40. Yleissivistävä koulutus

40. Yleissivistävä koulutus S e l v i t y s o s a : Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosiksi 1999 2004 (VNp 29.12.1999). Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Toiminnan keskeisiä tavoitteita on varmistaa lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen riittävään ja ammattitaitoiseen opetukseen sekä turvalliseen opiskeluympäristöön ja hyvinvointiin. Oppilashuoltotyöhön oppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevänä ja korjaavana toimintana kiinnitetään erityistä huomiota lainsäädännössä, opetussuunnitelmissa ja kehittämistyössä. Oppilaanohjausta kehitetään koko yleissivistävän koulutuksen alalla. Koululaisten turvallisuudesta ja monipuolisista harrastusmahdollisuuksista huolehditaan kehittämällä erilaisia toimintamalleja. Koulutuksen paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen arvioinnin kehittämisellä tähdätään koulutuksen tason turvaamiseen ja parantamiseen. Arvioinnissa painopiste on oppimistulosten arviointijärjestelmän toteutuksessa ja vakiinnuttamisessa sekä kansainvälisissä arviointihankkeissa ja niiden tulosten kansallisessa hyödyntämisessä. Paikallisen arvioinnin toimivuus arvioidaan. Samoin arvioidaan oppilaiden perusoikeuksien toteutumista. Tasa-arvoisten koulutuspalvelujen edistämishanke, terveyttä ja turvallisuutta edistävä oppimisympäristö -hanke, erityisopetuksen kehittämishanke ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tuki -hanke sekä koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteutus jatkuvat. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa edistetään. Käynnistetään luovuus- ja kulttuurikasvatushanke. Perusopetuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskevan valtioneuvoston päätöksen mukaiset opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 3 9 valmistuvat. Perusopetuksen uusittu opetussuunnitelma otetaan asteittain käyttöön. Lukiokoulutuksen uudistamista jatketaan opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönoton yhteydessä ja ylioppilastutkintoa kehittämällä. Selvitetään ylioppilastutkinnon mahdollisuudet toimia ainakin osana jatkokoulutukseen hakeutumista. Lukion opetustarjonta ja erityisen tehtävän saaneiden lukioiden määrä säilyvät pääosin nykyisellään. Koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisriskien ehkäisyyn sekä syrjäytyneiden koulutuspalvelujen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen. Opettajien ammatillista osaamista vahvistetaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön kehitetään uusia muotoja. Lasten ja nuorten tukipalvelujen kehittäminen jatkuu. Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon eri koulumuotojen opetuksessa ja oppilaitosten toiminnassa. Ympäristökasvatusta kehitetään ottaen huomioon sekä luonto että rakennettu ympäristö. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneista jatko-opintoihin siirtyvien osuutta nostetaan edelleen. Perusopetuksen oppilasmäärän esiopetus ja lisäopetus mukaanluettuna arvioidaan syksyllä 2003 olevan noin 649 000. Perusopetuksen yhteydessä annettavaan lisäopetukseen (10. luokka) arvioidaan osallistuvan syksyllä 2003 noin 3 000 oppilasta ja valtionosuuteen oikeuttavaan esiopetukseen noin 61 000 oppilasta. Lukioiden oppilasmäärän arvioidaan lukuvuonna 2003 2004 olevan päivälukioissa noin 115 000 ja aikuislukioissa vastaavasti noin 26 000. Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2003 noin 80 600 kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 233 000 koetta. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun tulosalueet ovat esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus, joissa painottuvat asianomaisen kielialueen kieli ja kulttuuri. Vuoden 2003 aikana kyseiset koulut kehittävät asianomaisen kielialueen kielen opetusta, venäjän- ja ranskankieliseen opetukseen tarvittavaa oppimateriaalia ja opettajien koulutusta. Oppilaita Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa arvioidaan vuonna 2003 olevan 851 ja Suomalais-venäläisessä koulussa 684. Oppilaitoksissa on tarkoitus suorittaa vuoden 2003 aikana yhteensä 108 perusopetuksen päättötodistusta sekä 92 ylioppilastutkintoa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten koulujen tulosalueet ovat perusopetuksen antaminen vaikeasti vammaisille ja monivammaisille oppilaille sekä tukipalvelut. Näiden kahdeksan koulun toimintaa tehostetaan edelleen erityisesti tukipalvelujen alueella. Vuoden 2003 aikana on tarkoitus antaa opetusta noin 485 oppilaalle. S a i r a a l a o p e t u k s e n r a h o i t u s. Vastuu sairaalahoidossa olevien lasten ja nuorten opetuksesta kuuluu perusopetuslain mukaan sairaalan sijaintikunnalle. Oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan sijaintikunnalle maksuosuuden. Tällä pyritään turvaamaan huomattavasti muuta opetusta kalliimman sairaalaopetuksen järjestämisen edellytykset. Tämän erityisjärjestelyn tarkoituksena on, että sairaalakoulun opetuksen järjestäjällä olisi käytettävissään riittävät voimavarat. Rahoitusjärjestelmän tarkoituksena on kattaa sairaalakoulujen todelliset kustannukset. Sairaalakoulujen oppilasmäärät ovat viime vuosina nousseet merkittävästi muun muassa tehostetun lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoon pääsyn johdosta. Valiokunta kiirehtii toimenpiteitä sairaalakoulujen rahoituksen järjestämiseksi niin, että sairaalaopetuksen lisätarpeet huomioidaan, jotta lapsi tai nuori voi saada asianmukaisesti opetusta sairaalassaoloajan ja tarvitsemansa tuen siirtyessään takaisin omaan kouluunsa. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 7 : Eduskunta kiirehtii hallituksen toimenpiteitä sairaalakoulujen toimintaedellytysten ja rahoituksellisen aseman selvittämiseksi ja edellyttää, että tarvittavat säännösmuutokset voidaan saattaa voimaan vuoden 2004 alusta. R o m a n i l a s t e n k o u l u t u s. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa romanilasten koulutuksesta todettuun ja korostaa sitä, että romanilapset tarvitsevat tukitoimia, jotta he voivat suorittaa peruskoulun asianmukaisesti ja sitä kautta päästä myöskin jatko-opintoihin ja hankkia ammatin itselleen. Tukitoimien onnistuneisuudesta on hyvänä esimerkkinä Porin kaupunki. Lähtökohtatilanne oli, että useimmat romanilapset olivat erityisluokalla ja erityisopetuksessa. Eri toimenpiteiden ansiosta kaikki lapset ja nuoret ovat nyt yleisopetuksen piirissä. Valiokunta pitää tärkeänä rahoituksen järjestämistä tukitoimille, joilla edistetään romanilasten peruskoulun suorittamista ja jatko-opintoihin osallistumista. E d u s k u n n a n l a u s u m a 7 : Eduskunta kiirehtii hallituksen toimenpiteitä sairaalakoulujen toimintaedellytysten ja rahoituksellisen aseman selvittämiseksi ja edellyttää, että tarvittavat säännösmuutokset voidaan saattaa voimaan vuoden 2004 alusta. 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 309 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 312 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, vammaisten lasten koulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan, avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun, Suomalais-venäläisen koulun ja vammaisten lasten koulujen toimintaan sekä perusopetuksen järjestämiseen valtion koulukodeissa. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Valtion yleissivistävät oppilaitokset: Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 4 517 000 Suomalais-venäläinen koulu 4 315 000 Vammaisten lasten koulut 27 694 000 Yhteensä 36 526 000 Muu opetus: Koulukotien perusopetus 1 875 000 EU:n Eurooppa-koulut 908 000 Yhteensä 2 783 000 Kaikki yhteensä 39 309 000 Valtion yleissivistävien oppilaitosten menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 41 495 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 3 330 000 Muut toimintamenot 38 165 000 Bruttotulot 2 186 000 Maksullisen toiminnan tulot 2 018 000 Muut tulot 168 000 Nettomenot 39 309 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 55 000 euroa kahden henkilön palkkausmäärärahojen siirtona momentilta 31.24.21. Kuntien osuus valtion yleissivistävän koulutuksen kustannuksiin 4 322 000 euroa on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. 2003 talousarvio 39 309 000 2002 talousarvio 39 200 000 2001 tilinpäätös 38 251 989 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 679 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 50 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 28.52.21. K o u l u l a i s t e n a a m u - j a i l t a p ä i v ä t o i m i n- n a n k e h i t t ä m i n e n. MUKAVA-hanke on valtakunnallinen kokeilu- ja tutkimushanke, joka pyrkii kouluikäisten lasten sosiaalisten taitojen ja sosiaalisen pääoman vahvistamiseen, koulun oppimisympäristön ja yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä kouluyhteisön verkottumiseen kotien, lähiyhteisön ja kolmannen sektorin kanssa. Opetusministeriö on tukenut hanketta vain vähäisissä määrin kokopäiväkoulukokeilun osalta. Ministeriön mukaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa edistävät hankkeet ovat erityisen ajankohtaisia, mutta kehittämistarpeita on vuosittain runsaasti enemmän kuin rahoitusmahdollisuuksia. Sitra puolestaan on rahoittanut kahden lukuvuoden ajan kokonaiskoulupäiväprojektia. Siinä kehitetään oppilaiden harrastus- ja kerhotoimintaa osana koulupäivää sekä kokeillaan joustavaa koulun aloitus- ja päätösaikaa. Valiokunnan mielestä on tarkoituksenmukaista tukea hankkeita, joilla voidaan edistää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Valtion rahoittamien hankkeiden osalta tulee kuitenkin välttää päällekkäisiä toimintoja esimerkiksi Opetushallituksen vastaavien toimintojen kanssa. Edellä todetun johdosta momentille lisätään 50 000 euroa koululaisten iltapäivätoiminnan kehittämiseen käytettäväksi lisäyksenä MUKAVA-hankkeen valtionavustukseen. 2003 talousarvio 1 679 000 2002 talousarvio 1 703 000 2001 tilinpäätös 1 703 387 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 736 334 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja - avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää enintään 3 855 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa sekä opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n mukaisina avustuksina enintään 8 241 000 euroa avustusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilaitosten kansainvälistämiseen, kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä avustuksen maksamiseen saamenkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen peruskoulussa ja lukiossa. Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 136 000 euroa taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 1,4 euroa asukasta kohti. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 505 000 ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 69 044 tuntia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avustuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Laskennalliset kustannukset kunnallinen perusopetus 2 745 449 000 yksityinen perusopetus 57 996 000 kunnallinen lukio-opetus 506 116 000 yksityinen lukio-opetus 45 445 000 taiteen perusopetus (asukaskohtainen) 7 236 000 esiopetus 247 035 000 Kuntien rahoitusosuus -1 931 963 000 Tasauserät -2 001 000 Valtionosuus taiteen perusopetukseen (opetustuntikohtainen) 47 193 000 Valtionosuus ulkomailla toimivien koulujen käyttökustannuksiin 1 394 000 Rahoituslain mukaiset avustukset (enintään) 8 241 000 Tietoyhteiskuntahanke (enintään) 3 855 000 Eräät ulkomaanopetuksen menot 202 000 Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraiset valtionavustukset (enintään) 136 000 Yhteensä 1 736 334 000 Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kuntien osuutena harjoittelukouluista ja valtion yleissivistävästä koulutuksesta 19 577 000 euroa. Määräraha on mitoitettu seuraavien keskimääräisten yksikköhintojen mukaisesti (ei sis. alv): Lukio-opetus 4 212 euroa/opp. Perusopetus 4 764 euroa/opp. Esiopetus 4 050 euroa/opp. Taiteen perusopetus asukaskohtainen valtionosuus 1,4 euroa/as opetustuntikohtainen valtionosuus 53 euroa/opetustunti T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 9 / 2 0 0 2 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 47 202 000 euroa talousarvioesityksen 1 689 132 000 euroon nähden aiheutuu momentin 29.20.30 perusteluissa mainitusta asetuksesta. 2003 talousarvio 1 736 334 000 2002 talousarvio 1 592 549 000 2002 I lisätalousarvio 3 609 000 2001 tilinpäätös 1 449 562 746 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 71 470 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä peruskoulujen, lukioiden, musiikkioppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Vuonna 2003 saa myöntää valtionosuutta perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2003 kustannustasossa yhteensä enintään 70 000 000 euroa. Valtionosuuksista yhteensä enintään 31 500 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2003 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2004 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2003 tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään 60 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Vuonna 2003 myönnettävät valtionosuudet yleissivistävä koulutus 19 300 000 kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 2 800 000 yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 1 270 000 Vuosina 1993 2002 myönnetyt valtionosuudet yleissivistävä koulutus 29 600 000 kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 17 300 000 yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 670 000 Ennen vuotta 1993 myönnettyjen rakentamislupien edellyttämät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

valtionosuudet ja muut lakisääteiset menot yleissivistävät oppilaitokset 530 000 kunnalliset ammatilliset - oppilaitokset yksityiset ammatilliset oppilaitokset - Yhteensä 71 470 000 Rakentamisluvista ja myönnetyistä valtionosuuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. euroa): 2004 2005 2006 2007- Ennen vuotta 2003 hyväksytyt hankkeet yleissivistävät oppilaitokset 33,9 25,9 19,6 34,1 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 16,4 13,7 10,4 14,1 Vuonna 2003 myönnettävät valtionosuudet yleissivistävät oppilaitokset 3,5 4,1 5,0 21,0 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 1,7 1,7 1,9 7,5 Yhteensä 55,5 45,4 36,9 76,7 Myönnettävistä valtionosuuksista on tarkoitus käyttää vähintään 15 000 000 euroa kosteus- ja homevaurioista johtuviin hankkeisiin. T o i s e n t ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 5 3 / 2 0 0 2 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 5 000 000 euroa talousarvioesityksen 66 470 000 euroon nähden sekä saman suuruiset myöntämisvaltuuksien lisäykset yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen home- ja kosteusvaurioiden poistamiseksi perustuvat tulopoliittista sopimusta vuosille 2003 2005 koskevaan hallituksen kannanottoon 18.11.2002 sisältyvistä työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä. Hallituksen esityksessä toiseksi täydentäväksi talousarvioksi ehdotetaan, että oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnetään lisäyksenä 5 miljoonaa euroa ja että myöntämisvaltuuksia niin ikään korotetaan 5 miljoonalla eurolla. Opetusministeriön perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuosille 2003 2006 on voitu ottaa noin 24 prosenttia siihen kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien esittämistä hankkeista. Vuodelle 2003 rahoitussuunnitelmaan sisältyy 48 yleissivistävän koulutuksen hanketta sekä 11 ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen hanketta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ensi vuodelle ehdotetut määrärahat yhteensä mahdollistavat sen, että myöntämisvaltuuksia voidaan korottaa vielä 5 miljoonalla eurolla hallituksen esittämästä. Tämän johdosta valiokunta ehdottaa myöntämisvaltuuksia korotettavaksi 5 miljoonalla eurolla. 2003 talousarvio 71 470 000 2002 talousarvio 67 550 000 2001 tilinpäätös 77 366 446 (35.) Yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksien loppuerät (arviomääräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2002 talousarvio 13 623 000 2001 tilinpäätös 24 049 312 51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 521 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen. 2003 talousarvio 521 000 2002 talousarvio 521 000 2001 tilinpäätös 518 019 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5