S e l v i t y s o s a : Toimialan toimintaympäristö Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat suurten globaalien haasteiden edessä. Kansainvälinen kilpailu kiristyy edelleen sekä elintarvike- että metsäsektorilla samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä, joiden ratkaisemisessa maa-, metsä-, kala- ja vesitalouden menetelmien kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Toimialan elinkeinojen menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen varsinkin luonnonvarojen kestävässä käytössä, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta. Vuonna 2011 muutoksia tapahtuu seuraavissa asiakokonaisuuksissa: Kaikki merkittävät maatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät ovat uudistumassa lähivuosina. Valmistautuminen näihin vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskeviin uudistuksiin ja EU:n tulevaan rahastokauteen edellyttävät Suomen kansallisten tavoitteiden asettamista, maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteiden yhteensovittamista sekä tavoitteiden mukaista vaikuttamista Euroopan unionissa. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain Maaseudun kehittäminen Maaseutu säilyy elinvoimaisena maaseutu säilyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä sekä harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys muuttuu tasapainoiseksi, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu. Tunnusluvut 2004 2005 2006 2007 2008 Arvio 2009 2011 Väkiluvun muutos (%) Harvaan asuttu maaseutu -1,05-1,09-1,23-1,18-1,39 Hidastuu Ydinmaaseutu -0,10-0,20-0,17-0,11-0,26 Hidastuu Määrärahojen muutokset Määrärahat kasvavat noin 22,2 milj. euroa, mikä johtuu pääosin EU-osarahoitteisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukien maksatusten edistymisestä. Maatalous Maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa kotimaisen elintarvikeketjun ja erityisesti kuluttajien arvojen ja odotusten huomioon ottaminen elintarviketuotannossa maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Tunnusluvut 2006 2007 2008 2009 2010 arvio 2011 arvio 1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen Maataloustulo (kokonaistasolla), milj. euroa 1) 903 1 021 807 845 845 ennallaan Kirjanpitotilojen maataloustulo euroa/tila 20 300 27 700 19 300 18 700 18 700 nousee Kirjanpitotilojen työansio euroa/tunti 3,7 6,8 2,6 2,2 2,2 nousee Kannattavuuskerroin 3) hyvät, tilat 0,86 1,15 0,84 0,84 0,84 nousee keskiarvo, tilat 0,48 0,64 0,43 0,42 0,42 nousee heikot, tilat 0,06 0,12-0,11-0,14-0,14 nousee 2. Raaka-aineiden tuottaminen Omavaraisuus % maito, neste 105 105 102 103 104 103 naudanliha 90 90 84 87 84 ennallaan sianliha 115 116 116 110 107 ennallaan siipikarjanliha 106 102 103 102 102 kysyntää vastaavasti kananmunat 116 115 116 109 115 110 Rukiin viljelyala, ha 21 900 32 000 23 800 16 400 20 000 kasvaa Rehuviljan viljelyala, ha 806 600 805 300 843 600 814 600 800 000 supistuu Valkuaiskasvien viljelyala, ha 3 300 3 700 6 300 9 300 12 000 kasvaa Öljykasvit 107 800 92 200 64 600 81 100 81 100 kasvaa 3. Ravinnekuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutos Valtakunnallinen typpitase, kg N/ ha 4) 54 40 48 <36 <48 <47 Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha 6,9 4,8 4,9 <2,5 <4,5 <4,5 Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv 5) 5,6 5,5 5,5 <5,5 <5,5 laskee Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ ekv 6) 5,1 <5,1 <5,1 <5,0 <5,0 laskee 1) Maataloustulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (n. 65 000 tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n. 45 000 tilan) taloudellista asemaa. 2) Työtuntiansio lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki kustannukset (sisältää oman pääoman 5 % korkovaatimuksen) ja jakamalla saatu euromäärä tehdyillä työtunneilla. Kirjanpitotilojen työtuntiansio on MTT:n ennuste vuodelle 2009. 3) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli vuonna 2006 12,4 euroa, vuonna 2007 12,6 euroa ja vuonna 2008 13,0 euroa ja vuoden 2009 ennusteessa 13,2 euroa tunnilta ja oman pääoman korkovaatimus oli 5 %. 4) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT). Vuodet 2007 ja 2009 olivat kasvuolosuhteiltaan ja satomääriltään hyviä, mikä pienentää ravinnehuuhtoumia. 5) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruoansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
4. Bioenergiatuotannon lisääminen uusien biokaasulaitosten lkm/vuosi 7) 10 10 12 18 8) 4 16 Määrärahojen muutokset Määrärahat vähenevät 33,6 milj. euroa. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki supistuu 17,5 milj. euroa sekä luopumistuet ja -korvaukset 16,6 milj. euroa. Toisaalta maatalouden ympäristötuki kasvaa noin 10 milj. euroa. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Määrärahojen muutokset Määrärahat kasvavat 1,7 milj. euroa lähinnä teknisen tarkistuksen ja palkkaratkaisun johdosta. Kala-, riista- ja porotalous Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti elinkeinokalatalous on kannattavaa vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä suunnitelmallisella hoidolla ylläpidetään kalavarat geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina uhanalaista saimaannorppaa suojellaan asianmukaisin kalastusrajoituksin turvataan riistakantojen elinvoimaisuus ja rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja porotalouden kannattavuus paranee ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso nousee 2,8 milj. eurolla. Vesitalous Vesitalous on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää vesistöjen käytettävyys ja tila sekä riskien hallinta ovat hyvät parannetaan varautumista erityistilanteisiin kuten tulvariskeihin ja pitkäaikaiseen kuivuuteen ja parannetaan maaseudun vesihuoltoa. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso nousee 0,5 milj. euroa vesistö- ja vesihuoltohankkeissa. Metsätalous Metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea metsien puuntuotannollinen tila on hyvä 6) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. 7) Luvussa mukana maatilalaitokset ja yhteismädättämöt 2006, 2007 ja 2008 toiminnassa olevat. 8) Vuonna 2009 MMM myöntänyt rahoitusta 16 maatilakokoluokkaa suuremmalle biokaasuhankkeelle ja 2 maatilalle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
metsien monimuotoisuus säilyy ja metsätalouden kannattavuus säilyy. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä- Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO). Tunnusluvut 2007 toteutuma 2008 toteutuma 2009 toteutuma 2010 tavoite 2011 tavoite 2015 tavoite 9) 1) Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 10) 58,7 52,6 42,0 50,0 52,0 65 70 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 4,7 6,1 7,0 8,0 8 12 11) 2) Metsien hyvä puuntuotannollinen tila Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pintaalasta on laadultaan hyviä tai tyydyttäviä, % 71,7 73,8 74,8 75 76 80 85 Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v 12) 248 256 257 260 260 265 Kunnostusojitusten määrä, 1 000 ha/v 67 61 69 75 75 100 3) Metsien monimuotoisuus Solmittujen metsätalouden ympäristötukisopimusten määrä, ha 7 474 6 648 6 624 8 000 8 100 10 000 14 000 4) Metsätalouden kannattavuus Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden 2009 rahanarvossa) 135 93 56 60 90 120 Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso nousee 14,9 milj. euroa. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja paikkatietoa keräävät ja ylläpitävät organisaatiot varmistavat tiedon tehokkaan yhteiskäytön ja sen, että päällekkäistä tiedonkeruuta ei tapahdu. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso laskee 1,2 milj. eurolla tietojärjestelmiin suunnattavien määrärahojen käytön ajoitusten muutosten johdosta. 9) Kansallinen metsäohjelma 2015:n tavoitteet. 10) Sisältää teollisuuskäytön mitat täyttävän runkopuun. 11) Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän 20.4.2010 asettama tavoite on 13,5 m3 vuoteen 2020. 12) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Hallinto Määrärahojen taso laskee 8,6 milj. euroa lähinnä siksi, että Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ITpalvelut muutetaan maksullisiksi. Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle 2011 Kevennetään tuki- ja korvausjärjestelmiä mahdollisuuksien mukaan tavoitteena sekä julkisen hallinnon että tuen saajan hallinnollisen työn vähentäminen ja selkeyttäminen. Hallinnonalan virastot osallistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeuttamiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin. Turvataan Maaseutuviraston häiriötön toiminta alueellistamisen viimeisenä vuonna. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Tutkimuslaitosten toimintaa tehostetaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) yhteisiä toimintoja hyödyntäen. Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista 30.3.2010 hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti. Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat. Sukupuolten välinen tasa-arvo Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole saajan sukupuoli. Tuottavuusohjelman vaikutukset Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on 203 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on -5,492 milj. euroa). Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastoissa ja laitoksissa sekä metsähallinnon valtionapuorganisaatioissa arvioidaan toteutuvan ns. vanhan tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset vuoden 2011 loppuun mennessä. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2010 varsinainen talousarvio 2011 varsinainen talousarvio 30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 70,300 73,400 30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 69,400 68,300 30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 102,094 115,094 30.20.43 Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 46,800 139,000 30.20.44 Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 64,000 116,000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
30.20.49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) korkotukivaltuus 300,000 300,000 30.60.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 76,530 81,410 Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009 2011 v. 2009 tilinpäätös 1000 v. 2010 varsinainen talousarvio 1000 v. 2011 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2010 2011 1000 % 01. Hallinto 111 064 102 619 93 987-8 632-8 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 011 26 791 25 716-1 075-4 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 727 15 849 5 848-10 001-63 03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 25 547 21 311 24 315 3 004 14 04. Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 846 852 862 10 1 (20.) Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 5 123 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 729 669 669 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 813 3 333 3 643 310 9 29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 25 554 25 100 24 220-880 - 4 40. Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 714 3 714 3 714 10. Maaseudun kehittäminen 85 177 145 683 167 843 22 160 15 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 10 820 10 668 10 668 54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) 8 103 8 832 8 582-250 - 3 55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) 5 000 5 000 5 020 20 0 61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 28 614 57 300 71 700 14 400 25 62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) 29 946 60 700 68 600 7 900 13 63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 693 3 183 3 273 90 3 20. Maatalous 2 200 071 2 187 727 2 154 099-33 628-2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
v. 2009 tilinpäätös 1000 v. 2010 varsinainen talousarvio 1000 v. 2011 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2010 2011 1000 % 01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 733 34 643 32 907-1 736-5 40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 560 365 558 265 559 165 900 0 41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 576 378 558 520 555 400-3 120-1 42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 3 400 3 400 3 400 43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) 348 915 362 238 372 210 9 972 3 44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) 422 673 422 673 422 673 45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) 143 400 146 100 129 500-16 600-11 46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 861 4 661 3 781-880 - 19 47. Elintarvikeketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 873 1 813 1 513-300 - 17 48. Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) 33 557 5 874 1 610-4 264-73 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 31 875 58 600 41 100-17 500-30 60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 1 000 1 000 1 000 0 61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v) 38 040 30 940 29 840-1 100-4 30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 48 351 50 675 52 343 1 668 3 01. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 43 420 38 677 39 465 788 2 20. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) 2 068 5 430 5 430 41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) 2 863 6 568 7 448 880 13 40. Kala-, riista- ja porotalous 65 161 63 820 66 630 2 810 4 01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 245 16 212 17 183 971 6 20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v) 2 300 2 300 2 300 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) 3 299 4 400 5 400 1 000 23 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 4 390 2 800 4 300 1 500 54 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 845 1 855 1 805-50 - 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
v. 2009 tilinpäätös 1000 v. 2010 varsinainen talousarvio 1000 v. 2011 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2010 2011 1000 % 50. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 8 538 8 582 9 234 652 8 51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 5 718 6 238 6 303 65 1 52. Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha) 2 881 3 210 3 570 360 11 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 18 188 17 466 15 778-1 688-10 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 757 757 757 50. Vesitalous 40 741 32 393 32 853 460 1 20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 17 231 11 524 11 434-90 - 1 (30.) Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) 402 450-450 - 100 31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 22 258 19 158 20 158 1 000 5 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) 9 420 420 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 841 841 841 60. Metsätalous 180 615 178 517 193 913 15 396 9 01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 42 600 43 191 42 426-765 - 2 41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) 1 063 699 621-78 - 11 42. Valtionapu metsätalouden edistämisja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v) 47 668 49 029 48 805-224 - 0 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) 3 50 50 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 79 470 72 280 76 030 3 750 5 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 965 10 325 11 325 1 000 10 (46.) Valtionapu Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen toiminnan vakauttamiseksi (kiinteä määräraha) 1 787-1 787-100 47. Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) 13 500 13 500 0 50. Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 1 746 1 106 1 106 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) 100 50 50 63. Metsähallitus 6 502 6 213 5 763-450 - 7 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
v. 2009 tilinpäätös 1000 v. 2010 varsinainen talousarvio 1000 v. 2011 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2010 2011 1000 % 50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 6 502 6 213 5 763-450 - 7 70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 65 873 65 851 64 638-1 213-2 01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 707 55 671 53 906-1 765-3 02. Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 716 3 680 3 732 52 1 40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 7 450 6 500 7 000 500 8 Yhteensä 2 803 555 2 833 498 2 832 069-1 429-0 Henkilöstön kokonaismäärä 13) 5 270 5 380 14) 5 170 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto tukee ja seuraa niiden toteutumista. Tässä luvussa on budjetoitu maa- ja metsätalousministeriön toimialan hallinnosta maa- ja metsätalousministeriön, Maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) ja Maaseutuviraston (Mavi) sekä valituslautakuntien menot. Virastot hankkivat talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalvelut Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselta. Maatalous- ja maaseutupolitiikan, kalastuspolitiikan sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesitalouden toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Keskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Vesitalouden tehtäviin käytetään edelleen myös ympäristöhallinnon voimavaroja. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä elintarviketurvallisuuden valvonnan tehtäviä hoitavat aluehallintovirastot, joiden menot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan. Tullilaitos suorittaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan edellyttämiä tarkastustehtäviä (toimintamenot momentilta 28.10.02). 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 716 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten sekä eläinkoelautakunnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toiminnalleen vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Taloudellisuus Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön jakautuminen tehtävittäin vuosina 2009, 2010 ja 2011 13) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.01.40, 30.10.61, 62 ja 63, 30.20.43 ja 47, 30.40.41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 581 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset noin 705 htv EU:n maatalous-, maaseutuja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja 194 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 28 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 55 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 50 htv tullilaitoksessa tarkastustehtävissä sekä UM: kuusi erityisasiantuntijaa. 14) Sisältää lisäyksenä 213 henkilötyövuotta siirtona momentilta 25.10.03 ja kolme henkilötyövuotta siirtona momentilta 25.01.02. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
(varsinaiset talousarviot) 2009 2010 2011 htv milj. htv milj. htv milj. Maaseudun kehittäminen ja maatalous 94 6,2 91 6,0 88 5,6 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 54 4,0 54 4,0 54 3,9 Kala-, riista- ja porotalous 37 5,2 37 5,1 34 3,8 Vesitalous ja maanmittaus 26 1,8 26 1,9 25 1,7 Metsätalous 29 2,2 28 2,2 28 2,1 Keskitetyt tukitehtävät 56 7,8 55 7,6 54 8,6 Yhteensä 296 27,2 291 26,8 283 25,7 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 toteutuma 2010 budjetoitu 2011 varsinainen talousarvio Bruttomenot 28 407 27 351 28 316 Bruttotulot 2 572 438 2 600 Nettomenot 25 835 26 913 25 716 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 364 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 540 Kalastuksen valvonnan menot ovat 1 047 000 euroa, mitä vastaavat EU-osuuksien tuloutukset on otettu huomioon momentilla 12.30.04. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2010 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon 160 000 euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna 2011 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41. Määrärahassa on otettu huomioon vähennyksenä 140 000 euroa siirtona momentille 30.30.01 eläinrekisterin hoidon menoina ja 1 150 000 euroa ja kaksi henkilötyövuotta siirtona momentille 30.40.01 kalataloustietojen keruuseen ja eräisiin kalantutkimuksiin liittyvien tehtävien menoina. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 2 162 000 euroa bruttomenoissa ja bruttotuloissa teknisen avun määränä. Momentilta 30.01.02 siirretään 1 300 000 euroa asiakasrahoitteisiksi muuttuvien Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tietohallintopalveluiden rahoitukseen ja 100 000 euroa ulkopuolisilta hankittavien palvelujen rahoitukseen. Määrärahasta käytetään 1 100 000 euroa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta hankittaviin IT-palveluihin. Lisäksi momentilta 28.20.06 siirretään 194 000 euroa VIPpalvelujen käyttöön. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 191 Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen -2 930 Tuottavuustoimet (-5 htv) -210 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 83 Tuottavuussäästöjen käyttö 1 500 Siirto momentilta 30.01.02 (1 htv) 40 Siirto momentilta 30.01.02 1 400 IT-palveluiden rahoitus 1 300 Työasemapalvelut 100 Siirto momentilta 28.20.06 (VIP-palvelujen käyttö) 194 Siirto momentille 30.40.01 (-2 htv) -1 150 EU-kalastustietojen keruu -1 000 Teno-Näätämöjoen kalantutkimus (-2 htv) -150 Siirto momentille 30.30.01-140 SADe-ohjelman toimenpiteet (-2 htv) -100 Kalastuksen valvonnan menojen lisäys 47 Yhteensä -1 075 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
2011 talousarvio 25 716 000 2010 III lisätalousarvio 122 000 2010 talousarvio 26 791 000 2009 tilinpäätös 27 011 000 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 848 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) on palveluyksikkö, joka huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallinnon asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan tukitehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt. Toimintamenot palvelukokonaisuuksittain Tike tukee vuodelle 2011 maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaperusteluissa esitettyjen toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla luotettavaa ja ajankohtaista tietoa maatalouden, maaseudun ja maaseutuympäristön tilasta ja muutoksista sekä tarjoamalla hallinnon käyttöön tehokkaita ja luotettavia tietojärjestelmäpalveluita. Tiken tuottamien tietohallintopalvelujen ylläpito- ja kehittämistehtäviin vaadittavat määrärahat siirretään vuonna 2011 asiakasvirastoille, jotka jatkossa ostavat tarvitsemansa palvelut Tikeltä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus 2009 tilinpäätös 2010 varsinainen talousarvio 2011 esitys Menot Tulot Menot Tulot Menot Tulot 1 000 Htv 1 000 1 000 Htv 1 000 1 000 Htv 1 000 Tilastoviranomaistehtävät 1 873 22-2 814 24-1 925 24 - IT-palvelut 15) 7 139 102 1 526 7 000 102-7 325 106 7 325 Muut palvelut 4 380 45-4 143 43-1 735 33 - Maksullinen toiminta 2 927 5 2 852 2 725 5 2 725 200 2 200 Yleishallinto 2 837 34 5 1 892 31-2 188 27 - Yhteensä 19 156 208 4 383 18 574 205 2 725 13 373 192 7 525 Tuottavuuden tunnuslukuja 2009 2010 2011 Tuottavuus toteutuma arvio tavoite IT-ylläpitopalveluiden toimenpidemäärät, kpl 32 126 25 000 25 000 IT-kehittämispalveluiden toimenpidemäärät, kpl 11 203 11 600 11 700 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 tilinpäätös 2010 budjetoitu 2011 varsinainen talousarvio Bruttomenot 19 156 18 632 13 373 Bruttotulot 4 383 2 725 7 525 15) Perustuvat Tiken ja MMM:n hallinnonalan virastojen ja laitosten välisiin palvelusopimuksiin. 16) Tiken maksuasetuksen mukaisten suoritteiden tuottaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Palvelusopimuksiin perustuen - - 7 325 Maa- ja metsätalousministeriö 1 100 Maaseutuvirasto 4 200 Elintarviketurvallisuusvirasto 1 600 Muut virastot ja laitokset 425 Maksuasetukseen perustuen 2 568 2 725 200 Muut tulot 1 815 - - Nettomenot 14 773 15 907 5 848 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 362 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 316 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2009 toteutuma 2010 budjetoitu 2011 varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot 2 568 2 725 7 525 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 2 500 2 452 5 267 osuus yhteiskustannuksista 57 273 2 258 Kustannukset yhteensä 2 557 2 725 7 525 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 11 - - Kustannusvastaavuus, % 100 100 100 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 2 000 000 euroa bruttomenoissa ja bruttotuloissa siirtona momentille 30.30.01 eläinrekisteritehtävien siirtymisen johdosta. Maaseutuviraston (Mavi) ja elintarviketurvallisuusviraston (Evira) yhteiselle IT-hankkeelle on myönnetty vuosina 2008 2010 yhteensä 1 500 000 euroa siirtona tuottavuus- ja IT-hankkeiden edistämisen määrärahoista ja vuodelle 2011 hankkeelle ehdotetaan 300 000 euroa siirtona momentilta 28.70.20. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 88 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 33 Tuottavuustoimet (-12 htv) -276 Maatalouslaskenta 2010-856 Mavin ja Eviran yhteinen IT-hanke -50 siirto momentilta 28.70.20 300 vuodelle 2010 myönnetyn lisäyksen poisto -350 Tietohallintopalveluiden osto, menojen vähennys -8 200 Siirto momentille 30.01.01-1 300 Siirto momentille 30.01.03-4 900 Siirto momentille 30.30.01-2 000 Siirto momentille 30.01.03-300 Työasemapalvelut -100 Virastopalvelut -200 Siirto momentille 30.01.01 (työasemapalvelut) -100 Siirto momentille 30.01.01 (-1 htv) -40 Siirto momentille 30.20.01 (kertameno) -300 Maksullisten tietohallintopalvelujen tuottaminen, menojen lisäys 6 900 Maksullisten tietohallintopalvelujen tuottaminen, tulojen lisäys -6 900 Momentilta 30.01.01-1 100 Momentilta 30.01.03-4 200 Momentilta 30.30.01-1 600 Yhteensä -10 001 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
2011 talousarvio 5 848 000 2010 III lisätalousarvio 58 000 2010 talousarvio 15 849 000 2009 tilinpäätös 13 727 000 03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 315 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät. Mavi tukee osaltaan pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä. Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisesti. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Maville seuraavat tulostavoitteet: Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Virasto on pääosin alueellistunut Seinäjoelle alueellistamissuunnitelman mukaisesti. Laajennetaan sähköisiä asiointipalveluja. Viljelijätukihallinnon uudistuksen toimeenpano. Hanke- ja yritystukien hallinnollisen taakan keventäminen. Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Maaseutuvirasto laajentaa sähköisiä asiointipalveluja. Tavoitteena on, että sähköisten tukihakemusten osuus pinta-alatukien tukihakemuksissa on vähintään 30 prosenttia. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon seitsemän henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Kun viraston alueellistamisen ja viljelijätukihallinnon uudistuksen johdosta kertaluonteinen lisäys henkilötyövuosissa on vuonna 2010 yhteensä 19 ja vuonna 2011 12, henkilöstön enimmäismäärä alenee tämän johdosta seitsemällä ja on 206 henkilötyövuotta. 2009 toteutuma 2010 budjetoitu 2011 varsinainen talousarvio Bruttomenot 20 944 21 612 24 875 Bruttotulot 83 237 560 Nettomenot 20 861 21 375 24 315 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 239 siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 925 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 323 000 euroa bruttomenoissa ja bruttotuloissa teknisen avun määränä. Määrärahasta käytetään 4 200 000 euroa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta hankittaviin IT-palveluihin. Sähköinen pinta-alatukien haku -hankkeelle on myönnetty vuosina 2009 2010 yhteensä 800 000 euroa siirtona tuottavuus ja IT-hankkeiden edistämisen määrärahoista ja vuodelle 2011 hankkeelle ehdotetaan 200 000 euroa siirtona momentilta 28.70.20. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 99 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 44 Tuottavuustoimet (-7 htv) -290 Sähköinen pinta-alatukien haku siirto momentilta 28.70.20 200 vuodelle 2010 myönnetyn lisäyksen poisto -200 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Siirto momentilta 30.01.02 5 200 IT-palveluiden rahoitus 4 900 Työasemapalvelut 100 Virastopalvelut 200 Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen -1 546 Muu muutos yhteensä -503 Yhteensä 3 004 2011 talousarvio 24 315 000 2010 III lisätalousarvio 64 000 2010 talousarvio 21 311 000 2009 tilinpäätös 25 547 000 04. Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 862 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoihin. S e l v i t y s o s a : Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviranomaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, riistanhoitopiirien sekä kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaalisia kanteluja. Valituslautakunta on antanut päätöksiä seuraavasti: 359 kpl v. 2006, 378 kpl v. 2007, 354 kpl v. 2008 ja 348 kpl v. 2009. Valitusasian keskimääräinen käsittelyaika valituslautakunnassa 2000-luvulla on ollut noin 6,1 kk. Tavoitteena on myös jatkossa pitää tämä käsittelyaika enintään noin kuudessa kuukaudessa. EU:n ja kansallisten maatalousoikeudellisten säädösten määrällä ja moniportaisuudella sekä tiheällä muuttuvuudella on kuitenkin vaikutuksensa valitusasioiden vaikeusasteeseen ja käsittelyaikaan. Valituslautakunnan päätöksistä voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, kuitenkin tukiasioissa yleensä vain valitusluvalla. Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan tehtävänä on antaa asiantuntijalausuntoja eläinlääkintään liittyvissä hoitovirhekysymyksissä. Arviolautakunta antoi vuonna 2009 yhteensä 21 lausuntoa. Määrärahan arvioitu käyttö Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 822 000 Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta 40 000 Yhteensä 862 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 7 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 3 Yhteensä 10 2011 talousarvio 862 000 2010 III lisätalousarvio 5 000 2010 talousarvio 852 000 2009 tilinpäätös 846 000 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 669 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä 2) maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen 3) kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta myöntöpäätösperusteisena. 2011 talousarvio 669 000 2010 talousarvio 669 000 2009 tilinpäätös 729 000 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 643 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) eri virastoilta, laitoksilta tai muilta organisaatioilta hankittavista, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevista tutkimuksista, selvityksistä sekä arvioinneista aiheutuviin menoihin ja palkkioihin 2) valtionapujen myöntämiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Määrärahaa saa käyttää myös määräaikaisen enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon valtion virastojen ja laitosten osuudet yhteistutkimushankkeisiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla hankitaan tutkimustietoa pääluokkaperusteluissa todettuja vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita tukevan päätöksenteon tueksi. Määrärahalla rahoitetaan hallitusohjelman perusteella uudistettavan sektoritutkimuksen ohjausjärjestelmän mukaisia, valtioneuvoston määrittämien aihepiirien tutkimusohjelmia. Määrärahalla rahoitetaan EU:n ERA-NET -ohjelmiin liittyviä kansallisia tutkimushankkeita. Muiden valtion virastojen ja laitosten rahoitusosuudet tästä määrärahasta rahoitettaviin maa- ja metsätalousministeriön kokonaisvastuulla oleviin yhteistutkimushankkeisiin tuloutetaan tälle momentille. Tulokertymäksi arvioidaan 600 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentilta 30.20.01 (kertaluonteisen siirron palautus) 500 Palkkausten tarkistukset 30 Tasomuutos -220 Yhteensä 310 Momentin nimike on muutettu. 2011 talousarvio 3 643 000 2010 III lisätalousarvio 2010 talousarvio 3 333 000 2009 tilinpäätös 3 813 000 29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 24 220 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan vähennys 880 000 euroa on siirtoa momentille 30.30.41. 2011 talousarvio 24 220 000 2010 III lisätalousarvio -880 000 2010 talousarvio 25 100 000 2009 tilinpäätös 25 554 148 40. Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtioneuvoston asetuksessa (607/2008) tarkemmin säädettävin perustein biomassan käyttöä edistäviin investointi- ja selvityshankkeisiin 2) EU:n energiapalveludirektiivin ja uusiutuvan energian edistämisestä annetun direktiivin toteuttamiseen maatilasektorilla 3) valtakunnallisen bioenergiakoordinaation ja -neuvonnan järjestämiseen ja koulutus- ja tiedotushankkeisiin 4) muihin bioenergiaan liittyviin koulutus- ja tiedotushankkeisiin sekä muihin kuin kohdassa 1) mainittuihin selvityshankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisena edellä mainittuihin hankkeisiin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärää lisäämättä ja muihin kulutusmenoihin. Avustusta voidaan myöntää yrityksille, valtion laitoksille, kunnille ja muille yhteisöille. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Avustuksen tavoitteena on lisätä maatilapohjaisten bioenergian raaka-aineiden, elintarviketeollisuuden ja kaupan eloperäisten jätteiden ja sivutuotteiden sekä haja-asutuksesta peräisin olevien lietteiden sekä yhdyskuntalietteiden käyttöä bioenergian tuotannossa. Bioenergian tuottamisen ja käytön edistämiseksi käynnistetään biokaasun investointihankkeita ja pilottihankkeita, joiden tuloksena valmistuu suurehkoja biokaasulaitoksia erityisesti alueille, joilla on kotieläinkeskittymiä ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Avustusta myönnetään myös muuta bioenergiaa tuottaville maatilakokoluokkaa suuremmille investoinneille ja EU:n energiapalveludirektiivin mukaisten energiansäästötoimien toteuttamiseen maatiloilla. Määrärahaa käytetään myös vuonna 2009 käynnistyneestä valtakunnallisesta koordinaatiohankkeesta aiheutuviin menoihin. Valtakunnallisen koordinaation ja neuvonnan avulla saadaan kokonaiskuva bioenergiasektorista ja ohjataan toimintaa tavoitteiden suuntaan tiedotushankkein. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
2011 talousarvio 5 000 000 2010 IV lisätalousarvio 3 069 000 2010 talousarvio 5 000 000 2009 tilinpäätös 5 000 000 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 714 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin. 2011 talousarvio 3 714 000 2010 talousarvio 3 714 000 2009 tilinpäätös 3 714 000 10. Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan. Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tunnusluvut Maaseudun väestön osuus koko maan väestöstä 2005 2006 2007 2008 17) arvio/v 2009 2011 Harvaan asuttu maaseutu 10,6 10,4 10,2 9,4-0,2 Ydinmaaseutu 15,1 15,0 14,9 13,3-0,1 Kaupunkien läheinen maaseutu 15,5 15,6 15,8 13,7 +0,2 Maaseutu yhteensä 41,2 41,0 40,9 36,4-0,1 Ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottaminen, työllisyyden parantaminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tähän vaikutetaan kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä tarkentavat toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet: ohjelmakaudella 2007 2013 luodaan vähintään 4 000 uutta yritystä, vähintään 10 000 uutta työpaikkaa ja koulutetaan vähintään 165 000 henkilöä, sekä vuoden 2011 loppuun mennessä on laadittu tai päivitetty vähintään n. 2 000 kyläsuunnitelmaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla edistetään kaudella 2007 2013 maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Maaseudulla 17) Ei ole vertailukelpoinen aiempien vuosien kanssa. Vuodesta 2008 alkaen luvut perustuvat ao. vuonna voimassa olevaan kuntajakoon. Aiemmat luvut perustuvat vuoden 2005 kuntajakoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
asumisen ja yrittämisen edellytyksiin vaikutetaan myös osallistumalla laajakaistainfrastruktuurin parantamista koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Ohjelman tuloksia seurataan jatkuvalla arvioinnilla. Ohjelman toimintalinjojen 1, 3 ja 4 toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan pääosin tämän luvun määrärahoin ja toimintalinjan 2 toimenpiteet luvun 30.20 määrärahoin. Hallitus antoi eduskunnalle maaseutupoliittisen selonteon, joka käsitteli maaseutupolitiikan linjauksia. Eduskunta hyväksyi selonteon johdosta kannanoton, jossa korostetaan maaseudun infrastruktuurin ja palveluiden sekä maaseudun elinkeinoelämän kehittämistä, tutkimusta ja koulutusta. Lisäksi kannanotossa painotetaan eri hallinnonalojen viranomaisyhteistyön vahvistamista maaseutupoliittisissa kysymyksissä. Maaseutupoliittisen selonteon toimeenpanoon liittyvä valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2010 aikana. Ohjelman toteuttamiseen käytetään luvussa 30.10 budjetoituja määrärahoja. Kansallisesti rahoitetaan muun muassa valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita, erityisesti laajoja toimialakohtaisia verkostohankkeita sekä maaseutuprofessuureja. Neuvontajärjestöt tukevat maaseutuyritystoimintaa lisäämällä liiketoiminta- ja markkinaosaamista, innovatiivisuutta sekä tuottavuutta ja edistävät sukupolven- ja muita omistajanvaihdoksia. Neuvonnalla vaikutetaan lisäksi ympäristön tilan paranemiseen, maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen, maatalousperäisten energialähteiden tuotannon ja käytön lisäämiseen sekä yrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin. 4H-toiminnalla vahvistetaan erityisesti maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. Sillä pyritään lisäämään yrittäjyyshalukkuutta ja työelämäosaamista muun muassa yrittäjyyskasvatuksen avulla. Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta. 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 668 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Alueellinen neuvontajärjestö tavoittaa vuosittain yli 40 % maatiloista (laskutettujen asiakkaiden määrä). Valtionavun käytön alustavat tavoitteet: 1. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn ja tuotteiden sekä toiminnan laadun parantaminen keskitytään asiantuntija-avun antamiseen taloudellisten laskelmien ja taloussuunnitelmien tekemisessä sekä analysoinnissa, yrityskokonaisuuden johtamisessa erityisesti markkina- ja liiketoimintaosaamisen ja tuottavuuden lisäämiseksi sekä maatilojen omistajanvaihdos- ja investointisuunnitelmissa. 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen sekä maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehdään viljely- sekä erityistukisuunnitelmia tiloille sekä järjestetään neuvontaa maatilojen vesiensuojeluun liittyvistä erityiskysymyksistä. 3. Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen, innovatiivisuuden lisääminen, maaseutuyritysten johtaminen ja yrittäjän jaksaminen sekä hyvinvointi maatiloilla tapahtuvaa palveluyrittäjyyttä kehittämällä maaseudulle luodaan uusia työpaikkoja, joiden avulla maaseutua pystytään pitämään asuttuna ja elinvoimaisena. Erityisesti selvitetään suunnitelmien ja laskelmien avulla tilatason mahdollisuuksia bioenergian tuotantoon ja käyttöön. Neuvonta kattaa yrityksen elinkaaren perustamisesta sukupolvenvaihdokseen. Määrärahan käyttöön liittyvät tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa. Maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annettu valtioneuvoston asetus (244/2002) tarkistetaan vuoden 2010 aikana. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään 9 668 000 euron määrärahaa, joka on 1 000 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2010. Määrärahalla on tarkoitus turvata tasokas sekä alueellisesti että sisällöllisesti kattava neuvontapalvelu, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiseen koko maassa. Neuvontajärjestöt ovat yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa edistäneet elinkeinotoiminnan kehitystä ja yritystoiminnan monipuolistumista maaseudulla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Esimerkiksi ProAgria-keskusten palveluita ovat käyttäneet vuosittain yli 30 000 tilaa ja 3 000 maaseutuyritystä. Maatalouden kilpailukykyyn vaikuttaa entistä enemmän tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen vaihtelu, joka edellyttää entistä tiiviimpää yrityksen tilanteen ja tulosten seurantaa sekä riskien hallintaa. Maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi tarvitaan myös panostusta maaseudun pienyritystoiminnan lisäämiseen. Vuonna 2011 neuvontajärjestöjen toiminnassa onkin tavoitteena painottaa mm. yrityskohtaisten liiketoimintamahdollisuuksien analysointia. Valiokunta pitää tarpeellisena maaseutuneuvontajärjestöjen toimintaa ja maaseudun elinkeinojen kehittämiseen osoitettavaa valtionapua. Määrärahojen tehokkaan käytön kannalta on myönteistä, että järjestöjen välistä yhteistyötä on tiivistetty, ja että sitä on tarkoitus jatkaa vuonna 2011. On myös välttämätöntä, että ProAgria tehostaa ja kehittää edelleen toimintaansa. Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa neuvontajärjestöille maaseutuneuvonnan rahoittamiseen. Lisäyksestä ProAgria Keskusten Liitto ry voi kohdentaa määrärahaa mm. Suomen Hevostietokeskus ry:lle. 2011 talousarvio 10 668 000 2010 talousarvio 10 668 000 2009 tilinpäätös 10 820 000 54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 8 582 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) arpajaislain (1047/2001) 18 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti 2) hevostalousneuvottelukunnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Totopeleistä arvioidaan valtion osuutena kertyvän 8 750 000 euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Kun valtion osuudesta käytetään momentilla 30.20.01 myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hevostalouden tutkimukseen 168 000 euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille 8 582 000 euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Määrärahan arvioitu käyttö Avustus hevostalousjärjestöjen toiminnan tukemiseen 520 000 Avustus totopelilaitteiden linja-, huolto- ja asennuskuluihin 473 000 Avustus hevoskasvatukseen 2 750 000 Palkintotuki ja muut avustukset 4 538 000 Avustus raviratojen korjaus- ja korvausinvestointeihin 300 000 Hevostalousneuvottelukunnan menot 1 000 Yhteensä 8 582 000 2011 talousarvio 8 582 000 2010 talousarvio 8 832 000 2009 tilinpäätös 8 103 329 55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 5 020 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erilaiset käytännön taitoja edellyttävät metsä-, luonto- ja ympäristöasiat ovat toiminnan painopistealueita. Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2011 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa. Erityisenä painopistealueena on nuorten kasvavaa työttömyyttä lieventävät toimenpiteet, joihin 4Hyhdistysten painopisteet, työelämävalmiudet ja työllistäminen sekä nuorten yritykset osaltaan vastaavat. 4H-järjestö on valtakunnan suurin nuorisojärjestö, jossa on yhteensä yli 290 valtionavustusta saavaa yhdistystä ja joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. Yhdistysten palveluksessa on markkinaehtoisesti noin 7 000 nuorta ja nuorisojäseniä on noin 70 000. Maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annettu valtioneuvoston asetus (244/2002) tarkistetaan vuoden 2010 aikana. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään 4 820 000 euron määrärahaa, joka on 180 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18