KIRJALLINEN KYSYMYS 540/2006 vp Sävelradion toimilupa Eduskunnan puhemiehelle Sävelradion kanava saavuttaa noin 500 000 kuuntelijaa viikottain. Tilastojen mukaan kanava on kasvattanut viimeisen reilun vuoden aikana kuulijakuntaansa 30 prosenttia. On perusteltua sanoa, että se on löytänyt paikkansa suomalaisten radiokanavien joukossa. Sävelradio siirtyi omistajajärjestelyjen jälkeen MTV:n/Radio Novan omistukseen reilu vuosi sitten. Omistajan muutoksen yhteydessä valtioneuvosto hyväksyi yksimielisesti omistuksen muutoksen ja piti toimiluvan voimassa. Saamieni tietojen mukaan tämän jälkeen alkoi Sävelradiossa systemaattinen ja pitkäjänteinen kehitystyö siinä uskossa, että toimilupa voisi jatkua myös vuoden 2007 alusta. Televisio- ja radiotoiminnasta annetussa lain 10 :n 1 momentin mukaan toiminnassa pyritään monipuolisuuteen ja sananvapauden edistämiseen. Saman lain 2 momentin mukaan toimilupa voidaan myöntää taholle, joka on vakavarainen ja jolla on ilmeinen kyky säännölliseen toimiluvan mukaiseen toimintaan. Hakijan taloudellisten voimavarojen riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan laatu ja laajuus. Oleellista on myös hakijan esittämät suunnitelmat ja selvitykset sekä erityisesti arvio niiden uskottavuudesta. 1 momentin lähtökohtana on, että toimilupaviranomaisen on katsottava toimilupien myöntämisen seurauksena syntyvää kokonaisuutta. Näyttäisi siltä, että Sävelradiolla on kasvava, uskollinen kuulijakunta, mistä voi vetää sen johtopäätöksen, että Sävelradion tarjoamalle radiotoiminnalle on kysyntää. Ylläpitäjä on vakuuttanut, että Sävelradion kehittämiseen on olemassa pitkän tähtäimen suunnitelmat, joissa myös taloudellinen puoli on tasapainossa. Onnistuneen viestintäpolitiikan tulisi perustua siihen, että ratkaisuja tehdään pitkällä aikajänteellä, yrityksille luodaan mahdollisuudet menestymiseen, niitä kannustetaan investoimaan yleisön palvelun parantamiseksi sekä luodaan puitteet kilpailukykyiselle yritystoiminnalle, joka parhaiten voi palvella myös kansalaisia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä perusteilla Sävelradion toimilupahakemus hylättiin ja onko hallituksella suunnitelmia, joilla nykyisen kaltainen lyhytjänteinen toimilupapolitiikka voidaan saattaa paremmin sekä kansalaisia että yrityksiä palvelevaksi pitemmän tähtäimen toiminnaksi? Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2006 Simo Rundgren /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Simo Rundgrenin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 540/2006 vp: Millä perusteilla Sävelradion toimilupahakemus hylättiin ja onko hallituksella suunnitelmia, joilla nykyisen kaltainen lyhytjänteinen toimilupapolitiikka voidaan saattaa paremmin sekä kansalaisia että yrityksiä palvelevaksi pitemmän tähtäimen toiminnaksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: (744/1998) 7 :n mukaan radiotoiminnan harjoittamiseen viestintämarkkinalain (393/2003) 2 :ssä tarkoitetussa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa on haettava valtioneuvostolta toimilupa. Lain 9 :n mukaan toimiluvan julistaa haettavaksi ja myöntää valtioneuvosto. Toimilupajärjestelmän taustalla on käytettävissä olevien taajuuksien niukkuus eli toiminnan harjoittajaksi aikovia on enemmän kuin taajuuksia voidaan antaa käyttöön. Radio- ja televisiotoimintaan myönnetyt toimiluvat ovat lain mukaan määräaikaisia. 10 :n 1 momentin mukaan julistaessaan haettavaksi ja myöntäessään toimilupia toimilupaviranomaisen tulee ottaa huomioon asianomaisella alueella harjoitettava televisio- ja radiotoiminta kokonaisuudessaan ja pyrkiä sananvapauden edistämiseen sekä turvaamaan ohjelmistotarjonnan monipuolisuus sekä yleisön erityisryhmien tarpeet. Lain 10 :n 2 momentin mukaan toimilupa voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle, yhteisölle tai säätiölle, joka on vakavarainen ja jolla on ilmeinen kyky säännölliseen toimiluvan mukaiseen toimintaan. Hakemuksia valtakunnalliseen tai siihen rinnastettavaan toimintaan jätettiin 24 kappaletta. Uusia toimilupia voitiin myöntää kuitenkin enintään kymmenen. Olennaista oli toimilupapäätöksillä saada aikaan radiotarjonnan kokonaisuus, joka palvelisi kuuntelijoita mahdollisimman laajasti. Valtioneuvosto ei pitänyt tarkoituksenmukaisena sisällyttää valtakunnallisille taajuuksille iskelmä- ja sitä lähellä olevaan musiikkiin keskittyvää radioasemaa, jollaista hakijoista tarjosivat Suomen Sävelradio Oy, NRJ Finland Oy ja Pro Radio Oy. Asianomaista kohderyhmää palvelevia ohjelmistoja on kuitenkin tarjolla paikallisessa radiotoiminnassa koko maassa. Paikallisten radioiden ohjelmisto perustuu tyypillisesti tämän kohderyhmän palvelemiseen ja voi tarjota vastaavan tyyppisiä musiikkisisältöjä. Tämän lisäksi on huomattava, että Suomen Sävelradio Oy:n omistavalle Oy Suomen Uutisradio Ab:lle myönnettiin toimilupa Radio Novalle taajuuskokonaisuudelle, joka on kattavuudeltaan ylivoimaisesti muita haettavana olleita taajuuskokonaisuuksia parempi. Radio Nova on markkinajohtaja sekä kuuntelijamäärillä että mainostuloilla mitattuna. Toimiluvan myöntäminen olisi edesauttanut hakijatahon aseman vahvistumista radiomarkkinoilla. Valtioneuvoston päätöstä on edeltänyt poikkeuksellisen perusteellinen valmistelu. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti tammikuussa 2004 työryhmän, jonka ehdotukset radiotoiminnan kehittämiseksi olivat laajalla lausuntokierroksella. Työryhmän ehdotusten pohjalta valtio- 2
Ministerin vastaus KK 540/2006 vp Simo Rundgren /kesk neuvosto teki esityksen televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamiseksi. Hallitus sai eduskunnan vastauksessa tiukat ohjeet tulevalle lupakierrokselle. Ministeriö on lisäksi teettänyt selvitykset sekä radiotoiminnan taloudesta että tarjonnasta. Taajuuksien käyttösuunnitelma on myös uudistettu. mukaan toimilupia koskeva päätösvalta on aidosti valtioneuvoston käsissä. Tätä tosiasiaa korostavat myös perustuslakivaliokunnan huomiot lain käsittelyn yhteydessä. Tätä päätösvaltaa ei voida siirtää esimerkiksi radioyhtiöiden ostajille ja myyjille, mitä toimilupien automaattinen uusiminen käytännössä merkitsisi. Valtioneuvosto on pitkään myöntänyt televisio- ja radiotoimiluvat siten, että kaikki toimiluvat päättyvät samanaikaisesti. Näin voidaan toimilupakausien vaihtuessa arvioida kokonaisvaltaisesti järjestelmää ja pohtia sen kehittämistä. Tämän lupakierroksen yhteydessä jo loppuvuonna 2003 todettiin, että tämän lupakierroksen yhteydessä lupapäätökset tehtäisiin puhtaalta pöydältä. Nämä molemmat linjaukset ovat olleet kaikkien toimijoiden tiedossa. Nämä linjaukset on myös otettu vakavasti, koska esimerkiksi nykyiset toimijat jättivät useita uusia hakemuksia, vaikka toimilupia voitiin myöntää vain nykyistä vastaava määrä. Tehty ratkaisu ei ole helppo, mutta se edustaa kestävää viestintäpolitiikkaa. Päätökset tehtiin televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukaisesti ja sen suoman päätösvallan puitteissa. Tavoitteena on monipuolinen kokonaisuus sekä ohjelmistojen sisältöjen että omistuspohjan suhteen. Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 2006 Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 540/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Simo Rundgren /cent: På vilka grunder avslogs Sävelradios koncessionsansökan samt har regeringen planer på hur den nuvarande kortsiktiga koncessionspolitiken kan göras mera långsiktig så att den bättre tjänar både medborgare och företag? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I 7 i lagen om televisions- och radioverksamhet (744/1998) sägs att för utövande av radioverksamhet i ett sådant markbundet masskommunikationsnät som avses i 2 i kommunikationsmarknadslagen (393/2003) skall koncession sökas hos statsrådet. Enligt 9 ledigförklaras och beviljas koncessioner av statsrådet. I bakgrunden till koncessionssystemet finns de njugga disponibla frekvenserna, dvs. det finns fler intresserade verksamhetsutövare än antalet frekvenser som kan ställas till förfogande. Enligt lagen gäller koncessionerna för radio- och televisionsverksamhet för en viss tid. Enligt 10 1 mom. i lagen om televisions- och radioverksamhet skall koncessionsmyndigheten när koncessioner ledigförklaras och beviljas beakta den sammantagna televisionsverksamhet och radioverksamhet som utövas på området och sträva efter att främja yttrandefriheten och göra programutbudet mångsidigare samt tillgodose behoven hos särskilda grupper bland allmänheten. Enligt 10 2 mom. kan koncession beviljas en fysisk person eller sammanslutning eller stiftelse som är solvent och har en uppenbar förmåga att utöva sådan regelbunden verksamhet som koncessionen avser. Det inlämnades 24 ansökningar som gällde rikstäckande eller därmed jämställbar verksamhet. Det kunde dock beviljas högst tio nya koncessioner. Det viktigaste målet var att genom koncessionsbesluten åstadkomma ett sådant samlat utbud av radioprogram som betjänar lyssnarna i så vida kretsar som möjligt. Enligt statsrådet var det inte ändamålsenligt att på riksfrekvenserna ta in en radiostation som koncentrerar sig på schlagermusik och närliggande musik. Bland sökandena erbjöd Suomen Sävelradio Oy, NRJ Finland Oy och Pro Radio Oy på sådan musik. Programutbud som betjänar den aktuella målgruppen erbjuds emellertid inom den lokala radioverksamheten över hela landet. De lokala radiostationernas programutbud baserar sig i typiska fall på betjäning av denna målgrupp och kan erbjuda ett motsvarande musikinnehåll. Det bör dessutom noteras att Oy Suomen Uutisradio Ab, som äger Suomen Sävelradio Oy, beviljades koncession för Radio Nova på en frekvenshelhet som har en överlägset bättre täckning än de övriga frekvenshelheter som kunde sökas. Radio Nova är marknadsledare både med antalet lyssnare och med reklamintäkterna som måttstock. Beviljande av koncession skulle ha bidragit till att stärka sökandens ställning på radiomarknaden. Statsrådets beslut föregicks av en exceptionellt ingående beredning. Kommunikationsministeriet tillsatte i januari 2004 en arbetsgrupp vars förslag till utveckling av radioverksamheten sändes för utlåtande till vida kretsar. Utgående från arbetsgruppens förslag lade statsrådet fram 4
Ministerns svar KK 540/2006 vp Simo Rundgren /kesk ett förslag till ändring av lagen om televisionsoch radioverksamhet. I riksdagens svar fick regeringen strikta anvisningar inför den kommande koncessionsomgången. Ministeriet har dessutom låtit utföra utredningar om både radioverksamhetens ekonomi och utbudet. Användningsplanen för frekvenserna har också reviderats. Enligt lagen om televisions- och radioverksamhet ligger beslutanderätten i fråga om koncessioner på ett genuint sätt i händerna på statsrådet. Detta faktum understryks också av grundlagsutskottets iakttagelser i samband med behandlingen av lagen. Beslutanderätten kan inte överföras på t.ex. radiobolagens köpare eller säljare, vilket ett automatiskt förnyande av koncessionerna i praktiken skulle resultera i. Statsrådet har länge beviljat televisions- och radiokoncessionerna så att alla koncessioner upphör samtidigt. I samband med att koncessionsperioderna byts kan man då utvärdera systemet på ett övergripande sätt och diskutera möjligheterna att utveckla det. I anslutning till den aktuella koncessionsomgången konstaterades redan mot slutet av 2003 att koncessionsbesluten vid denna omgång kommer att fattas från ett rent bord. Alla aktörer har varit medvetna om båda riktlinjerna. Riktlinjerna har också tagits på allvar, eftersom t.ex. de nuvarande aktörerna lämnade in flera nya ansökningar trots att endast lika många koncessioner som för närvarande kunde beviljas. Avgörandet var inte lätt, men det företräder en hållbar kommunikationspolitik. Besluten fattades i enlighet med lagen om televisionsoch radioverksamhet och inom ramen för den beslutanderätt den medger. Målet är att åstadkomma en mångsidig helhet i fråga om både innehållet i programutbudet och ägarunderlaget. Helsingfors den 6 juli 2006 Kommunikationsminister Susanna Huovinen 5