksettä. (YSL 7, 8, 43, JL 6, 19, JA 8, NaapL 17 ) Määräys 6. Sähkö- ja elektroniikkaromun esikäsittelystä ja varastoinnista annetaan määräykset valtioneuvoston asetuksessa sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (852/2004). Sähkö- ja elektroniikkaromu sisältää terveydelle ja ympäristölle haitallisia komponentteja, jonka vuoksi sitä on varastoiva asianmukaisesti ja pidettävä erillään muista jätteistä. Tämä edistää myös jätteiden hyötykäyttöä ja käsittelyä. Koska alueella liikkuu myös asiakkaita, on varmistettava, että ulkopuoliset eivät pääse käsiksi SE-romusta erotettuihin komponentteihin. Osa romusta on luokiteltu jätelaissa jäteasetuksessa tarkoitetuksi ongelmajätteeksi. (JL 6, VNA 852/2004) Määräys 7. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa sähkö- ja elektroniikkalaitteista poistetut vaaralliset osat (16 02 15), loisteputket ja raskasmetalleja sisältävät paristot ja akut ovat jäteasetuksen 3 a :n mukaisesti ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) tarkoittamia ongelmajätteitä, joiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen käsittely on hyväksytty. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Ongelmajätteiden asianmukainen merkintä on tärkeää myös onnettomuus- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Jätelain 6 :n mukaan erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin. Valtioneuvosto on antanut päätöksen (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista ja ongelmajätteiden 19

pakkaamisesta ja merkitsemisestä. (JL 6, JA 3 a, 6, VNA 852/2004, VNp 659/1996, YMA 1129/2001) Määräys 8. Valtioneuvoston asetuksen sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (852/2004) liitteen 2 kohdassa 2 on lueteltu aineet, valmisteet ja komponentit, jotka on poistettava kaikesta erikseen kerätystä sähkö- ja elektroniikkaromusta. Määräys on annettu edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen vaatimusten mukaisena. Edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen 7 :n 4 momentin mukaan sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyä koskevaan ympäristölupaan on sisällytettävä määräykset muun muassa SEromusta poistettavista aineista, valmisteista ja komponenteista. (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15, 19, JA 3 a, 7, 8, NaapL 17, YMA 1129/2001, VNA 852/2004) Määräys 9. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. (YSL 43, 45, JL 6, 15, JA 3, 3 a, YMA 1129/2001) Määräys 10. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. (YSL 43, 45, JL 6, 15, JA 5, 6, VNp 659/1996, YMA 1129/2001) Määräys 11. Jätteiden kuljettaminen ja käsittely on suoritettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Jäteasetuksen 7 :n mukaan jätteiden kuljetus on järjestettävä siten, että siitä aiheutuva melu ja muut häiriöt ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätelain 19 :ssä kielletään roskaaminen, jos siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyvyyden vähentymistä tai maaperän laadun huonontumista tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. Jätelain 20 :n mukaan roskaaja on velvollinen puhdistamaan roskaantuneen alueen. (YSL 43, 45, JL 6, 9, 19, 20, JA 7, NaapL 17 ) Määräys 12. Jätelain 8 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen kuljetuksen järjestämisestä ja 9 :n mukaan kuljetuksen suorittajan on huolehdittava siitä, että jätteet kuljetetaan asianmukaisella tavalla ja toimitetaan jätteen haltijan ilmoittamaan paikkaan. Jätelain 15 :n mukaan jätteet voidaan luovuttaa vain hyväksytylle vastaanottajalle. (YSL 43, 45, JL 8, 9, 15 ) Määräys 13. Jätteiden siirtoja säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006 jätteiden siirrosta sekä lisäksi pääasiassa jätelain 8 luvun määräykset. Jätelain 36 :n nojalla Suomen ympäristökeskus on em. jätteensiirtoasetuksessa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen ja yhteyshenkilö. (YSL 45, JL 36, 45, 46 ) 20