Suomenkielinen varhaiskasvatusja 45 15.06.2016 opetuslautakunta Oikaisuvaatimus 1 Heikkilän koulun rehtorin viran täyttöpäätös, vakanssi 2000500009 - Sivistystoimenjohtajan päätös 3.5.2016 89 808/01.01.00/2015 Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 15.06.2016 45 Anu Virtanen on yhtenä Heikkilän koulun rehtorin viran hakijoista (eli asianosaisena) tehnyt 13.5.2016 oikaisuvaatimuksen sivistystoimenjohtaja Hannele Kujalan päätöksestä 3.5.2016 89 koskien Heikkilän koulun rehtorin (vakanssinumero 2000500009) virkavalintaa. Oikaisuvaatimus esityslistan liiteenä. Oikaisuvaatimuksessaan Virtanen vaatii sivistystoimenjohtajan päätöksen kumoamista ja itsensä valitsemista virkaan ansioituneimpana sekä sivistystoimenjohtajan päätöksen täytäntöönpanokieltoa, kunnes oikaisuvaatimus on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Oikaisuvaatimuksen perusteet ovat lähinnä seuraavat: 1) Päätöstä ei ole perusteltu hyvän hallintotavan edellyttämällä tavalla. 2) Päätöksestä ei ilmene, miten hakijoiden ansioita on vertailtu huomioon ottaen hakuilmoituksessa todetut valintakriteerit, valintapäätöstä tehtäessä ei ole noudatettu hakuilmoituksessa todettuja valintakriteerejä, ja päätöstä tehtäessä on rikottu hallintolain 6 :ssä säädettyä objektiivisuusperiaatetta. 3) Valintapäätöstä tehtäessä Virtasta on syrjitty yhdenvertaisuuslaissa kielletyllä muulla henkilöperusteisella syyllä ja tasa-arvolaissa kielletyllä sukupuoleen perustuvalla syyllä. 1. Heikkilän koulun rehtorin virkaa ja viranhakua koskevat perustiedot Heikkilän koulun rehtorin virka on ollut haettavana 9.3. 24.3.2016, hakuilmoitus esityslistan liiteenä. Rehtorin päätehtävänä on johtaa, kehittää ja arvioida koulun toimintaa. Rehtorin tehtäväkuva liitteenä. Lakisääteisenä kelpoisuusvaatimuksena virkaan on opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 2 :n mukaan: - soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja opettajan kelpoisuus - riittävä työkokemus opettajan tehtävissä - OPH:n hyväksymä opetushallinnon tutkinto tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. Kunta on lisäksi hakuilmoituksessa todennut a) arvostavansa - aikaisempaa johtamiskokemusta tai kokemusta rehtorin tehtävissä - aloitteellisuutta - yhteistyökykyä
- kokonaisvaltaista näkemystä perusopetuksesta ja kunnan toiminnasta b) eduksi katsottavaksi - kokemus erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden joustavien opetusjärjestelyjen, integrointikäytänteiden ja oppimisympäristöjen kehittämisessä - erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppilashuoltotyössä toimimisesta. Rehtorin virkaa haki 16 henkilöä, joista haastatteluun kutsuttiin kuusi (6) varteenotettavinta hakijaa. Haastattelut koostuivat ryhmähaastattelusta ja yksilöhaastatteluista sekä kirjallisista tehtävistä. Ryhmähaastattelun ja ensimmäiset yksilöhaastattelut suorittivat päivähoito- ja opetuspäällikkö Mikael Flemmich ja opetustoimen johtaja Leila Kurki yhdessä. Ensimmäisiin yksilöhaastatteluihin kutsuttiin kaksi kunnan ulkopuolista hakijaa. Näiden haastattelujen jälkeen kutsuttiin neljä varteenotettavinta hakijaa, Mervi Wihuri, Anu Virtanen, Sebastian Kotonen ja Sauli Jukkala, yksilöhaastatteluihin, jonka suorittivat Mikael Flemmich, Leila Kurki ja sivistystoimenjohtaja Hannele Kujala yhdessä. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään erityisesti hakijoiden valmiuksia vastata koulun johtamistyön haasteisiin ja kykyyn ratkaista rehtorin arkipäivän työssä kohdattavia asioita. Lisäksi kartoitettiin haasteltavien näkemyksiä mm. erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusjärjestelyistä ja oppilashuollosta. Haastattelut teemoineen ja tehtävineen perustuivat etukäteen laadittuihin haastattelurunkoihin, joita noudatettiin kaikkien haasteltavien kohdalla. Kaikista hakijoista on laadittu kunnan sähköisen rekrytointijärjestelmän tuottama hakijayhteenveto ja varteenotettavimmista hakijoista lisäksi ansiovertailu. Suoritetuista haastatteluista on laadittu haastattelumuistio. Hakijayhteenveto ja ansiovertailu ovat lautakunnan jäsenten nähtävänä kokouksessa. Ansiovertailuun ja haastatteluihin liittyvät henkilöarvio-osuudet ja vastaavat tiedot ovat salassa pidettäviä. Em. tiedostot ja haastattelumuisto ovat jäsenten käytettävissä kokouksessa. Ryhmä- ja yksilöhaastatteluissa käytetyt haastattelurungot esityslistan oheismateriaalina. - UP:n tietosuojahuomautus: Hakijayhteenveto ja ansiovertailu muodostavat henkilörekisterit. Ne ovat julkisia lukuun ottamatta erikseen salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja. Koska em. asiakirjat voivat sisältää mm. yksityisyyden suojaan kuuluvia tietoja, asiakirjoja ei julkaista esim. kunnan internetissässä, mutta niihin voi tutustua esim. kunnantalolla kirjaamossa. Hakijoiden (asianosaiset) käytettävissä ovat kaikki heitä itseään koskevat tiedot. Haastatteluihin tai testeihin perustuvat henkilöarviot ym. ovat aina salassa pidettäviä, eivätkä luovutettavissa myöskään toisille hakijoille (omat arvionsa jokainen saa). - Julkisuuslain 11 1 ja 2 mom (asianosaiset) ja 24 1 mom 29 k; KHO:2010:60 henkilöarviot; KHO:2012:68 yksilö-haastattelut; KHO:30.4.2007/1151 oltava päättäjien käytössä; EOA 2012; tietosuojavaltuutetun suositus 30.1.2001 no 909/45/2000 (hakijayhteenvedot ja ansiovertailut) sekä KL:n yleiskirje 10/80/2008 ja julkisuusohjeet, jotka löy-tyvät KL:n kotisivulta. - Ansiovertailu on mahdollista laatia siten, että sen voi näyttää pyytäjille esim. kunnantalolla (ei nettiin). Silloin henkilöarvion osuudessa voidaan todeta vain tekotavat, mihin arviot perustuvat ja mistä tiedot ilmenevät sekä että henkilöarvion osuus on salassa pidettävä tieto. Henkilöarviot imenevät tällöin esim. erillisestä yhteenvetomuistosta tai haastattelumuistosta ja sen yhteenveto-osuudesta, jotka eivät ole julkisia.
2. Päätöksen perustelemisvelvoite täytetty Hallintolain 45 :n mukaan hallintopäätös, kuten virkavalintapäätös, on perusteltava ilmoittamalla päätöksen perusteina olevat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset. Hakuprosessin eri vaiheet siinä kertyvine dokumentteineen muodostavat kokonaisuuden. Sivistystoimenjohtajan päätöksessä on viitattu lakisääteisiin kelpoisuusvaatimuksiin ja kunnan hakuilmoituksessa todettuihin seikkoihin sekä suoritettujen haastattelujen perusteella henkilökohtaisista ominaisuuksista tehtyihin johtopäätöksiin. Sivistystoimenjohtajan valintapäätös perustuu hakijoista tehtyyn ansiovertailuun, johon perustuvan kokoanisarvioin mukaan ansioituneimmaksi hakijoista on katsottu Sauli Jukkala. Sivistystoimenjohtajan päätös täyttää hallintolaissa vaaditun päätöksen perustelemisvelvoitteen. 3. Valintapäätös perustuu hakijoista laadittuun objektiiviseen ansiovertailuun Varteenotettavimmista hakijoista on laadittu kirjallinen ansiovertailu, jossa on tuotu hakijoiden ansiot esille tasapuolisesti, samassa laajuudessa ja samalla tarkkuusasteella. Ansiovertailu muodostaa samalla osan valintapäätöksen perusteluja. Kuten Virtanen on oikaisuvaatimuksessaan todennut, ansiovertailussa huomioon otettavia valintaperusteita ovat lähtökohtaisesti kelpoisuusvaatimukset, muut etukäteen vahvistetut valintaperusteet ja konkreettiset työtehtävät (esim. KHO:2013:46, KHO:2006:93, KKO:1992:161). Rehtorin viran täyttöpäätöstä varten laaditussa ansiovertailussa on huomioitu ennalta asetetut valintakriteerit, joita ovat 1) viran hoidossa edellytetyt koulutus, työkokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet, 2) viroissa perustuslain 125 :ssä säädetyt yleiset nimittämisperusteet, joita ovat taito (koulutus ja työkokemus), kyky (henkilökohtaiset ominaisuudet) ja koeteltu kansalaiskunto (nuhteettomuus; yhteiskuntapoliittinen kansalaistoiminta ym., joka ei tule huomioiduksi työkokemuksessa) 3) kunnan hakuilmoituksessaan esille tuomat arvostettavat ja eduksi luettavat seikat. Ratkaisevaa hakijoiden ansioita vertailtaessa on se, millaista asiantuntemusta kullakin hakijalla on tehtäväkuvan mukaisten tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta (esim. KHO:2013:46,. KHO:2006:93; KHO:2005:44, KKO:2005:24). Viranhaltijan valinta perustuu kokonaisharkintaan siitä, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista arvioidaan olevan tehtävään soveltuvin koulutus, työkokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Esimies- ja johtotehtävissä korostuu ns. muodollisten kelpoisuusvaatimusten (koulutus ja työn edellyttämä kokemus) täyttymisen ohella johtamistyön edellyttämät henkilökohtaiset ominaisuudet, johtamis- ja yhteistyötaidot työyhteisössä ja suhteessa asiakkaisiin, jotka todettiin myös kunnan hakuilmoituksessa.
Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että työnantajalla on oikeus painottaa hakijoiden sellaisia ansoita, joiden se katsoo parahiten edistävän haettavana olevan tehtävän hoitamista (esim. KHO: 2013:46, KHO:2005:44; KKO:2005:24). Tasavertaisista hakijoista kunta voi objektiivisesti valita kenet tahansa, joskin eroja muodostuu yleensä haastattelujen ym. perusteella saatavilla tiedoilla ja arvioilla hakijoiden henkilökohtaisista soveltuvuuksista tehtävän menestykselliseen hoitamiseen (esim. KHO 5.11.2007 t 2813, KHO 6.10.2006 t 2610). Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta virkaan esim. pelkästään sillä perusteella, että hänellä on korkeampi tai monipuolisempi koulutus taikka alan pidempi työkokemus, vaan ratkaisevaksi tekijäksi valintatilanteessa voivat muodostua objektiivisesti arvioidut henkilökohtaiset valmiudet (esim. KHO 24.8.2007 t 2126, KHO:2005:44; KHO 17.4.2002 t 839; KHO 19.9.1997 t 2296; KHO 1989 A 40). Oikaisuvaatimuksessaan Virtanen on tarkastellut omaa ansioituneisuuttaan virkaan nimenomaan pitkäaikaisella opettajan ja apulaisrehtorin työkokemuksellaan Kirkkonummen opetustoimessa (11 v) ja Heikkilän koulun rehtorin ja apulaisrehtorin tehtävissä (hakuajan päättymiseen mennessä yhteensä 8 kk) sekä erillisillä johtamiskoulutuksillaan ja erityistä tukea vaativien lasten oppimisympäristön kehittäjänä Heikkilän koulussa ja käytännön työssä Kirkonkylän koulussa sekä yhteistyösaavutuksillaan. Nämä ovat kiistatta Virtasen eduksi luettavia seikkoja. Virtasenkin oikaisuvaatimuksessaan esiin tuoman hallintolain 6 :n periaatteet edellyttävät kuitenkin, ettei muiden hakijoiden vastaavia ansoita sivuuteta esim. pelkästään siitä syystä, että hakijana on myös oman kunnan viranhaltija. Oikaisuvaatimuksessaan Virtanen kritisoi myös sitä, että haastattelut olivat etukäteen strukturoituja ja pääasiassa yleisiä rehtorin työtä koskevia teemoja, eivätkä mahdollistaneet hakijoiden eri ansioiden vapaamuotista esille tuomista. Toisin kuin Virtanen asian näkee, etukäteen laaditulla haastattelurungoilla varmistetaan osaltaan haastateltavien tasapuolinen kohtelu ja mahdollisuus yhteismitalliseen arviointiin. Kuten ansiovertailusta ja haastattelurungoista ilmenee, vastoin Virtasen näkemystä ei huomioimatta ole jätetty myöskään esim. hakijoiden tietotaitoa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Rehtorin tehtävän luonne huomioiden pääpaino on kuitenkin hakijoiden työkokemuksen ja haastattelujen perusteella arvioitavassa johtamistyössä onnistumisessa. Kunnallisen viranhaltijalain 4 :ssä olevan virkojen aukijulistamisvelvoitteen keskeisenä tavoitteena on saada paras mahdollinen hakija virkaan, ja myös Virtasen oikaisuvaatimuksessaan esiin tuoma hallinnon objektiivisuusperiaate edellyttää tätä. Hallintolain 6 :ään sisältyvät luottamuksen suojan, tasapuolisen ja objektiivisen kohtelun sekä tarkoitussidonnaisuuden periaatteet. Luottamussuojassa vedotaan nimenomaan oikeusjärjestelmään perustuvan lainsäädännön ja normien noudattamiseen ja varmuuteen viran-omaispäätösten pysyvyydestä (HE 72/2992 hallintolaiksi s. 54 56 ml. hallintovaliokunnan mietintö). Virantäytössä hallintolain 6 :n säännös tarkoittaa mm. sitä, että kunta ei hakuprosessin aikana lähde muuttamaan viran kelpoisuusvaatimuksia
sopivien hakijoiden ansioita myötäileviksi. Rehtorin virkaan valittu Jukkala ja oikaisuvaatimuksen tekijä Virtanen ovat ansoiltaan varsin tasaväkisiä hakijoita. Kummallakin on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja pitkä työkokemus opettajan tehtävissä, kumpikin on suorittanut opetushallinnon tutkinnon ja omaa riittävän opetushallinnon tuntemuksen, kummallakin on lisäksi erillistä johtamiskoulutusta sekä pitkäaikainen työkokemus apulaisrehtorin tehtävissä ja jonkin verran kokemusta rehtorin tehtävissä. Jukkalan työkokemus on kertynyt suurissa organisaatioissa niihin liittyvine erityishaasteineen ja Virtasen taas Kirkkonummen opetustoimessa. Jukkalan päävastuualueena apualaisrehtorina on ollut mm. oppilashuoltotyön johtaminen, minkä lisäksi hän on toiminut vs. rehtorina koulussa, jonka erityisosaamisalueena on monimuotoisen vaativan erityistuen tarpeessa olevien oppilaiden opetus. Virtanen on työssään Kirkonkylän koulussa perehtynyt erityisopetuksen toteuttamiseen ja Heikkilän koulussa sen uudistamiseen ja edelleen kehittämiseen. Haastattelujen perusteella Jukkalan on arvioitu omaavan parhaat henkilökohtaiset valmiudet rehtorin tehtävän hoitamiseen, ja kokoanisarvioinnin perusteella kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioiden on Jukkala katsottava ansioituneimmaksi virkaan. Sivistystoimenjohtaja on edellä todetuin perustein käyttänyt rehtorin virantäytössä harkintavaltaansa vain siihen määrättyyn tarkoitukseen: saada virkaan sen tehtäväkuva huomioiden mahdollisimman pätevä henkilö. 4. Väitteet yhdenvertaisuuslaissa ja tasa-arvolaissa kielletystä syrjinnästä virantäytössä 4.1 Yhdenvertaisuuslaissa säädetty syrjinnän kielto Yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetusta syrjinnästä on kyse, jos jota kuta kohdellaan henkilöön liittyvällä kielletyllä syrjintäperusteella epäsuotuisammin kuin toista kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisissa tilanteissa (YVL 8 ). Syrjintäväitteen esittäjän tulee esittää tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa, että henkilöä on syrjitty (syntyy ns. syrjintäolettama, YVL 28 Todistustaakka). Pelkkä väite tai epäily ei riitä syrjintäolettaman syntyyn (HE 19/2014 yhdenvertaisuuslaiksi s. 93: esitettävä sellaista näyttöä tapahtumien kulusta ja muusta tosiseikastosta, jonka perusteella asiaa objektiivisesti arvioiden voidaan olettaa ). Jos syrjintäolettama muodostuu, tulee vastapuolen eli tässä tapauksessa kunnan esittää näyttö siitä, ettei kyse ole syrjinnästä. Virtanen ei ole oikaisuvaatimuksessaan yksilöinyt, mikä olisi sellainen hänen henkilöönsä perustuva syy, jonka johdosta hän olisi joutunut syrjityksi, eikä hän ole esittänyt syrjintäväitteensä tueksi mitään perustetta. Koska Virtanen ei ole valituksessaan esittänyt tosiseikastoja syrjintäolettamalle, kunnalla ei ole mahdollisuutta eikä se ole velvollinen yhdenvertaisuuslain 28 :ssä tarkoitetun vastanäytön esittämiseen. 4.2 Tasa-arvolaissa säädetty syrjinnänkielto
Tasa-arvolaissa tarkoitetusta syrjinnästä on mm. kyse, jos työnantaja työhön ottaessaan menettelee siten, että henkilö joutuu sukupuolen perusteella epäedulliseen asemaan vertailukelpoisissa tilanteissa (tasa-arvolaki 8 ). Ns. todistustaakan jako ja näyttökysymykset määräytyvät vastaavasti kuten edellä. Oikaisuvaatimuksessaan Virtanen on katsonut, että hänet on sivuutettu tasa-arvolain vastaisesti sukupuolen perusteella, koska virkaan oli valittu häntä vähemmän ansioitunut mies. Virkaa hakeneista oli 8 naisia ja 8 miehiä, ja haastatteluihin kutsuttiin 3 naista ja 3 miestä. Edellä kohdassa 3. on selostettu virkaan valinnan prosessia ja valintapäätöksen perustumista hakijoista laadittuun objektiiviseen ansiovertailuun, jonka perustella ansioituneimmaksi virkaan on hakijoista koko-naisarvioinnin perusteella katsottu Sauli Jukkala. Kunta on noudattanut virantäyttömenettelyn kaikissa vaiheissa syrjimättömyysperiaatetta (esim. KHO:2006:93). Edellä tässä esityslistassa todetuilla perusteilla Virtasta ei ole asetettu virantäytössä vastakkaista sukupuolta epäedullisempaan asemaan eikä häntä ole virantäytössä syrjitty. 5. Vaatimus päätöksen voimaanpanon siirtämisestä Sivistystoimenjohtajan päätöksessä on todettu, että päätös laitetaan täytäntöön vasta, kun se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanossa on kuitenkin tarkoituksenmukaista noudata kuntalain 98 :ssä säädettyä normaalia täytäntöönpanoa, eli päätös on täytäntöön pantavissa ja virka täytettävissä mahdollisesta kunnallisvalituksesta huolimatta. Mikäli lautakunnan päätös tulisi valitusmenettelyssä kumotuksi, valitun virkasuhde päättyisi päätöksen tiedoksisaantia seuraavasta päivästä, ja virantäyttöprosessi alkaisi uudelleen. Valmistelija: Opetustoimen johtaja Leila Kurki, p. 050 337 0479, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite: - Anu Virtasen 13.5.2016 tekemä oikaisuvaatimus - Heikkilän koulun rehtorin viran virkailmoitus - Päätös 3.5.2016 89 Oheismateriaali: Kokouksessa nähtävänä - Rehtorin tehtävänkuva - Haastattelurunko ryhmähaastattelu - Ryhmähaastattelu_kirjallinen tehtävä - Haastattelurunko yksilöhaastattelu1 - Haastattelurunko yksilöhaastattelu2 - Hakijayhteenveto - Ansiovertailu
- Haastattelumuistiot Ehdotus Sivistystoimenjohtaja Kirkkonummen suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää 1 hylätä oikaisuvaatimuksen kaikilta osin perusteettomana 2 muuttaa sivistystoimenjohtajan päätöstä 3.5.2016 89 siten, että virkavalintapäätös voidaan laittaa täytäntöön kuntalain 98 :ssä säädetysti myös lainvoimaa vailla olevana. Perustelut: Esityslistalla esitetyt. Päätös Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päätti ehdotuksen mukaisesti. Opetustoimenjohtaja Leila Kurki olivat kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyn aikana. Kunnanhallituksen edustaja Pekka Sinisalo poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen kello 20.45. Tiedoksi Anu Virtanen Muutoksenhakuohje Hallintovalitus