Länsi-Uudenmaan kauppakamari tarjoaa jäsenille ilmaiseksi puhelinneuvontaa lakiasioissa

KAUPPAKAMARIASIAT Kauppakamarit käynnistävät hankkeen 150 000 uuden työpaikan saamiseksi Suomeen. Länsi-Uudenmaan kauppakamarin alueella tämä tarkoittaa 2 700 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Tarvittavat lisätyöpaikkamäärät ovat Lohja + 1050, Raasepori + 1050, Hanko +300, Inkoo ja Karjalohja yhteensä + 300 työpaikkaa. Haasteena on aikaansaada kasvua alueen yrityksissä, tukea uusien yritysten perustamista ja luoda edellytykset uusien yritysten houkuttelemiseksi alueellemme. - Lähdemme yhteistyössä alueen yritysten ja asukkaiden kanssa työskentelemään sen eteen, että saavutamme tavoitteen, sanoo Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimitusjohtajatorleif Söderlund. Taustalla on pelko palvelujen huononemisesta, työvoimapulasta ja verotulojen vähenemisestä. - Kutsummekin kaikki alueemme yritykset ja asukkaat kertomaan meille ideansa työllistämisen helpottamiseen ja osallistumaan keskusteluun. Lupaamme ottaa palloja vastaan ja viemme niitä eteenpäin päättäjille, sanoo Söderlund Tulemme käsittelemään teemaa sekä tilaisuuksissamme, valiokunnissa että tapaamisissa. Otamme ideoita vastaan yhteisen ideaportaalimme www.150000.fi välityksellä ja kehitämme niitä avoimesti yhdessä eteenpäin. Tavoitteena on luoda Länsi-Uudenmaan alueesta entistä parempi paikka yrittää ja asua. Kerro ideasi saitilla www.150000.fi Kampanja jatkuu marraskuun 2011 Kauppakamari Forumiin asti, jolloin ideat esitellään ministereille ja päättäjille. McKinseyn Työtä, tekijöitä, tuottavuutta -raportti 2010; http://www.mckinsey.com/locations/helsinki/our_work/~/media/helsinki/mckinsey%20%20%20tyot a%20tekijoita%20tuottavuutta%20%20%202020.ashx Länsi-Uudenmaan kauppakamari tarjoaa jäsenille ilmaiseksi puhelinneuvontaa lakiasioissa Alla olevat asianajo- ja lakiasiaintoimistot antavat Länsi-Uudenmaan kauppakamarin jäsenille ilmaista puhelinneuvontaa lakiasioissa. Asianajotoimisto Heikki Saksa Ky, 019-321715, 050-3511393 Lohja Asianajotoimisto Tuomanen & Kreander Oy, 019-321 612, Lohja Lakiasiaintoimisto Berndt Holmström, Karjaa, puh. 0440-471235 Lakiasiaintoimisto Björn-Erik Wickholm, 040-5056507, Hanko Lakiasiaintoimisto Henricson & Kietz, 019-246 2462, Tammisaari

Kauppakamarin aukioloaika kesällä Länsi-Uudenmaan kauppakamari on suljettu 4.7 24.7 kesälomien takia. Kiireellisissä asioissa soita 0500 506 712. Alkuperätodistuksia vahvistavat asiamiehet ovat lomalla seuraavasti: Kaarina Sihvonen, Novago Yrityskehitys Oy, 044-369 1865, 15.6 31.7 Martina Sundqvist, Nordea, 050-590 1896, 27.05-05.06 + 01.08-21.08 Henry Allén, Nordea, 019-2671 200, 20.06-16.07 Marita Varpalahti, Nordea, 0200 3000, 04.07-31.07 Matka Puolaan (Muistutus) Haluatko selvittää, mitä konkreettisia mahdollisuuksia Puolan markkinat tarjoavat yrityksellesi? Etsitkö luotettavia yhteistyökumppaneita Puolasta? Tarvitsetko apua potentiaalisten asiakaskontaktien hakuun ja tapaamisten varmistamiseen? Länsi-Uudenmaan kauppakamari järjestää 23 25.10.2011 tutustumis- ja kontaktointimatkan Puolaan. Tilaisuuteen osallistuville yrityksille, järjestöille ja oppilaitoksille tarjotaan mahdollisuus luoda hyödyllisiä kontakteja oman toimialansa edustajiin. Matkan kohteena on Gdynian ja Gdanskin alue Puolan pohjoisrannalla. Yhteyshenkilömme paikallisessa kauppakamarissa Krzysztof Gromadowski on tarjoutunut järjestämään kohdennettuja tapaamisia matkaan osallistuvien toiveiden mukaisesti. Matkaohjelma tarkentuu lähiviikkojen aikana niissä keskusteluissa, joita käydään matkalle lähtevien kanssa. Mikäli matkaan osallistuminen kiinnosta toivomme, että olisitte yhteydessä Torleif Söderlundiin puh. 0500 506 712. Jo nyt tiedossa olevaan matkaohjelmaan kuuluu tutustuminen kohdealueen satamiin ja logistisiin keskittymiin Uudet jäsenet Länsi-Uudenmaan kauppakamarin uudet jäsenet: Asianajotoimisto Heikki Saksa Ky, Lohja Nordwater Oy Ab, Lohja Nylands Jordmassehantering Ab, Mustio Kauppakamari toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi! Syksyn koulutus Työlainsäädäntöä työnjohtajille 29.9, Karjaa Tili- ja veropäivä 15.11, Karjaa Arvonlisäveron laskenta tulkinnanvaraiset kysymykset, 23.11, Lohja Ennakkoperintä 2.12, Lohja Ohjelmat löytyvät piakkoin kauppakamarin kotisivuilta: www.lansiuusimaa.chamber.fi

MUU YRITYSTIETO Navigate Change uusi opas kansainvälisistä hankintamarkkinoista Kymmenen EU-maan Interreg-hanke, EuroPROG, on julkaissut pk-yrityksille tarkoitetut oppaan, jossa käsitellään kansainvälisiä hankintamarkkinoita. Julkaisussa käsitellään erityisesti vihreitä ja sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja sekä innovaatiotoimintaa ja elektroniikka-alaa koskevia hankintoja. Navigate Change Guide on ladattavissa hankkeen verkkosivuilta: http://www.europroc.eu/en/deliverables/guides-on-public-procurement/4/ Kansainvälinen yrityskontaktitapahtuma Alihankinta 2011 messuilla Tampereella 15.9.2011 Enterprise Europe Network järjestää yrityskontaktitapahtuman Subcontracting B2B Matchmaking 2011 Alihankinta 2011 -messujen yhteydessä Tampereella torstaina 15.9.2011. Viime vuonna vastaavaan yrityskontaktitapahtumaan osallistui yli 70 yritystä 14 maasta. Päivän aikana kahdenkeskisiä neuvotteluja pidettiin yhteensä yli 300. Tampereen messut ovat Pohjoismaiden suurimmat ja Euroopan toiseksi suurimmat alihankintamessut: viime vuonna messut keräsivät 877 yritystä ja 15 673 henkilöä ympäri maailman. Esillä ovat teollisuuden alihankinnan keskeisimmät alueet eli metalli-, elektroniikka-, muovi- ja kumiteollisuutta sekä teollisuuden ICT-ratkaisuja. Tervetuloa luomaan uusia kontakteja ja liiketoimintakumppanuuksia! 70 euron rekisteröitymismaksu kattaa kaikki osallistumiskulut (myös ruokatarjoilut). Lisätietoa oheisesta esitteestä, tapahtuman web-sivuilta ja projektipäällikkö Minna Niemiseltä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Enterprise Europe Network:sta (040 180 1611 / minna.nieminen@ely-keskus.fi). Rekisteröityminen tapahtuman sivujen kautta. EU aikoo kieltää kadmiumin käytön koruissa ja muoveissa Kadmium kielletään koruissa joulukuusta 2011 alkaen koko EU:ssa. Suuria pitoisuuksia haitallista kadmiumia on havaittu erityisesti EU:n ulkopuolelta tuoduissa epäaidoissa koruissa. Kuluttajat, myös lapset, voivat altistua kadmiumille ihokosketuksen tai nuolemisen kautta. Uudella lainsäädännöllä kielletään kadmiumin käyttö kaikenlaisissa korutuotteissa antiikkia lukuun ottamatta. Kadmiumin käyttö kielletään samalla myös kaikissa muoveissa ja juottopuikoissa, joita käytetään erilaisten materiaalien yhteenliittämiseen. Juotossa muodostuvat höyryt ovat hengitettyinä erittäin vaarallisia. Komissio arvioi toimenpiteiden helpottavan myös PVC-jätteen hyödyntämistä.

Kadmium on syöpää aiheuttava aine, ja se on myrkyllinen vesiympäristöille. Lähde: EUROPA, lehdistötiedote IP/11/620 Kiinan EU SME Centren uudet sivut avattu Kiinan EU pk-keskuksen uudet Internet-sivut on avattu. Sivuille tulee jatkossa tietoa yritysten etabloitumisesta Kiinaan, hyviä case-esimerkkejä, selvityksiä jne. Sivut löytyvät osoitteesta http://www.eusmecentre.org.cn/. Palvelusetelin laajempi käyttö tehostaisi julkisia palveluita Asiakkaan valinnan oikeus julkisissa palveluissa ja keinot sen edistämiseksi ovat olleet tiheään esillä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä koskevassa keskustelussa, selviää Pekka Lithin tuoreesta tutkimuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan asiakkaan valinnanmahdollisuutta tukevia malleja on käytössä, mutta ei vielä laajasti osana julkisten palveluiden järjestämistä. Asiakkaan oikeus valita tarpeeseensa sopiva palvelu ei vielä ole Suomessa arkipäivää. Tässä mielessä Suomi poikkeaa selvästi muista Pohjoismaista, joissa asiakkaan oikeus valita palvelun tuottaja on vahva ja korostunut periaate. Esimerkiksi Ruotsissa asiakkaan oikeus valita palveluntuottaja joko yksityinen tai julkinen perustuu lakiin (Lag om valfrihetssystem LOV 2008/962). Eräiden tutkimusten mukaan kansalaiset olisivat myös Suomessa halukkaita valitsemaan palveluntuottajia nykyistä laajemmin. Asiakkaan valinnan mahdollisuuksien ja oikeuden lisääminen olisikin luonteva seuraava askel julkisten palveluiden kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa palveluseteliä on toistaiseksi voittopuolisesti käytetty kysyntähuippujen ja palveluiden lisäkysynnän tyydyttämiseksi. Palveluseteli tarjoaa kuitenkin kunnan näkökulmasta uuden työkalun julkisten palveluiden innovatiiviseen kehittämiseen, sillä se luo mahdollisuuden tarjota tarkemmin kuntalaisten tarpeita vastaavaa palvelua. Samalla se lisää palvelun laatua kehittävää dynamiikkaa palveluntarjoajien välille. Myös yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusmallit voivat kehittyä palvelusetelin käyttöönoton avulla. Kohdennettuja maksuvälineitä on toistaiseksi kehitelty vuosien kuluessa toisistaan erillisinä kokonaisuuksina, eri lähtökohdista ja erilaisten sidosryhmien toiveiden mukaisesti. Hyvää tarkoittavasta kehitystyöstä on seurannut paljon säädöksiä ja byrokratiaa. Tutkimuksen mukaan aiempaa yhtenäisempi kohdennettujen maksuvälineiden järjestelmä mm. vähentäisi järjestelmien päällekkäisyyksiä, lisäisi järjestelmien vaikuttavuutta ja parantaisi järjestelmien läpinäkyvyyttä. Lisäksi yhtenäisemmällä järjestelmällä saataisiin kustannussäästöjä julkisissa menoissa, kun maksuvälineiden käyttöön liittyvästä päätöksenteosta ja valvonnasta vapautuisi voimavaroja muihin tehtäviin. Raportti Kohdennetut maksuvälineet ja asiakkaan valinta Suomen kansantaloudessa löytyy osoitteesta www.tem.fi/julkaisut

Uudistunut Yritys-Suomi-verkkopalvelu kokoaa yrityspalvelut yhteen osoitteeseen Yritys-Suomi-portaali on kokonaan uudistunut. Julkisten yrityspalveluorganisaatioiden palvelut löytyvät kattavasti osoitteesta www.yrityssuomi.fi. Portaali tarjoaa runsaasti tietoa yritystoiminnan eri tilanteisiin ja se on kanava jatkuvasti laajenevaan sähköiseen viranomaisasiointiin. Sisältöä on ryhmitelty paremmin yrityksen eri kehitysvaiheisiin sopivaksi ja helpommin löydettäväksi. Uudistuksen myötä tietoa etsivän on helpompi hahmottaa yrityspalveluiden kokonaisuus ja tunnistaa itselleen sopivat palvelut. Portaali kehittyy jatkossakin Vaikka portaaliuudistus on nyt valtakunnallisen sisällön osalta valmis, seuraavat kehitysaskeleet on jo suunniteltu. Seudullisille yrityspalveluorganisaatioille tarjotaan mahdollisuus tuoda omat tietonsa portaaliin. Tällöin asiakkaan ulottuvilla ovat juuri hänen paikkakunnallaan tarjolla olevat yrityspalvelut, toimintaohjeet sekä kontaktitiedot. Tulevaisuudessa yrityssuomi.fi on myös yritysten asiointiportaali. Valtiovarainministeriön sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmasta (SADe) rahoitettavat yrityksen perustajan ja työnantajan asiointipalvelut tullaan liittämään osaksi Yritys-Suomi-portaalia. Portaaliin muodostuu yrityksen sähköinen työpöytä, jossa voi hoitaa muun muassa ilmoitus-, lupa- ja hakemusasioita. Tavoitteena on, että kaikki yritysten keskeiset asiointipalvelut voi hoitaa sähköisesti vuoden 2013 loppuun mennessä. Lisäksi kansainvälistyville yrityksille rakennetaan oma palvelukokonaisuutensa. Käyttäjät mukana kehityksessä Portaali avattiin yleisölle tutustumisversiona entisen rinnalle jo maaliskuun alussa. Näin haluttiin antaa asiakkaille mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Sisällöstä, rakenteesta ja käyttökelpoisuudesta saatua palautetta hyödynnettiin portaalin viimeistelyssä. Osin keskeneräisen sivuston avaaminen ei ollut julkishallinnossa aivan tavanomainen ratkaisu. Se osoittautui kuitenkin onnistuneeksi, ja käyttäjien kokemusten keräämiseen ja huomioon ottamiseen tullaan myös jatkossa paneutumaan huolellisesti. Yritys-Suomi yhdistää keskeiset yrityspalveluita tarjoavat julkiset toimijat Yritys-Suomi-yhteistyössä ovat mukana kaikki keskeiset julkiset yrityspalveluorganisaatiot. Palvelua ohjaa ja koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö ja mukana ovat ELY-keskukset, Finnvera, Finpro, Keksintösäätiö, Patentti- ja rekisterihallitus, seudulliset Yritys-Suomi-palvelutoimijat, Suomen Teollisuussijoitus, Tekes, TE-toimistot, Tulli, Verohallinto sekä useat muut toimijat. TYVI - tietovirrat yritysten ja viranomaisten välillä TYVI -järjestelmä tarjoaa yrityksille yhdenmukaisen tavan ilmoittaa tietoja sähköisesti viranomaisille ja viranomaistehtäviä hoitaville tahoille. TYVI -järjestelmän tavoitteena on helpottaa tietojen ilmoittamista ja vähentää siihen kuluvaa työtä ja kustannuksia.tietojen ilmoittaminen sähköisesti on yrityksille pääosin maksutonta. Tietoa vastaanottava viranomainen maksaa TYVI-operaattorille saamistaan tiedoista.

Lue lisää TYVIstä www-sivuilta http://www.tieke.fi/tyvi/ ja ryhdy hyödyntämään palvelua. Tarjoatko TYVI-ohjelmistoja? Jos tarjoat myös TYVI-ohjelmistoja, niin tarkista, ovatko yrityksesi tiedot sivulla TYVIohjelmistoja http://www.tieke.fi/tyvi/tyvin_esittely/tyvi-ohjelmistoja/. Maksuton tietojen päivittäminen tai uuden toimittajan lisääminen sivulta http://www.tieke.fi/palaute/tyvi-palvelut/ löytyvällä lomakkeella. TYVI-asioista lisätietoja: Valtiovarainministeriö, Seppo Kurkinen puh. (09) 1603 3261, seppo.kurkinen@vm.fi Verohallinnon TYVI-sivut löytyvät osoitteesta www.vero.fi/tyvi Bruttokansantuote kasvoi 5,5 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote kasvoi 5,5 prosenttia työpäiväkorjattuna. Työpäiviä oli ensimmäisellä neljänneksellä yksi enemmän kuin vuotta aiemmin. Viennin volyymi väheni 4,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta kasvoi 15,9 prosenttia vuoden takaisesta. Vertailuun vaikuttavat viime vuoden maaliskuulle ajoittunut ahtausalan työselkkaus sekä lokakuun risteilyalustoimitus. Tuonti kasvoi 2,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 11,9 prosenttia vuoden takaisesta. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,3 prosenttia vuoden takaisesta. Investoinnit lisääntyivät 2,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 9,8 prosenttia vuoden takaisesta. Lähde: Kansantalouden tilinpito 2011, 1. neljännes. Tilastokeskus. Lakimies Kati Mattinen Helsingin seudun kauppakamari Tilapäisestä hoitovapaasta Tilapäisen hoitovapaan edellytykset Työntekijällä on oikeus saada työstään tilapäistä hoitovapaata lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi enintään neljä työpäivää kerrallaan, jos hänen alle 10-vuotias lapsensa tai muu hänen taloudessaan vakituisesti asuva lapsi sairastuu äkillisesti. Tilapäistä hoitovapaata voi siten saada esimerkiksi avio- tai avopuolison samassa taloudessa asuvan lapsen tai perheeseen sijoitetun lapsen hoitamiseksi. Lapsen omalla vanhemmalla on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen myös silloin, kun hän ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Tilapäistä hoitovapaata voi saada vain lapsen äkillisesti sairastuessa eli se ei koske tilanteita, joissa poissaolo on ollut ennalta tiedossa ja järjestettävissä. Jos lapselle on esimerkiksi varattu

etukäteen aika korvien putkitukseen tai hammastarkastukseen, vanhemman työstä poissaolossa ei ole kyse tilapäisestä hoitovapaasta, vaan poissaolosta ja sen järjestämisestä pitää sopia työnantajan kanssa erikseen etukäteen. Tilapäistä hoitovapaata voi saada lapsen sairauden aiheuttaman poikkeuksellisen hoidon järjestämiseksi, joten jos toinen vanhemmista on kotona eikä ole estynyt hoitamasta lasta esimerkiksi työnteon tai oman sairautensa vuoksi, työssä käyvä vanhempi ei voi saada tilapäistä hoitovapaata työstään. Siten vaikka vuorotyötä tekevä äiti olisi palannut väsyneenä yövuorosta, isä ei voi jäädä aamulla omasta työstään pois lasta hoitamaan. Poissaolo-oikeus on neljä työpäivää kutakin lapsen sairaustapausta kohden. Vanhemmat voivat sopia jakson jakamisesta haluamallaan tavalla joko vuoropäivinä tai että toinen vanhemmista hoitaa lasta aamupäivällä ja toinen iltapäivällä. Vanhemmat eivät voi kuitenkaan olla työstä pois yhtä aikaa eikä poissaolooikeus pitene neljästä työpäivästä, vaikka vanhemmat jakaisivat hoitopäivät. Työnantajalla on oikeus pyytää työntekijältä selvitys siitä, onko toinen lapsen vanhemmista ollut työnsä takia estynyt hoitamasta lasta tai onko tämä jo käyttänyt hoitopäiviä kyseistä sairaustapausta kohden. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on myös esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta. Työnantaja määrää ja ohjeistaa, millaisen selvityksen se vaatii työntekijältä eli vaaditaanko lääkärintodistus vai riittääkö muu työnantajan hyväksymä selvitys. Työnantajan on muistettava työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimus, josta saa poiketa vain perustellusta ja hyväksyttävästä syystä. Myös työehtosopimuksissa saattaa olla määräyksiä siitä, millainen selvitys työntekijältä vaaditaan. Palkanmaksuvelvollisuudesta Lain mukaan tilapäinen hoitovapaa on palkatonta, mutta työehtosopimuksissa on määräyksiä työnantajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Palkanmaksujakson pituus vaihtelee työehtosopimuksittain ja se voi olla sidottu kalenteri- tai työpäiviin. Esimerkiksi kaupan työehtosopimuksessa palkka maksetaan 1-3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä mutta tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen mukaan palkkaa maksetaan enintään neljän työpäivän poissaolon ajalta. Työehtosopimuksissa voi olla tarkempia määräyksiä myös siitä, mitkä syyt rinnastetaan työstä johtuvaan esteeseen hoitaa sairastunutta lasta. Oikeuskäytännöstä voidaan mainita tapaus TT 1992-144, jossa työntekijän puoliso oli ollut ulkomaanmatkalla, joka ei liittynyt hänen työhönsä. Lasta kotiin hoitamaan jääneellä työntekijällä ei ollut oikeutta ansionmenetyksen korvaukseen, koska puolison este hoitaa sairasta lasta ei johtunut ansiotyöstä. Sairaan lapsen hoitoetu Työntekijälle ei synny veronalaista etua työnantajan järjestämästä sairaan lapsen hoidosta ajalta, jona työntekijällä olisi oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen täysin palkkaeduin. Tilapäisenä pidetään tässäkin tilanteessa saman sairaustapauksen johdosta enintään neljän päivän pituista hoitojaksoa. Työnantajan järjestämä lastenhoito pidemmältä ajalta on työntekijälle veronalainen etu. Työnantaja ei voi velvoittaa työntekijää käyttämään työnantajan järjestämää lastenhoitoa, vaan työntekijä saa valita, jääkö hän itse hoitamaan sairastunutta lastaan. Sairaan lapsen hoitoedun ei tarvitse olla koko henkilökunnan käytettävissä, vaan työnantaja saa rajata edun vain esimerkiksi ns. avainhenkilöille. Ollakseen verovapaa lastenhoidon on oltava työnantajan järjestämä eli työnantaja tekee sopimuksen lastenhoitopalveluyrityksen kanssa ja maksaa työnantajalle, ei työntekijälle, osoitetun laskun.

Lakimies Hanna Skurnik-Järvinen Helsingin seudun kauppakamari Kenellä on työturvallisuusvastuu työpaikalla? Työnantajan ja tämän edustajana toimivan esimiehen työturvallisuusvastuusta säädetään työturvallisuuslaissa. Työturvallisuuslain tarkoituksena on ensimmäisen pykälänsä mukaan parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu työpaikoilla sille, joka johtaa ja valvoo työtä ja jolla on myös todelliset toimintavaltuudet puuttua tilanteisiin. Työturvallisuusvastuu kulkee linjaorganisaatiossa. Työnantajan ylin johto huolehtii siitä, että työpaikan työ-suojelutoiminnan resurssit ovat kunnossa ja että työsuojelua voidaan työpaikalla tarvittavissa määrin toteuttaa. Toimintojen esimiehet puolestaan huolehtivat alaistensa turvallisuudesta ja terveydestä, ja heidän velvollisuutenaan on puuttua turvallisuuden vaarantumiseen päivittäisessä työssä. Johdon ja esimiesten välissä toimii usein HR-organisaatio ja sen osana myös mahdollisesti työsuojeluorganisaatio, jonka tehtävänä on huolehtia tarvittavien ohjelmien ja suunnitelmien tekemisestä. Työsuojelutoimintaa suunnitellaan työsuojelun toimintaohjelmassa, jonka tarkoituksena on edistää turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä ylläpitää työntekijöiden työkykyä. Ohjelman laatiminen on työnantajan vastuulla, ja se tehdään yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Työnturvallisuuden varmistaminen perustuu aina työpaikkakohtaiselle riskien arvioinnille, jotka luonnollisesti vaihtelevat suuresti työpaikasta riippuen. Työturvallisuuden edellytetään olevan riittävän hyvällä tasolla, jottei työntekijöiden terveys ja turvallisuus työssä vaarannu. Työnantajan tulee tässä tarkoituksessa jatkuvasti tarkkailla työympäristöä, puuttua epäkohtiin ja mahdollisuuksien mukaan poistaa terveydellisen riskin aiheuttavat tekijät. Jos riskitekijöitä ei voi kokonaan poistaa, on niiltä suojauduttava sillä tavoin, etteivät ne vaaranna työntekijän terveyttä ja turvallisuutta. Työturvallisuudesta huolehtimisessa myös ulkopuolisilla toimijoilla ja heidän kannanotoillaan on suuri merkitys. Työpaikan olosuhteiden terveydellisen merkityksen arvioinnin tekevät työterveyden ammattihenkilöt, eli työterveyshuolto. Myös vakuutusyhtiöillä on omat riskikartoituksensa, joiden aineistoa voidaan hyödyntää työpaikan työsuojelua suunniteltaessa. Työsuojelun suunnittelu ja riskien kartoitus pitäisikin olla moniammatillista yhteistyötä, ja siinä pitäisi ottaa huomioon kaikista käytettävissä olevista lähteistä saatu informaatio. Seuraamukset työturvallisuuden rikkomisesta Työturvallisuuslaissa säädettyjen velvollisuuksien noudattamisen laiminlyönti on rangaistavaa. Työturvallisuusrikoksesta säädetään rikoslaissa ja työturvallisuusrikkomuksesta työturvallisuuslaissa. Koska sanktiot kohdistuvat vastuutahona olevaan henkilöön, on tärkeää, että vastuut on selkeästi määritelty. Vastuunmäärittely voidaan tehdä työsuojelun toimintaohjelmassa tai muulla tavalla työpaikalla. Työturvallisuusrikkomuksesta säädetään työturvallisuuslaissa ja siihen voi syyllistyä työantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö säännöksissä mainitut velvollisuutensa. Näitä ovat muun muassa työsuojelun toimintaohjelman laatimisvelvollisuuden tai käyttöönottotarkastuksen laiminlyönti. Rikkomisesta voidaan tuomita sakkorangaistus.

Rikoslaissa säänneltyyn työturvallisuusrikokseen syyllistyy työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö työturvallisuuslain mukaiset velvoitteensa. Vastuutahona osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä on toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai se, joka työnantajan sijasta valvoo työtä. Ylemmällä organisaatiotasolla on velvollisuus valvoa, että alempi taso toteuttaa velvollisuutensa. Olennaista vastuun kohdentumisessa on vastuutahon tehtävät ja toimivaltuudet. Työturvallisuusrikoksen voi muodostaa lähes mikä tahansa työturvallisuuslain säännöksen rikkominen. Yleensä rikosoikeudellinen vastuu on käytännössä edellyttänyt jonkin työtapaturman tapahtumista, mutta periaatteessa vastuu voi seurata jo pelkästä laiminlyönnistä. Rangaistuksena työturvallisuusrikoksesta voi seurata sakkoa tai enintään vuosi vankeutta sekä osakeyhtiölle tuomittava yhteisösakko. Osakeyhtiö voidaan tuomita yhteisösakkoon, jos sen vastuuhenkilö tai työsuhteinen henkilö on syyllistynyt työturvallisuusrikokseen tai sallinut sen tekemisen. Työturvallisuusrikoksen voi ylemmällä organisaatiotasolla muodostaa esimerkiksi se, että työsuojelun edellytyksistä huolehtiminen laiminlyödään. Työsuojelulle ei esimerkiksi ole taloudellisia edellytyksiä, eikä toimintaa järjestetä turvallisella tavalla. Työpaikalle voidaan esimerkiksi hankkia turvallisuusmääräysten vastaisia laitteita säästösyistä tai esimiesten pätevyys ja koulutus voi olla vajavaista. Esimies voi laiminlyödä työturvallisuusvastuunsa jättämällä huolehtimisvelvollisuutensa täyttämättä. Esimiehen vastuuseen kuuluu esimerkiksi valvoa henkilösuojainten käyttöä ja muita työturvallisuusmääräyksiä. Jos tätä valvontaa ei tehdä kunnolla, voi vastuu kohdistua esimieheen. Työntekijän vastuu työturvallisuudesta Myös työntekijällä on velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta työpaikalla. Työturvallisuudesta huolehtiminen mainitaan sekä työsopimuslaissa että työturvallisuuslaissa. Työturvallisuuden tahallinen rikkominen on myös mainittu esimerkkinä laillisesta purkuperusteesta työsopimuslain hallituksen esityksessä. Sekä työturvallisuuslaki että työsopimuslaki toteavat, että työntekijän on noudatettava työnantajan työturvallisuudesta antamia määräyksiä. Työntekijän on huolehdittava myös muiden työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä ja korjattava havaitsemansa epäkohdat tai raportoitava niistä esimiehille. Työntekijän velvollisuutena on lisäksi välttää häirintää ja epäasiallista kohtelua. Työntekijän työturvallisuusvastuuseen kuuluu velvollisuus käyttää hänelle osoitettuja turvallisuusja suojalaitteita. Työskentely ilman niitä ei ole turvallista, ja suojavälineiden käytöstä kieltäytyminen voidaan tulkita työstä kieltäytymisenä. Työntekijän oikeuksiin kuuluu vaarallisesta työstä kieltäytyminen. Käytännössä työstä kieltäytyminen tapahtuu kuitenkin työntekijän omalla vastuulla, ja vaarallisen työn välttäminen onkin käytännössä enemmän työnantajan vastuulla.

SVENSKSPRÅKIGA SIDOR Handelskamrarna har påbörjat en gemensam kampanj, vars mål är att generera fram idéer för att skapa 150 000 nya arbetsplatser i Finland. - Finland behöver 150 000 nya arbetsplatser till år 2020 för att bibehålla den nuvarande levnadsstandarden. Informationen baserar sig på McKinseys rapport. Staten skapar inte dessa arbetsplatser. Finlands framtid är beroende av företagen. - För att företagen skall kunna skapa nya arbetsplatser bör anställningsförfarandet förenklas. Handelskamrarna samlar företagens och alla intesserades idéer och försäkrar sig om att beslutsfattarna lyssnar. Idéerna presenteras i Kauppakamari Forum i november. -Arbetsplatsantalet som behövs i vår region är: Lojo +1050, Raseborg + 1050, Hangö + 300, Ingå och Karislojo tillsammans + 300. Sammanlagt alltså 2700 nya arbetsplatser! På kampanjens hemsida www.150000.fi bearbetas idéerna. Kampanjens centrala budskap är: "Du har en idé. Vi utvecklar den tillsammans. Vi samlar de bästa idéerna och åtgärdar de svåraste hindren". Berätta om din idé på www.150000.fi McKinsey "Työtä, tekijöitä, tuottavuutta"-rapporten: http://www.mckinsey.com/locations/helsinki/our_work/~/media/helsinki/mckinsey%20%20%20t yota%20tekijoita%20tuottavuutta%20%20%202020.ashx Västra Nylands handelskammare erbjuder gratis telefonrådgiving åt sina medlemmar i juridiska ärenden Nedanstående advokat- och juristbyråer har slutit ett avtal med handelskammaren om att ge telefonrådgivning i juridiska ärenden åt handelskammarens medlemmar. Asianajotoimisto Heikki Saksa Ky, 019-321715, 050-3511393 Lohja Asianajotoimisto Tuomanen & Kreander Oy, 019-321 612, Lohja Lakiasiaintoimisto Berndt Holmström, Karjaa, puh. 0440-471235 Lakiasiaintoimisto Björn-Erik Wickholm, 040-5056507, Hanko Lakiasiaintoimisto Henricson & Kietz, 019-246 2462, Tammisaari

Resa till Polen (påminnelse) Vill du utreda vilka konkreta möjligheter Polens marknad kan erbjuda ditt företag? Söker du tillförlitliga samarbetspartners från Polen? Behöver du hjälp med att hitta potentiella kundkontakter och ordna kundträffar? Västra Nylands handelskammare ordnar 23 25-10.2011 en kontaktresa till Polen. Åt de deltagande företagen, föreningarna och läroanstalterna ges en möjlighet till nyttiga kontakter i den egna branschen. Resemålet är Gdynia och Gdansk- regionen vid Polens nordkust. Vår kontaktperson i den regionala handelskammaren Krzysztof Gromadowski har erbjudit sig att arrangera möten enligt deltagarnas önskemål. Reseprogrammet slås fast inom de närmaste veckorna. Om ni är intresserade av att delta I en dylik resa ber vi er kontakta Torleif Söderlund tel. 0500 506 712. I den fastslagna andelen av programmet redan nu hör besök i regionens hamnar och logistikcentran. Handelskammarens öppethållningstid på sommaren Västra Nylands handelskammare är stängd 4.7-24.7 p.g.a sommarsemestrarna. I brådskande fall sing 0500 506 712. Ombudsmännen som legaliserar ursprungsintyg är på semester enligt följande: Kaarina Sihvonen, Novago Yrityskehitys Oy, 044-369 1865, 15.6-31.7 Martina Sundqvist, Nordea, 050-590 1896, 27.05-05.06 + 01.08-21.08 Henry Allén, Nordea, 019-2671 200, 20.06-16.07 Marita Varpalahti, Nordea, 0200 3000, 04.07-31.07 Nya medlemmar Handelskammarens nya medlemmar: Asianajotoimisto Heikki Saksa Ky, Lojo Nordwater Oy Ab, Lojo Nylands Jordmassehantering Ab, Svartå Vi önskar medlemmarna välkomna med!

Höstens kurser Työlainsäädäntöä työnjohtajille 29.9, Karis Bestående aktiva, bokföring och beskattning 20.10, Ekenäs Kunnande och motivation för bättre prestationer, Lars Losvik och Tua Herrgårds, 9.11, Fiskars Tili- ja veropäivä 15.11, Karis Arvonlisäveron laskenta tulkinnanvaraiset kysymykset, 23.11, Lojo Ennakkoperintä 2.12, Lojo Förskottsuppbörd 2.12, Ekenäs ÖVRIG INFORMATION Förnyade webbtjänsten FöretagsFinland samlar företagstjänsterna på en adress Portalen FöretagsFinland har helt förnyats. Ett heltäckande utbud av offentliga företagsserviceorganisationers tjänster finns på adressen www.foretagsfinland.fi. Portalen erbjuder rikligt med information för olika situationer i företagsverksamheten och den är en kanal för den ständigt växande elektroniska myndighetskommunikationen. Innehållet har grupperats så att det är bättre anpassat till företagets olika utvecklingsfaser och är lättare att hitta. Tack vare förnyelsen har de som söker information lättare att uppfatta företagstjänsterna som helhet och identifiera de tjänster som passar dem bäst. FöretagsFinland förenar de centrala offentliga aktörerna som erbjuder företagstjänster. I samarbetet deltar alla centrala offentliga företagsserviceorganisationer. Tjänsten styrs och samordnas av arbets- och näringsministeriet och medverkande är närings-, trafik- och miljöcentralerna, Finnvera, Finpro, Uppfinningsstiftelsen, Patent- och registerstyrelsen, de regionala aktörerna i FöretagsFinland-tjänsten, Finlands Industriinvestering, Tekes, arbets- och näringsbyråerna, Tullen, Skatteförvaltningen samt många andra aktörer. Ytterligare upplysningar: Industrirådet Sirpa Alitalo, arbets- och näringsministeriet, tfn 010 606 3680, konsultative tjänstemannen Jaana Lappi, arbets- och näringsministeriet, tfn 010 606 2658, specialsakkunnig Jarmo Kovero, Regionförvaltningens enhet för dataförvaltningstjänster, tfn 040 720 3931

Nytt webbverktyg hjälper sm-företag att hantera leveranskedjor ansvarsfullt Arbets- och näringsministeriet har publicerat ett avgiftsfritt webbaserat verktyg, CRSkompassen, som hjälper företagen att hantera leveranskedjor ansvarsfullt. Målgruppen är små och medelstora företag inom tillverkning, handel och service, vilkas leveranskedjor sträcker sig till länder där det föreligger risk för t.ex. brott mot mänskligheten, Ansvarsfull hantering av leveranskedjan innefattar ett samarbete med varuleverantörerna i syfte att säkerställa sakliga sociala förhållanden och en sund miljö. Detta är särskilt viktigt för företag vars affärspartner eller leverantörer inte respekterar nationell lagstiftning, internationellt erkända mänskliga rättigheter, arbetstagares rättigheter eller principer och standarder för miljövård och antikorruption. Verktyget utvecklades i Danmark år 2005. Hösten 2010 lanserades en uppdaterad version av verktyget, samt översattes det till finska, svenska, isländska och norska. I Finland ansvarar Arbets- och näringsministeriet för CSR-kompassen. Kompassen kan användas på finska på adressen http://csr-kompassi.fi/ och på svenska http://csr-kompassi.fi/sv/. TYVI - dataflöden mellan företag och myndigheter TYVI är en förkortning av den finska benämningen på dataflöden mellan företag och myndigheter (tietovirrat yritysten ja viranomaisten välillä). TYVI-systemet erbjuder företagen ett enhetligt sätt för att lämna uppgifter på elektronisk väg till myndigheter och instanser som sköter myndighetsuppgifter. Avsikten med TYVI-systemet är att underlätta företagens skyldighet att lämna uppgifter och därmed minska den arbetsmängd och de kostnader anmälningarna medför. Företagen kan i princip lämna uppgifterna på elektronisk väg helt gratis. Den myndighet som tar emot informationen betalar TYVI-operatören för uppgifterna som myndigheten erhållit. Läs mera om TYVI här. http://www.tieke.fi/tyvi/pa_svenska/ Ytterligare information om TYVI: Finansminsteriet, Seppo Kurkinen, tfn (09) 1603 3261, seppo.kurkinen@vm.fi Skatteförvaltningens TYVI-sidor finns på adressen www.vero.fi/tyvi EU-databas för marknadsetablering EU:s databas för marknadsetablering, Market Access Database (MADB) innehåller information om tredje länders bestämmelser för inträde på marknaden, t.ex. tullar och kraven på exportdokument. Det kostar ingenting att använda databasen, som är på engelska. Market Access Database riktar sig till företag som verkar inom EU och syftet är att göra det lättare att hitta information som anknyter till företagens export utanför EU.

Market Access databasen finns på adressen http://mkaccdb.eu.int/. Mera information om Market Access Database tjänsten fås också på utrikesministeriets enhet för marknadsetablering, tradebarrier@formin.fi eller (09) 1605 6528.