II Työfysioterapeuttien toimintaympäristö ja koulutus Sirpa Rauas-Huuhtanen 29.12.2015 Tähän artikkeliin on tiivistetty työfysioterapeutin tehtävissä kokopäivä- (N 143) tai osa-aikatyötä (N 41) tekevien työfysioterapeuttien työn sisältöä ja koulutusta koskevien vastauksien tulokset. Osassa vastauksia tuloksia käsitellään erikseen seitsemän työterveys- tai kuntoutuspalveluja tuottavan tahon osalta (Taulukko 1.). Vastaajista (N 184) työterveyshuoltotiimissä työskenteli 91 % vastaten yrityksen/ yritysten työfysioterapiapalveluista kokonaisuutena. Lisäksi pieni osa heistä tuotti työterveyshuollolle tai yrityksille yksittäisiä, projektiluontoisia palveluja. Tällaisia olivat esimerkiksi työpaikkakäynnit, terveystarkastukset ja testaukset, ergonomiset selvitykset, työympäristön suunnittelu, erilaiset neuvonta- ja ohjauspalvelut, ryhmien ohjaus, luennot ja teemapäivät sekä kuntoutuspalvelut. Loput vastaajista (9 %) toimivat joko kuntoutuksen piirissä tai ammatinharjoittajina mm. konsultin tehtävissä, pitivät akuutti- ja muuta fysioterapian vastaanottotoimintaa työterveyshuollossa tai vastasivat opiskelijoiden työfysioterapiapalveluista tai toimivat toisen asteen ammatillisen erityisopetuksen tehtävissä. Vastaushetkellä (touko-/kesäkuu 2015) uudistettuun Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön (2014) oli työfysioterapeutin tehtäviä tekevistä tutustunut 22 % hyvin, 68 % jonkin verran ja 10 % ei lainkaan. Työn dokumentoinnissa 97 % käytti työterveyshuollon tai muita sähköisiä järjestelmiä. Rakenteiseen kirjaamiseen tai Kanta-järjestelmään oli vastaushetkellä tutustunut 73 % vastaajista. 1. Työnantajataho Työfysioterapeutin tehtävissä työskentelevien työnantajatahot jakautuivat siten, että noin neljännes työskenteli yksityisessä lääkärikeskuksessa, hoito- tai tutkimuslaitoksessa, neljännes kunnallisessa työterveysyksikössä, liikelaitoksessa tai osakeyhtiössä ja lähes neljännes omassa yrityksessä, toiminimellä tai ammatinharjoittajana. Terveyskeskuksissa työskenteli joka kymmenes työfysioterapeutti. Työfysioterapeuttien työnantajista oli vähiten edustettuina yritysten yhteinen työterveysasema, yrityksen oma, integroitu työterveysyksikkö, kuntoutuslaitos tai julkisen sektorin sairaala (Taulukko 1.). 1
Taulukko 1. Työfysioterapeutin tehtävissä (N 184) työskentelevien työfysioterapeuttien työnantajataho (taulukkoon on valittu ensisijainen työnantajataho). Työnantajataho N % Yksityinen lääkärikeskus, hoito- tai tutkimuslaitos 48 26 Kunnallinen työterveysyksikkö, liikelaitos tai osakeyhtiö 46 25 Oma yritys tai toiminimi (myös ammatinharjoittaja) 44 24 Terveyskeskus 18 10 Yritysten yhteinen työterveysasema, työterveys ry 10 5 Yrityksen oma/ integroitu työterveysyksikkö 7 4 Kuntoutuslaitos 8 4 Julkisen sektorin sairaala 1 alle 1 Muu 2 1 184 100 2. Koulutustausta Työfysioterapeutin tehtävissä työskentelevistä työfysioterapeuteista (N 184) oli 96 % suorittanut työterveyshuollon pätevöittävät opinnot. Työfysioterapeutit, jotka ilmoittivat, ettei heillä ollut ko. pätevyyttä, olivat lähes kaikki olleet työterveyshuollon tehtävissä yli 15 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että heillä oli ollut mahdollisuus soveltaa vuonna 2001 uudistetun Työterveyshuoltolain (1383/2001) ns. siirtymävaiheen sääntöä. Jos oli työterveyshuollon tehtävissä vuoden 2001 lopussa, ei työskentelyn jatkamiseksi vaadittu työterveyshuoltoon pätevöittäviä opintoja. Korkeakoulu- tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon oli suorittanut lähes 10 % vastaajista. Tutkintoja oli suoritettu useilla tieteenaloilla kuten esimerkiksi ergonomia, terveystiede, liikuntalääketiede, hoitotiede, fysioterapia, gerontologia, kansanterveystiede, terveyden edistäminen, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen sekä johtaminen. Lisäksi eri tieteenalojen eritasoisia korkeakoulu- tai ammattikorkeakouluopintoja oli suorittanut noin 20 % vastaajista. Ainevalintoja olivat edellisten lisäksi mm. kuntoutustiede, kasvatustiede, organisaatiopsykologia, sosiaalipsykologia ja sosiaalipolitiikka. 2.1 Täydennyskoulutus ja koulutusta antavat tahot Ammatilliseen täydennyskoulutukseen viimeisten kolmen vuoden aikana olivat kokopäivätyötä tehneet osallistuneet noin 5 päivänä vuodessa (hajonta 0-30 päivää), osa-aikaset hieman enemmän eli noin 6 päivänä vuodessa (hajonta 0-20 päivää). 2
Koulutuspalveluja tuottavia tahoja nimettiin avovastauksissa lähes sata. Yli puolet niistä oli yksityisiä yrityksiä tai yhteisöjä. Vaikka koulutuspalveluja oli ostettu kymmeniltä palveluntuottajilta, käytiin selvästi eniten Työterveyslaitoksen koulutuksissa. Ukk-Instituutti, Työfysioterapeuttiyhdistys ja alueelliset työ-/fysioterapiayhdistykset olivat tahoja, joiden koulutuksiin oli osallistuttu myös runsaasti. Työfysioterapeutit, jotka työskentelivät joko yksityisessä lääkärikeskuksessa, hoito- tai tutkimuslaitoksessa, kunnallisessa työterveysyksikössä, liikelaitoksessa tai osakeyhtiössä tai toimivat yrittäjinä osallistuivat eniten seuraavien tahojen tarjoamiin koulutuspalveluihin: Työterveyslaitos, Työfysioterapeutit ry., paikallisyhdistykset ja Suomen Fysioterapeutit, oman organisaation järjestämät sisäiset koulutukset, UKK- instituutti, yliopistot, avoin yliopisto, kesäyliopistot ja ammattikorkeakoulut. Terveyskeskuksissa työskennelleet olivat käyneet eniten Työterveyslaitoksen koulutuksissa. Yritysten yhteisillä työterveysasemilla kouluttajatahoista Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry. ja Työfysioterapeutit ry. nousivat kärkeen. Yrityksen omassa työterveysyksikössä työskennelleet olivat käyneet eniten Työfysioterapeutit ry., paikallisyhdistysten ja Suomen Fysioterapeuttien tai Työterveyslaitoksen koulutustilaisuuksissa (LIITE 1.). 2.2 Suosituimmat koulutusten aihealueet eri yksiköissä työskentelevillä Vastaajista moni kartutti omaa tiedollista pääomaansa ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa tai kesäyliopistoissa. Tietoteknisiä taitoja kehittäviin koulutuksiin oli myös osallistuttu. Eniten oli kuitenkin käyty tuki- ja liikuntaelimistön tutkimiseen, arviointiin ja kuntoutukseen liittyvissä koulutuksissa. Työfysioterapeutit, jotka työskentelivät joko yksityisessä lääkärikeskuksessa, hoito- tai tutkimuslaitoksessa tai kunnallisessa työterveysyksikössä, liikelaitoksessa tai osakeyhtiössä tai terveyskeskuksessa olivat osallistuneet runsaasti myös työterveyshuollon prosesseja ja toimintatapoja syventäviin sekä ergonomian aihealueita käsitteleviin koulutuksiin. Muita enemmän yksilökeskeisiä hoitomenetelmiä käsitteleviin ja toimintakykyä ja terveyttä edistäviin koulutuksiin osallistuivat ne työfysioterapeutit, jotka työskentelivät yrittäjinä, kunnallisissa työterveysyksiköissä tai yritysten yhteisillä työterveysasemilla. Yrityksen omassa työterveysyksikössä työskennelleet olivat osallistuneet laaja-alaisemmin eri aihealueita käsitteleviin koulutustilaisuuksiin. Edellä mainittujen lisäksi tässä joukossa oli osallistuttu muita ryhmiä useammin kuntoutusta ja menetelmä ja testauskoulutusta käsitteleviin koulutuksiin. Tarkempi erittely viimeisten kolmen vuoden aikana käytetyistä koulutuspalvelun tarjoajista ja aihealueiden valinnasta on liitteissä 1. ja 2. 3
3. Työterveyshuollon eri prosesseihin osallistuminen Käytännössä kaikki vastaajat osallistuvat kyselyn ajankohtaa edeltävän vuoden aikana työterveyshuollon prosesseista tietojen antoon, neuvontaan ja ohjaukseen. Lähes yhtä paljon osallistuttiin työpaikkaselvitykseen. Yritysten yhteisillä tai yritysten omilla työterveysasemilla sekä yksityisillä lääkäriasemilla työskentelevät työfysioterapeutit osallistuivat useimmiten työkykyarvioiden ja terveystarkastusten toteuttamiseen. Yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimisessa oltiin eniten mukana yritysten yhteisillä tai omilla työterveysasemilla. Terveyskeskuksissa työskennelleet olivat olleet toimintasuunnitelman laatimisessa harvimmin mukana. Työterveysyhteistyötä tehtiin eniten yritysten yhteisillä työterveysasemilla ja seuraavaksi eniten yrityksiin integroiduissa työterveysyksiköissä. Fysioterapiaa antoivat eniten yrittäjinä tai ammatinharjoittajina sekä terveyskeskuksissa toimivat työfysioterapeutit. Yritysten yhteisillä työterveysasemilla fysioterapiaa oli annettu erittäin harvoin viimeisen vuoden aikana (Taulukko 2.). Taulukko 2. Työterveyshuollon prosesseihin osallistuminen (N 173) Yksityinen lääk.keskus, hoito- tai tutkimuslaitos (N 48) Kunnallinen tt-yksikkö, liikelaitos, osakeyhtiö (N 46) Oma yritys, tmi, amm.harj. (N 44) Terveyskeskus (N 18) Yritysten yhteinen tt-asema (N 10) Yrityksen oma tt-yksikkö (N 7) Yht. (173) Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus 48 45 44 18 10 7 172 Työpaikkaselvitys 46 44 43 17 10 7 167 Terveystarkastus 44 41 38 15 10 6 154 Työkyky-arvio 45 42 36 15 10 6 154 Yrityksen tth:n toimintasuunn. laatiminen Työterveysneuvottelut Työterveysyhteistyö Tth-painotteinen sairaanhoito/ fysioterapia 33 32 23 11 7 6 112 39 27 22 6 10 6 110 30 28 27 6 9 5 105 17 18 25 14 1 3 78 4
4. Moniammatilliseen toimintatapaan pohjaavan laatujärjestelmän laatiminen Moniammatilliseen toimintatapaan pohjaavaa laatujärjestelmää oli eniten laadittu työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten osalta kaikissa palveluntuottajaryhmissä. Yritysten omilla, yritysten yhteisillä työterveysasemilla ja yksityisissä lääkärikeskuksissa oli laatujärjestelmiä laadittu eniten työterveyshuollon eri prosesseissa suhteessa vastaajien lukumäärään. Terveyskeskuksissa laatujärjestelmiä oli laadittu vähiten. Vaikka lähes kaikki vastasivat tekevänsä tietojen antoa, neuvontaa ja ohjausta, TANO toimintaa koskeva laatujärjestelmä oli laadittu vain reilusti puolessa työterveysyksiköitä. Työterveyshuoltopainotteisessa sairaanhoidossa, joka työfysioterapeuttien työssä tarkoittaa lähinnä yksilökeskeistä fysioterapiaa oli moniammatilliseen toimintatapaan pohjautuvaa laatujärjestelmää laadittu vähiten (Taulukko 3.). Taulukko 3. Työterveysyksikössä tai -tiimissä laadittu moniammatilliseen toimintatapaan pohjaava laatujärjestelmä Yksityinen lääk.keskus, hoito- tai tutkimuslaitos (N 48) Kunnallinen tt-yksikkö, liikelaitos, osakeyhtiö (N 46) Oma yritys, tmi, amm.harj. (N 44) Terveyskeskus (N 18) Yritysten yhteinen tt-asema (N 10) Yrityksen oma tt-yksikkö (N 7) Yht. (173) Työpaikkaselvitys 40 34 24 11 7 6 122 Terveystarkastus 36 32 21 9 7 7 112 Yrityksen tth:n toimintasuunn. laatiminen Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus 36 26 23 8 7 5 105 33 25 20 6 7 5 96 32 20 20 6 6 7 91 Työkyky-arvio 30 22 18 5 7 7 89 Työterveysneuvottelut Työterveysyhteistyö Tth-painotteinen sairaanhoito/ fysioterapia 25 13 17 4 4 4 67 17 12 11 5 1 4 50 5
5. Kuntoutusorganisaatioissa työskentelevien työfysioterapeuttien työnkuva Vastaajista kuntoutuslaitoksissa työskenteli 4 % työfysioterapeuteista toimien työikäisille suunnattujen kuntoutuskurssien parissa. Heistä suurin osa työskenteli kokopäiväisesti. Vastaajat jakautuivat koko Suomen alueelle ja suurin osa heistä oli työvuosiltaan kokeneita asiantuntijoita. Osalla heistä oli korkeakoulututkinto ja moni oli suorittanut työterveyshuoltoon erikoistumisen lisäksi eritasoisia korkeakouluopintoja. Puolet kuntoutuslaitoksissa työskentelevistä oli osallistunut työssään viimeisen vuoden aikana yhteen tai useampaan työterveyshuollon prosessiin, joista yleisin oli tietojen anto, neuvonta ja ohjaus. Kaikki vastanneet käyttivät sähköisiä järjestelmiä asiakastietojen kirjauksessa. 5.1 Täydennyskoulutus Lähes kaikki olivat osallistuneet täydennyskoulutuksiin määrän vaihdellessa 1-2 päivästä 20 päivään vuodessa. Koulutustahoja oli mainittu useita, mm. ammattikorkeakoulut, Verve, Työterveyslaitos, UKK-instituutti, Kela ja Sydänliitto. Koulutusten aihepiirejä oli niin ikään runsaasti, kuten esimerkiksi työterveyshuollon pätevöittävät opinnot, työ- ja organisaatiopsykologia, Aslak ja Tyk kuntoutus, ammatillinen kuntoutus, kehittävä työntutkimus, kinesioteippaus, ergonomiaan ja fyysisen kuormituksen arviointiin liittyvät koulutukset. 6. Toiveita yhdistyksen opintopäiväsisällöiksi Työfysioterapeuttien täydennyskouluttajatahona Työfysioterapeutit ry sijoittui kolmen kärkeen osallistumisaktiivisuuden perusteella arvioituna. Avoimissa vastauksissa annettiin tunnustusta teemojen ajankohtaisuudesta, vaihtelevuudesta ja korkeatasoisista luennoitsijoista. Täydennyskoulutustarpeen sisällöistä tai päivitystarpeista saatiin runsaasti monipuolisia mielipiteitä (N 142). Eniten toiveita esitettiin työn fyysisen kuormituksen arviointiin liittyen. Lähes yhtä paljon oli toiveita ergonomiaan liittyviltä aihealueilta kuten työtilasuunnittelu, ääniergonomia, eri toimialat, kehittämismallit, tapausesimerkit ja tutkimushankkeet. Paljon toivottiin erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, tutkimista ja hoitoa käsitteleviä koulutuspäiviä. Toivottiin myös päivitystä työ- ja toimintakyvyn arviointiin, mittauksiin ja testauksiin. Yhtenä aihekokonaisuutena esitettiin työterveyshuollon toimintaa, työfysioterapian asemaa, toimintatapoja ja roolia sekä moniammatillista työotetta syventäviä esityksiä. Kuntoutuksen alalta toivottiin päivitystä kuntoutusjärjestelmien muutoksiin. Sisältötoiveet yhdistettiin useissa vastauksissa Kelan korvauskäytäntöjä selvittäviin kysymyksiin. Moni yllämainituista sisällöistä toivottiin esitettävän tutkimustiedon, tapausesimerkkien tai ajankohtaisien teemojen muodossa. Yksittäisiä toiveita esitettiin mm. yrittäjätoiminnasta, vaikuttavuusarvioinnista, työn kehittämisestä, työssä jaksamisesta, osatyökykyisistä ja potilassiirroista. 6
Tahot, joiden koulutuspalveluihin osallistuttu eniten viimeisen kolmen vuoden aikana (mainintojen lukumäärä suluissa) LIITE 1. Yksityinen lääkärikeskus, hoito- tai tutkimuslaitos Oman organisaation järjestämät sisäiset koulutukset (30) Työfysioterapeutit ry., paikallisyhdistykset ja Suomen Fysioterapeutit (28) Työterveyslaitos (24) UKK- instituutti (18) Yliopistot, avoin yliopisto, kesäyliopistot ja ammattikorkeakoulut (11) Firstbeat Technologies (8) Somty ry (8) Kunnallinen työterveysyksikkö, liikelaitos tai osakeyhtiö Työterveyslaitos (29) Yliopistot, avoin yliopisto, kesäyliopistot ja ammattikorkeakoulut (26) Työfysioterapeutit ry., paikallisyhdistykset ja Suomen Fysioterapeutit (24) Oman organisaation järjestämät sisäiset koulutukset (19) UKK- instituutti (10) Somty ry (6) Suomen McKenzie Instituutti (5) Oma yritys, toiminimi tai ammatinharjoittaja Työfysioterapeutit ry., paikallisyhdistykset ja Suomen Fysioterapeutit (28) Työterveyslaitos (21) Yliopistot, avoin yliopisto, kesäyliopistot ja ammattikorkeakoulut (13) Somty ry (9) Oman organisaation järjestämät sisäiset koulutukset (8) UKK- instituutti (7) Kela (6) Terveyskeskus Työterveyslaitos (13) Työfysioterapeutit ry., paikallisyhdistykset ja Suomen Fysioterapeutit (7) Yliopistot, avoin yliopisto, kesäyliopistot ja ammattikorkeakoulut (5) UKK- instituutti (5) Oman organisaation järjestämät sisäiset koulutukset (4) 7
Yritysten yhteinen työterveysasema, työterveys ry. LIITE 1. Somty ry (6) Työfysioterapeutit ry. (6) Työterveyslaitos (3) UKK- instituutti (3) Yrityksen oma, integroitu työterveysyksikkö Työfysioterapeutit ry., paikallisyhdistykset ja Suomen Fysioterapeutit (7) Työterveyslaitos (6) UKK- instituutti (3) Firstbeat Technologies (3) Kuntoutuslaitos Kuntoutusorganisaatiot (9) Yliopistot, avoin yliopisto, kesäyliopistot ja ammattikorkeakoulut (2) UKK- instituutti (2) 8
LIITE 2. Koulutusten aihepiirit, joihin osallistuttiin eniten (mainintojen lukumäärä suluissa) Yksityinen lääkärikeskus, hoito- tai tutkimuslaitos Tuki- ja liikuntaelimistön tutkimiseen, arviointiin ja kuntoutukseen liittyvät koulutukset (35) Työterveyshuollon prosessit ja toimintatavat (23) Ergonomian aihepiiri laaja-alaisesti (23) Menetelmä ja testauskoulutus (22) Oman tiedollisen pääoman kartuttaminen (9) Yksilökeskeiset hoitomenetelmät (8) Toimintakyvyn ja terveyden edistäminen (7) Kunnallinen työterveysyksikkö, liikelaitos tai osakeyhtiö Tuki- ja liikuntaelimistön tutkimiseen, arviointiin ja kuntoutus (50) Ergonomian aihepiiri laaja-alaisesti (21) Työterveyshuollon prosessit ja toimintatavat (20) Yksilökeskeiset hoitomenetelmät (14) Menetelmä ja testauskoulutus (10) Oman tiedollisen pääoman kartuttaminen (7) Toimintakyvyn ja terveyden edistäminen (7) Oma yritys tai toiminimi (myös ammatinharjoittaja) Terveyskeskus Tuki- ja liikuntaelimistön tutkiminen, arviointi ja kuntoutus (31) Ergonomian aihepiiri laaja-alaisesti (19) Yksilökeskeiset hoitomenetelmät (17) Toimintakyvyn ja terveyden edistäminen (15) Työterveyshuollon prosessit ja toimintatavat (14) Menetelmä ja testauskoulutus (14) Oman tiedollisen pääoman kartuttaminen (6) Kuntoutus (4) Johtaminen (3) Tuki- ja liikuntaelimistön tutkimiseen, arviointiin ja kuntoutus (10) Työterveyshuollon prosessit ja toimintatavat (9) Ergonomian aihepiiri laaja-alaisesti (7) Yksilökeskeiset hoitomenetelmät (7) Oman tiedollisen pääoman kartuttaminen (6) 9
LIITE 2. Yritysten yhteinen työterveysasema, työterveys ry Tuki- ja liikuntaelimistön tutkimiseen, arviointiin ja kuntoutus (8) Yksilökeskeiset hoitomenetelmät (8) Menetelmä ja testauskoulutus (3) Toimintakyvyn ja terveyden edistäminen (3) Ergonomian aihepiiri laaja-alaisesti (2) Oman tiedollisen pääoman kartuttaminen (2) Työterveyshuollon prosessit ja toimintatavat (2) Yrityksen oma/ integroitu työterveysyksikkö Kuntoutuslaitos Tuki- ja liikuntaelimistön tutkimiseen, arviointiin ja kuntoutus (4) Työterveyshuollon prosessit ja toimintatavat (3) Ergonomian aihepiiri laaja-alaisesti (3) Toimintakyvyn ja terveyden edistäminen (3) Kuntoutus (3) Menetelmä ja testauskoulutus (2) Ergonomian aihepiiri laaja-alaisesti (6) Kuntoutus (3) Työterveyshuollon prosessit ja toimintatavat (2) Menetelmä ja testauskoulutus (2) Yksilökeskeiset hoitomenetelmät (2) Oman tiedollisen pääoman kartuttaminen (2) 10