KIRJALLINEN KYSYMYS 242/2012 vp Lääketieteelliseen tiedekuntaan pyrkiminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on tiukat pääsykoekarsinnat nuorille, jotka haluavat opiskeluoikeuden yliopistoon. Monissa aineissa yliopistot ja korkeakoulut ovat ryhtyneet tekemään yhteistyötä pääsykokeiden suhteen. Tämä helpottaa nuorten mahdollisuutta päästä opiskelemaan, kun he voivat hakea samalla pääsykokeella useampaan yliopistoon tai korkeakouluun. Yliopistot ja korkeakoulut puolestaan saavat parhaat opiskelijat hakijoista. Lääketieteelliset tiedekunnat eivät kuitenkaan ole suostuneet yhteishaun rakentamiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka opetusministeri aikoo edesauttaa sitä, että lääketieteelliset tiedekunnat ryhtyvät järjestämään valtakunnallisen yhteishaun? Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2012 Päivi Lipponen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Lipposen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 242/2012 vp: Kuinka opetusministeri aikoo edesauttaa sitä, että lääketieteelliset tiedekunnat ryhtyvät järjestämään valtakunnallisen yhteishaun? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yliopistolain (558/2009) mukaan opiskelijat ottaa yliopisto. Yliopistot myös määrittelevät opiskelijavalinnan perusteet. Yliopistojen lääketieteelliset tiedekunnat tekevät opiskelijavalintaa koskevaa yhteistyötä esimerkiksi valintakokeiden järjestämisessä. Opiskelijat valitaan lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtaviin koulutus- ja tutkinto-ohjelmiin yhteisellä, viidellä yliopistopaikkakunnalla ja kuudessa tiedekunnassa samanaikaisesti järjestettävällä valintakokeella. Tiedekunnat arvostelevat kokeet ja tekevät opiskelijavalintaa koskevat päätökset itsenäisesti. Lääketieteellisellä alalla ei ole erillistä yhteishakua tai -valintaa. Lääketieteellisten tiedekuntien koulutukset kuuluvat yliopistojen valtakunnalliseen yhteishakuun, jossa hakija voi yhdellä lomakkeella hakea yhdeksään yliopistojen koulutukseen. Hakija voi lääketieteellisten tiedekuntien valintakäytännöistä johtuen hakea kuitenkin vain yhteen lääketieteelliseen tiedekuntaan valtakunnallisessa yliopistojen yhteishaussa. Yliopistot, ammattikorkeakoulut, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus valmistelevat parhaillaan korkeakoulujen yhteishakua koskevaa uudistusta tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa korkeakouluopintoihin pääsyä ja edistää ilman korkeakoulupaikkaa olevien mahdollisuuksia hakea ja päästä korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Tavoitteisiin pyritään mm. parantamalla koulutusmahdollisuuksia ja opiskelijavalinnan perusteita koskevaa tiedonsaantia, selkeyttämällä hakemista yhdistämällä korkeakoulujen nykyiset sähköiset hakujärjestelmät yhdeksi hakujärjestelmäksi ja sen kautta toteutettavaksi yhdeksi valtakunnalliseksi yhteishauksi. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ensimmäistä korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaansa hakeva tulisi valituksi korkeakouluun ja siten vaikuttaa myös koulutuksen tasa-arvoisuuden lisääntymiseen. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn kevätistuntokaudella. Mikäli eduskunta hyväksyy suunnitellut muutokset yliopistolakiin, ammattikorkeakoululakiin sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin, vuonna 2014 otettaisiin käyttöön korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä, jonka avulla järjestettäisiin kaikkien ammattikorkeakoulujen ja kaikkien yliopistojen yhteinen yhteishaku. Uudistetussa yhteishaussa hakija voisi asettaa kuusi hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen ja voisi tulla valituksi korkeimmalle asettamaansa hakukohteeseen. Ensisijaisuusjärjestys ei toisi hakijalle lisäpisteitä, vaan toimisi informaationa siitä, mihin koulutuksiin hakija ensisijaisesti haluaa päästä. Ensisijaisuusjärjestykseen asettaminen ja sen hyödyntäminen valintaprosessissa tarkoittaisi käytännössä valtakunnallisen yhteisvalinnan toteuttamista. Käsittelyyn tuleva uudistus merkitsisi siis valintayhteistyön laajentumista koko kor- 2
Ministerin vastaus KK 242/2012 vp Päivi Lipponen /sd keakoulusektorilla, mutta ei tee alakohtaista, vielä syvemmälle menevää valintayhteistyötä tarpeettomaksi tai mahdottomaksi. Lääketieteellisten tiedekuntien koulutukset tulisivat lähtökohtaisesti olemaan mukana valtakunnallisessa yhteishaussa vuonna 2014. Uudistus ei muuttaisi yliopistojen mahdollisuutta päättää opiskelijavalinnan perusteista ja järjestelyistä, joilla käytännössä voidaan rajata hakumahdollisuuksia. Hakijan etu kuitenkin olisi, että hakija voisi valita hakukohteet kaikkien tarjolla olevien koulutusten joukosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo, että lääketieteellisten tiedekuntien hyvä valintayhteistyö jatkuisi ja vahvistuisi. Yhteistyö mahdollistaisi hakijoita ja korkeakouluja parhaiten palvelevien valintakäytäntöjen valtakunnallisen kehittämisen. Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 242/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Lipponen /sd: Hur ämnar undervisningsministern främja att de medicinska fakulteterna ska börja ordna en riksomfattande gemensam ansökan? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt universitetslagen (558/2009) antar universiteten de studerande. Universiteten beslutar också om grunderna för antagningen av studerande. Universitetens medicinska fakulteter samarbetar i fråga om antagningen av studerande till exempel när det gäller att anordna inträdesprov. Studerande väljs till utbildnings- och examensprogram som leder till medicine, odontologie och veterinärmedicine licentiatexamen genom gemensamma inträdesprov som ordnas på fem universitetsorter och vid sex fakulteter samtidigt. Fakulteterna bedömer proven och fattar beslut om antagningen av studerande självständigt. Inom det medicinska området finns ingen särskild gemensam ansökan eller antagning. Utbildningarna vid de medicinska fakulteterna hör till den riksomfattande gemensamma ansökan till universiteten, där de sökande på en blankett kan söka till nio universitetsutbildningar. De sökande kan till följd av de medicinska fakulteternas antagningspraxis emellertid söka till endast en medicinsk fakultet i den riksomfattande gemensamma ansökan till universiteten. Universiteten, yrkeshögskolorna, undervisnings- och kulturministeriet och Utbildningsstyrelsen bereder för närvarande en reform som gäller gemensam ansökan till högskolorna i nära samarbete med olika intressegrupper. Målet med reformen är att göra inträdet till högskolestudier smidigare och främja möjligheterna för personer som saknar studieplats vid en högskola att söka och komma in till utbildning som leder till högskoleexamen. Dessa mål eftersträvas bland annat genom att man förbättrar tillgången till information som gäller utbildningsmöjligheterna och antagningsgrunderna, genom att man gör sökprocessen klarare så att högskolornas nuvarande elektroniska ansökningssystem sammanslås till ett enda ansökningssystem och genom att man inför en riksomfattande gemensam ansökan som sker via detta system. Målet är att så många som möjligt som söker sin första studieplats som leder till högskoleexamen ska bli antagna till högskolan och därmed även att bidra till ökad jämlikhet inom utbildningen. Avsikten är att en regeringsproposition i denna fråga ska lämnas till riksdagen under vårsessionen. Om riksdagen godkänner de planerade ändringarna i universitetslagen, yrkeshögskolelagen och lagen om antagningsregistret och studentexamensregistret, införs 2014 ett elektroniskt ansökningssystem för högskolorna, med hjälp av vilket en gemensam ansökan till alla yrkeshögskolor och universitet ordnas. I den förnyade gemensamma ansökan kan sökandena ange sex ansökningsobjekt i prioritetsordning och kan bli antagna till det ansökningsobjektet som de prioriterat högst. Prioriteringsordningen ger inte sökanden några tilläggspoäng, utan ger information om vilka utbildningar sökanden i första hand vill komma in på. Prioriteringsordningen och tillgodogörandet av den i antagningsprocessen innebär i praktiken att man förverkligar en riksomfattande gemensam ansökan. Den reform som kom- 4
Ministerns svar KK 242/2012 vp Päivi Lipponen /sd mer att behandlas i riksdagen innebär alltså att samarbetet kring antagningen ökar inom hela högskolesektorn, men det områdesspecifika samarbetet kring antagning, som går ännu djupare, blir inte onödigt eller omöjligt. De medicinska fakulteternas utbildningar ska i princip ingå i den riksomfattande gemensamma ansökan år 2014. Reformen ändrar inte universitetens möjlighet att besluta om grunderna för och arrangemangen kring antagningen av studerande, genom vilka man i praktiken kan begränsa ansökningsmöjligheterna. Det vore emellertid till sökandenas fördel om de kan välja ansökningsobjekten bland alla de utbildningar som står till buds. Undervisnings- och kulturministeriet önskar att de medicinska fakulteternas goda samarbete kring antagningen ska fortgå och stärkas. Samarbetet gör det möjligt att på nationell nivå utveckla antagningspraxis som bäst gynnar sökandena och högskolorna. Helsingfors den 19 april 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5