Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1007/2005 vp Radioiden toimilupien ehdot Eduskunnan puhemiehelle Eduskunta hyväksyi tällä viikolla muutokset televisio- ja radiotoimintalakiin, jossa määritellään radiotoiminnan toimilupakäytäntö. Kannatettava asia on, että radiotoiminnan toimilupamääräykset ovat niin selkeitä ja täsmällisiä, että ne ohjaavat tehokkaasti toimiluvan haltijan harjoittamaan toimintaa, kuten eduskunnan hyväksymä lausuma toteaa. Myös toimilupaehtojen noudattamista on syytä valvoa. Radioiden toimiluvat laitetaan lähiaikoina hakuun eduskunnan viitoittamalla tavalla. Eduskunnan hyväksymät muutokset ovat sinänsä oikeansuuntaisia, mutta valiokunnan perustelut herättävät hyvn paljon kysymyksiä. Valiokunnan mietintö haikailee 1980-luvun säännösten palauttamista paikallisten radioiden toimilupiin mm. sisällön ja yhteislähetysten rajoittamiseksi. Tavoitellun ohjauksen sijasta vaarannetaan lukuisten paikallisten radiotoiminnan harjoittajien talous ja toimintaedellytykset. Sananvapauden harjoittamisen näkökulmasta on lisäksi kyseenalaista antaa yhtä toimialaa koskevia säännöksiä, jotka rajoittavat toiminnan harjoittajan oikeutta päättää lähetettävän ohjelmiston sisällöstä ja tuottajasta. Vaatimusta ohjelmiston paikallisuudesta on käytännössä mahdoton toteuttaa ja valvoa. Toiminnan resursseista, toiminta-alueesta ja valitusta ohjelmatyypistä riippuen uutisten, paikallisia asioita käsittelevien ohjelmien ja yleensä ottaen toimitetun ohjelma-ajan määrä vaihtelee kanavittain huomattavasti. Tällaisten vaatimusten mahdollinen kirjaaminen toimilupiin vaikuttaa toiminnan harjoittajien kustannuksiin ja vaarantaa taloudellisesti kannattavan toiminnan jatkamisen monessa radioyhtiössä. Markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaan Suomessa on yhdet ainoat radiomarkkinat, joilla toimijat kilpailevat keskenään. Paikalliset ja alueelliset radiot käyvät kilpailua toisaalta kuuntelijoista, toisaalta mainosinvestoinneista osavaltakunnallisten ja valtakunnallisten kanavien kanssa. Kilpailu viestintäalalla on kovaa; radioiden osuus mediamainonnasta on 4,2 % ja kilpailu kuuntelijoista kova. Mainostuloista suuret radioyhtiöt keräävät lähes 90 % pääasiassa valtakunnallisilta markkinoilta. Pienten, paikallisilla taajuuksilla toimivien radioyhtiöiden on taisteltava jokaisesta mainoseurosta. Kannattava kaupallinen paikallisradiotoiminta perustuu yrittäjän mahdollisuuteen valita sekä aseman formaatti että toimintatapa. Tasapuolisen ja todellista kilpailua vahvistavan lupakierroksen onnistumisen edellytys on ennen kaikkea toimilupaehtojen tasapuolisuus ja yhdenmukaisuus riippumatta toiminnan harjoittamisen laajuudesta. Yksinkertaisesti: jos valtakunnallisesti toimiva radioyhtiö voi hankkia koko ohjelmistonsa tai osan siitä esim. tuotantoyhtiöltä, on vastaava mahdollisuus oltava myös alueellisella toiminnan harjoittajalla. Mikäli nyt uudistettavat toimilupaehdot sisältävät paljon rajoitteita ja sääntelyä verrattuna nykyisiin, ovat muutokset nykyiseen tilanteeseen verrattuna välittömiä ja dramaattisia. Toimilupien kiristämisellä aiheutetaan nyt kannattavaa toimintaa harjoittaville yrityksille uhka, joka pahimmillaan johtaa välittömästi kymmenien työ- Versio 2.0

2 paikkojen menetykseen ja paikallisten radioiden toiminnan päättymiseen. Jo tällä hetkellä moni paikallisradio toimii kannattavuuden rajoilla. Yhden radion sijasta toimilupa tarvitaan nykyään kahdelle, jopa kolmelle kanavalle, jotta on mahdollista tavoittaa mainostajaa houkutteleva yleisömäärä halutuissa kohderyhmissä omalla toiminta-alueella. Ongelmaksi on muodostunut se, että mainostulot riittävät useimmilla vain yhden kanavan täysimittaiseen tuottamiseen. Yhteislähetysten kieltämisen myötä vaikeutetaan merkittävästi paikallisten radioiden mahdollisuutta toimintansa järjestelemiseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Seurauksena on velkaantumista, konkursseja ja toiminnan lakkauttamisia. Väärillä ratkaisuilla toimilupaehdoissa valtakunnallista ja osavaltakunnallista toimintaa harjoittavien yhtiöiden asema vastaavasti vahvistuu paikallisradioiden ohjelmatoiminnan laadun heikentyessä sekä kilpailun vähentyessä paikallisten radioiden toiminnan lakkauttamisten myötä. Jos paikallista radiotoimintaa halutaan tukea ja samalla turvata monimuotoinen ja rikas radiomaisema Suomessa, on ratkaisuja haettava muualta kuin toimintaan kohdistettavista rajoituksista. Ajatus lehdistötuen tapaisesta, paikallisille radioille myönnettävästä tuesta olisi syytä selvittää. Kaupallisen radiotoiminnan aloittamisesta on kulunut tänä vuonna 20 vuotta. Historia osoittaa, että viranomaisten laatimia säännöksiä merkittävämpi vaikutus on kuitenkin markkinoiden aikaansaamalla ohjauksella: yleisö ratkaisee makunsa mukaan, mitä kanavaa ja millaista sisältöä se haluaa kaupallisista radioista kuunnella. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Jos liikenne- ja viestintäministeriössä aiotaan merkittävästi lisätä sääntelyä paikallisradioiden toiminnassa seuraavalla toimilupakaudella, niin aiotaanko selvittää ja arvioida, millaisia vaikutuksia tällä sääntelyllä on paikallisradioiden toimintaedellytyksiin? Selvittää tulisi, voiko paikallinen eli yhdellä paikkakunnalla toimiva ja yhdellä taajuudella kuuluva radiotoiminta olla kannattavaa, jos tuotantotapoja rajoitetaan ja ohjelmistosisältöjä merkittävässä määrin säännellään. Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2005 Suvi Lindén /kok Jyri Häkämies /kok Ahti Vielma /kok Jan Vapaavuori /kok Irja Tulonen /kok Jouko Laxell /kok Lyly Rajala /kok Ilkka Kanerva /kok Reijo Paajanen /kok Tuija Nurmi /kok Olli Nepponen /kok Jere Lahti /kok Petri Salo /kok Arto Satonen /kok Marja Tiura /kok Sirpa Asko-Seljavaara /kok Kaarina Dromberg /kok Leena Harkimo /kok Hanna-Leena Hemming /kok Esko Kurvinen /kok Jari Koskinen /kok Lasse Virén /kok Kimmo Sasi /kok Pekka Kuosmanen /kok Juhani Sjöblom /kok Paula Risikko /kok Anne Holmlund /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 1007/2005 vp Suvi Lindén /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lindénin /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1007/2005 vp: Jos liikenne- ja viestintäministeriössä aiotaan merkittävästi lisätä sääntelyä paikallisradioiden toiminnassa seuraavalla toimilupakaudella, niin aiotaanko selvittää ja arvioida, millaisia vaikutuksia tällä sääntelyllä on paikallisradioiden toimintaedellytyksiin? Selvittää tulisi, voiko paikallinen eli yhdellä paikkakunnalla toimiva ja yhdellä taajuudella kuuluva radiotoiminta olla kannattavaa, jos tuotantotapoja rajoitetaan ja ohjelmistosisältöjä merkittävässä määrin säännellään. Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kaupallisen radiotoiminnan kehittämistä koskevassa viestintäpoliittisessa keskustelussa on toiminnan alusta alkaen korostettu paikallisen viestinnän kehittämistarpeita. Paikallisen ja alueellisen viestinnän kehittäminen olivat keskeisinä kriteereinä myös valtioneuvoston toimilupapäätöksissä vuosina 1999 ja 2001, jolloin pääosa nykyisin voimassa olevista toimiluvista myönnettiin. Kaikkien toimilupien voimassaoloaika päättyy vuoden 2006 lopussa. Lainsäädännössä ei säännellä sitä, minkä tyyppisiä toimilupia myönnetään. Toimilupia on myönnetty toistaiseksi koko valtakunnan tai merkittävän osan siitä kattavaan ns. erikoisradiotoimintaan sekä paikalliseen toimintaan. Harjoitettavan radiotoiminnan luonne on määritelty toimilupamääräyksissä. Eduskunta hyväksyi toimilupasääntelyyn liittyvät muutokset televisio- ja radiotoiminnasta annettuun lakiin (LiVM 27/2005 vp). Muutoksella täsmennettiin televisio- ja radiotoiminnan toimilupien määräysvallan muuttumiseen liittyviä säädöksiä. Itse toimilupakäytäntöihin tai toimilupaehtoihin liittyviä muutoksia ei hyväksyttyyn muutokseen sisältynyt. Hyväksyessään muutokset eduskunta edellytti, että valtioneuvosto uusia radiotoiminnan toimilupia myöntäessään huolehtii siitä, että toimilupamääräykset ovat niin selkeitä ja täsmällisiä, että ne ohjaavat tehokkaasti toimiluvan haltijan harjoittamaa toimintaa, ja siitä, että toimilupaehtojen valvontaa tehostetaan. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 7 :n mukaan radiotoiminnan harjoittamiseen on lyhytaikaista ja pienimuotoista toimintaa lukuun ottamatta haettava valtioneuvostolta toimilupa. Lain 9 :n mukaan valtioneuvosto julistaa haettavaksi ja myöntää toimiluvan. Toimilupien haettavaksi julistamisen tarkoituksena on turvata radiotoiminnasta kiinnostuneiden tahojen tasapuolinen tiedonsaanti. Lain 10 :n mukaan julistaessaan haettavaksi ja myöntäessään toimilupia toimilupaviranomaisen tulee ottaa huomioon ao. alueella harjoitettava radiotoiminta kokonaisuudessaan ja pyrkiä sananvapauden edistämiseen sekä turvaamaan ohjelmistotarjonnan monipuolisuus sekä yleisön erityisryhmien tarpeet. Televisio- ja radiotoimintaan myönnettyjen toimilupien toimilupamääräyksistä säädetään televisio- ja radiotoimintalain 11 :ssä. Lain mukaan toimilupaviranomaisella on oikeus antaa toimilupiin liittyviä ohjelmatoimintaa koskevia, ohjelmiston monipuolisuuden ja yleisön erityisryhmien tarpeiden turvaamisen kannalta tarpeellisia määräyksiä. Toimilupaviranomaisella on oi- 3

4 Ministerin vastaus keus antaa myös määräyksiä, jotka koskevat lähetysten alueellista kuuluvuutta tai näkyvyyttä, vuorokautista lähetysaikaa ja lähetystekniikkaa ja siirtokapasiteettia. Valtioneuvosto julistaa uudet toimiluvat haettaviksi tammikuun 2006 alussa siten, että ne tulisivat voimaan vuoden 2007 alussa. Saapuneiden hakemusten pohjalta valtioneuvosto tekee päätökset toimilupien myöntämisestä ja tarvittavista toimilupamääräyksistä kevään 2006 kuluessa. Tarkoituksena on julistaa haettaviksi taajuuskokonaisuuksia, jotka mahdollistavat paikallisen tai alueellisen radiotoiminnan. Tavoitteena on, että paikallisesti ankkuroitujen ohjelmistojen tarjonta säilyy nykytasolla ja osin jopa lisääntyy. Hakukierroksen päätyttyä voidaan muodostaa käsitys siitä, millaiseksi paikallisten tai alueellisten ohjelmistojen tarjonta muodostuu. Kaikille alueille ei välttämättä synny paikallista toimintaa hakijoiden puutteen takia. Paikallisen toiminnan menestyksellisen harjoittamisen perusedellytykset ovat riittävä kuuluvuusalue, kuulijoita kiinnostava ohjelmisto sekä kustannustehokas ohjelmistotuotanto. Viime vuosina useat paikalliset toimijat ovat päätyneet ratkaisuun, jossa ohjelmavirta ostetaan ulkopuoliselta taholta siten, että siihen kuitenkin on mahdollista sisällyttää halutessa paikallista mainontaa ja muita paikallisia osia. Toisaalta maassamme toimii menestyviä, itsenäisiä paikallisia radioasemia. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti tammikuussa 2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli seuraavaa vuonna 2006 käytävää toimilupakierrosta silmällä pitäen laatia selvitys kaupallisen radiotoiminnan vaihtoehdoista. Työryhmän työn tausta-aineistoksi liikenne- ja viestintäministeriö tilasi konsulttitoimisto NAG:lta tutkimuksen kaupallisten radioiden taloudellisesta tilanteesta ja markkinoiden rakenteesta. Tehdyn tutkimuksen ja useiden työryhmässä kuultujen asiantuntijoiden mukaan paikallisella radiotoiminnalla on edelleen oma paikkansa suomalaisessa joukkoviestintäjärjestelmässä ja myös kehittymisen mahdollisuudet. Kehittymisen ja säilymisen keskeiseksi esteeksi on kuitenkin muodostunut epäterve kilpailutilanne mainosmarkkinoilla. Useamman paikallisradion paikkakunnilla on puolivaltakunnallisen ketjun osana toimiva asema, joka on supistanut aidon paikallisen tarjontansa lähes olemattomaksi. Samalla se voi tarjota mainosaikaa paikallisilla markkinoilla hintaan, jolla pelkästään kyseisellä paikkakunnalla toimiva, paikallista ohjelmaa tuottava ei voi saada toimintaansa likimainkaan kannattavaksi. Käynnistyvän toimilupakierroksen valmistelun pohjana on lainsäädännön lisäksi nykyisestä radiotoiminnasta ja edellisistä toimilupakierroksista saadut kokemukset sekä liikenne- ja viestintäministeriön radiotoiminnan kehittämisedellytyksiä pohtineen työryhmän ehdotukset. Liikenne- ja viestintävaliokunta on hallituksen esityksestä laiksi televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamiseksi antamassaan mietinnössä kiinnittänyt huomiota erityisesti paikallisradiotoiminnan yhteydessä havaitsemiinsa epäkohtiin. Liikenne- ja viestintäministeriö/valtioneuvosto tulee seuraavan toimilupakierroksen yhteydessä luonnollisesti huomioimaan valiokunnan näkökannat ja evästykset. Tarkoituksena on parantaa radiotoiminnan harjoittamisen teknisiä edellytyksiä (taajuudet) sekä selkeyttää ja jäntevöittää alan pelisääntöjä kuulijoita palvelevan myönteisen kehityksen varmistamiseksi sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen 4

5 Ministerns svar KK 1007/2005 vp Suvi Lindén /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1007/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Suvi Lindén /saml m.fl.: Om man vid kommunikationsministeriet ämnar avsevärt öka regleringen av lokalradioverksamheten under den nästa koncessionsperioden, ämnar man då också utreda och utvärdera konsekvenserna av regleringen med tanke på lokalradiostationernas verksamhetsbetingelser? Det är skäl att utreda om en lokalradiostation som verkar på en enda ort och på en enda frekvens kan vara lönsam om produktionssätten begränsas och programinnehållet regleras i betydande omfattning. Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Allt sedan verksamheten inleddes har behovet att utveckla den lokala kommunikationen betonats i den kommunikationspolitiska debatt som gäller utvecklingen av kommersiell radioverksamhet. Utvecklingen av den lokala och regionala kommunikationen var centrala kriterier även i statsrådets koncessionsbeslut 1999 och 2001, då största delen av de koncessioner som gäller för närvarande beviljades. Giltighetstiden för samtliga koncessioner löper ut vid utgången av I lagstiftningen finns inga bestämmelser om vilken typ av koncessioner som beviljas. Hittills har koncessioner beviljats för s.k. specialradioverksamhet som täcker hela landet eller en betydande del av det samt för lokal verksamhet. Den utövade radioverksamhetens art definieras i koncessionsbestämmelserna. Riksdagen godkände den 7 december 2005 de ändringar i lagen om televisions- och radioverksamhet som gäller koncessionsreglering (KoUB 27/2005 rd). Genom ändringen preciserade man bestämmelserna om ändring av bestämmanderätten avseende koncessioner för televisions- och radioverksamhet. I den godkända revideringen ingick inga ändringar som hänför sig till själva koncessionsförfarandet eller koncessionsvillkoren. När riksdagen godkände ändringarna förutsatte den att statsrådet ser till att koncessionsbestämmelserna i de nya koncessionerna för radioverksamhet som beviljas är så tydliga och exakta att de på ett effektivt sätt styr koncessionshavarens verksamhet och sörjer för att övervakningen av koncessionsvillkoren effektiviseras. Enligt 7 i lagen om televisions- och radioverksamhet skall koncession för utövande av radioverksamhet, med undantag av kortvarig och småskalig verksamhet, sökas hos statsrådet. Enligt lagens 9 ledigförklaras och beviljas en koncession av statsrådet. Syftet med att ledigförklara koncessioner är att trygga att alla som är intresserade av radioverksamhet har jämlik tillgång till information. Enligt lagens 10 skall koncessionsmyndigheten när koncessioner ledigförklaras och beviljas beakta den sammantagna radioverksamhet som utövas på området och sträva efter att främja yttrandefriheten och göra programutbudet mångsidigare samt tillgodose behoven hos särskilda grupper bland allmänheten. Om koncessionsbestämmelser i anslutning till koncessioner som beviljats för televisions- och radioverksamhet stadgas i 11 i lagen om televisions- och radioverksamhet. Enligt lagen har koncessionsmyndigheten rätt att i anslutning till koncessionerna meddela sådana bestämmelser om programverksamheten som behövs för att säkerställa ett mångsidigt programutbud och med 5

6 Ministerns svar hänsyn till behoven hos särskilda grupper bland allmänheten. Koncessionsmyndigheten har även rätt att meddela bestämmelser som gäller utsändningarnas regionala hörbarhet eller sebarhet, sändningstiden per dygn, sändningstekniken och överföringskapaciteten. Statsrådet förklarar de nya koncessionerna lediga att sökas i början av januari 2006 så att de kan träda i kraft vid ingången av Statsrådet fattar beslut om koncessioner som beviljas och om nödvändiga koncessionsbestämmelser under våren 2006 på basis av de inkomna ansökningarna. Avsikten är att ledigförklara koncessionshelheter som möjliggör lokal eller regional radioverksamhet. Målet är att bevara det lokalt förankrade programutbudet på nuvarande nivå och att delvis till och med öka det. När ansökningsomgången avslutats kan vi bilda en uppfattning om hurdant det lokala eller regionala programutbudet ter sig. Brist på sökande kan leda till att det inte nödvändigtvis uppkommer lokal verksamhet på alla områden. Grundläggande förutsättningar för framgångsrik lokal verksamhet är ett tillräckligt stort hörbarhetsområde, ett programutbud som intresserar lyssnarna samt kostnadseffektiv programproduktion. De senaste åren har många lokala operatörer gått in för att köpa programflödet av utomstående på villkor att det ändå är möjligt att skjuta in lokal reklam eller andra lokala element i sändningarna. Å andra sidan finns det i Finland också självständiga lokala radiostationer med framgångsrik verksamhet. Kommunikationsministeriet tillsatte i januari 2004 en arbetsgrupp med uppgift att inför den nästa koncessionsomgången 2006 utreda alternativen beträffande kommersiell radioverksamhet. Som bakgrund till arbetsgruppens arbete beställde kommunikationsministeriet av konsultbyrån NAG en utredning om de kommersiella radiostationernas ekonomiska situation och marknadens uppbyggnad. Enligt utredningen och flera experter som arbetsgruppen hört har den lokala radioverksamheten fortfarande sin plats i det finländska massmediesystemet och även möjligheter att utvecklas. Den osunda konkurrensen på reklammarknaden har blivit det största hindret för att utveckla och bevara verksamheten. På orter med flera lokalradiostationer har stationer som ingår i halvriksomfattande kedjor reducerat det genuint lokala utbudet till ett absolut minimum. Samtidigt kan stationen erbjuda reklamtid på de lokala marknaderna till ett pris till vilket en station som endast verkar på en ort och producerar lokalt program inte på långt när kan bedriva lönsam verksamhet. Beredningen av den förestående koncessionsomgången baserar sig förutom på lagstiftningen också på erfarenheter av nuvarande radioverksamhet och tidigare koncessionsomgångar samt på förslag som lagts fram av den arbetsgrupp som kommunikationsministeriet tillsatt för att utreda utvecklingsmöjligheterna för radioverksamheten. Kommunikationsutskottet har i sitt betänkande om regeringens proposition med förslag till ändring av lagen om televisions- och radioverksamhet fäst uppmärksamhet särskilt vid missförhållanden inom lokalradioverksamheten. Kommunikationsministeriet/statsrådet kommer naturligtvis att beakta utskottets synpunkter och råd under nästa koncessionsomgång. Målet är att förbättra de tekniska förutsättningarna för att utöva radioverksamhet (frekvenser) samt att tydliggöra och styrka spelreglerna för branschen för att säkerställa en positiv utveckling till gagn för lyssnare såväl på det nationella som på det lokala planet. Helsingfors den 22 december 2005 Kommunikationsminister Susanna Huovinen 6