Arvioinnin tuen kehittäminen Valtakunnallisten ESR-hankkeiden (TL 5) projektipäälliköiden kolmas työkokous 13.4.2016 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 1
Hallinnollinen kalvo Valtakunnallisen ESR TL 5 hankkeiden tukiprosessi (Sokrava) Valtakunnallisten hankkeiden projektipäälliköille tarjotaan tukea johtamisessa ja kehittämistoimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa. Mukana myös aluekoordinaattorit. STM rahoituspäätöksellä käynnissä tällä hetkellä kuusi valtakunnallista sosiaalisen osallisuuden kehittämisen hanketta, joissa yhteensä 29 osahanketta ympäri Suomea. Hankkeiden budjetit vaihtelevat noin 1-4 milj. välillä. 5den työkokoksen sarja: 12/2015-10/2016 https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-jaohjelmat/sokra 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 2
Tausta: Oma ihmetys Eriarvoisuus ei vähene, vaikka vuosia ollut tavoitteena Kustannusesimerkkien vähyys: https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/seuranta-javaikuttavuus/vaikuttavuus-ja-kustannukset https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/perustelut/vaikutuksetja-vaikuttavuus/rahat/esimerkit Vaikka tavoitteena, ei ole arvioitu omaa työtä Kaste I työssä vain 2 mainintaa eriarvoisuudesta, (Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 52, 249-251.) Valtakunnallisten ohjelmien/hankkeiden antama tuki arvioinnille on näyttänyt olleen vähäinen 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 3
Tilanne nyt? Arvioinnin suorittaminen on pakkopullaa Katsottu 67 loppuraporttia (mm 24 ESR, 12 Kaste, 3 Tekes ja 26 Ray -hanketta) Hankkeiden vaikutuksia ei arvioida loppuraporteissa Arviointi näyttää kohdistuvan hankkeen toteutuksen onnistumiseen/ kohderyhmän tyytyväisyyteen suhteessa toimenpiteisiin Loppuraportin kirjoittaminen nähty hallinnollisena työnä, jota ei pidetä yhtä arvokkaana kuin hankkeen varsinaista kehittämistyötä Vaikutustarkastelu ei oleellisesti lisäisi hankkeessa tehtävää työtä. Kyse on näkökulman muutoksesta, jossa kehittämistoimintaa tarkastellaan suhteessa tavoiteltuun ja saavutettuun muutokseen kohderyhmässä, palvelussa tai palvelujärjestelmän osassa (Moilanen & Mäkeläinen (2014) Kokonaisuudesta irrallaan oleva hanke ei jää elämään Hyvinvointihankkeiden vaikutusten arviointi Diak D68) 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 4
Tilanne nyt? eikä talous siis ole kaveri? sosiaalialalla työskentelevät saattavat suhtautua taloustieteilijöihin ja heidän tutkimusmenetelmiin epäillen. Usein sosiaalialan tutkimuksissa tyydytään pelkkien kustannusten tarkasteluun, kun varsinainen taloudellinen arviointi vertailee sekä kustannuksia että vaikutuksia. Tämä lisää entisestään sosiaalialalla työskentelevien kriittisyyttä taloudellista näkökulmaa kohtaan ja vaikeuttaa tulevien tutkimusten toteutusta. (Ulfves A-M & Lääperi R & Rautiainen Ai & Närhi K: Aikuissosiaalityöhön kiinteästi liittyvien aktivointi- ja työllistämispalvelujen kustannuksia ja vaikutuksia (pdf, 611 kt) Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, raportteja 26/2010) 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 5
Tavoite Kehittää arviointimalli, jota voi käyttää Sokra-hankkeiden rahoituspäätösten osana (2017- ), tavoitteiden toteutumista ja kustannuksia arvioitaessa Mallia voi soveltaa myös muuhun hankerahoitukseen Prosessin, tulosten ja vaikutusten ymmärtäminen on tärkeämpää kuin täydellinen laskentataulukko. Vaikka arvioinnin lopputulos olisikin suuntaa antava, voi sen tekemiseen vaadittu prosessi opettaa paljon ja avata silmiä toiminnan kannattavuudesta. (Niina Haake 2015) (Haake, N. (2015). Kustannushyöty- ja kustannusvaikuttavuusanalyysit: perusteita. Taloudellisen arvioinnin menetelmäverkoston tapaaminen 30.09.2015, diat) 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 6
Miksi tarvitaan Rahat loppuu Vaatimus näytöstä Tietoa päätösten tueksi Asiakkaan hyöty: osallisuuden ja hyvinvoinnin kasvu, näennäistoimintaan osallistumisen vähentyminen, hankkeen sisäisten tavoitteiden toteutuminen. Hanketoimijan hyöty: vaikuttavan toiminnan kuvaaminen, peruste kannattavaksi toiminnaksi. Rahoittajan hyöty: näyttöön perustuvaa toimintaa, vaikuttavaa toimintaa, kustannustehokasta toimintaa. 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 7
Miksi tarvitaan, YLE:n toimittajan näkökulma Millä perusteella ennaltaehkäisyyn laitetaan rahaa eri kampanjoiden tai toimien toteuttamiseksi? En tiedä. Ennaltaehkäisykin maksaa, eikä sen järjestäminen takaa laskun pienenemistä julkisessa sairaanhoidossa. Millä perusteella ja millaisin tavoittein valtion, ja entistä enemmän myös kuntien, varoja käytetään ennaltaehkäisyyn tai terveyden edistämiseen? Ne laskelmat olisi mukava kertoa kansalaisillekin. YLE UUTISET Terveys 25.11.2015 klo 6:50 Näkökulma: Ennaltaehkäisyllä ei säästetä sairaanhoidosta ainakaan todistetusti http://yle.fi/uutiset/nakokulma_ennaltaehkaisylla_ei_saasteta_sairaanhoidosta ainak aan_todistetusti/8475712 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 8
Mitä me teemme? Teille esitellään aihioita mahdollisista työkaluista. Ennen seuraavaa tapaamista mietitte aihioita. Ennakkotehtävien kysymykset kaikissa vaiheissa: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Tee esimerkki omasta hankkeestasi Tapaamisissa jaamme kokemukset 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 9
Työkaluaihiot Prosenttiarvio rahoittaja vaatii tietyn prosentin hankerahasta käytettäväksi arviointiin Täppä -työkalu hankehakemuksen vaihtoehdot Ennen työtä: määrittely Mikä hätänä -kuvaus ongelmasta ja lähtötilanteesta, mikä on se hyvinvointivaje johon työ kohdistuu Matokuva -kuvaus kuinka ajattelemme vaikuttavan. Vaikutuskartta, osatavoitteet Vaikutusten ennakkoarviointi arvio vaihtoehtoisten päätösten vaikutuksista Työn aikana: mitkä asiat näyttävät estävän/edistävät hyvän toteutumisen? Plussatmiinukset -paperi, joka hankekokouksen aiheena Työn päättyessä: paljonko resurssoitiin, mitä saatiin aikaan, voiko tulemaa muuttaa rahaksi? Vaivavaaka -kuvauslomake vaikutukset-kustannukset Toimiva käytäntö -konseptiesite Hyvän itunen; kuvaus siitä, missä onnistuttiin vaikka ei kuvattaisikaan vaikuttavuutta 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 10
Mitä muita arviointia auttavia työkaluja voi olla? 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 11
Prosenttiarvio -työkaluaihio Rahoittaja vaatii/osoittaa tietyn prosentin hankerahasta käytettäväksi arviointiin Vrt prosenttitaide Salon Uimahalli Projektiuutiset.fi Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Tee esimerkki omasta hankkeestasi 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 12
Täppä -työkaluaihio Hankehakemukseen lisätään: Toimintatapa on uusi, eikä sitä ole arvioitu, koettu hyväksi, mutta sitä ei vielä ole arvioitu, arvioitu; viite tähän. hyvä käytäntö, kenen mukaan/missä järjestelmässä.. Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Tee esimerkki omasta hankkeestasi 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 13
Tarve pysähtymiseen ja lähtötilanteen kuvaamiseen Ennen hankkeen alkua tulisi luoda riittävän tarkka kuvaus toimintakentästä, suunniteltavasta toiminnasta ja sen vaatimista resursseista. Kun lähtötilanne ja tavoitteet on selkeästi ja konkreettisesti suunniteltu jo alkuvaiheessa, voi jatkossa olla helpompi tarkastella toiminnan vaikutuksia ja tavoitteiden toteutumista. 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 14
Mikä hätänä -työkaluaihio Pysähdy kuvaamaan mikä on se hyvinvointivaje johon työ kohdistuu Pyritään määrittelemään ongelma täsmällisesti ja kuvataan lähtötilanne ongelman suhteen Tavoitteet toimijakohtaisia ja tarkkoja, mielellään mitattavia Auttaa oman vision, osatavoitteiden, indikaattoreiden aukipurussa Muoto: teksti, taulukko Ks esimerkkejä jaettavasta materiaalista Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Tee esimerkki omasta hankkeestasi 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 15
Mikä hätänä -työkaluaihio, kysymyksiä 1/2 Voivatko jotkin seuraavista kysymyksistä sopia ongelman määrittelyyn? Kysymykset A Mitä ongelmaa ratkaisemme? Mitä epäkohtaa poistamme? Millä keinoilla pyrimme muutokseen? Minkä haluamme muuttuvan? Kysymykset B Mitä muutosta kyseisellä hankkeella halutaan luoda? Miten muutos näkyy hankkeen kohderyhmässä (tai kehittämisenkohteena olevassa palvelussa tai palvelujärjestelmän osassa)? Miten kyseistä muutosta dokumentoidaan ja mitataan hankkeen kuluessa? Kysymykset C Miten hyvinvointi määritellään? Kuka määrittelee hyvinvoinnin vajeen? Mitä tietoa käytetään perusteluissa? Miksi muutos on tarpeen? Mitä tapahtuu, jos ei tehdä mitään? Kysymykset D Onko hankkeella aidosti yhteiskunnallista tilausta? Onko tavoitteista puuttunut jotain, mitä kenties? (mm. H Moilanen & P Mäkeläinen 2014 "Kokonaisuudesta irrallaan oleva hanke ei jää elämään" - Hyvinvointihankkeiden vaikutusten arviointi. T Koskela & E Vedenkannas ym 2011: ELVIS-hankkeen vaikuttavuuden arviointi. Kuntoutussäätiö. Arviointi- ja koulutusyksikkö 26.9.2011.) 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 16
Kysymykset E Mikä hätänä -työkaluaihio, kysymyksiä 2/2 Voivatko jotkin seuraavista kysymyksistä sopia ongelman määrittelyyn? Miten osallisuus määritellään? Miten löydetään avainhenkilöt? Kysymykset F Projektin alkaessa Mistä tiedämme projektin jälkeen kuinka hyvin projektimme on onnistunut? Mihin arviointi kannattaa kohdentaa? Kuinka tulokset todennetaan eli nähdään? Horisontaaliset periaatteet Arviointikysymykset matkalle lähtiessä Mikä on sukupuolen ja ihmisten moninaisuuden merkitys asiassa, joka on projektin toiminnan kohteena? Arvioikaa projektin kohderyhmää, ratkaistavaa ongelmaa, toimintaympäristöä ja tavoitteita kestävän kehityksen, sukupuolten tasa-arvon ja ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta. Mitä eroja on eri sukupuolten ja ihmisryhmien välillä projektin toiminta-alueella? Miten projektin kohderyhmässä on naisia ja miehiä sekä eritaustaisia ihmisiä? Minkälaisia oletuksia ja käsityksiä sukupuolesta ja eri ihmisryhmistä liittyy projektin toiminnan kohteeseen? Minkälaisia vaikutuksia sukupuolten tasaarvoon ja ihmisten yhdenvertaisuuteen projektilla voi olla? Miten kestävän kehityksen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen voidaan integroida/sisällyttää projektin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin? (mm. Björkqvist Leena (toim) (2014) Kartta, kompassi & kalenteri Projektiarvioinnin opas. Metropolia Ammattikorkeakoulu https://issuu.com/metropolia_amk/docs/opas_web.) 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 17
Matokuva -työkaluaihio Kuvaa perustelluilla käsityksiä miten ja miksi kuvatun toiminnan ajatellaan vaikuttavan toivotulla tavalla Ohjelmateorian/Muutosteorian/Loogisen mallin ajatus taustalla Auttaa kuvaamaan oman työn vaikuttavuutta, tunnistamaan tietoon/näyttöön perustuvia toimintatapoja Vastaa: Kuka tekee, mitä tekee, kuinka usein, miten? Muotona vaikutusketjun kuvaaminen: Vaikutuskartta, taulukko, Road map, matokuva Ks esimerkkejä jaettavasta materiaalista Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Tee esimerkki omasta hankkeestasi 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 18
Matokuva työkaluaihio, esimerkki tämä asia muuttuisi. Asiakkaiden hyvinvointivaje on kuvattu Aiomme tehdä näin, jotta Näin tiedämme, toivomme, uskomme, että hyvinvointivaje muuttuu! 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 19
Moilanen ym (2014) Kokonaisuudesta irrallaan oleva hanke ei jää elämään Hyvinvointihankkeiden vaikutusten arviointi 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 20
Matokuva työkaluaihio, esimerkki (Sosped (2015) Toivehattu Toiminnallinen vertaistuki helppokäyttöisellä arviointityökalulla toiminta ja talous uskottavaksi!) 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 21
Matokuva työkaluaihio, esimerkki 1/2 PROJEKTIN OHJELMATEORIA Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen laatu ja saatavuus paranee peruspalvelujen vahvistuessa Ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen on osa palvelujärjestelmää Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus vahvistuu palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa (Kaste : Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA 8.10.2010 http://www2.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/.raportit.html/40776.pdf) Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Tee esimerkki omasta hankkeestasi 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 22
Matokuva työkaluaihio, esimerkki 2/2 2.3 Odotetut vaikutukset ja päämäärä KASPERI -hankkeen ja osahankkeen tavoitteisiin peilaavina laajempina toiminnan odotettuina vaikutuksina ja päämäärinä ovat: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen saatavuus ja palvelujen laatu parantuvat, kun työn ja palvelujen painopistettä siirretään erityispalveluista peruspalveluihin. Palvelujen ja palvelurakenteiden tasolla tarkasteltuna vaikutuksia ovat erityispalvelujentarpeen vähentyminen tai kohdentuminen toisin, osin uusien palvelukokonaisuuksien muodossa. Erityispalvelujen asiantuntemusta on tuotu myös peruspalvelujen käyttöön. Vaikutusten tulee näkyä siinä, että hankkeen päättyessä on toiminnassa ylisektorisia työryhmiä eikä ainoastaan peruspalveluja konsultoivaa toimintaa Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! (Kaste : Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA 8.10.2010 http://www2.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/.raportit.html/40776.pdf) Tee esimerkki omasta hankkeestasi 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 23
Suunta työkalu Työkalun avulla suunnitelmasta tulee johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus, jossa eri osa-alueet ja -toiminnot ovat loogisessa suhteessa keskenään. Lopputuloksena on toimintasuunnitelma, jossa sisäinen logiikka on aukoton ja syy-seuraussuhteet mietitty. Olennaista on, että tekijällä on selkeät perustelut ja ymmärrys siitä, miksi hän uskoo, että toimimalla tietyllä tavalla saavutetaan asetetut tavoitteet ja odotetut tulokset. Mihin kokemukseen/uskomukseen ja/tai tietoon perustuu tavoitteiden valinta? (https://www.innokyla.fi/web/malli109830) 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 24
Esimerkki Suunta-työkalusta YLEISTAVOITE Osallisuuden lisääntyminen Tavoite 1 Yksinäisyyden lieventyminen Tavoite 2 Kielitaidon kehittyminen Tavoite 3 Työelämäosallisuus Tavoite 4 Ammatillisten valmiuksien kehittyminen KOHDERYHMÄ Pitkäaikaistyöttömät Avun (hoivan) tarvitsijat Asiointiavun, koti-avun ym. tarvitsijat Pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajataustaiset asiakkaat Pitkäaikaistyöttömät Hoiva-alasta kiinnostuneet TOIMINTA Ryhmä Palveluavun ja tuen tarjoaminen Työryhmätoiminta Kuntouttava työtoiminta Koulutus Oppilaitosyhteistyö Varia TULOS Pysyvä toimintamalli Hyvä käytäntö Hyvinvointi lisääntyy * fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen Kielitaito on kehittynyt, työ- ja opiskeluvalmiudet parantuvat On mukana toiminnassa sovitun 3 kk Jatkopaikka on näköpiirissä Osallistuu koulutuspäiviin Toimii ammatillisesti Työllistyy hoiva-alalle Kiinnostuu hoiva-alan koulutuksesta tai huomaa, ettei ala sovi itselle MITTARIT Asiakaspalautelomake Subjektiivinen kokemus, kielitutkinto Tilastot: siirtymien seuranta, läsnäolot Sama kuin edellä Palaute kentältä Jakson arviointi Tavoite 5 Verkostoyhteistyö Laitosyksiköiden työntekijät, kotipalvelu, Työraide, työvoiman palvelukeskus, kuntouttava työtoiminta, YYA, KAFNETTI, oppilaitokset, vammaispalvelut Verkoston luominen, markkinointi ja tiedotus Pysyvät yhteistyörakenteet Tapaamiset Muistiot Palaute yhteistyö (Karjalainen Jarno ym (2015) Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita : KOPPI-hankkeen tuloksia http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125702/urn_isbn_978-952-302-438-0.pdf?sequence=1) 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 25
REA-työkalu aiotun toiminnan loogiseen kuvaamiseen? Käytäntöjen kuvaamisen ja arvioinnin REA-työkalu (2010) Käsikirja. Versio 20122010.http://www.innokyla.fi/pilotointi/REAkoko.pd 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 26
Vaikutusten ennakkoarviointi Ennakkoarviointimalli, jolla kuvataan vaihtoehtojen tarkastelun kautta vaikutuksia: jos mitään ei tehdä tai vaihtoehtoisten tapojen vaikutuksia Ideana eri toimijat ja vaikutuksen kohde yhdessä arvioivat millaisia vaikutuksia (hyvinvointiin, organisaatioon, talouteen) eri päätösvaihtoehdot tuottavat Hyöty hankkeille: eri lailla tehdyn työn hyödyn osoittaminen Lakisääteinen kuntapäätöksissä ja ympäristöpäätöksissä, käytetään säädösvalmistelussa Useita eri nimiä; hallitusohjelma edistää lapsivaikutusten arviointia https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/johtaminen/tyokaluja/ihmisiin-kohdistuvien-vaikutusten-arviointi-iva 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 27
Vaikutusten ennakkoarviointi, idea 1 vaikutus 2 vaikutus 3 vaikutus Malli A Malli B Malli C 30 000 euroa 50 000 euroa 80 000 euroa 25 kpl 10 kpl 5 kpl turvattomuuden tunne lisääntyy, vastuun otto vähenee turvattomuuden tunne säilyy ennallaan, vastuun otto vähenee turvattomuuden tunne vähenee, vastuun otto kasvaa 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 28
https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/johtaminen/tyokaluja/ihmisiin-kohdistuvien-vaikutusten-arviointi-iva 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 29
Muurame: päihdetyön päiväkeskus Muuramen kunnan sosiaalitoimen, Jyväskylän Katulähetyksen ja Muuramen seurakunnan sisältöasiantuntijat miettivät vaihtoehtoisia tapoja järjestää päihdetyön päiväkeskustoiminta. työkokous, 3 tuntia. Pohjaksi oli tehty SWOT-analyysi päihdetyön päiväkeskuksen nykytilasta Vaihtoehto I: Jatketaan nykyiseen tapaan ja sovitaan toiminnan vakiinnuttamisesta kunnan ja Katulähetyksen kesken ainakin 3-5 v. tähtäimellä Vaihtoehto II: Päihdetyön päiväkeskuksen toiminta lakkautetaan kokonaan Vaihtoehto III: Päihdetyön päiväkeskuksen toiminta siirtyy kunnan omaksi toiminnaksi. Vaihtoehto IV: Seutumalli. Kunta ostaa palveluja Jyväskylän Katulähetykseltä nykyisessä laajuudessaan. Vaihtoehtojen vertailu: Lopullinen syrjäytymisen ehkäisy toiminnan tavoitteena, vertaistuen saaminen asiakkaille, yhteistyöverkoston kokoaminen, yhteistoiminta, päihdetyön laatu ja rooli, terveysvaikutukset ja kustannusvaikutukset. https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/johtaminen/tyokaluja/ihmisiin-kohdistuvien-vaikutusten-arviointi-iva 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 30
Muurame: päihdetyön päiväkeskus TAVOITTEET/ VAIKUTUKSET MALLI 1 Jatketaan nykyiseen tapaan, sovitaan toiminnan vakiinnuttamisesta 3-5v MALLI 2 Toiminta lakkautetaan viimeistään 31.12.2007 MALLI 3 Toiminta siirtyy kunnan omaksi toiminnaksi, kunta ei järjestä kirpputoritoimintaa (erill. sopimus), ½ työntekijän työpanos MALLI 4 Seutumalli. Kaikki Katulähetyksen Jkl:n palvelut käytettävissä seudullisesti. Ei toimipisteitä Muuramessa. Lopullinen syrjäytymisen ehkäisy toiminnan tavoitteena Vertaistuen saaminen asiakkaille Sivutuotteena sosiaalista kontrollia positiivisessa mielessä (vrt. sos. Isännöinti) Asiakkuudet siirtyvät muualle: sosiaalityö, terveyskeskus, seurakunta, päihdepalvelusäätiö Päihdetyön osaaminen täytyy hankkia jostakin (työllistetty, kouluttautuminen) Ei tavoita suurta osaa nykyisistä asukkaista Yhteistyöverkoston kokoaminen, yhteistoiminta Päihdetyön laatu ja rooli Terveysvaikutukset Kustannusvaikutukset Melko kallista kunnalle, vaikuttavuuden arviointi lähes mahdotonta Tarvitsee kaikkien tukea: Srk ja kunta keskeisiä Kunta säästää 30 000 /vuosi (vrt 1 x 6 kk laitoskuntoutusjakso) lyhyellä tähtäyksellä Pitkällä tähtäyksellä kustannukset noussevat, ellei tilalle tule korvaavia palveluita Kunnan menot As Oy Kettulan remontti-kustannuksiin lisääntyy Yhteistyö terveystoimen kanssa tiivistyy ennaltaehkäistäisiin paremmin terveysongelmia ja sitä kautta kustannukset laskisivat (huom. erikoissairaanhoidon kustannukset) Mahdollinen vaikutus: toimeentulotuen hakemisen väheneminen ruokapaketit??? Asiakkaille lisää menoja matkustamisesta Palvelujen keskittäminen laskee hoitopäivän hintaa Ruokajakelu Muurameen mahdollinen vaikutus: toimentulotuen hakemisen väheneminen??? www.thl.fi/iva/esimerkkeja/sovelluksista 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 31
Keravan työllisyysyksikön toiminnan vaikutusten arviointi Pyrittiin tarkastelemaan yksikön toimintamalleja ja toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä taloudellisten resurssien mitoitusta. Haluttiin löytää uusia työkaluja yksikön työn kehittämiselle. Toiminnan vaikuttavuutta tarkasteltiin asiakaslähtöisestä näkökulmasta mm. vertailemalla erilaisten lähestymistapojen vaikutusta asiakkaan elämän eri osa-alueisiin. Arvioinnin kohteena oli myös henkilöstöresurssien riittävyys sekä miten muutokset vaikuttaisivat yksikön toimintaan ja asiakkaan saamaan palveluun. 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 32
1. Toimintaan liittyvien voimavarojen vaikutusten arviointi 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 33
2. Toimintaan liittyvien toimintatapojen vaikutusten arviointi 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 34
Keravan työllisyysyksikön toiminnan vaikutusten arviointi Lisäksi arvioitiin vaikutukset: ympäristö, Keravan imago, työllisyysyksikön toiminta, asiakkaiden itsetunto, ihmissuhteet, toimeentulo, terveydentila Nyt tehdyn työllisyysyksikön toiminnan vaikutusten arvioinnin avulla on pystytty melko tarkasti kartoittamaan työllisyysyksikön toimintaa ja mahdollisia muutostarpeita sekä menetelmien että resurssien suhteen. Työllisyysyksikössä on pyritty toimimaan asiakaslähtöisesti, mutta suoritetun arvioinnin perusteella havaittiin, että toimintatapaa on syytä kehittää vieläkin yksilöllisempään suuntaan. Jotta kaikille asiakkaille voitaisiin tarjota tasapuolinen ja yksilöllinen palvelu edellyttäisi se joko henkilökuntaresurssien lisäämistä tai työllisyysyksikön työmäärän uudelleen arviointia. 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 35
Esimerkki: Kainuun koulupsykologi 1 helena.ylavaara@kainuu.fi www.thl.fi/iva/esimerkkeja/sovelluksista 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 36
Esimerkki: Kainuun koulupsykologi 2 helena.ylavaara@kainuu.fi www.thl.fi/iva/esimerkkeja/sovelluksista 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 37
Esimerkki: Kainuun koulupsykologi 3 helena.ylavaara@kainuu.fi www.thl.fi/iva/esimerkkeja/sovelluksista 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 38
Plussatmiinukset -työkaluaihio Prosessin aikaisen seurannan avuksi Vastaa kysymyksiin: mitä asiat näyttävät estävän/tukevan hyvän toteutumista Jokaisessa hankekokouksessa varataan aika tunnistamiseen ja kirjaamiseen Kun kirjataan heti muistiin, ei unohdu ja mahdollisuus vaikuttaa työn aikana tunnistettuihin tekijöihin Muoto: lomake, työkokousten sarja Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Tee esimerkki omasta hankkeestasi 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 39
RAYn itsearviointiohje -esimerkki Tee itsearviointia säännöllisesti, kyse on arkisesta asiasta 7 itsearviointimallia, joissa kaikissa on yhteistä: tavoitteen asettelu, kohderyhmän tunnistaminen, aikaansaadut tulokset ja vaikutukset -tarkastelu Itsearviointisuunnitelmassa pitää täsmentää arvioinnin kohde kohderyhmä tarkentaa ja kirjata toiminnan/projektin tavoitteet oleellista erottaa toimenpiteet tuloksista miten kohderyhmä hyötyy Huom: RAY ei ehdota mitattavuutta (https://www.ray.fi/sites/default/files/emmi_mediabank/itsearviointiopas.pdf) 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 40
Lokikirja projektipäiväkirja miehistölle Kirjoita 2 7 minuuttia viikossa Projektipäiväkirja, kuinka olet mukana toteuttamassa kehitystyötä ja kehität omaa osaamistasi. Miksi? Ymmärtääksesi projektin merkityksen oman osaamisesi kehittämisessä. Luodaksesi tilan pohdiskella. Kirjoita myös miltä tänään tuntui ja miksi. Kuvaile ongelmia, mutta keskity ratkaisujen pohdintaan. Kirjoita myös positiivisista asioista! Projektin jälkeen sinulla on päiväkirja täynnä muistoja ja ajatuksia, jotka muuten olisit unohtanut. Materiaalia, jota voit käyttää kehityskeskusteluissa tai jakaa muuten. (mm. Björkqvist Leena (toim.) (2014) Kartta, kompassi & kalenteri Projektiarvioinnin opas. Metropolia Ammattikorkeakoulu https://issuu.com/metropolia_amk/docs/opas_web.) 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 41
Välitehtävä Jos ei siis tunnu kamalan pahalle, mieti työkaluaihioita Mitä muita vaikuttavuuden arviointia auttavia työkaluja voi olla? Kokemuksesi kerätään kolmannessa tapaamisessa Kysymykset: Onko mahdollista? Miksi ei olisi? Millainen työkaluaihion tulisi olla, jotta se olisi mahdollinen? Onko esimerkkejä tiedossa? Kerää niitä! Missä prosesseissa hyvät esimerkit on nyt tunnistettu, mistä ne löytää? 13.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 42