Sivu 1 (11) Mustolan risteyssilta VT13/Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19188 Teräsbetoninen ulokelaattasilta (Bul) Jännemitta (m) (2,25) + 8 + 10 + 8 + (2,25) Hyödyllinen leveys (m) 11 Vapaa-aukko (m) Vinous (gon) 15,8 Kokonaispituus (m) 37 Kannen pituus (m) 30,8 Suunnittelukuorma Lk-I, Ek-I, Tiel-91 Yleiset laatuvaatimukset InfraRYL 2006 Versiotarkenteet Sijaintikoodit 000 Koko silta 310 Tuki 1 320 Tuki 2 330 Tuki 3 340 Tuki 4 400 Päällysrakenne 600 Varusteet ja laitteet Suunnittelutoimisto A-Insinöörit Suunnittelu Oy Satakunnankatu 23 33210 Tampere Puh. 0207911777 SUUNNITTELIJA Laati: 8.9.2011 Lyubomira Vasileva Tarkasti: 8.9.2011 Anssi Laaksonen TILAAJA Tarkastus Hyväksyntä
SILLAN RAKENTAMINEN Sivu 2 (11) YLEISKUVAUS Mustolan risteyssilta liittyy VT13:lle rakennettavaan Mustolan eritasoliittymän rakentamiseen. Siltapaikka sijaitsee Lappeenrannassa VT13:n paalun n. 466 ja ja alittavan väylän Y1 paalun n. 295 risteyskohdassa. Silta on tyypiltään teräsbetoninen ulokelaattasilta (BUL). Sillan päämitat ovat: Jännemitta = (2,25) + 8 + 10 + 8 + (2,25) m Hyödyllinen leveys = 11,7 m Vapaa alikulkukorkeus = 4,8 m Sillan vinous = 15,8 gon MAAPERÄOLOSUHTEET JA PERUSTAMISTAPA MAAPERÄOLOSUHTEET Suunniteltu Mustolan risteyssilta (S1) sijaitsee ympäröivään maastoon nähden alavalla pelto-/ metsäalueella. Sillan pohjoispuolella on metsämaata ja eteläpuolella viljelty pelto. Maanpinta viettää siltapaikalla loivasti länteen ja on noin tasolla +67 +69. Valtatie 13 tasaus nousee siltapaikalla loivasti Valtatie 6:n eli luoteen suuntaan ja on noin tasolla +70.9 +71.1. Pohjasuhteet: Maaperän koostumusta ja kerrosrakennetta on siltapaikalla tutkittu puristin-heijarikairauksilla yhteensä 13 tutkimuspisteessä. Tutkimusten yhteydessä on otettu häiriintyneitä maanäytteitä kahdesta tutkimuspisteestä. Pohjaveden korkeustason selvittämiseksi on siltapaikan lähelle asennettu kaksi pohjaveden havaintoputkea. Siltapaikan tutkimukset on tehty kartastokoordinaattijärjestelmässä KKJ ja korkeusjärjestelmässä N60. Sillan länsipuolelle asennetussa pohjavesiputkessa nro PVP10 on 12.7.2010 havaittu vesipinta tasolla +66.08 eli 1.4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Sillan itäpuolen pohjavesiputkessa nro PVP13 on 13.7.2010 ollut vesipinta tasolla +63.63 eli 6.0 metrin syvyydellä maanpinnasta. Mikäli pohjaveden korkeustaso muuttuu lineaarisesti edellä mainittujen pohjavesiputkien välillä, voi pohjaveden arvioida olevan sillan kohdalla noin tasolla +64.2 +65.3. Siltapaikalla on ylimpänä maakerroksena 2.5-3.5 m paksu täytemaa eli Valtatie 13 rakennekerrokset. Täytemaan alapuolella sekä tien sivualueilla ylimpänä maakerroksena on
Sivu 3 (11) 1.5-3.0 m paksu kuivakuorikerros, joka on maalajiltaan savista silttiä. Kuivakuorikerroksen alapuolella on tiiviysasteeltaan löyhästä keskitiiviiseen vaihteleva ja 0.7-1.8 m paksu silttikerros ja tämän alapuolella löyhä 3-5 m paksu kerros laihaa savea. Saven alapuolella on keskitiivis ja 0.8-1.9 m paksu kitkamaakerros, jonka maalaji vaihtelee karkeasta siltistä silttiseen hiekkaan. Alimpana maakerroksena on hiekkamoreenia. Moreenin yläpinta viettää sillan itäpuolen tasolta +63 länteen tasolle +57. Kairaukset ovat päättyneet sillan itäpuolella tasolla +59.3 +61.8. Syvimmillään kairaukset ovat päättyneet sillan länsipuolella tasolla +55.5 +58.1 eli noin 9.6-11.6 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kairaukset ovat yhtä määräsyvyyteen päätettyä kairausta lukuun ottamatta päättyneet tiiviiseen maakerrokseen, kiveen, lohkareeseen tai kallioon. Kalliopinnan korkeusasema on varmistettu kallioon poraamalla yhteensä neljässä tutkimuspisteessä. Tutkimustulokset on esitetty sillan geoteknisissä piirustuksissa g-1 g-6. Laboratoriotutkimukset: Tutkimuspisteessä nro 2209 on otettu häiriintyneitä maanäytteitä 1.0-9.7 metrin syvyydeltä maanpinnasta. Syvyydeltä 1.0-5.0 m maanpinnasta otetut näytteet olivat rakeisuudeltaan savista silttiä ja näytteiden vesipitoisuus oli 25.0-30.1 %. Syvyydeltä 6.0-8.0 m maanpinnasta otetut näytteet olivat laihaa savea ja näytteiden vesipitoisuus oli 34.1-39.0 %. Syvyydeltä 9.0-9.7 m otetut näytteet olivat karkeaa silttiä tai silttistä hiekkaa ja näytteiden vesipitoisuus oli 25.5-26.3 %. Tutkimuspisteessä nro 2204 on otettu häiriintyneitä maanäytteitä 1.0-13.0 metrin syvyydeltä maanpinnasta. Tien rakennekerroksista eli syvyydeltä 1.0-2.0 m maanpinnasta otetut näytteet olivat maalajiltaan hiekkaa tai hiekkamoreenia ja näytteiden vesipitoisuus oli 4.6-11.2 %. Tien rakennekerrosten alapuolelta syvyydeltä 3.0-7.0 m maanpinnasta otetut näytteet olivat savista silttiä ja näytteiden vesipitoisuus 23.6-28.2 %. Syvyydeltä 8.0-11.0 m otetut näytteet olivat laihaa savea ja vesipitoisuus oli 27.8-36.5 %. Syvyydeltä 12.0 m otettu näyte oli karkeaa silttiä ja syvyydeltä 13.0 m otettu näyte hiekkamoreenia. Näillä näytteillä vesipitoisuus oli 12.2-21.8 %. SILLAN PERUSTAMINEN Silta perustetaan ehjään kallioon tukeutuvilla porattavilla teräsputkipaaluilla. TULOPENKEREIDEN PERUSTAMINEN Sillan tulopenkereet perustetaan maanvaraisesti. Ennen sillan rakentamistöitä on pohjamaata vahvistettava tulopenkereiden kohdalla esikuormitus-/ ylipenkereellä, joka rakennetaan kohdan 1816 ohjeita noudattaen.
Sivu 4 (11) OLEMASSAOLEVAT RAKENTEET Rakentajan on selvitettävä ja suojattava siltapaikalla mahdollisesti olevat johdot, kaapelit, putket yms. rakenteet. LIIKENNEJÄRJESTELYT Liikenne viedään kiertotielle sillan tulopenkereiden esikuormituksen sekä sillan rakentamisen ajaksi. 1600 MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maankaivutöissä noudatetaan InfraRYL kohtaa 42012. Urakoitsijan on laadittava maankaivutöistä InfraRYL kohdan 42012.1.2 mukainen tekninen työsuunnitelma, joka on hyväksytettävä tilaajan edustajalla vähintään 1 viikko ennen työn aloittamista. 1620 MAAKAIVANNOT 1624:1 Kaivu ilman tuentaa Sillan paalutustöiden vaatimat maankaivutyöt tehdään esikuormitusajan jälkeen konetyötarkkuudella ja enintään luiskakaltevuudessa 1:1,5. Kaivupohjalta on poistettava kaikki eloperäinen tai kaivutyön vaikutuksesta häiriintynyt maa-aines. Kaivumassoja ei saa edes tilapäisesti läjittää 5 m lähemmäksi kaivannon yläreunasta mitattuna. Arvioitu pohjaveden korkeustaso on sillan kohdalla alempana kuin maakaivantojen alin kaivutaso. Mikäli kaivantoon kuitenkin suotautuu kaivutöiden aikana vettä, on vesi poistettava kaivannosta esimerkiksi kaivannon pohjalle asennetuista pumppukaivoista pumppaamalla. 1800 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT 1816 Esikuormitusrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 18160 mukaiset. Esikuormituspenger rakennetaan jakavan kerroksen materiaalista Mustolan risteyssillan tulopenkereille Vt 13 paaluvälillä 370-540. 1816.3 Esikuormitusrakenteiden tekeminen Esikuormitettavalla alueella tien rakennekerrokset tehdään aluksi jakavan kerroksen yläpintaan
Sivu 5 (11) asti. Tämän päälle levitetään ylipenger tasoon lopullinen tsv + 1,0 m. Sillan alittavan väylän Y1 kohdalla ylipenkereen yläpinta tehdään nykyisen Vt 13 tsv:n tasoon eli noin tasolle +71. Ylipenkereen ulottumat on esitetty sillan geoteknisissä leikkauspiirustuksissa g-2 g-6. Ylipenger rakennetaan mahdollisimman aikaisessa työvaiheessa, jotta painuma-aikaa voidaan varata vähintään 6 kk ennen sillan rakentamistöitä. Sillan paalut voidaan asentaa vasta painuma-ajan jälkeen. Sillan tulopenkereiden kohdalla ylipenger puretaan painuma-ajan jälkeen jakavan kerroksen yläpintaan asti. 1816.5 Esikuormitettujen rakenteiden kelpoisuuden osoittaminen Esikuormitettavalla alueella asennetaan yhteensä 6 kpl painumatarkistimia eli tankopainumamittareita. Painumatarkistimet asennetaan Vt 13 paaluille 410, 430, 450, 480, 500 ja 520. Painumatarkistimien ohjeelliset sijoituskohdat on esitetty sillan geoteknisissä piirustuksissa g-1 ja g-4 g-6. Painumatarkistimien kohdalta poistetaan pehmeä pintamaa ja tilalle levitetään hiekkaa tai soraa noin 0,15 m paksu kerros. Painumatarkistimet asennetaan rakennetun arinan päälle luonnollisen maanpinnan tasoon ennen penkereen korottamista esikuormitustasoon asti. Painumatarkistimien asentamisen jälkeen painumamittauksia tehdään kerran kahdessa viikossa kuukauden ajan ja tämän jälkeen kerran kuukaudessa. Ensimmäinen mittaus tehdään välittömästi painumatarkistimien asentamisen jälkeen. Painumahavainnoista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään ainakin seuraavat tiedot havaintopisteestä: - painumatarkistimen numero, sijainti, levyn asennustaso - painumatarkistimen tyyppi - mittausajankohta - penkereen yläpinnan taso tarkistimen kohdalla - korkeushavainto - mahdolliset kuormituksen muutokset edellisen mittausajankohdan jälkeen pisteen läheisyydessä Havainnot kirjataan ja toimitetaan välittömästi mittausten jälkeen kohteen valvojalle. Vaikka ylipenkereen painuma-aikaa varataan vähintään 6 kk, voidaan esikuormituksen poistamisajankohta määrittää vasta painumamittausten perusteella. Siksi on varauduttava pidempään kuin 6 kk painuma-aikaan. Esikuormituspenkereet voidaan purkaa, kun painumamittausten perusteella voidaan pohjamaan riittävän konsolidaatioasteen katsoa täyttyneen ja painumanopeuden hiipuneen. Esikuormituspenkereet voidaan purkaa tilaajan edustajan luvalla. 1830 KAIVANTOJEN TÄYTÖT
Sivu 6 (11) Sillan maatäyttötöissä noudatetaan InfraRYL kohtaa 42013. Urakoitsijan on laadittava täyttö- ja pengerrystöistä InfraRYL 42013.1.2 mukainen tekninen työsuunnitelma, joka on hyväksytettävä tilaajan edustajalla vähintään 1 viikko ennen työn aloittamista. Kaikki täyttötyöt on tehtävä ns. kuivatyönä. Talvella rakennettaessa on huolehdittava siitä, ettei täyttömateriaaliin sekoitu missään vaiheessa jäätynyttä maata, lunta tai jäätä. 1835 Rakenteiden ympärystäytöt Sillan taustan täyttömateriaalina käytetään jakavan kerroksen vaatimukset täyttävää soraa, mursketta tai louhetta, jonka max. raekoko on < 300 mm. Betonipintaa vasten on louhetäyttöjäkin käytettäessä oltava vähintään 500 mm paksu suojaava kerros soraa tai mursketta, jonka max. raekoko on < 63 mm. Taustatäyttö rakennetaan kerroksittain tiivistäen vuorotellen sillan eri päihin. Tiivistystyöt tehdään InfraRYL kohtaa 42013.3 noudattaen. Vaadittava tiiviysaste on parannetulla Proctorilla D > 95 %. 4000 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT 4200 SILLAT 4200.1 Sillat, yleinen osa 4200.1:1 Sillat, yleinen osa: valmiin rakenteen mitat Siltasuunnitelman koordinaattijärjestelmä on KKJ ja korkeusjärjestelmä N60. Uudet tielinjat on paalutettava maastoon ennen siltatöiden aloittamista. 4201.8 Suurpaalutukset siltarakenteissa 42018.1 Suurpaalut ja paalutarvikkeet Mustolan risteyssilta perustetaan ehjään kallioon tukeutuvilla porattavilla teräsputkipaaluilla ø 610x14.5. Porapaalutuksessa noudatetaan InfraRYL osa 1 luvussa 13250 ja Liikenneviraston julkaisussa "Porapaalutusohje" esitettyjä yleisiä laatuvaatimuksia. Sillan paalut voidaan asentaa vasta esikuormituspenkereen painuma-ajan jälkeen. Paalujen yläpään liitososien teräslaadut, hitsit ja pintakäsittelyt on esitetty alusrakenteiden mittapiirustuksesssa. 4201.8.2 Suurpaalutuksen työalusta
Sivu 7 (11) Sillan tulopenkereille rakennettu ylipenger poistetaan porapaalutustöiden vaatimaan syvyyteen asti kuitenkin siten, että paalutuksen työalustaksi jää vähintään 300 mm kerros jakavan kerroksen mursketta. 4201.8.3 Suurpaalutustyö Urakoitsijan on tehtävä porapaalutuksesta SPO-2001 kohdan 8.1 mukainen tekninen työsuunnitelma, joka esitetään ja hyväksytetään tilaajalla vähintään 1 viikko ennen paalutustyön aloittamista. Porapaalutustyö tehdään seuraavassa esitetyin päätyövaihein: 1. Poraus suoritetaan keskeisellä porausmenetelmällä, jossa käytetään porakruunua, esim. Rotex. 2. Suojaputken alapäähän kiinnitetyn avarrinkruunun on vastattava kestävyydeltään suojaputken kestävyyttä, ja kruunu jää kertakäyttöisenä reiän pohjalle. 3. Vesihuuhtelu on toteutettava siten, että se mahdollisimman vähän häiritsee maakerroksia ja että se aiheuttaa mahdollisimman pienen huokosvedenpaineen nousun maakerroksissa. Tarvittaessa voidaan käyttää normaalia leveämpää avarrinkruunua, jotta vesi pääsee paremmin purkautumaan ylös putken vartta pitkin. Myös normaalia pidempää porauksen edellä kulkevaa rengasterää voi harkita käytettäväksi. 4. Upotetaan suojaputki (ø 610x14.5) = porapaalu poraamalla 1,50 metriä kallioon. Paalujen on kuitenkin aina oltava ehjässä kalliossa vähintään 0,50 metriä siten, että myös edellä esitetty upotussyvyyden vähimmäisvaatimus 1,50 metriä täyttyy (esim. 1,50 metriä ehjää kalliota, tai 1,00 metriä rikkonaista ja 0,50 metriä ehjää, tai 2,00 metriä rikkonaista ja 0,50 metriä ehjää). Kallion arvioitu korkeusasema on esitetty sillan geoteknisissä leikkauspiirustuksissa g-2 g-6. 5. Seurataan porauksen aikana vedentuloa porareiästä. Jos vesimäärä kasvaa verrattuna normaalin huuhteluveden määrään, on työt keskeytettävä ja otettava yhteys tilaajan valvojaan. 6. Kun tavoitesyvyys on saavutettu, porauskalusto nostetaan reiästä. 7. Paalu huuhdellaan vedellä reiän pohjalle lasketun putken avulla. Putkeen syötetään vettä, kunnes reiästä nouseva vesi on kirkasta. 8. Suojaputken tiivis kalliokontakti varmistetaan iskemällä porakoneen vasaralla putken yläpäähän. 9. Vesipinta on pidettävä putkessa niin ylhäällä, että pohjavesi ei virtaa porapaaluun, toisin sanoen vesipinta paalussa ei nouse itsellään. 10. Katkaistaan suojaputki (= porapaalu) piirustuksissa esitetyltä tasolta. 11. Keskittäjällä varustettu raudoite-elementti lasketaan putkeen. Putken yläpää suojataan betonoinnin aloittamiseen asti. 12. Paalun betonointi suoritetaan kuivavaluna. Porausputki on pumpattava tyhjäksi. Jos paaluun vuotaa runsaasti vettä, paalun betonointi on suoritettava vedenalaisena valuna Suurpaalutusohjeen (SPO-2001) mukaisesti. Paalutustyön suorituksesta pidetään poraus- ja asennuspöytäkirjaa, jonka on sisällettävä SPO-2001 kohdassa 9.2 ja 10 esitetyt tiedot.
Sivu 8 (11) 4210 SILLAN TUKIRAKENTEET 4211 Pääty- ja välituet 4211.1:1 Muotit ja telineet Paalujen mantteleiden muotit tehdään korkeintaan 95 mm levyisestä mitallistetusta rimasta. 4220 SILLAN PÄÄLLYSRAKENNE 4221 Betonirakenteet päällysrakenteessa 4221.1 Muotit Muottina on käytettävä hienosahattua mitallistettua tai raakaponttilautaa (sahapinta betoniin päin). Reunapalkin laudoitus asennetaan reunapalkin suuntaisesti ja niiden pystypinnoissa käytetään Liikenneviraston käyttöön hyväksyttyä muottikangasta. 4221.2 Raudoitteet Reunapalkeissa ei saa käyttää työteräksiä. Betonipeitevaatimuksen tulee täyttyä myös reunapalkin vesiuran kohdalla. Betonipeitevaatimukset koskevat myös työteräksiä. Raudoitustyön tuentasuunnitelman tekee raudoitustyön urakoitsija. 4221.4 Betoni Päällysrakenteen betoniluokka on K35-1, P30, reunapalkeissa K45-1, P50. Päällysrakenteen näkyvät pinnat luokka A, reunapalkkien yläpinta puuhierto luokka AA 4226 Betonipintojen impregnointi Reunapalkkien yläpinta syväimpregnoidaan. Impregnointiaineen tulee olla creme- tai geelimäinen ja sen tulee täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset SILKO 3.252 mukaisesti määriteltynä: -käyttöluokka 1 -pakkassuolakestävyys +++ -kloridien tunkeutumisen estäminen +++ -vedenläpäisevyys ++ -tunkeutumissyvyys ++++ -uusintakäsittelyväli > 10 vuotta 4230 SILLAN KANNEN PINTARAKENTEET 4223 Sillan päällyste
Sivu 9 (11) Sillan päällysteenä käytetään AB22 50 mm, AB11 30 mm ja suojakerros AB6 20 mm. 4231 Eristys Kannen vesieristyksenä käytetään kaksinkertaista kumibitumikermieristystä. Vesieristyksen alle tehdään 2-kertainen epoksihartsitiivistys. Siipimuurien maanvastaisiin pintoihin ja päätypalkin takareunaan 1 m matkalle, reunapalkin sisäpintaan ja 250 mm:n matkalle kermieristyksen päälle tehdään 2-kertainen kumibitumisively. 4240 SILLAN VARUSTEET JA LAITTEET 4241 Liikuntasaumat 4241.4 Saumausmassat Kannen päissä on asfaltissa sillan päädyn suuntainen 30 mm leveä kumibitumisaumausmassalla (tyyppi 2) tehty liikuntasauma. Reunapalkin vierustassa kumibitumipohjainen saumausmassa (tyyppi 3). Sillan reunapalkkien päälle asennetaan molempiin päihin kuumasinkityt pultit M10 L > 80 mm kannen päällystesaumojen keskilinjan kohdalle. Pultti asennetaan pystysuoraan reunapalkkihaan sisäpuolelle. 4244 Siirtymälaatat Sillan päihin rakennetaan 5 m pitkät siirtymälaatat tyyppipiirustuksen R15/DL2 mukaan. Siirtymälaatan betoni on K35-1, P50. Siirtymälaattojen kohdalla on routimattomien rakennekerrosten kokonaispaksuuden oltava vähintään 2,1 metriä tien tasausviivasta mitattuna. 4245 Suojalaitteet 4245.1 Kaiteet ja johteet Sillassa käytetään reunoilla Liikenneviraston korkealla suojaverkolla varustettua H2 sillankaidetta, jota jatketaan 16 m siirtymärakenteella molempiin suuntiin. Alittavalle väylälle sillan kohdalle asennetaan tiekaide tien rakennussuunnitelman mukaan. 4248.1 Tippuputket (kanavointi)
Sivu 10 (11) Kanavointi toteutetaan metallisalaojana. Kumpikin reuna-aukko varustetaan kanavoinnilla mahdollista tulevaa kevyen liikenteen väylää varten. 4248.2.1 Pintavesiputket Kannen päihin ja tukilinjoille 2 ja 3 sillan lounaan puoleiselle reunalle asennetaan pintavesiputket. 4248.5 Pintavesien viemäröinti Sillan alkupäähän rakennetaan pintavesikaivo, joka yhdistetään putkella muuhun siltapaikan kuivatukseen. Sillan päätyjen kuivatuksen edellyttämät reunatuet tehdään asfaltista. 4249 Muut sillan varusteet ja laitteet 42491.1 Panostilat, -putket ja -kiinnikkeet Paalumantteleihin asennetaan panoskiinnikkeet 2 kpl/mantteli alusrakenteiden mittapiirustuksen mukaisesti. 4249.2 Kontaktitapit Kontaktitappien asentaminen sähkökemiallisia mittauksia varten tehdään InfraRYL kohdan 42020.05 mukaisesti. 4249.4 Sähköistyksen putkitukset Varausputkien määrä ja sijainti varmistetaan ennen työn aloittamista. Putket asennetaan sillan kannen betonirakenteeseen. Putkien määrä selvitetään tilaajalta, kuitenkin asennetaan vähintään kaksi M110 varausputkea. Putki M75 asennetaan reunapalkkiin. Sillan valaistus toteutetaan erillisen valaistussuunnitelman mukaan. 5220 TELINEET 5220:3 Sillan päällysrakenteen telineet, maasilta Sillan telineet voidaan perustaa maanvaraisesti. Urakoitsijan on kuitenkin laadittava erillinen telinesuunnitelma, joka sisältää telineen perustukset. Telinesuunnitelma on hyväksytettävä tilaajalla vähintään 1 viikko ennen telineiden rakentamista. URAKOITSIJAN MUUTOSESITYS Sopimuskatselmuksessa urakoitsija on esittänyt siltaratkaisuun seuraavia muutoksia: Painopenger nostetaan tasoon kannen alapinta -0,5 m, jolta tasolta sillan kaikki paalut porataan
Sivu 11 (11) kallioon perussuunnitelmassa esitetyille paikoille. Aiemman suunnitelman mukaiset pilarit korvataan paalujen mantteloinnilla. Paalujen ja kannen liitoskohtaan on suunniteltu liitos, jolla kuormat välitetään kansirakenteeseen momenttijäykästi. Kannen kapasiteettia lävistymistä vastaan on lisätty leikkauspukein. Sillan telineet perustetaan maanvaraisesti rakennettavan painopenkereen varaan. Näiden muutosten osalta käytetään soveltaen edellä esitettyjä rakennussuunnitelmaselostuksen vastaavia kohtia.