Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma

Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2015-2016

Sisällysluettelo 1 MAASEUTUVERKOSTO... 3 1.1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet... 3 1.2 Toiminnassa näkyvät teemat... 5 1.3 Uuden ohjelmakauden maaseutuverkostotoiminnan painopisteet... 5 1.4 Ohjausryhmän ja työryhmien rooli uuden kauden verkostotoiminnassa... 6 1.4.1 Maaseutuverkostopalvelut luo synergiaa maaseutuverkoston ja kalatalousverkoston toimintaan... 7 2 MAASEUTUVERKOSTON TOIMINTA... 8 2.1 Sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy... 8 2.2 Maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon laatu ja erityisesti alueellinen näkyvyys parantuu... 9 2.3 Tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista välittyy mahdollisille tuensaajille... 10 2.4 Tieto ohjelman toteutuksesta ja tuloksista välittyy toimijoiden kesken sekä suurelle yleisölle 11 2.5 Innovaatiot maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa lisääntyvät ja elinkeinotoiminta uudistuu... 12 2.6 Maaseutuverkostotoiminnan arviointi... 15 3 VIESTINTÄ JA KOULUTUS LUOVAT TOIMINNAN KIVIJALAN... 17 3.1 Viestintä... 17 3.2 Koulutus... 18 3.3 Hyvät käytännöt ja verkostot... 19 4 MAASEUTUVERKOSTON RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2016... 21 2

1 MAASEUTUVERKOSTO Maaseutuverkosto on Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämistä edistävä verkosto, joka mahdollistaa laajan tiedon-, kokemuksen- ja menetelmien vaihdon sekä lisää vuoropuhelua paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa verkoston toimijoiden kesken. Keskeistä on, että potentiaaliset tuensaajat ja suuri yleisö ovat tietoisia kehittämisohjelmien mahdollisuuksista ja tuloksista. Maaseutuverkosto edesauttaa myös hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä ohjelman toimijoiden keskuudessa. Maaseutuviraston maaseutuverkostopalvelut koordinoi ja mahdollistaa maaseutuverkoston toimintaa. Toimintasuunnitelmassa määritellään toiminnan painopistealueet ja tavoitteet vuodelle 2015 ja tuodaan esiin myös alustavat suunnitelmat vuoden 2016 osalta. Toimintasuunnitelmassa esitetään toimintamallit, joiden kautta tavoitteet saavutetaan, sekä toiminnan arvioinnin mittarit. Maaseutuverkoston viestinnän tavoitteet kirjataan vuosittain laadittavaan viestintäsuunnitelmaan (Liite 5), joka on osa maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaa. Myös maaseutuverkoston koulutussuunnitelma esitetään tapahtumakokonaisuuksittain toimintasuunnitelman liitteenä (Liitteet 4. ja 7.). Maaseutu.fi-tapahtumakalenterissa on koulutusajankohdan mukaisesti nähtävissä koulutustapahtumien tarkempi ohjelma ja muu koulutukseen liittyvä informaatio. Myös koulutusmateriaali ja tapahtumasta tarpeen mukaan kuvattu videotallenne taltioidaan Maaseutu.fi:hin. 1.1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet pohjautuvat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman strategisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin, joiden puitteissa maaseutuohjelmien avulla: 1. Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. 2. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. 3. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa 4. Lisäksi Ahvenanmaan osalta tavoitteena on varmistaa erityisesti riittävä alkutuotanto, jolla varmistetaan ruuan riittävyys kuluttajille ja raaka-aine Ahvenanmaan elintarviketeollisuudelle 3

Maaseutuverkoston toimintaa ohjaavat lisäksi ohjelmien määrälliset tavoitteet, jotka on esitetty Liitteessä 1. Maaseutuverkoston ohjelmakauden 2014-2020 toimintasuunnitelmassa tärkeimmiksi tavoitteiksi on määritelty: 1. sidosryhmien osallistumisaktiivisuuden lisääminen maaseudun kehittämisessä 2. kehittämisohjelmien toimeenpanon laadun ja alueellisen näkyvyyden parantaminen 3. tiedon välittäminen toimijoille sekä suurelle yleisölle - maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista - ohjelman toteutuksesta ja tuloksista 4. innovaatioiden lisääminen maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa sekä elinkeinotoiminnan uudistaminen Vuosien 2015 ja 2016 maaseutuverkostotoiminnan päätavoitteina on: - edesauttaa uuden ohjelmakauden käynnistymistä - esitellä uuden ohjelmakauden 2014 2020 mahdollisuuksia maaseudun kehittämisessä ja biotalouden edistämisessä - lisätä yhteistyötä ja verkostoitumista ohjelman toimijoiden välillä - esitellä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien 2007 2013 hyviä käytäntöjä - edistää valittavan teemavuoden teeman sekä työryhmien teemojen osalta viestintää ja kehittämisohjelman toimintaa. Viestinnällä on tärkeä rooli maaseutuverkoston toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Viestintään panostetaan uudella ohjelmakaudella laajasti ja se huomioidaan kaikilla ohjelmatyön osa-alueilla. Koko ohjelmakaudelle asetetut ohjelmaviestinnän tavoitteet ovat seuraavat: - Ohjelman mahdollisuudet tunnetaan ja varat hyödynnetään - Ohjelman vaikutukset tiedostetaan ja tietoa EU-rahoituksen tuloksista on saatavilla - Yhteistyö maaseututoimijoiden kesken lisääntyy, hyvät ideat ja käytännöt leviävät ja osaaminen kasvaa - Yhä useampi allekirjoittaa väitteen, että maaseutu tuottaa hyvinvointia koko maalle ja voi osaltaan ratkaista kilpailukyky-, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä Viestinnän päätavoitteiksi vuodelle 2015 on asetettu: - ohjelma lanseerataan onnistuneesti ja tieto siitä tavoittaa edunsaajat - ohjelman mahdollisuudet nousevat esiin vaikutusten, tulosten ja jo tehtyjen esimerkkien kautta - viestintäverkosto toimii aktiivisesti ja tehokkaasti 4

1.2 Toiminnassa näkyvät teemat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 toteutetaan teemavuosien ja työryhmäteemojen kautta. Uuden ohjelmakauden aloittavia teemoja ovat uuden ohjelmakauden mahdollisuudet ja biotalous, sekä työryhmäteemoina innovaatiot, nuoret, elinkeinot ja maaseutuyrittäjyys sekä ympäristö. Teemoja toteutetaan maaseutuverkoston yhteistyönä, muun muassa ministeriöiden, Maaseutuviraston, ELY-keskusten, Leader-ryhmien sekä kuntien ja muiden ohjelman parissa toimivien tahojen kanssa. Vuonna 2015 on maa- ja metsätalous-, työ- ja elinkeino- sekä ympäristöministeriön yhteinen biotalouden teemavuosi. Maaseutuverkosto tukee teemaa tarjoamalla toimijoille työkaluja, verkostoyhteistyön mahdollisuuksia ja käytännön esimerkkejä maaseutuohjelman mahdollisuuksista biotalouden kehittämiseen. Uuden ohjelmakauden mahdollisuudet -teema välittyy ohjelman lanseerauskampanjassa, jonka toteuttajana on markkinointiviestintätoimisto Recommended. Kampanjan sisältö painottuu ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin rakentaen samalla siltaa ohjelmakauden vaihdokseen. Lanseerauskampanjan strategisessa pääviestissä muistutetaan, että moderni maaseutu on paljon muutakin kuin metsää, peltoa ja lehmiä. Se on kestävä perusta työnteolle, menestyvälle ja ympäristön huomioon ottavalle liiketoiminnalle sekä hyvälle, yhteisölliselle elämälle. Kampanja välittää tiedon, että maaseutuohjelma mahdollistaa kaiken tämän, ja herättelee mukaan myös uusia toimijoita. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen ymmärtää, että maaseutu hyödyntää kaikkia. Lanseerauskampanjan sloganina toimii Päivitä maaseutusi. Teeman alla viestitään myös aiemmin saavutetuista maaseudun kehittämistyön tuloksista. 1.3 Uuden ohjelmakauden maaseutuverkostotoiminnan painopisteet Maaseutuverkostotoiminnan kaksi tärkeää painopistettä ovat viestintä ja maaseutuverkostossa tapahtuvan alueellisen ja temaattisen verkostotoiminnan kehittäminen. Viestinnän rooli edelliseen ohjelmakauteen verrattuna korostuu entisestään. Ohjelman mahdollisuuksien esiin tuominen maaseutualueiden kehittämisessä sekä hyvien käytäntöjen välittäminen konkreettisten esimerkkien kautta on entistä tärkeämpää. Viestintäverkoston rakenteita kehitetään niin, että verkosto rakentuu alueellisten toimijoiden verkostoista kansalliseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi maaseutuverkostopalvelut yhdessä muiden jäsenmaiden maaseutuverkostojen ja näiden verkostoyksikköjen kanssa laajentavat verkoston myös Euroopan laajuiseksi. Tämänkaltaisella verkostolla mahdollistetaan tiedonkulku paikalliselta tasolta kansalliselle ja Euroopan tasolle ja päinvastoin. Myös tiedonkulkua viestintäverkoston sisällä alueelta toiselle kehitetään hyvien esimerkkien ja ajankohtaisten asioiden välittämiseksi. Maaseutuverkoston toimintaa kehitetään ja luodaan toimivia rakenteita alueellisella, maakunnallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Toiminnan alkuvaiheessa 5

panostetaan jo olemassa olevien alueellisten verkostojen tukemiseen ja uusien perustamiseen sinne, missä niillä on tarvetta ja mahdollisuutta syntyä. Kansallisen maaseutuverkoston rakenteita tuetaan toimintaa palvelevilla työkaluilla ja tapahtumilla. Kansallisen maaseutuverkoston toimintaan haetaan vahvuutta myös temaattisesta ja toiminnallisesta yhteistyöstä kansainvälisellä tasolla naapurimaiden kanssa. Yhteistyötä edistetään muun muassa ohjausryhmän työryhmätyöskentelyn kautta. Uuden ohjelmakauden alkuvaiheessa maaseutuverkostotoiminnassa osallistutaan ohjelmakauden 2007 2013 kehittämisohjelman tulosten analysointiin ja niistä tiedottamiseen. Samoin kehitetään metodeja ja työkaluja myös maaseutuverkostotoiminnan vaikuttavuuden arviointiin ja toiminnan itsearviointiin. 1.4 Ohjausryhmän ja työryhmien rooli uuden kauden verkostotoiminnassa Maaseutuverkoston ja vuonna 2015 perustettavan kalatalousverkoston toimintaa ohjaa ja linjaa maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä. Ohjelmakaudella 2014 2020 ohjausryhmään kuuluu 11 jäsentä. Ohjausryhmän toiminnassa painottuu vuosittaisten maaseutuverkoston sekä kalatalousverkoston toimintasuunnitelmien sisällön linjaus ja konkreettisten tavoitteiden asetanta. Ohjausryhmä seuraa toimintasuunnitelmien tavoitteiden toteutumista. Ohjausryhmä asettaa maaseutuverkostolle määräaikaisia temaattisia työryhmiä monipuolistamaan ja syventämään maaseutuverkostotyötä. Myös kalatalousverkoston osalta tullaan perustamaan oma työryhmä. Työryhmien kautta sidosryhmät voivat laajemmin osallistua ohjausryhmätyöhön, maaseutu- ja kalatalousverkoston toiminnan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen. Työryhmäjäsenyys on mahdollista kaikille Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijoille. Ohjausryhmän asettamien työryhmien puheenjohtajat ovat ohjausryhmän jäseniä työryhmien toimintakauden ajan. Ohjelmakauden 2014-2020 ensimmäisten maaseutuverkoston työryhmien teemat ovat elinkeinot ja yrittäjyys, nuoret, ympäristö ja ilmasto sekä innovaatiot. Tulevina vuosina teemat vaihtuvat tarpeen mukaan. Kalatalousverkoston työryhmä toimii kalatalousverkostoon liittyvien asiakokonaisuuksien parissa ja valmistelee kalatalousverkostoon liittyviä esityksiä ohjausryhmän päätettäväksi. Työryhmiä perustetaan tulevina vuosina ohjelman sisällön ja toimeenpanon kannalta oleellisille aihealueille ja niiden työn kautta on mahdollista edistää ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Työryhmät voivat myös toimia temaattisten koordinaatiohankkeiden ja ohjelman kampanjoiden tai teemavuosien ohjausryhminä. Maaseutuverkoston ohjausryhmän ja työryhmien jäsenet ja heidän taustaorganisaationsa löytyvät Liitteestä 2. Työryhmien toimintasuunnitelmat ovat liitteissä 8-11. 6

1.4.1 Maaseutuverkostopalvelut luo synergiaa maaseutuverkoston ja kalatalousverkoston toimintaan Suomen meri- ja kalatalousohjelma hyväksyttiin komissiossa huhtikuussa 2015. Kalatalousverkoston toiminta käynnistetään vuoden 2015 aikana Maaseutuviraston maaseutuverkostopalvelutyksikön yhteyteen. Maaseutuverkostopalveluihin palkataan yksi lisähenkilö, jonka vastuualueena on kalatalousverkoston toiminta. Järjestelyllä haetaan synergiaa kalatalous- ja maaseutuverkostotoiminnan kesken. Maaseutuverkostotoiminnan rakenteet ja maaseutuverkostopalvelut sen koordinoijana muodostavat jo olemassa olevan pohjan myös kalatalousverkoston tulevaan toimintaan. Tällä järjestelyllä molempien rahastojen verkostotoimintaa voidaan kehittää samanaikaisesti, luoda kumppanuutta rahastojen välille ja hyödyntää tulevia tapahtumia ja niistä saatavia synergiaetuja, varsinkin maaseuturahaston Leader-toiminnan yhteydessä. Maaseutuverkostopalvelujen roolia verkostojen toimintaa koordinoivana ja mahdollistavana tahona voidaan näin hyödyntää molempien rahastojen verkostotoimintaa edistävänä tahona entistä tehokkaammin. Kalatalousverkoston toimintaa toteutetaan verkoston oman erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti ja sitä rahoitetaan kalatalousrahaston teknisellä tuella. 7

2 MAASEUTUVERKOSTON TOIMINTA Maaseutuverkostopalveluiden päätehtävä on maaseutuverkostolle laaditun toimintasuunnitelman mukaisen työn koordinointi ja toteutuksen aktivointi. Tällä edistetään maaseutuverkostolle aiemmassa luvussa 1.1 esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi maaseutuverkostopalvelut toimii sekä aktiivisena toimijana että monipuolisena mahdollistajana. Maaseutuverkostopalvelut tarjoaa maaseutuverkoston toimijoiden työn tukemiseksi ja aktivoimiseksi työkaluja monipuoliseen verkostotoimintaan. Yhtenä uutena työkaluna ovat palvelupaketit, joita tarjotaan verkostotoimijoiden tarpeisiin esim. koulutusten ja muiden myöhemmin päätettävien palvelukokonaisuuksien järjestämiseen. Palvelupaketin avulla järjestävät tahot voivat kattaa osan tapahtuman tai muun palvelukokonaisuuden järjestämisestä syntyvistä kustannuksista. Palvelupaketit mahdollistavat verkoston toimintaa, koska monesti pienelläkin panoksella voi olla suuri aktivoiva merkitys tulevan toiminnan kannalta. Palvelupaketti toimii siten, että maaseutuverkostopalvelut vastaa tiettyyn rajaan saakka erikseen hyväksytyn suunnitelman pohjalta tapahtuman kustannuksista. Tapahtuman on aina jollain tavoin edistettävä maaseutuohjelman toteutusta ja tavoitteita. Palvelupaketin korvaamat kulut ja tilaisuuden luonteen muut ehdot hyväksytään erikseen hakijan suunnitelman pohjalta. Hyväksytylle palvelupaketille on myös maaseutuverkostopalveluissa aina vastuuhenkilö. Ensimmäinen palvelupaketti tarjotaan koulutusten ja koulutusten kaltaisten opintomatkojen järjestämiseen. Tarkempi kuvaus koulutusten palvelupaketista on Liitteessä 6. Seuraavassa esitetään tarkemmin maaseutuverkoston toimet kunkin maaseutuverkostolle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi 2.1 Sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy Maaseutuverkoston toimijakenttä on erittäin laaja. Tämä aiheuttaa haasteita toimintaa suunniteltaessa, koska tavoitteena on nykyisten aktiivisten toimijoiden lisäksi myös passiivisten tai toiminnasta vielä puuttuvien sidosryhmien saaminen mukaan maaseutuohjelmien ja maaseudun kehittämisen pariin. Toimintaan sisällytetään niitä menetelmiä, jotka on jo todettu toimiviksi, mutta samalla niitäkin on jatkuvasti pystyttävä analysoimaan ja tunnistamaan kehittämistarpeet. Toisaalta taas kaikkien toimien ja tehtävien osalta luodaan myös uusia avauksia. Viestintää kehitetään entistä kohdennetummaksi. On ymmärrettävä, että viestintää on jokainen kohtaaminen, ei vain viestintäsuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet ja linjaukset. Viestintä on kaikkien verkoston toimijoiden yhteinen tehtävä. Verkoston kautta tarjotaan kanavia ja työkaluja 8

siihen, että kentällä syntyvää hyvää sisältöä saadaan levitettyä niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoilla. Lisäksi on tärkeää tuoda esiin henkilöitä viestien ja faktojen takaa. Koulutusten sisältöjen tulee olla riittävän mielenkiintoisia, jotta ne kokoavat yhteen ja sitouttavat olemassa olevia toimijoita sekä houkuttelevat mukaan myös uusia sidosryhmätahoja. Maaseutuverkostopalvelut koordinoi suuret verkostotapahtumat. Pyrkimyksenä on kuitenkin vähentää kaikkea kaikille -tapahtumia ja keskittyä toimijoiden itsensä suunnittelemiin ja toteuttamiin kohdennettuihin tapahtumiin. Tähän pyritään esimerkiksi koulutuksen palvelupakettien avulla ja etsimällä jatkuvasti uusia osallistavia koulutusmetodeja. Alueelliset toimijat tietävät parhaiten ne painopistealueet, joita juuri heidän toiminnassaan tarvitaan. Tällä tavoin alueiden itsensä kehittämät koulutustapahtumat palvelevat ohjelman toteuttamista ruohonjuuritasolta, ja verkosto kokonaisuutena pystyy jakamaan ja hyödyntämään tapahtumien tuloksia. Myös alueellisten tapahtumien lukumäärää saadaan lisättyä, kun niitä on toteuttamassa laajempi verkosto. Kokonaisuutena verkostoa lujitetaan ja kehitetään. Vahvempi ja selkeämpi verkosto helpottaa toimintaa, koska tällöin toimijoiden välinen luottamus lisääntyy ja samalla sitoutuminen verkostoon kasvaa. Tähän pyritään alkuvaiheessa alueverkostojen kartoittamisella ja selkeyttämisellä, sillä yhteisten tavoitteiden ja tahtotilan luominen alueellisesti on todennäköisesti toimivin ratkaisu. Kokonaisuutena maaseutuverkosto rakentuu eritasoisista ja -laajuisista alaverkostoista, jotka nivoutuvat yhteen ohjelmien ja verkoston tavoitteiden kautta. Yhteistyötä verkoston toimijoiden kanssa pyritään jatkuvasti syventämään. Tavoitteena on että verkoston osalliset jo omaa tulevaa toimintaansa suunnitellessaan huomioivat myös sen miten toiminta voidaan linkittää osaksi koko maaseutuverkoston toimintaa. Suunnittelua tehdään yhteistyössä verkoston osallisten kanssa. Alueverkostojen kautta voidaan kerätä ja koota hyviä esimerkkejä ja tuloksia tehokkaasti ja näin kuvata toiminnan kokonaisvaikutusta laaja-alaisesti. Samalla varmistetaan myös se että tieto epäonnistumisista välittyy, jotta samoja virheitä ei toisteta turhaan. Verkoston tulee pyrkiä tarjoamaan toimijoille riittävät työkalut tulosten välittämiseen, erityisesti viestinnän, kansallisen ja kansainvälisen toiminnan puitteissa. Maaseutuverkostopalvelut voi mahdollistaa myös muita tarpeelliseksi katsottavia alueellisia ja valtakunnallisia maaseudun kehittämisohjelmien toteutusta edistäviä tapahtumia. Maaseutuverkostopalvelut voi yhteistyössä alueiden kanssa organisoida myös muiden maiden maaseudun kehittämisen ryhmien vierailuja Suomessa. 2.2 Maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon laatu ja erityisesti alueellinen näkyvyys parantuu Toimeenpanon laatu käsitetään maaseutuverkostotyössä laajasti. Se tarkoittaa sekä ohjelman hallinnollista toimeenpanoa että ohjelmasta rahoitettujen toimenpiteiden laatua. Laadun 9

parantaminen nivoutuu tiiviisti maaseutuverkoston järjestämiin koulutuksiin ja hyvien käytäntöjen keräämiseen ja levittämiseen. Käytännön esimerkkejä ja kokemuksia välitetään maaseutuohjelmien toimeenpanossa työskenteleville ja samalla lisätään asiakkaiden ja viranomaisten dialogia. Molemminpuolista yhteisymmärrystä lisäämällä pyritään helpottamaan toimeenpanon pullonkauloja ja sujuvoittamaan tukien hakuprosesseja. Koulutusten avulla puututaan havaittuihin kehittämiskohteisiin ja sparrataan niin hallintoa kuin käytännön toimijoita yhä parempiin tuloksiin. Tässä työssä pyritään toimimaan ennakoivasti, ottaen nopeasti huomioon ohjelmien toteuttamisen kokemuksia. Vertaistuen merkitys toimeenpanon laadun parantamisessa on merkittävä. ELY-keskusten ja Leader-ryhmien työntekijöillä on tarve tavata ja oppia toinen toisiltaan. Sama tilanne on hanketoimijoiden parissa. Samanlaisten asioiden kanssa painiskelevien keskustelut ovat parhaimpia tapoja välittää hyviä käytäntöjä suoraan käytäntöön. Vertaistukea voi löytyä myös muista jäsenmaista. Maaseutuverkosto luo erilaisia foorumeita vertaistuen mahdollistumiseksi, myös kansainvälisillä kentillä. Maaseutuohjelman alueellisesta näkyvyydestä ovat vastuussa alueiden toimijat. Maaseutuverkoston tehtävänä on auttaa ja innostaa heitä toimimaan aktiivisesti alueillaan. Viestintä- ja toimijaverkoston, tuetun materiaalin ja teemavuosiajattelun avulla pyritään suoraan vaikuttamaan alueiden aktiivisuuteen. 2.3 Tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista välittyy mahdollisille tuensaajille Maaseutuohjelmien viestinnässä panostetaan siihen, että tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista tavoittaa potentiaaliset tuensaajat mahdollisimman hyvin. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää, että viestit kulkevat paitsi valtakunnallisella tasolla myös alueellisesti ja paikallisesti. Maaseutuverkostopalvelut osallistuu viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston kanssa. Tavoitteen saavuttamiseksi on lisäksi tärkeää, että hyväksi viestinnän käytännöksi todettu alueellinen viestintäverkosto järjestäytyy uudelleen uuden ohjelmakauden alkaessa. Viestintäverkoston runko koostuu maaseutuverkostopalveluiden viestintähenkilöistä, Mavin ja MMM:n tiedottajista, ELYalueittain nimetyistä viestintävastaavista sekä Leader-ryhmien edustajista. Alkavat alueelliset viestintähankkeet ovat merkittävä ohjelmaviestinnän resurssi, ja niiden toiminta on viestintäverkoston tavoitteiden kannalta erittäin tärkeää. Tämän lisäksi viestintäverkoston toimintaan otetaan mukaan kattavasti edustajia maaseutuverkoston toimijoista, kuten YTR:stä, Maa- ja kotitalousnaisista, ProAgriasta sekä Suomen Kylätoiminta ry:stä. Jotta maaseudun kehittämisen mahdollisuuden tulevat potentiaalisille tuensaajille tietoon, tulee viestien olla selkeitä ja helposti saatavissa. Ohjelmaviestintä auttaa tiedon 10

muotoilemisessa viestinnällisesti mielenkiintoiseen muotoon sekä etsii ja tarjoaa kanavia tiedon välittämiselle. Viestinnällisesti merkittävin vuoden 2015 kokonaisuus on lanseerauskampanja, jonka yhtenä päätavoitteena on välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista potentiaalisille tuenhakijoille. Lanseerauskampanjasta on kerrottu lisää luvussa 1.2 Toiminnassa näkyvät teemat. 2.4 Tieto ohjelman toteutuksesta ja tuloksista välittyy toimijoiden kesken sekä suurelle yleisölle Onnistuneen ohjelmatyön edellytyksenä ja tärkeänä ohjelmatoimijoita motivoivana tekijänä on ohjelman toteutuksesta ja tuloksista kertominen. Tavoitteena on välittää kohderyhmittäin räätälöityä tietoa. Ohjelmakauden alussa toteutettavalla lanseerauskampanjalla pyritään paitsi välittämään tietoa potentiaalisille tuensaajille myös luomaan laajemmalle yleisölle oivalluksia maaseudun merkityksestä vihreän kasvun lähteenä. Lanseerauskampanjan toimista ja sen suomista mahdollisuuksista ja toimintatavoista annetaan selkeitä ja käytännönläheisiä ohjeita. Etenkin suurelle yleisölle maaseutuohjelmien merkitystä nostetaan viestinnässä esiin vaikutusten, tulosten ja hyvien esimerkkien kautta. Vaikuttavuutta tuodaan ilmi konkreettisilla tarinoilla. Mediasuhdeviestinnässä juttuja tarjotaan erilaisille kohdeyleisölle suunnattuihin aikakauslehtiin sekä valtakunnan ja paikallisen tason tiedotusvälineille. Medialle pyritään tarjoamaan mahdollisimman valmista materiaalia, jossa näkökulma on valittu tiedotusvälineen luonteeseen sopivaksi. Paikallisen median tavoittamisessa alueellinen viestintäverkosto on erittäin tärkeässä asemassa. Sosiaalisen median kanavien käyttöä lisätään ja tehostetaan. Näin pyritään paitsi tavoittamaan uudenlaisia yleisöjä myös lisäämään vuorovaikutusta jo aktiivisten verkoston jäsenten kesken. Yksi maaseutuverkoston keskeisistä tavoitteista on koota ja välittää tietoa hyvistä esimerkeistä ja käytännöistä. Ohjelman vaikutusten ja hyvien esimerkkien kartoituksessa ELY-keskukset, Leader-ryhmät ja hanketoimijat ovat avainasemassa. Esimerkkien keräämistä tehdään myös yhteistyössä mm. valtakunnallisten ja koordinaatiohankkeiden kanssa siten, että toimijat ovat tietoisia ohjelman tukemana eri puolilla maata tapahtuvasta toiminnasta välttyen näin päällekkäisen toiminnan tekemisestä. Viestintäverkoston avulla alueiden hyvät esimerkit saadaan osaksi valtakunnallista ohjelmaviestintää ja laajempaan näkyvyyteen. 11

2.5 Innovaatiot maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa lisääntyvät ja elinkeinotoiminta uudistuu Maaseutuverkoston tehtävät tukevat innovatiivisuuden ja uudistushakuisuuden lisääntymistä maaseutuelinkeinoissa. Valittavat verkoston toimenpiteet kohdistetaan maaseutuohjelman toimenpiteisiin siten, että niillä kasvatetaan maaseudun innovaatio- ja uudistumispotentiaalia. Innovaatioiden ollessa läpileikkaava teema tullaan toimenpiteitä käyttämään laaja-alaisesti, mutta tarvittaessa kohdentamaan rajattuihin teemoihin ohjausryhmän temaattisten alatyöryhmien toimintasuunnitelmien tai teemavuosien perusteella. Verkoston toimenpiteillä edesautetaan maaseudun toimijoiden tavoitelähtöistä yhteistyötä kaikissa teemoissa. Tämä toteutetaan mm. rakentamalla puitteet innovaatioita synnyttäville tapahtumille, lisäämällä edellytyksiä tutkimustiedon jalkauttamiselle, sekä edesauttamalla kontaktien syntymistä myös maaseutuverkoston ulkopuolisiin yhteistyötahoihin yli aluerajojen tai kansainvälisesti. Verkosto tukee kansallisten EIP-ryhmien muodostumista ja edistää niiden aktiivista toimintaa EIP-Agri-verkostossa. Verkosto kerää ja jakaa esimerkkejä innovatiivisista ja liiketoimintaa uudistavista kokeiluista ja piloteista. Myös epäonnistumisista viestitään. Jaettujen kokemusten hyötykäytöllä nopeutetaan innovaatioiden käyttöönottoa ja liiketoiminnan uudistumisprosessia sekä vältetään jo tehtyjen virheiden toistaminen. Viestinnässä nostetaan esiin myös muuta innovaatioita ja elinkeinojen uudistumista koskevaa tietoa, mahdollisuuksia ja järjestettäviä tapahtumia. Tämä koskee mahdollisuuksien mukaan myös muiden rahoittajien innovaatioita tukevia aktiviteetteja. Yhteistyötä eri rahoittajien kanssa edistetään yleisesti laajojen hankekokonaisuuksien syntymiseksi. Neuvonnan avulla innovaatioita ja uudistumista voidaan edistää yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti. Neuvonnan kysyntää tehostetaan kohdennetulla tiedonvälityksellä, jonka avulla voidaan tavoittaa myös passiivisia viljelijöitä. Verkoston toimenpiteillä edistetään neuvojien täydennyskoulutusta. Täydentävien koulutusten räätälöintiä tehdään neuvojien kanssa ja järjestettävillä koulutuksilla vastataan havaittuihin tarpeisiin. Verkosto järjestää tai mahdollistaa myös muita innovaatioita ja elinkeinojen uudistumista tukevia koulutuksia maaseutuverkoston välittäjäorganisaatioille ja muille kiinnostuneille tarpeen mukaan. 2.6 Työryhmien toiminta Ohjausryhmän asettamat maaseutuverkoston määräaikaiset temaattiset työryhmät laativat työryhmän toimintasuunnitelman osana maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaa. Myös kalatalousverkoston osalta tullaan perustamaan oma työryhmä, joka laatii kalatalousverkoston toimintasuunnitelman. Työryhmien kautta sidosryhmät voivat 12

laajemmin osallistua ja vaikuttaa maaseutu- ja kalatalousverkoston toiminnan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen. 2.6.1 Elinkeinot ja yrittäjyystyöryhmä Työryhmän päätavoitteena on vaikuttaa siihen, että maaseudun kehittämisohjelman yrittäjyystoimenpiteet lanseerattaisiin mahdollisimman tehokkaasti maaseutuyrittäjien keskuudessa. Tähän pyritään vaikuttamaa sekä viestinnän että palvelupolkuajattelun kautta. Työryhmä ideoi tehokkaita viestintätapoja ja toimii myös itse aktiivisesti viestijänä. Tavoitteena on yrittäjyystoimenpiteiden tehokas lanseeraaminen. Palvelupolkuajattelulla tarkoitetaan tehokasta sähköistä viestintää ja neuvontapalveluja: Eli miten nämä saadaan nivoutettua entistä paremmin yhteen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Maaseutuyrittäjyyden yleiskuvan kirkastaminen ja monipuolistaminen on työryhmän toinen tavoite. Esiin nostettava viesti on: maaseutuyrittäjyys rakentaa koko Suomea. Työryhmä näkyy vuoden aikana eri tapahtumissa. Tapahtumissa työryhmäläiset ovat mukana itse messuilla joko esittelypisteessä tai asiantuntijaseminaareissa kertomassa maaseutuohjelman mahdollisuuksista ja kuulemassa yrittäjien näkökulmia maaseuturahoitukseen ja neuvontapalveluihin. Samalla pyritään laajentamaan kuvaa nykyaikaisesta maaseutuyrittäjyydestä. Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä 8. 2.6.2 Innovaatiotyöryhmä Työryhmän päätavoitteena on vahvistaa Ahvenanmaan ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien innovaatiotoimintaa. Työryhmä tihentää kytkentöjä eurooppalaiseen maaseudun kehittämiseen (mm. ENRD:n sisällä), mikä auttaa osaltaan hyvien innovaatiokäytäntöjen levittämistä. Työryhmä tukee myös EIP-toiminnan käynnistämistä ja organisoitumista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Innovaatiot työryhmässä ymmärretään laajasti, ne voivat olla yritystoiminnaksi vietäviä käytäntöjä, maaseudun järjestelmäinnovaatioita tai mitä tahansa menettelyjä, joiden ansiosta hyvinvointi ohjelma-alueella paranee. Työryhmä ideoi keinoja, joilla voidaan kehittää avointa innovaatioalustaa. Myös maaseudun kehittämisohjelmien kytkeminen muuhun innovaatiotoimintaan nähdään tärkeänä tavoitteena työryhmätoiminnassa. Työryhmä panostaa Innovaatioleiritoiminnan menetelmien kehittämiseen. Tavoitteena on löytää keinoja, miten innovaatioleirien löydöksiä viedään konkreettisesti eteenpäin. Työryhmän toiminnalla tuetaan myös ohjelman teemavuosiksi valittavia teemoja. Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä 9. 13

2.6.3 Nuorisotyöryhmä Maaseutuverkoston nuorisotyöryhmän tehtävänä on varmistaa että maaseudun nuoret ja heidän tarpeensa tulevat huomioiduksi maaseudun kehittämisohjelmissa ja maaseutuverkostotoiminnassa. Maaseutuverkoston nuorisotyöryhmä haluaa olla iloinen, energinen ja helposti lähestyttävä ryhmä. Työryhmä viestii modernein menetelmin ja henkilöityy positiivisesti ryhmän jäseniin ja puheenjohtajaan. Ryhmän toiminnalle leimallista on käytännönläheisyys, monialaisuus ja kokemusasiantuntijuus. Käytännönläheinen toiminta yhdistyy ryhmän toiminnassa luontevasti horisontaalisiin näkökulmiin ja maaseutuverkoston ylätavoitteisiin. Ryhmä tekee yhteistyötä poikkileikkaavasti muiden työryhmien kanssa. Nuoriso käsitteenä kattaa käytännössä ikävuodet 12 vuodesta eteenpäin, aina ohjelman nuoren viljelijän tuen päättymisikään 40. Työryhmä päätti pääosan toimista suunnattavan nuorille aikuisille, jolloin toimintojen kohdentamisen, ja sitä kautta tuloksellisuuden, katsotaan tehostuvan. Työryhmä on asettanut toiminnalleen kaksi teemaa: nuoret ja yrittäjäyys sekä nuoret ja maaseutuimago. Ensimmäisen teeman tavoitteena on pyrkiä luomaan edellytyksiä nuorten työllistymiselle. Tavoitteena on tehostaa erityisesti tiedon jakamista siitä millaisia edellytyksiä ja mahdollisuuksia yrittäjyys tarjoaa nuorille. Toiminnassa tullaan pyrkimään myös siihen että maaseudun työnantajien ja nuorten työnhakijoiden tarpeet saadaan paremmin kohtaamaan. Lisäksi pyritään siihen että nuoria työllistettäessä heille voitaisiin mahdollisesti luoda edellytykset tutustua työnantajansa toimintaan enemmän yrittäjän näkökulmasta. Tämän katsotaan olevan erityisesti tarpeellista maaseutuyritystoiminnassa sukupolvenvaihdosten näkökulmasta. Työryhmä jäsenten kokemuspohjaan nojaten pyritään luomaan mahdollisuuksia yrittäjyysmentorointiin erityisesti nuorten yrittäjien toimesta. Toisen teeman puitteissa on tarkoitus varmistaa että maaseudun nuorilla on riittävä tieto siitä mitä vaikuttamisen mahdollisuuksia heillä on oman elinympäristönsä ja maaseudun kehittämiseen, sekä niistä mahdollisuuksia joita maaseutuohjelma tähän tarjoaa. Tavoitteena on vahvistaa ns. maaseutuimagoa ja luoda terveen ylpeyden kulttuuri omasta asuinpaikastaan, juuristaan ja maaseudusta yleisesti. Työryhmä haluaa entisestään vähentää kaupunki-maaseutu vastakkainasettelua ja varmistaa osaltaan sen että maaseudun elinvoimaisuus nähdään koko maata hyödyntävänä voimavarana Alussa toiminta tulee keskittymään pitkälti maaseudun toimijoiden verkottamiseen ja toiminnan edellytysten luomiseen. Tätä varten työryhmä esittää jaettavaksi vuonna 2015 30 kpl 1000 palvelupaketteja joiden puitteissa toimijat voivat järjestää yhteistä toimintaa 14

Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä 10. 2.6.4 Ympäristö- ja ilmastotyöryhmä Maaseutuverkoston ympäristö ja ilmasto-työryhmän päätavoitteena on edistää ympäristö- ja ilmastoasioiden täysipainoista, sektorirajat ylittävää ja innovatiivista toteutusta. Työryhmän toiminta liittyy myös vahvasti biotalouden ja kiertotalouden edistämiseen. Ympäristö- ja ilmastotyöryhmällä on kaksi alatavoitetta: 1) varmistaa ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä mahdollistava tehokas viestintä ja 2) tuoda esille maaseutuohjelman vahvuudet ja kehittämismahdollisuudet ohjelman tehokkaammaksi toteuttamiseksi. Kokemuksia voidaan hyödyntää seuraavan maaseutuohjelman kehittämisessä. Työryhmä tulee etenkin vuonna 2015 kehittämään Maaseutuohjelman tarjoamien ympäristöasioiden viestintää käyttäjien tarpeet huomioiden. Kentän toimijoiden kannalta merkittävää on saada monipuolista ja helpossa muodossa olevaa tietoa ohjelman eri mahdollisuuksista. Viestintää kehitetään yhteistyössä Maaseutuverkostopalvelujen viestintäasiantuntijoiden kanssa. Kuluvan ohjelmakauden osalta vuoden 2016 aikana työryhmä keskittyy etsimään niitä pullonkauloja, jotka ovat hidastaneet tai estäneet ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden toteuttamista ohjelmassa. Näitä tietoja toimitetaan Maaseutuohjelmaa koordinoivalle ja ohjaavalle hallinnolle tiedoksi pullonkaulojen poistamiseksi. Sektorirajat ylittävää yhteistyötä tullaan edistämään ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteutumiseksi. Työryhmä tulee olemaan yhteydessä eri sektorien toimijoihin ympäri maata. Kansainvälisyys tullaan myös huomioimaan ryhmän toiminnassa parhaiden käytäntöjen saavuttamiseksi. Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä 11. 2.7 Maaseutuverkostotoiminnan arviointi Maaseutuverkostolla on toimintasuunnitelman mukaisesti viisi tavoitetta, joiden kautta toteutetaan myös maaseutuverkoston toiminnan arviointia. Maaseutuverkoston tavoitteet ja niihin liittyvä toiminnan suunnittelu on kuvattu aiemmin luvussa 2 Maaseutuverkoston toiminta. Arvioinnin pohja-aineistona ovat seurantatiedot, joita maaseutuverkostopalvelut kerää toimintansa yhteydessä. Arviointiin hyödynnetään myös maaseutuverkostotoiminnasta komissiolle raportoitavia sekä kansallisesti kerättäviä indikaattoreita. Maaseutuverkoston arviointiin ja maaseutuverkostopalveluiden itsearviointiin liittyvä suunnitelma sekä tarkempi tieto kerättävistä indikaattoreista ja muista arviointiin vaikuttavista tiedoista on luettavissa 15

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 vaikuttavuuden arviointisuunnitelmassa. 16

3 VIESTINTÄ JA KOULUTUS LUOVAT TOIMINNAN KIVIJALAN Maaseutuverkoston tärkeitä tehtäväkenttiä ovat viestintä ja koulutus. Ne liittyvät yleisellä tasolla kaikkien maaseutuverkoston tavoitteiden saavuttamiseen. Viestintä- ja koulutussuunnitelmat ovat liitteinä 4. ja 5. 3.1 Viestintä Vuoden 2015 viestinnällinen pääsanoma on uuden ohjelmakauden mahdollisuudet. Taustalla kulkevana teemana on lisäksi biotalous, jota nostetaan esiin eri julkaisuissa, artikkeleissa, tiedotteissa ja esimerkeissä. Vuoden 2016 teema päätetään seurantakomitean toimesta myöhemmin. Lisäksi viestinnässä panostetaan tiedon levittämiseen ohjelman vaikuttavuudesta. Vaikuttavuustietoa esitetään yhdessä aiemman ohjelmakauden tulosten kanssa. Lanseerauskampanjan tavoitteena on välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista (potentiaaliset tuensaajat) sekä luoda oivalluksia maaseudun merkityksestä vihreän kasvun lähteenä (suuri yleisö ja media). Lanseerauskampanjan tekijäksi valittu viestintätoimisto suunnittelee kampanjan konseptin, ydinviestit, ilmeen ja materiaalit yhdessä viestintäryhmän kanssa. Alueellisen viestintäverkoston rakentaminen on ohjelmakauden alun yksi tärkeimmistä tehtävistä. Tavoitteena on, että jokaisella alueella olisi päätoiminen tiedottaja. Alueellisen viestintäverkoston rakentamisessa käytetään apuna edellisen kauden hyviä esimerkkejä toimivista organisoitumisen tavoista. Lisäksi alkukaudella panostetaan ohjelman toimijoiden viestintäkoulutukseen, jotta tuensaajat saavat kattavaa tietoa ohjelmasta eri lähteistä. Verkoston eri toimijoita aktivoidaan ja innostetaan ottamaan uudistunut Maaseutu.fi-sivusto omakseen ja osallistumaan sisällöntuottamiseen. Englanninkielinen Rural.fi-sivusto uudistetaan vastaamaan ulkoiselta ilmeeltään Maaseutu.fi- ja Landbygds.fi -sivustoja ja välittämään Euroopan maaseutuverkostoon inspiroivasti tietoa suomalaisesta maaseudun kehittämistyöstä. Heinäkuussa 2015 Farmari-näyttelyssä on Maaseutuohjelma-teltta, jossa esittäytyy useita maaseutuohjelman toimijoita. Maaseutuohjelma teltassa ovat mukana maaseutuverkoston toimijoita: Leader-ryhmät, YTA-alueet, ELY-keskus, Maaseutuvirasto, maaseutuverkosto, Maaseudun Sivistysliitto ja maaseutuohjelmasta rahoitettuja yrittäjiä.. Muita vuoden viestinnällisiä päätapahtumia ovat Leader-viikko ja Avoimet kylät, Kuntamarkkinat, Maailman suurimmat talkoot, ELMA-messut ja KoneAgria. Vuoden 2015 aikana panostetaan mediasuhteiden kehittämiseen. Pyritään etsimään keinoja, joilla maaseutuohjelman merkittävyys ymmärrettäisiin tiedotusvälineissä nykyistä paremmin. 17

Toisaalta pyritään myös löytämään tiedotusvälineiden portinvartijaroolista riippumattomia uusia kanavia, joiden kautta voidaan tavoittaa suurta yleisöä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma toimii ministeriön avoimen hallinnon pilottihankkeena. Esitteet pyritään tekemään selkeän virkakielen ja avoimen hallinnon mukaisesti. Konkreettisista toimenpiteistä kunkin tavoitteen saavuttamiseksi voi lukea tarkemmin vuoden 2015 viestintäsuunnitelmasta. 3.2 Koulutus Maaseutuverkoston koulutusten kautta saavutetaan monia tavoitteita. Niiden avulla tuodaan esiin kehittämisohjelman mahdollisuuksia, verkotetaan toimijoita sekä välitetään taustoittavaa tietoa toimeenpanoon liittyvän koulutuksen täydentämiseksi. Vuoden 2015 koulutusaihekokonaisuudet muodostuvat paljolti maaseutuverkoston toimijoiden toiveiden pohjalta. Näitä toiveita ja ehdotuksia on kerätty aikaisempien verkostotapahtumien yhteydessä sekä Maaseutu.fi:n vaikuta Maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaan vuosina 2015 ja 2016 -kyselyn kautta. Myös maaseutuverkoston ohjausryhmien temaattisten alatyöryhmien toimintasuunnitelmat ovat oleellinen osa maaseutuverkoston toimintasuunnitelman koulutusosiota. Lisäksi CAPuudistuksen valmistelussa sovittiin, että koska ns. horisontaaliasetuksessa todetaan jäsenmaalla olevan vastuu neuvojien osaamisen ylläpidosta ja riittävästä koulutuksesta, hoidetaan koulutuksen tarjontaa myös maaseutuverkoston kautta. Maaseutuverkoston koulutuksia suunnataan niille tahoille, jotka välittävät maaseutuohjelman puitteissa tietoa edelleen omille sidosryhmätahoilleen. Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä eivät siis ole tuensaajat, vaan maaseutuohjelman parissa toimivat hallintoviranomaiset, Leader-ryhmät, neuvojat, hanketoimijat ja muut tietoa edelleen välittävät sidosryhmätahot ja verkostot. Koulutukset jaetaan kahteen kokonaisuuteen: maaseutuverkostopalvelujen koordinoimiin sekä verkostopalveluiden mahdollistamiin koulutuksiin. Koordinoitavissa koulutuksissa järjestelyvastuussa on pääsääntöisesti maaseutuverkostopalvelut. Maaseutuverkostopalveluiden mahdollistamissa koulutuksissa järjestelyvastuussa on yhteistyötaho. Maaseutuverkostopalvelujen mahdollistamaa koulutusta toteutetaan pääsääntöisesti koulutuksen palvelupakettien kautta (ks. liite 6.), mutta myös muu yhteistyö koulutusjärjestelyjen suhteen on mahdollista. Vuoden 2015 aikana suunnitellaan ja toteutetaan uuteen ohjelmakauteen liittyviä uusia koulutuskokonaisuuksia, esimerkiksi neuvojien täydentävää koulutusta. Uudella ohjelmakaudella neuvojille tullaan tarjoamaan tilaneuvontaa taustoittavaa koulutusta useilta Neuvo 2020 -järjestelmän osa-alueilta. Koulutustarjonnan osa-alueita ovat muun muassa 18

ympäristö- ja luomuneuvonta, kasvinsuojelun ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia sekä tuotantoeläinten terveys ja -hyvinvointi. Koulutusten yhtenä tavoitteiden onnistumisen mittarina on käytetty tapahtumakyselyistä muodostuvia numeerisia kriteerejä. Maaseutuverkoston koulutusten yhtenä kriteerinä on pidetty keskiarvoa, joka on laskettu palautekyselyvastausten seuraavista osa-alueista: tapaamisen ajankohta, paikka, puhujat, ennakkoinformaatio sekä järjestelyt. Näitä arvioidaan asteikolla 1 5. Osa-alueiden yhteinen keskiarvo antaa varsin hyvän kuvan koulutustapahtuman tasosta. Palautekysely lähetetään sähköpostilla osallistujalistan mukaisesti kaikille osallistujille. Lisäksi verkostotapahtumien ilmoittautumisen yhteydessä kerätään tietoa tapahtuman kohdistumisesta eri sidosryhmätahoille. Koulutus- ja verkostotapahtumien sisältöön voi perehtyä tarkemmin vuoden 2015 koulutussuunnitelmassa liitteenä 5. sekä alustaviin vuoden 2016 koulutus- ja verkostotapahtumakokonaisuuksiin liitteessä 7. 3.3 Hyvät käytännöt ja verkostot Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa verkoston osapuolten välillä. Lisäksi maaseutuverkosto edesauttaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Maaseutuverkoston keskeinen tehtävä on koota ja välittää tietoa hyvistä esimerkeistä ja käytännöistä verkoston toimijoiden kesken. Maaseutuverkosto tukee erilaisten yhteen sovitettujen ja yhtä aluetta laajempien hankekokonaisuuksien syntymistä ja uusien ideoiden leviämistä sekä ohjelman tuloksellisuuden lisääntymistä. Hyviä esimerkkejä kerätään kansalliseen ja kansainväliseen tarpeeseen kaikilta ohjelman prioriteettialueilta korostaen uusia ja tehokkaimpia toimintamalleja ohjelman toimenpiteisiin ja niiden toteuttamiseen liittyen. Toimintasuunnitelmassa olevia maaseutuverkoston tapahtumia toteutetaan yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Alueiden oma aktiivisuus ja aloitteellisuus on keskeinen maaseutuverkostotoiminnan onnistumisen lähtökohta. Alueiden viestinnän tekijät osallistuvat aktiivisesti ohjelmaviestintään ja viestintäverkoston toimintaan. Tavoitteena on luoda kehittämisohjelman toteutuksen tukemiseksi toimivat ja tehokkaat alueelliset maaseutuverkostot. Yhteistyössä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa maaseutuverkostopalvelut voi mahdollistaa myös muut tarpeelliseksi katsottavat alueelliset ja valtakunnalliset maaseudun kehittämisohjelmien toteutusta edistävät tapahtumat. Maaseutuverkostopalvelut voi yhteistyössä alueiden kanssa organisoida myös mahdollisia muiden maiden maaseudun kehittämisen ryhmien vierailuja Suomessa. 19

Verkoston vahvistaminen ja tehostaminen on vahvasti läsnä kaikessa toiminnassa, mutta erityinen paino tulee olemaan alueverkostojen tukemisessa. Kokonaisuutena verkosto on niin suuri ja hajanainen, että toimivimmaksi ratkaisuksi on katsottu ELY-keskusaluejaon mukainen alaverkosto, jossa toimijoilla on yhtenäiset alueelliset tavoitteet ja toimijat myös lähtökohtaisesti tuntevat toisensa parhaiten. Alueverkostojen toimintaa tuetaan jo edellä mainituin viestinnän ja koulutuksen keinoin, sekä hakemalla uusia menetelmiä verkostotyöskentelyyn. Tehokkaiden verkostojen kautta pyritään saamaan paras mahdollinen tieto ja kokemukset oman alueen kehittämiseen, olipa tieto sitten naapurimaakunnassa tai toisessa EU-maassa. Toimijoita kannustetaan ja autetaan tässä työssä. Euroopan maaseutu- ja innovaatioverkostoa pyritään hyödyntämään tehokkaasti oppimisen lähteenä. Samoin sitä kautta herätetään kiinnostusta suomalaiseen maaseudun kehittämiseen lisäten muiden maiden ymmärrystä Suomen maaseudun kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista sekä innostaa EU-maiden toimijoita yhteistyöhön suomalaisten kollegojen kanssa. Uuden ohjelmakauden maaseutuverkoston toiminnassa alueellisten verkostojen vahvistaminen on yksi keskeinen asia. Hyviä alueverkostojen toimintamalleja tuodaan esille ja alueellisille verkostoille tarjotaan palvelupaketteja verkostotoiminnan mahdollistamiseksi. Vuoden 2015 ja 2016 aikana järjestetään alueellisia maaseutuverkostopäiviä. Tavoitteena on luoda kehittämisohjelman toteutuksen tukemiseksi toimivat ja tehokkaat alueelliset maaseutuverkostot. 20

4 MAASEUTUVERKOSTON RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2016 Vuoden 2015 budjetti on 2 357 300 euroa ohjelmakauden 2014 2020 teknisen avun määrärahasta. Vastaavasti vuoden 2016 budjetti on 1 928 700 euroa. Käyttösuunnitelma 2015-2016 2015 2016 Palkkauskulut 742 500 607 500 Muut kulut 35 200 28 800 Rakenteet yht. 777700 636300 Viestintä 782 100 639 900 Koulutus 605 000 495 000 Hyvät käytännöt ja verkostot 192 500 157 500 Toimintasuunnitelman kulut yhteensä 1 579 600 1 292 400 Yhteensä 2 357 300 1 928 700 Maaseutuverkoston kulut jaetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013, artiklan 54.3 mukaisesti maaseutuverkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin ja toimintasuunnitelman laatimiseen ja täytäntöönpanoon. Maaseutuverkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin sisältyvät kaikki maaseutuverkostopalveluiden henkilöstöön liittyvät kulut (palkkaus- ja sivukulut sekä matkakulut, ja henkilöstön koulutukseen liittyvät kulut) sekä muut Maaseutuvirastossa sijaitsevan maaseutuverkostopalvelut-yksikön kulut, kuten tilavuokrat, atk- ja toimistotarvikkeet sekä kaikki muut yksikön toimintaan liittyvät kuluerät. Palkkauskulut sisältävät seitsemän kokoaikaisen henkilön palkkauskulut. Lisäksi ne sisältävät mahdollisten määräaikaisten harjoittelijoiden palkkauskulut. Toimintasuunnitelman kustannuksiin sisältyy laajan maaseutuverkoston palvelut, esim. viestintään, koulutustilaisuuksiin, hyviin käytäntöihin ja verkostoihin liittyvät kulut. 21

Viestinnän kustannukset koostuvat Rural.fi-sivustojen kehitystyöstä, julkaisujen (esitteet ja oppaat) sekä liitelehtien tuottamisesta, kuvituskuluista, maaseutuohjelmien pr-materiaalin tuottamisesta, kansainvälistymistä edistävän materiaalin tuottamisesta, messukuluista, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien tiedotuskylttien tuottamisen kuluista sekä muista mahdollisista viestintäkuluista. Viestinnän toimenpiteet budjetoidaan ja budjetin toteutumista seurataan seuraavien tapahtumakokonaisuuksien kautta: - Lanseerauskampanja - Teemavuoden markkinointi - Esitteet ja julkaisut - Lehti-ilmoitukset - Liitelehdet - Maaseutu.fi - Markkinointimateriaalit - Messut - Muut painotuotteet - Muut sähköiset kanavat - Oppaat - Televisio ja radio - Tiedotuskyltit - Valokuvat - Videot - Yleinen viestintä Vastaavia tapahtumakokonaisuuksia on käytetty edellisen ohjelmakauden maaseutuverkostotoiminnan loppuraportoinnin yhteydessä, joten tapahtumakokonaisuuksia voidaan verrata myös edellisen ohjelmakauden raportointiin. Koulutustapahtumat sisältävät maaseutuverkostoyksikön järjestämien, yhteistyössä sidosryhmien kanssa järjestettyjen koulutustapahtumien ja ostopalveluna toteutettavien koulutusten kustannukset sekä monipuolisen koulutusmateriaalin tuottamisen. Koulutuksia budjetoidaan ja budjetin toteutumista seurataan muun muassa seuraavien tapahtumakokonaisuuksien kautta. Tapahtumakokonaisuuksia lisätään tarpeen mukaan: - Viranomaisten hallinnonalojen ja muiden verkoston toimijoiden koulutukset - Koordinointi- ja valtakunnalliset hankkeet - Palvelupaketit - Neuvo2020 - Elinkeinojen kehittäminen - Yhteisöllinen kehittäminen - Rakennetukien koulutus - EIP koulutukset - Neuvottelupäivät - Hanketoimijoiden koulutukset 22

- Kv-koulutukset - Leader-koulutukset - Viestinnän koulutukset - Muut koulutustapahtumat Hyvät käytännöt ja verkostot -kulut koostuvat verkostotapahtumista, analyysien teettämisestä sekä tulosten ja esimerkkien esilletuomisesta aiheutuvista kuluista. Lisäksi kustannukset voivat koostua muiden maiden vierailijaryhmien vastaanottamisesta, mahdollisista asiantuntijakuluista, kv-seminaareista ja mahdollisista eri sidosryhmien kanssa tehtävistä opintomatkoista (osa kustannuksista: muun muassa yöpymiset, kohdemaassa matkaohjelman kulut) Euroopan maihin sekä muista kansainvälistymisen edistämiseen liittyvistä kuluista. Hyvät käytännöt ja verkostoituminen tapahtumia budjetoidaan ja budjetin toteutumista seurataan muun muassa seuraavien tapahtumakokonaisuuksien kautta. Tapahtumakokonaisuuksia lisätään tarpeen mukaan. - Innovaatioleirit - Innovaatiokumppanuus (EIP) - Hanketreffit - Verkosto- ja hanketapaamiset - Neuvottelu- ja ajankohtaispäivät - Gaalat - Palvelupaketit - KV-työn tapahtumat - Pohjoismaa-Baltia maaseutuverkostot - Ohjausryhmätoiminta - Työryhmätoiminta ympäristö - Työryhmätoiminta yrittäjyys - Työryhmätoiminta nuoret - Työryhmätoiminta innovaatio - Muut hyvät käytännöt ja verkostotapahtumat - Valtakunnallisten hankkeiden arviointiryhmä Rahoitussuunnitelman puitteissa voidaan tehdä vuosittain muutoksia eri kululajien välillä. 23