1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Vihreät De Gröna valtuuskunta 1/2015 (14.-15.2.2015) Puoluehallituksen esitys 24.1.2015 veropoliittiseksi ohjelmaksi Katso ohjelman nostot! LIITE KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS Vihreiden veropoliittinen ohjelma 2015 2019 hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa xx.2.2015 1. Muutetaan verotus kannustavaksi ja reiluksi! Säädetään ansiotyötulot, sosiaalietuudet ja eläkkeet verovapaaksi 560 euron kuukausituloihin saakka. 2. Poistetaan ympäristölle haitallisia verotukia 500 800 miljoonan euron edestä. 3. Joukkorahoitetaan Suomi uuteen kasvuun! Säädetään pääomatuloille verovapaus 3 360 euroon saakka vuodessa. 4. Tukitaan euroalueen jopa 1 000 miljardin vuosittainen verovuoto veroparatiiseihin. Tehdään maakohtaisella talousraportoinnilla ja automaattisella tietojenvaihdolla läpinäkyväksi yritysten veroparatiisijärjestelyt. 5. Tuetaan työllistämistä ja nostetaan yrityksien ALV-maksamisen alaraja 30 000 euroon. 6. Nykytilanteessa emme halua korottaa verojen kokonaisveroastetta. Olemme kuitenkin valmiit turvaamaan laadukkaat julkiset palvelut viimekädessä veronkorotuksilla. Nämä tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. 30 1
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 HUOM: Laskettava puoluevaltuuskunnan jälkeen uudelleen! Ohjelman vaikutukset, esimerkit Terhi Yrittäjä: Terhi omistaa parturikampaamon, joka jakaa yritystuloa Terhille 25 000 euroa vuodessa. Terhi nostaa yritystulosta noin 2000 euroa pääomatulona ja 23 000 ansiotulona. Vihreän verouudistuksen jälkeen Terhille jää yrityksen ALV-alarajan noston jälkeen 5 160 euroa enemmän rahaa. Pienten pääomatulojen verovapaus jättää 600 euroa lisää rahaa ja pienten ansiotulojen verovapauden ansiosta Terhille jää 200 euroa enemmän käytettäväksi. Yhteenveto: Terhi Yrittäjälle jää 5 960 euroa enemmän rahaa käytettäväksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tai omien tulojen nostamiseen. Elina Eläkeläinen: Elina saa eläkettä 1 250 euroa kuukaudessa, mikä on hieman suomalaisten eläkeläisten keskiarvoa 1 500 euroa/kk vähemmän. Pienten eläketulojen verovapauden jälkeen Elinan vuositulot kasvavat 850 euroa. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Elinalle jää vuodessa 850 euroa enemmän käteen. Outi Opiskelija ja Tuukka Työtön: Outi saa opintorahaa 12 kuukautta vuodessa ja käy osa-aikaisesti töissä kesäisin lähikahvilassa. Outin keskiarvotulot ovat 600 euroa kuukaudessa. Tuukka on valmistunut ammattikorkeakoulusta ja on työtön työnhakija. Tuukka saa työmarkkinatukea 700 euroa kuukaudessa. Pienten ansiotulojen verovapauden jälkeen Outin vuositulot kasvavat 50 euroa ja Tuukan tulot kasvavat 850 euroa vuodessa. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Outin tulot kasvavat 50 euroa ja Tuukan 850 euroa vuodessa. Pekka Pienituloinen: Pekka on töissä ravintolassa osa-aikaisena tienaa 1 333 euroa kuukaudessa. Pienten ansiotulojen verovapauden jälkeen Pekalle jää 730 euroa enemmän vuodessa rahaa. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Pekalle jää käteen 730 euroa enemmän vuodessa. Iiro Insinööri Iiro on töissä rakennusinsinöörinä ja tienaa 3 600 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi Iiro omistaa rahaston kautta osakkeita, joista Iiro on saanut pääomatuloja 2 000 euroa vuodessa. Pienten pääomatulojen verovapauden jälkeen Iirolle jää 600 euroa enemmän käteen pääomatuloista uudelleen sijoitettavaksi tuottaviin investointeihin. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Iirolle jää 600 euroa enemmän sijoittaa omaisuutta uudelleen tuottavasti ja tukea investointeja. Panu Pääomasijoittaja Panu on perheyrityksen osakas ja saa pääomatuloja 100 000 euroa vuodessa. Panu maksaa pääomatulojen progression takia pääomatuloistaan 3 800 euroa enemmän pääomatulojaveroja. Yhteenveto: Panu maksaa vihreän verouudistuksen jälkeen 3 800 euroa enemmän veroja. 2
79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 Sisällysluettelo 1 VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET...3 1.1 JOHDANTO...3 1.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...3 1.3 VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET...4 2 YMPÄRISTÖHAITAT KURIIN VEROTUKSELLA...5 3 TEHDÄÄN TYÖN TEKEMISESTÄ KAIKISSA TILANTEISSA KANNATTAVAA...6 4 YRITYKSET JA ITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN...8 5 KULUTUSVEROTUS: ARVOLISÄVEROTUS JA HAITTAVEROT...10 5.1 ARVOLISÄVEROTUS...10 5.2 HAITTA- JA VALMISTEVEROT...11 6 KANSAINVÄLINEN VEROTUS JA VERONKIERTO...11 7 KUNTA- JA KIINTEISTÖVEROTUS...15 8 VARALLISUUS- JA PERINTÖVEROTUS...16 1 VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET 1.1 JOHDANTO Tällä veropoliittisella ohjelmalla on kolme seuraavaa pääperiaatetta: 1. Verotuksen painopistettä tulee kohdentaa uudelleen työn ja yrittämisen verottamisesta ympäristöä tuhoavan toiminnan, kulutuksen ja varallisuuden verottamiseen. 2. Nykytilanteessa emme halua korottaa kokonaisveroastetta. Olemme kuitenkin valmiit turvaamaan laadukkaat julkiset palvelut viimekädessä veronkorotuksilla. Nämä tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. 3. Perustulo parantaisi työn tekemisen, itsensä työllistämisen ja sosiaalietuuksien yhteensovittamista ja näin vähentäisi verotuksen korotuspaineita. 1.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tällä veropoliittisella ohjelmalla pidetään verokertymä vuoden 2014 tasolla, mutta verotuksen kohdentamiseen tehdään vahvoja muutoksia. Veropolitiikan toimintaympäristön haasteet tiivistetään viiteen seuraavaan haasteeseen. 1) Vanheneva väestö asettaa haasteita kun verotulot laskevat. Julkisten palveluiden kysyntä kasvaa. 2) Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastokriisi aiheuttavat tarpeen tehdä poliittisia muutoksia nopeammin kuin usein uskotaan. 3) Kansainvälistyminen syvenee. Rajojen kadotessa tarvitaan veropolitiikan harmonisointia. Rajat ylittäviin ongelmiin tarvitaan rajat ylittäviä ratkaisuja siten, että veronkierto saadaan kuriin. 4) Suomessa sisäinen muuttoliike ja väestörakenteen muutokset voivat johtaa kuntien 3
110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 eriarvoistumiseen. 5) Pääoman kasaantuminen pienemmälle joukolle luo uudenlaista eriarvoisuutta niin maiden sisällä kuin kansainvälisestikin. 1.3 VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET Vihreille tärkeintä on, että talous perustuu kestävälle pohjalle. Meillä on vastuu ympäristöstä, ilmastosta ja ihmisistä, ja siksi verotuksen tulee kaikin tavoin toimia kestävän talouden, ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön turvaamiseksi. Verotus on hyvä keino ohjata toimintaa kohti kestävää kasvua. Yrityksiä ja yhteisöjä tulee kannustaa kestävään investoimiseen, työllistämiseen ja kouluttamiseen. Saastuttajien verottaminen vähentää päästöjä aina siellä, missä se on nopeimmin mahdollista ja nostaa suomalaisen puhtaan teknologian tuotteiden kysyntää. Verotus on yksi merkittävimpiä tapoja tarttua ympäristöongelmiin. Vihreät eivät näe korkeaa verotusta itseisarvoisena tavoitteena. Veroilla on aina taloudessa haitta- ja kannustinvaikutuksensa. Haluamme kaikille palveluita tuottavan julkisen sektorin, mutta veroja ei pidä kerätä valtavia yritystukia varten. Verot eivät saa vääristää tai häiritä markkinoita eivätkä ihmisten elämää. Verojen tulee olla mahdollisimman näkymättömiä. Vihreille on tärkeää, että verotuksesta voidaan keskustella avoimesti. Liian usein poliittisessa keskustelussa luvataan huimat palvelut, mutta ei kerrota, mistä rahat niihin tulevat. Vihreät haluavat kertoa tässä paperissa, mistä rahat saadaan meille tärkeisiin asioihin. Meidän mielestämme verotusta pitää käsitellä kokonaisuutena. Yksittäisten veroprosenttien laskujen ja korotusten sijaan meidän tulee tarkkailla eri verojen painotuksia ja kohdentamisia. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta ympäristöhaittojen, varallisuuden ja kulutuksen verotukseen. Meille on tärkeää, että ne ihmiset kantavat suuremman vastuun verotuksesta, joilla on siihen mahdollisuus. Verouudistuksia tehtäessä tulee huomioida verojen tulonjaolliset vaikutukset. Esimerkiksi kulutusverot ovat luonteeltaan tasaveroja. Kulutusveron rasitus painottuu suhteessa enemmän pienituloisiin, joka tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. Eriarvoisuuden kasvu voi itsessään heikentää talouden pitkän aikavälin kasvua. Esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien eriarvoistuminen voi vähentää inhimillisen pääoman kertymistä. Myös eriarvoisuuden kasvulla ja kotitalouksien velkaantumisella on löydetty yhteys. Tavoitteena on kehittää verojärjestelmää talouden kasvuedellytyksiä tukevaksi pitkällä aikavälillä, jotta julkisen talouden rahoitus voidaan turvata. Toimenpiteet NYT 1) Verotuksen painopistettä siirretään työ- ja tuloverotuksesta kulutus-, pääoma- ja ympäristöveroihin. 2) Lasketaan veroja ja poistetaan tukia: a) Tehdään 6 720 euron vuosittaisista ansiotuloista (työtulot, sosiaalietuudet, eläkkeet) verovapaita (560 /kk) b) Tehdään 3 360 euron vuosittaisista pääomatuloista verovapaita c) Nostetaan yrittäjien ALV-velvollisuuden alaraja 30 000 euroon. Nostetaan 4
159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 alarajahuojennus 55 000 euroon. d) Vähennetään ympäristölle haitallisia verotukia 500-800 miljoonan euron edestä e) Luovutaan vähitellen asuntolainojen korkovähennysoikeudesta. 3) Nostetaan veroja ja lisätään tukia a) Tehdään pääomatuloverosta vähennyksen avulla enemmän progressiivinen, nostetaan pääomatuloverotuksen veroprosentit 32 prosenttiin (alle 30 000 tuloista) ja 35 prosenttiin (yli 30 000 tuloista) b) Mahdollistetaan kunnille kiinteistöveron nosto. c) Nostetaan saastuttavan toiminnan verotusta. Toimenpiteet keskipitkällä aikavälillä 1) Siirrytään perustulojärjestelmään ansiotuloverotuksessa. 2 YMPÄRISTÖHAITAT KURIIN VEROTUKSELLA Kulutusta ja tuotantoa tulee ohjata verotuksellisesti kohti kestäviä ratkaisuja. Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja pian, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä, kiertotaloutta edistää ja biodiversiteetin vähenemistä hidastaa. Tarvitaan pitkän aikavälin suunnitelma, jossa energia- ja ympäristöveroja korotetaan vaiheittain ja maltillisesti. Näin varmistetaan riittävä ympäristöohjaus ja samalla pidetään kotitalouksille ja yrittäjille yksittäisen vuoden aikana koituvat muutokset kohtuullisina. Samalla haitallisia verohelpotuksia energia-, liikenne ja maataloussektorilla on karsittava. Päästökauppa on tärkeä taloudellinen ohjauskeino ilmastopolitiikassa. Päästöoikeuksien hinta on kuitenkin niin alhainen, että päästökaupan ohjausvaikutus ei kunnolla toimi ohjelmaa kirjoittaessa. Tarvitaan myös päästöjen verotusta ja uusiutuvien energiamuotojen tukemista. Tuetaan energiasäästöä luovia ratkaisuja. Polttoaineveron päästöosuutta tulee korottaa ja energiaosuutta vastaavasti laskea. Näin saadaan vahvistettua metsähakkeen ja myös maakaasun kilpailukykyä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ilman, että energiaverotusta tarvitsee kiristää kokonaisuutena. Energiaverotuksessa voitaisiin ottaa huomioon ilmastopäästöjen lisäksi myös muita ympäristövaikutuksia kuten hiukkaspäästöjä, mikä tukisi kaasun kilpailukykyä suhteessa kivihiileen. Polttoaineiden hiilidioksidivero on tällä hetkellä puolitettu sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, jotta pystytään turvaamaan energiatehokkaan yhteistuotannon kilpailukykyä suhteessa kiinteistökohtaiseen lämmitykseen. Verohelpotus on perusteltu silloin, kun päästöoikeuden hinta on korkealla, mutta hintojen ollessa alamaissa se tekee runsaspäästöisistä polttoaineista kohtuuttoman houkuttelevia. Alennus tulee laskea nykyisestä 50:stä väliaikaisesti esimerkiksi 25 35 prosenttiin. Biopolttoaineiden verotuksessa on huomioitava myös polttoaineiden valmistuksen elinkaarivaikutukset ja kestävyyskriteerejä on tiukennettava. Jätteistä valmistetun biokaasun vero on poistettava. Biokaasulaitteistojen hankintaa on tuettava. Mikäli jätteenpoltolle syntyy Suomessa selvää ylikapasiteettia, selvitetään jätteenpolton verottamista kierrätyksen edistämiseksi. Lentopolttoaineen verovapauksista on luovuttava ja lentäminen on asetettava samalle viivalle muiden liikennemuotojen kanssa. Uusiutuvien energiamuotojen tukemisesta seuraa lisäsatsauksen vastapainoksi merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Suomen päästöt laskevat, vaihtotase paranee ja tuontiriippuvuus vähenee. 5
208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 Uusiutuvan energian tuotantoon syntyy työpaikkoja, ja verotulot kotimaisen energian tuotantoketjusta jäävät Suomeen. Uusiutuvan energian lisäys tukee myös kotimaisten teknologiayritysten ponnahtamista vientimarkkinoille. Suomen luonnonvarojen käyttö aiheuttaa ilmastopäästöjä ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Taloudessamme hukataan paljon resursseja, eikä kriittisiä raaka-aineita kierrätetä tarpeeksi. Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä tulee vähentää ja uudelleenkäyttöä sekä kierrätystä lisätä. Näin luodaan edellytyksiä myös uudelle liiketoiminnalle ja työpaikoille. Maa-ainesvero ohjaisi vähentämään maa-ainesten ottamista ja käyttöä sekä kannustaisi jätteiden kierrätykseen. Vero tulee porrastaa eri maa- ja kiviaineksille ympäristötavoitteiden mukaan. Hiekan ja soran käyttöä korvataan materiaalitehokkuutta ja kierrätystä lisäämällä ja uusiomateriaaleilla sekä osittain kiviaineksella. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset on saatava kuriin ja taattava, ettei sukupolvemme käytä resursseista enempää kuin oman osansa. Kaivostoiminnan hyödyt eivät saa valua ulkomaille, vaan myös paikallisen yhteisön on hyödyttävä kaivoksesta. Kaivosverolla verotettaisiin Suomessa louhittavia metalleja ja mineraaleja. Veron maksaisi kaivosyhtiö. Kaivosvero olisi kaivetuista malmimääristä laskettava louhintavero, jonka tuloista osa tilitettäisiin kunnalle ja osa valtiolle. Tavaroiden käyttöikää pidennetään korjaustoimintaan kannustamalla. Huolehditaan, että verotus kannustaa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Toimenpiteet NYT 1) Poistetaan ja vähennetään ympäristölle haitallisia verohelpotuksia yhteensä 500 800 miljoonan euron edestä. 2) Painotetaan päästöjä verotuksessa ympäristöhaitan mukaan a) Polttoaineveron päästöosuutta korotetaan ja energiaosuutta lasketaan. b) Asetetaan kivihiilelle päästöoikeuden hinnasta riippuvainen vero. c) Jätteistä valmistetun biokaasun vero on poistettava. d) Polttoaineiden puolitettu hiilidioksidivero sähkön ja lämmön yhteistuotannossa lasketaan nykyisestä 50 prosentista väliaikaisesti 25 prosenttiin, kunnes EU:n päästömarkkinat toipuvat ja päästöjen hinta riittää ohjaamaan vähäpäästöiseen tuotantoon e) Vapautetaan 0-päästöiset ja biokaasuajoneuvot ajoneuvo- ja käyttövoimaverosta vuoteen 2025 asti. Muita vähäpäästöisiä sekä yhteiskäyttöautoja tulee suosia vero- ja maksuhelpotuksin. 3) Otetaan käyttöön maa-aines- ja kaivosverot a) Otetaan käyttöön maa-ainesvero. Hiekalle ja soralle asetetaan korkeampi verotaso kuin kiviaineksille (hiekka ja sora 2 /t ja kalliokiviaines 1 /t). b) Otetaan ka ytto o n kaivosvero. louhintavero joka riippuvainen kaivetuista malmima a rista, osa tuloista kunnalle, osa valtiolle. 3 TEHDÄÄN TYÖN TEKEMISESTÄ KAIKISSA TILANTEISSA KANNATTAVAA Suomen ei pidä kilpailla vain tuotantokustannuksilla. Suomen on erikoistuttava ja osattava 6
256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 paremmin kuin muut. Yhteiskunnan ja verotuksen on tuettava osaamisen hankkimista ja sen päivittämistä. Automaation ja robotiikan kehitys saattavat vaikuttaa jopa ennakoitua voimakkaammin ja nopeammin. Uudessa työnjaossa menestyvät ei-rutiininomaiset ja ihmistä tarvitsevat työt. Teolliset työpaikat ovat jo nyt vähentyneet. Palvelutyöpaikkojen odotetaan kasvavan. Samalla kaupungistumisen myötä työ keskittyy kasvukeskuksiin. Muuttamista työn perässä on helpotettava. Lisäksi työ vähenee toisilla aloilla samalla, kun se lisääntyy toisilla aloilla. Epäsuhtien korjaamiseksi on tuettava uudelleen kouluttautumista ja osaamisen päivittämistä. Työ ei ole enää pysyvää; pitkät nousujohteiset työurat ovat harvinaisia. Työ on pirstaleisempaa. Sosiaaliturvan ja verotuksen on vaikea pysyä perässä, kun työtä tehdään vuoden mittaan sekä yrittäjänä että palkansaajana. Työllisyysastetta voidaan nostaa auttamalla mahdollisimman montaa ihmistä jatkamaan työssään mahdollisimman pitkään ja kannustamalla kaikenlaisen työn vastaanottamiseen. Osatyökykyisyydessä on aina osa työkykyisyyttä. Vihreiden tavoitteena on siirtää verottamista työstä kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Vihreät haluavat alentaa työn verotusta siksi, että verotuksella voidaan kannustaa tekemään enemmän töitä. Kannustinvaikutus on suurempi pienemmillä tuloilla. Erityisesti pienemmissä tuloluokissa tehdystä työstä tulee jäädä enemmän käteen. Työn vastaanottamisen kannustimet ovat työttömällä heikommat kuin kellään muulla. Parhaat välineet ovat kunnallisveron perusvähennys ja työtuloista tehtävä työtulovähennys. Samalla sosiaaliturvaa ja asumistukea tulee kehittää. Perustulo olisi paras tapa kannustaa vähäisenkin työn tekemiseen. Vihreät ovat esittäneet 560 euron kuukausittaista perustuloa. Tässä ohjelmassa ansiotulojen verovapaus yltäisi samaan summaan asti. Tarkempi ehdotus on luettavissa Vihreä perustulomalli 2014 -paperista. Ei ole reilua verottaa pääomia selvästi työtuloja kevyemmin. Vihreät vaativat pääomatulojen verotuksen kiristämistä ja muuttamista progressiivisempaan suuntaan. Toimenpiteet NYT 1) Pienistä palkoista käteen enemmän. Tehdään kaikista ansiotuloista (eläke, ansiotulo, yrittäjätulo, sosiaalietuus) verovapaita 6 720 euroon saakka vuodessa (560 /kk). 2) Otetaan käyttöön reaaliaikainen tulorekisteri a) Perustelu: Tulorekisterissä henkilön kaikki tulotiedot kulkevat reaaliaikaisesti rekisteriin, josta kansalaiset, verottaja, eläkeyhtiöt ja Kela voivat tarkastella tietoja. Etuuspäätökset, verotus ja monet muut asiat voidaan hoitaa rekisterin kautta automaattisesti 3) Tehdään reilumpi ja kannustavampi pääomaverotus kustannusneutraalisti: Tehdään pääomatuloista verovapaita 3 360 euroon asti vuodessa. Nostetaan pääomatulojen veroprosentti 35 prosenttiin. 7
305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 4 YRITYKSET JA ITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN Yrittäjän ja työnantajan näkökulmasta hyvä verojärjestelmä on selkeä, oikeudenmukainen ja ennustettava sekä työntekoon ja yrittäjyyteen kannustava. Hyvinvointivaltio tarvitsee yrittäjiä. Yrityksille pitää tarjota tasaisempi pelikenttä, jossa pienemmällä yrityksellä on mahdollisuus kisata isompien kanssa. Tarvitsemme tukea, joka mahdollistaa monimuotoisen ja kestävän kasvun laajalla pohjalla. Kaiken kattavien kansallisten menestystarinoiden aika on ohi. Tulevaisuuden kasvu versoo monimuotoisista, hajautetuista ratkaisuista. Valtion mahdollisuudet ennakoida ja siten myös ja tukea muutosta vaikeutuvat, mutta ihmisille tulee lisää valtaa. Vihreä veropolitiikka kannustaa työllistämään ihmisiä. Työ ei ole muusta elämästä, yhteiskunnasta tai edes luonnosta irrallinen osa-alue, vaan sen tulee olla tasapainossa koko muun järjestelmän kanssa. Mitään ympäristörikosta ei voi puolustaa sillä, että se luo uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä tai bisnesmahdollisuuksia. Vastineena vastuullisuuteen kannustavasta elinkeinopolitiikasta ympäristöhaittojen ja sosiaalisten haittojen verokohtelua tulee kiristää vähintään todellisen haitan kustannusten tasolle. Verohelpotuksia ja yritystukia tulee tarkastella samassa kokonaisuudessa ja jokaisella toimenpiteellä pyrkiä yksinkertaistamaan järjestelmää edes pienen askeleen. Verojen maksamista tulee entisestään helpottaa mm. yhdenmukaistamalla raportointijaksoja ja maksupäiviä tai tuomalla valinnaisuutta ennakko- ja arvonlisäveron tilityspäiviin ja jaksotuksiin. Henkilöyrittäjien kohdalla tämän voi toteuttaa reaaliaikaisen tulorekisterin käyttöönoton yhteydessä. Yrittäjän veroasioissa tärkeämpää kuin yksittäiset prosentit tai verolajit on verotuksen kokonaiskuvan selkeys ja verottajan joustava palvelu. Yrityksen investoinnit ja omistuksen muutokset Yritysten sukupolvenvaihdos- sekä muissa omistajanvaihdostilanteissa tavoitteena on yrityksen kannattavuuden ja työpaikkojen turvaaminen sekä kotimaisen omistajuuden edistäminen. Tämä edistää myös pääomaverotulojen pysymistä kotimaassa. Yritystoiminnan kannalta paras ratkaisu löytyy usein yrityksen siirtymisellä henkilöstölle tai kokonaan ulkopuoliselle yrittäjälle. Verotuksella ei tarvitse ottaa kantaa onko jatkaja verisukulainen vai ei. Verotuksen tulee kannustaa yritysten pitkäaikaiseen kannattavuuden kehittämiseen kvartaaliperusteisen voitontavoittelun sijaan. Yrityksiä on kannustettava investoimaan tulevaisuuteensa. Vain siten voidaan varmistaa työpaikkojen säilyminen, hyvinvointiyhteiskunnan veronmaksukyky sekä uusien yritysten syntyminen Suomeen. Yritysten vakavaraisuus luo ennakoitavuutta ja jatkuvuutta elinkeinotoimintaan ja sitä kautta koko työelämään. Verotuksella voidaan myös kannustaa yrityksiä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Nykyisessä järjestelmässä T&K-investoinneista ei jää jälkeä taseeseen, mikä heijastuu niin yrityksen arvoon kuin esim. osinkojen jakoperusteisiin. Taseeseen vieminen mahdollistaisi pitkäaikaiseen kehittämiseen tähtäävien T&K-panostusten hankintakulun jaksottamisen useammalle vuodelle, mikä osaltaan kannustaa yrityksiä pitkäjänteisempään toimintaan. Yritysten voitonjako 8
354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 392 393 394 395 396 397 398 399 400 401 402 403 Kun aikanaan otettiin käyttöön osittainen verovapaus listaamattomien yhtiöiden osingonjaossa, tarkoituksena oli yritysten pääoman vahvistaminen ja taloudellisen toimintakyvyn parantaminen tilanteessa. Kun rahan jätti tiukassa tilanteessa vahvistamaan yritystä, turvaamaan palkanmaksukykyä ja varautui esim. investointeihin, palkittiin tämä mahdollisuudella nostaa osa varallisuudesta sitten tulevaisuudessa verovapaana itselleen. Pääomien vahvistamisen ja toimintakyvyn tavoitteet ovat tärkeitä edelleen, mutta keinoja on syytä tarkastella kriittisesti. Nyt tarvitaan keinoja, joilla kannustetaan yrityksiä oikeanlaiseen, kestävään kasvuun, vahvoihin taseisiin ja vastuulliseen liiketoimintaan. Kun suurin osa yrityksistä ulos jaettavasta tulosta omistajille on ansio- ja pääomatuloverotuksen piirissä, koskee tämän hetken verovapaa osinko (listaamattomissa yhtiöissä 75 %:n verovapaus 150 000 asti, muissa 15 % osinkotuloista) merkittävissä määrin vain valmiiksi erittäin vakavaraisten yhtiöiden omistajia, riippumatta siitä, työskentelevätkö nämä yhtiössä vai eivät, tarvitaan ratkaisu, joka hyödyttää työllistämistä ja yrittäjiä laajapohjaisemmin. Tästä syystä osinkojen verovapauksia tulee vähentää. Itsensä työllistäjät välimaastossa Ihminen saattaa saman viikon aikana toimia sekä yrittäjänä että palkansaajana, välimaastossa, itsensä työllistäjänä. Yrittäjän ja palkansaajan välistä raja-aitaa tuleekin madaltaa useilla eri keinoilla. Pienyrittäjän työttömyysturva pitää tuoda lähemmäksi palkansaajien työttömyysturvan tasoa. Jotta sosiaaliturva ei katkeaisi, itsensä vakuuttamista pitää helpottaa, esimerkiksi ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus. Yrittäjäeläkkeen määräytymistapaa pitäisi uudistaa. Työsuhteen määritelmä pitäisi laajentaa työlainsäädännössä siten, että alisteisessa työnteon muodoissa asema on selvä jo heti sopimusta tehtäessä. Tämä voidaan taata lisäämään lakiin olettama, jonka mukaan henkilökohtaista työsuoritusta edellyttävä sopimus näissä tilanteissa on työsopimus. Myös kevytyrittämisen mahdollistavien palveluiden toimintaedellytykset tulee turvata. Nostetaan yritysten ALV-maksamisen alaraja 30 000 euroon. Alarajan nostamisella helpotetaan osaltaan yrityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Pääomatuloille progressio ja osittainen verovapaus Suomalaisten varallisuus on suurilta osin asunnoissa verrattuna muihin pohjoismaihin. On järkevää tukea toimintaa, jossa suomalaiset jakaisivat varallisuuttaan laajemmin rahoitusmarkkinoille osakkeiden ja velkakirjojen muodossa yrityksien investointien rahoitusta varten. Tällä hetkellä suomalaisten pääomatulojen mediaani on noin 700 euroa ja yli 70 % kaikista pääomatuloista on alle 3 360 euroa vuodessa. Myös yrittäjät saavat osan tuloistaan pääomatuloina, jolloin erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen helpottuu. Säädetään pääomatuloille verovapaus 3 360 euroon saakka vuodessa. Joukkorahoitetaan Suomeen uutta kasvua säätämällä pienten pääomatulojen verovapaus, joka rahoitetaan tekemällä pääomatuloverotuksesta progressiivinen. Toimenpiteet NYT 1) Helpotetaan pienyrittäjien asemaa ja joukkorahoitetaan Suomeen uutta kasvua tekemällä pääomatuloista verovapaita 3 360 euroon asti vuodessa. 2) Säädetään pääomatuloverokannat 32 prosenttiin alle 30 000 euron tuloilla ja 35 prosenttiin yli 30 000 euron tuloilla. 3) Lasketaan osinkoverotuksen tuottoasteraja 4 prosenttiin. 4) Nostetaan ALV:n maksamisen alaraja 30 000 euroon. Nostetaan alarajahuojennuksen yläraja 55 000 euroon. 9
404 405 406 407 408 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 437 438 439 440 441 442 443 444 445 446 447 448 449 5) Lasketaan listaamattomien yhtiöiden osinkojen 75 prosentin verovapauden yläraja 150 000:sta eurosta 100 000 euroon. 6) Poistetaan osinkojen osittainen verovapaus listattujen yhtiöiden osalta ja listaamattomissa yhtiöissä yli 100 000 euron osinkojen osalta. 7) Tehdään yrittäjien reaaliaikainen tulorekisteri. 8) Mahdollistetaan yritysten sukupolvenvaihdokset myös henkilöstölle tasa-arvoisesti. 9) Mahdollistetaan yrityksien T&K-investointien jaksottaminen useammalle vuodelle kirjanpidossa ja verotuksessa 10) Lisätään työsopimuslakiin olettama, että alisteisissa työnteon muodoissa henkilökohtaista työsuoritusta edellyttävä toimeksiantosopimus on työsopimus. 5 KULUTUSVEROTUS: ARVOLISÄVEROTUS JA HAITTAVEROT 5.1 ARVOLISÄVEROTUS Vihreiden tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen. Kulutuksen verotuksella on tutkitusti vähemmän talouden kasvua ja työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia verrattuna työn ja muiden tulojen verotukseen. Lisäksi kulutuksen verotus kohdistuu myös tuontitarvikkeisiin siinä missä tuloveron rasitus kohdistuu vain kotimaassa tuotettuihin tuotteisiin. Kulutusverona arvolisävero on tasavero, toisin kuin progressiivinen tulovero. Kulutusveron nosto vaikuttaisi suhteessa enemmän pienituloisiin, jotka kuluttavat suuremman osan tuloistaan. Alennetut ALV-kannat (esim. ruoka) eivät kuitenkaan ole tehokas keino edistää tulonjakoa, sillä suurituloiset hyötyvät siitä enemmän kuin pienituloiset. Tällä hetkellä yleinen ALV-verokanta on 24 % ja siitä on kaksi alennettua verokantaa 14 % ja 10 %. Alennettujen verokantojen takia vuoden 2014 keskimääräinen ALV-verokanta oli 20,6 %. Pitkällä aikavälillä vihreiden tavoitteena on yhtenäinen ALV-kanta Tanskan tapaan. Vaikka ALV-kertymää kasvatettaisiin, siirtyminen yhtenäiseen ALVkantaan mahdollistaisi yleisen kannan alennuksen. Yhtenäistäminen toteutetaan toimialakohtaisesti tarkastellen, siten etteivät muutokset tuo esteitä työllistämiselle tai yritysten kasvulle tai johda harmaan talouden lisääntymiseen. IMF:n arvion mukaan Suomessa koko ALV-kannan yhdenmukaistaminen lisäisi verotuloja 2,4 % BKT:sta. Puolet tästä hyödystä tulee korvata tulonsiirtoina alimmalle 40 % tuloluokille. Yrityksien kannalta arvonlisäverotus on monimutkaisempi. Palvelujaan yksityistalouksille myyvälle pienyrittäjälle, jonka tarvikehankinnat ovat pieniä, liikevaihdosta maksettava arvonlisävero on suoraan pois yrittäjän omasta toimeentulosta. Lisäksi ALV-tuloutukset ennen myyntituloa aiheuttavat pienyrityksissä likviditeetti ongelmia. Suurempien ja vakavaraisten yritysten osalta ALV-järjestelmä toimii suunnitellusti. Tarvitaan ratkaisu, joka kannustaa kuitilla tehtävään palvelumyyntiin ilman että tarvitsee lisätä liiallista valvontaa ja sanktioita. 10
450 451 452 453 454 455 456 457 458 459 460 461 462 463 464 465 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 477 478 479 480 5.2 HAITTA- JA VALMISTEVEROT Yhteiskunnallisesti ja osittain myös yksilöille haitalliseksi koettuja kulutuksen muotoja voidaan ohjailla valmisteverojen avulla. Perinteisesti haittaverot liitetään ympäristön verotukseen, mutta niitä käytetään myös muun haitallisen kulutuksen ohjaamiseen. Tässä ohjelmassa ympäristöön liittyviä haitta- ja valmisteverot käsitellään tarkemmin kohdassa ympäristöverotus. EU:n yhdenmukaistetun valmisteverotuksen piiriin kuuluvat alkoholi ja alkoholijuomat, tupakkatuotteet, nestemäiset polttoaineet sekä sähkö ja eräät polttoaineet. Tämän lisäksi kansallisen valmisteverotuksen kohteena ovat makeiset, jäätelö, virvoitusjuomat, juomapakkaukset, kunnallisille kaatopaikoille toimitettavat jätteet ja voiteluöljyistä kannetaan valmisteveronluonteista öljyjätemaksua. Vuoden 2015 talousarvion mukaan valmisteveroja kerätään 7,2 miljardia euroa ja niistä 4,6 miljardia euroa tulee energian verotuksesta. Alkoholi on seuraavaksi merkittävin vero, noin 1,4 miljardia euroa. Terveysveroja ovat tupakan, alkoholin ja epäterveellisen, yleensä sokeri- tai suolapitoisen tai rasvaisen ruoan verot. Tupakan ja alkoholin kulutuksesta seuraa ulkoisia yhteiskunnallisia haittavaikutuksia ja verotus on perusteltua. Toimenpiteet NYT 1) Nostetaan ALV:n maksamisen alarajaa yrityksille 30 000 euroon (nyt 8 500 euroa) a) Arvonlisäveron alarajahuojennuksen yläraja nostetaan 55 000 euroon (nyt 22 500 euroa) 2) Pidetään haittaverojen taso niistä aiheutuneiden kustannusten tasolla. 3) Selkiytetään alkoholiverotus siten, että vero kertyy suoremmin suhteessa alkoholin määrään. Erotetaan anniskelualkoholin ja vähittäismyynnin alkoholin vero toisistaan. 6 KANSAINVÄLINEN VEROTUS JA VERONKIERTO Terminologiaa: Verosuunnittelu on verolainsäädännön ja verolakien mukaista toimintaa, jolla pyritään hyväksyttävällä tavalla pienentämään maksettavan veron määrää. Agressiivinen verosuunnittelu on ristiriidassa lain perimmäisen tarkoituksen kanssa. Toiminnat tai rakenteet ovat keinotekoisia. Verotukselliset seikat saattavat olla joidenkin käytettävien toimintojen pääasiallinen tarkoitus. Veronkierrosta puhutaan, kun järjestely on verolainsäädännön tarkoituksen vastainen, vaikka rikosoikeudellisesta näkökulmasta lakia ei olekaan rikottu. Verovilpissä on kyse rikoslain vastaisesta toiminnasta. Verovälttelyllä tarkoitetaan yleisesti toimia, joilla verovelvolliset pienentävät maksettavien verojen määrää. Se voi olla laillista verosuunnittelua tai laitonta veronkiertoa. 482 483 484 Nykyään EU-alue menettää harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa. Summa on enemmän kuin kaikkien EU-maiden yhteenlaskettu terveysbudjetti. Kehitysmaista virtaa rahaa veroparatiiseihin yhdeksänkertaisesti maiden saamien 11
485 486 487 488 489 490 491 492 493 494 495 496 497 498 499 500 501 502 503 504 505 506 507 508 509 510 511 512 513 514 515 516 517 518 519 520 521 522 523 524 525 526 527 528 529 530 531 532 533 534 kehitysyhteistyövarojen verran. Tax Justice Networkin arvion mukaan veroparatiiseissa on piilossa kaikkiaan jopa 32 000 miljardia dollaria yksityistä varallisuutta. Globalisaation mukanaan tuoma maiden välinen verokilpailu heikentää kykyämme ylläpitää hyvinvointivaltiotamme ja sen palvelu- ja tulonsiirtorakenteita. Monikansallisten yritysten veronkierto ja aggressiivinen verosuunnittelu on yksi suurimmista yhteiskuntamme eriarvoisuutta aiheuttavista ja hyvinvointiyhteiskuntaamme rapauttavista ongelmista. Tällä hetkellä kohtuuttoman suuren osan yhteiskunnan ylläpidosta kantavat yksityishenkilöt sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua ryhtyä erityisiin verojärjestelyihin. Merkittävin keino verovälttelyn kitkemiseksi on maakohtainen talousraportointi, joka velvoittaa yritykset raportoimaan tuloksestaan ja maksamistaan veroista maakohtaisesti. Kyse on tilinpäätösraportin lisäosasta, jossa eritellään maat, joissa yrityksellä on toimintaa, tytäryhtiöiden nimet sekä tulos ja verot maakohtaisesti. EU:n tilinpäätösdirektiiviin tulee saada kaikille suurille monikansallisille yrityksille aito maakohtaisten tilinpäätöstietojen julkistamisvelvoite. Maakohtainen talousraportointi tulee jälleen käsittelyyn EU-tasolla vuonna 2018, jolloin Suomen tulee etulinjassa ajaa uudistuksen läpimenoa. Valtion enemmistöomisteiset yhtiöt näyttävät Suomessa esimerkkiä ja aloittavat maakohtaisen talousraportoinnin vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä ministereiden Hautala ja Haavisto tekemän valmistelutyön johdosta. Raportoinnin tuloksia tulee seurata, pyrkiä yhdenmukaiseen raportointikäytäntöön ja valmistella kaikkia monikansallisia yrityksiä koskeva raportointimalli. Suomi on viimein lokakuussa 2014 allekirjoittanut yhdessä lähes 50 muun maan kanssa sopimuksen automaattisesta pankkien sekä rahoitus- ja vakuutuslaitosten tilitietojen vaihtamisesta. Automaattinen tietojenvaihto alkaa vuonna 2017, jolloin vaihdetaan vuoden 2016 tietoja. Suomen tulee edistää tietojenvaihdon laajentamista yhä useampiin maihin. EU-tasolla tulee lisäksi luoda henkilökohtaisten verotunnisteiden järjestelmä, jolla helpotetaan verovelvollisten yksilöintiä ja siten vaikeutetaan veronkiertoa. Verotunniste perustuisi esimerkiksi sosiaaliturva- tai yritystunnukseen ja sen avulla olisi helppo selvittää, onko verotukselliset velvoitteet EU:n sisällä hoidettu. Tärkeä seuraava kansallinen toimenpide olisi tehdä listaus veroparatiisimaista. Listaa käytettäisiin esimerkiksi ohjaamaan valtion ja eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa vastuullisemmaksi sekä veroparatiisivapaiden hankintojen teossa. Listaus on tärkeä tehdä myös valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden maakohtaista raportointivelvoitetta ajatellen. Tällä hetkellä yhtiöt voivat raportoida olennaisuusperiaatteella, eli kaikkia toimintamaita ei tarvitse erikseen raportoida, jos tähän on perusteltu syy (esim. liikesalaisuus, jos kyseisessä maassa on vain yksi projekti). Toisaalta kaikki OECD:n veroparatiiseiksi määrittämät valtiot tulee eritellä ilman poikkeuksia, mutta koska OECD:n vanha listaus on kuitenkin puutteellinen, Euroopan unioni suosittelee jäsenmailleen oman listauksen tekemistä. Tekemällä oman listauksen veroparatiiseiksi katsomistaan maista mm. Ranskan ja Tanskan tavoin Suomi ratkaisisi myös tämän valtion enemmistöomisteisia yhtiöitä koskevan raportointiongelman. 12
535 536 537 538 539 540 541 542 543 544 545 546 547 548 549 550 551 552 553 554 555 556 557 558 559 560 561 562 563 564 565 566 567 568 569 570 571 572 573 574 575 576 577 578 579 580 581 582 583 584 Toimenpiteet NYT 1) Yritysten omistusjärjestelyiden ja rahavirtojen läpinäkyvyyttä lisätään maakohtaisen talousraportoinnin avulla. 2) Verotietojen automaattisesta tietojenvaihdosta tehdään globaali automaattisen tiedonvaihdon sopimus. 3) Yritysten ja yksityishenkilöiden verovälttelyä vaikeutetaan henkilökohtaisten verotunnisteiden järjestelmällä. 4) Hankintadirektiiviin säädetään mahdollisuus käyttää kilpailutuskriteerinä tilinpidon läpinäkyvyyttä ja olla käyttämättä veroparatiiseja hyödyntäviä yrityksiä. Suomen tulee ajaa tätä Euroopan komission ja neuvoston suuntaan. 5) Kilpailulainsäädäntöön on lisättävä mahdollisuus sulkea veronkiertoon tai lahjontaan syyllistynyt yritys julkisen kilpailun ulkopuolelle. 6) Perustetaan julkinen rekisteri yritysten tosiasiallisista omistajista ja merkittävien säätiöiden hallituksissa istuvista jäsenistä sekä heidän kytköksistään. Hallintarekisteristä luovutaan. 7) Tehdään listaus veroparatiiseiksi katsotuista maista. 8) Edistetään kansainvälistä sääntelyä siirtohinnoittelulle. a) Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan hinnoittelua samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa, joita voivat olla esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen kauppa, korvaus aineettomista oikeuksista sekä rahoitus. Tämä on yleisin verovälttelyn keino. 9) Vähennetään maiden välistä verokilpailua edistämällä verotuksen harmonisointia ensisijaisesti EU-alueella mutta myös kansainvälisesti. Tätä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhdenmukaistamalla veropohjaa ja määrittämällä minimiveroaste. 10) Suomi lähti mukaan kansainväliseen verokilpailuun vuoden 2014 alussa ja laski yhteisöveroasteen 24,5 %:sta 20 %:iin. Tämän uudistuksen vaikutuksia tulee tarkkailla ja tehdä vertailua etenkin lähimaiden verotasojen kanssa. 11) HARMAA TALOUS Lain mukaan harmaalla taloudella määritellään organisaation sellaista toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi. Harmaan talouden seurauksena valtion tulot pienenevät ja vastaavasti markkinoilla kilpailu vääristyy harmaan talouden toimijoiden saadessa veronkierrolla kilpailuetua. Harmaan talouden haitat menetettyinä verotuloina on noin 10 miljardia euroa vuodessa. Vihreät eivät salli minkäänlaista harmaata taloutta ja pyrkivät edistämään erityisesti keinoja, joilla yhtiöiden ja varakkaiden henkilöiden harmaan talouden toiminta saadaan loppumaan sekä muokkaamaan asenneilmapiiriä veronmaksumyönteisemmäksi kaiken harmaan talouden toiminnan 13
585 586 587 588 589 590 591 592 593 594 595 596 597 598 599 600 601 602 603 604 605 606 607 608 609 610 611 612 613 614 615 616 617 618 619 620 621 622 623 624 625 626 627 628 629 630 631 632 tuomitsemiseksi. Toimenpiteet NYT 1) Laajennetaan käänteinen arvonlisäverovelvollisuus matkailu, huolinta- ja kuljetusalalle siten, että tiedot ovat saatavissa reaalirekisterin kautta. a) Käänteinen arvonlisäverovelvollisuus on käytössä mm. rakennuspalvelualalla. Käänteisessä arvonlisäverossa ostaja tilittää maksettavan arvonlisäveron verottajalle. Menetelmä sopii tapauksiin, joissa alihankintaketjut voivat olla pitkiä ja viimeisimmät ketjun päässä ovat usein pimeästi toimivia yrityksiä. Käytäntöä voidaan lisätä muillekin toimialoille, koska verohallinnon järjestelmät jo tukevat käänteisen arvonlisäveron perintää. 2) Kotitalousvähennys on osa verovalvontaa a) Kotitalousvähennys on merkittävä tietolähde, jolla saadaan selville mm. yksityisille ihmisille tehtyjen rakennushankkeiden tekijät. Se on säilytettävä, vaikkapa ihan pienenä vähennyksenä. Pienelläkin kansalaisille tarjottavalla verovähennyksellä voidaan saada aikaan se, että henkilöverotuksen tiedoilla voidaan paljastaa isojakin veronkiertotapauksia yrityspuolella ja koko vähennys saattaa maksaa itsensä takaisin tällä tavoin. 3) Rekisteriyhteistyö ja julkisten tietojen yhteinen käyttö a) Eri viranomaisten välinen tiedonvaihto on keskeinen verovalvonnan osa. Lainsäädännöllä on varmistettava, että verovalvontaan on käytettävissä esim. tietoja joita muut viranomaiset keräävät. Uusin tällainen tiedonlähde on erilaiset lupatiedot. 4) Verotuksen kynnysarvojen nostot a) Yksinkertaisempi verotus myös selkeyttää sanktiointia veronkiertotapauksissa ja helpottaa veroviranomaisten puuttumista jo pienempiinkin veronkiertotapauksiin rutiinityönä ilman raskaita verotarkastustoimenpiteitä. Tällä on myös se etu, että tahattomia virheitä ei tule tehdyksi niin helpolla. On selvästi havaittavissa, että osa yrittäjistä saattaa joutua verovelkaiseksi osaamattomuuttaan. Verotuksen yksinkertaistaminen ja kynnysarvojen nosto vähentää tätä riskiä. 5) Tehdään reaaliaikainen verorekisteri a) Yksi keino ratkaista veronkierto-ongelmia on reaaliaikaisempi verotus. Näin saadaan puututtua sellaisiin veronkiertotapauksiin, joissa käytetään hyväksi esim. lyhyen elinajan yrityksiä tai saatetaan toistaa useamman kuukauden ajan jotain kausiverotukseen liittyvää veronkiertoa. Jos koko verotus olisi reaaliaikaista, myös henkilöverotuksen puolella, niin silloin olisi myös sen valvonta. Tämä vaatisi erityisesti vuosi-ilmoituksista luopumista ja lyhyempiä ilmoituksenjättöaikoja. Myös kansalaisten verotili tukisi tätä toimenpidettä harmaan talouden torjunnassa. 6) Kansainvälisen kaupan rahaliikenteen valvontaan panostaminen a) Kansainvälisessä sähköisessä kaupassa tässä tapauksessa saattaa olla parempi pyrkiä seuraamaan maksetun tavaran rahaliikennettä. Erityisesti tällöin finanssivalvonnan ja verovalvonnan yhteistyötä pitäisi lisätä mm. verkkomaksuja välittävien yrittäjien valvonnassa. 14
633 634 635 636 637 638 639 640 641 642 643 644 645 646 647 648 649 650 651 652 653 654 655 656 657 658 659 660 661 662 663 664 665 666 667 668 669 670 671 672 673 674 675 676 677 678 679 680 681 7 KUNTA- JA KIINTEISTÖVEROTUS Kansallisen huoltosuhteen heiketessä ja vallitsevan rakenteellisen epävakauden ja suhdanteen pitkittyessä kuntatalouden kestävyys on koetuksella. Kuntien oman päätöksenteon alaiset verot ovat lukumäärältään rajalliset ja käytännössä kunnat voivat lisätä tulojaan merkittävästi vain kunnallisveroa korottamalla. Julkista taloutta tasapainotettaessa onkin tarkasteltava valtiontaloutta yhdessä kuntatalouden kanssa. Valtiontalouden sopeutustoimet ovat epäonnistuneita, mikäli säästöt ja veronkorotuspaineet kaatuvat kuntien niskaan. Kuntien veropohjaa on monipuolistettava ja vahvistettava niin, että kuntien taloudenhoidon edellytykset helpottuvat ja kuntatalouden autonomia lisääntyy. Käytännössä veropohjan vahvistaminen voidaan tehdä kiinteistöveron määräytymisperusteita monipuolistamalla ja ohjaamalla osa haitta- ja valmisteveroista kuntien tuloiksi. Kansainvälisesti vertailtuna kiinteistöveron taso on Suomessa edelleen alhainen. Kiinteistöverokertymän kasvattaminen edellyttää kuitenkin kiinteistöveron rakenteellista uudistamista niin, että kunnilla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia säätää veron tasoa kiinteistöjen laadun ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Suurilla kaupunkiseuduilla kiinteistöveroilla voidaan ohjata yhdyskuntarakenteen kehittymistä eheämpään ja kestävämpään suuntaan. Kiinteistöveron korottamisella voidaan osaltaan vaikuttaa myös varallisuuden kasautumiseen. Kiinteä omaisuus on yksi voimakkaimmin eriarvoistavista omaisuuden lajeista. Tavoitteena on saada yhteiskunnassa oleva varallisuus tasaisemmin jaettua. Kiinteistöveron lisäksi myös muuta paikallistason verotusta on arvioitava ympäristönäkökulmasta. Tie- ja ruuhkamaksut on toteutuessaan ohjattava kuntien tuloksi. Uusiutuvien energiamuotojen voimalaitoksien kiinteistöverojen korotuksilla kannustamme kuntia vauhdittamaan uusiutuvien energialaitoksien lupaprosesseja kuntien alueella. Toimenpiteet NYT: 1) Kuntien tulolähteitä monipuolistetaan a) Maa-ainesveroista ja kaivosveroista osa kunnille b) Mahdollistetaan tie- ja ruuhkamaksut kunnille. 2) Kiinteistöveron määrän tulee perustua maan arvon muutokseen. Maan verotuksellisen arvon tulee määräytyä kolmen vuoden välein. 3) Kiinteistöverotusta on uudistettava niin, että kuntien tulot lisääntyvät ja kiinteistöverotus kannustaa kestävään yhdyskuntarakentamiseen. Kiinteistöveron tulee jäädä aina kunnan haltuun täysimääräisesti. a) Kiinteistöveron alaraja tulee nostaa prosentin verran. Kiinteistöverojen mahdollinen yläraja tulee nostaa 4 prosenttiin. Kunnanvaltuustot tekevät lopulliset päätökset kiinteistöverojen tasoista. b) Rakentamattoman maan kiinteistövero yläraja tulee mahdollistaa 10 prosenttiin suurten kaupunkien alueilla. 4) Metsämaalle ei aseteta kiinteistöveroa. 5) Tuulivoimaloiden kiinteistöveroa korotetaan. 15
682 683 684 685 686 687 688 689 690 691 692 693 694 695 696 697 698 699 700 701 702 703 704 705 706 707 708 709 710 711 712 713 714 715 716 Toimenpiteet keskipitkällä aikavälillä 1) Ohjataan osa haitta- ja valmisteveroista valtiolta kuntien tuloiksi. 2) Mahdollistetaan kuntien kesäasukkaiden verotus. 3) Kiinteistöverot tulee pitkällä aikavälillä asettua asuntovarallisuuden jakoon vaikuttavalle tasolle. 4) Poistetaan omistusasumisen verotukia. Vastaavasti asuinkiinteistöjen ja asunto-osakkeiden varainsiirtoverosta luovutaan. 8 VARALLISUUS- JA PERINTÖVEROTUS Varallisuusvero on hyvin vähän kilpailua vääristävä vero, koska siinä vero kannetaan jo hankitusta tai peritystä omaisuudesta, kiinteistöistä ja maa-aloista. Perintövero vastaa vain hyvin pieneltä osin varallisuuden laajemman jakautumisen tarpeeseen, koska se on sukupolvittain kertaluonteinen. Varallisuuden keskittyminen on aikanamme jälleen kiihtymässä. Yhteiskunnallinen taloudellinen eriarvoisuus on kasvussa ja taloudellinen asema periytyy yhä vahvemmin. Vihreiden on tartuttava varallisuuserojen kasvuun. Toimenpiteet NYT 1) Muutetaan perintöveroa siten, että veron maksu voidaan halutessaan toteuttaa 10 vuoden maksuajalla tai viimeistään omaisuuden myynnin- tai realisoinnin yhteydessä. Perintöverotuksen huojennuksia vastaavasti vähennetään. 2) Perintövero: Yritysten sukupolvenvaihdoksissa kaikkia yritysten jatkajia tulee kohdella verotuksellisesti tasa-arvoisesti. 3) Muutetaan perintöveroa siten, että veron maksu voidaan toteuttaa vasta omaisuuden myynnin- tai realisoinnin yhteydessä. Tämän ulkopuolelle jätetään pääomasijoitusyhtiöt. 4) Otetaan käyttöön yhden prosentin suuruinen varallisuusvero 325 000 euroa ylittävästä varallisuudesta. 16