4.1. Yrityksen toiminta 6 4.2. Henkilöstön kuvaus 6 4.3. Keskeiset riskit, kuormitustekijät ja altisteet 7 5. SUUNNITELTU TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 8

Toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain Päivitetty 25.11.2013

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ORGANISAATION PERUSTIEDOT 3 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PERUSTIEDOT 4 3. TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS JA JÄRJESTÄMINEN 5 4. ORGANISAATION TYÖTERVEYSTARPEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS 6 4.1. Yrityksen toiminta 6 4.2. Henkilöstön kuvaus 6 4.3. Keskeiset riskit, kuormitustekijät ja altisteet 7 5. SUUNNITELTU TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 8 5.1. Työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit 8 5.2. Terveystarkastukset 8 5.2.1. Työhönsijoitustarkastukset 9 5.2.2. Lakisääteiset määräaikaistarkastukset 9 5.2.3. Suunnatut terveystarkastukset 9 5.3. Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus 9 5.4. Työkyvyn ylläpito ja edistäminen 10 5.5. Työyhteisötyö 10 5.6. Ensiapuvalmiuden ylläpito 10 5.7. Sairaanhoito 11 5.8. Muu toiminta 11 5.8.1. Rokotukset 11 5.8.2. Biologiset altistumiset 11 5.8.3. Erityistyölasit 12 6. TYÖKYVYN HALLINTA 12 6.1. Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä 12 6.2. Kuntoutukseen ohjaaminen 13 6.3. Sairauspoissaolojen seuranta 13 6.4. Päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta 14 6.5. Muita työhyvinvointiin liittyviä ohjeita 14 7. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ 15 7.1. Työsuojeluyhteistyön tarkoitus ja tavoitteet 15 7.2. Työsuojeluyhdyshenkilöt 15 7.3. Työsuojeluyhteistyön muotoja 15 7.4. Työtapaturmien torjunta 15 8. TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINNAN SEURANTA 16 8.1. Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta 16 8.2. Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta 16 9. TYÖTERVEYSHUOLLON PAINOPISTEALUEET 2014-2017 16

3 1. ORGANISAATION PERUSTIEDOT Organisaatio: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Konserniin kuuluvat myös tytäryhtiöt: HUS-Kiinteistöt Oy, Y-tunnus 0821653-5, Uudenmaan Sairaalapesula Oy, Y-tunnus 0811793-2 ja Hyksin kliiniset palvelut (HYKSin) Oy, Y-tunnus 2451485-8 00029 HUS puh. 4711 etunimi.sukunimi@hus.fi Y-tunnus: 1567535-0 Toimiala: 86101, Varsinaiset sairaalapalvelut Tilikausi: 01.01. 31.12. Tapaturmavakuutus: Eläkevakuutus: Keskinäinen vakuutusyhtiö LähiTapiola os. Revontulentie 7 02010 Tapiola puh. 09 4531 Keva os. Unioninkatu 43 PL 425 00101 Helsinki puh. 020 614 21 Työterveyshuollon yhteyshenkilö: Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja Johtaja / vastuuhenkilö: Aki Lindén, toimitusjohtaja

4 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PERUSTIEDOT Palvelun järjestäjä: HUS-Työterveys Työterveyshuollon johtaja: Leena Forss-Latvala Johtava työterveyslääkäri puh. 09 471 80811 Potilasasiamies: Potilasasiamiehenä toimii kunkin sairaanhoitoalueen potilasasiamies Organisaatiolle nimetty työterveyshuollon henkilöstö Hallinto: HUS-Työterveys Haartmaninkatu 1 D PL 446, 00029 HUS puh. 09 471 80810 johdon sihteeri fax: 09 471 80804 Johtava työterveyslääkäri: Leena Forss-Latvala puh. 09 471 80811 sähköposti: leena.forss-latvala@hus.fi Työterveyshuoltolain mukainen pätevyys: kyllä Johtava työterveyshoitaja: Anne Virolainen puh. 09 471 80812 sähköposti: anne.virolainen@hus.fi Työterveyshuoltolain mukainen pätevyys: kyllä Muut palvelun tuottajat Palvelujen antajat: Ostopalveluna voidaan HUS-Työterveydestä antaa maksusitoumus HUS-Työterveyden asiakkaille. Maksusitoumuksia käytetään esim. erikoislääkärikonsultaatioissa ja vaativissa työkykyarvioissa.

5 3. TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS JA JÄRJESTÄMINEN HUS järjestää työterveyshuollon omana toimintanaan. Työterveyshuoltopalveluita tuottaa HUS- Työterveys, joka toimii 1.1.2012 lähtien itsenäisenä tulosalueena. Työterveyshuoltotoimintaa toteutetaan Työterveyshuoltolain ja asetuksen, Hyvän työterveyshuoltokäytännön ja Kelan korvausohjeiden mukaisesti. Työterveyshuoltosopimuksena HUS:ssa on 2007 hallituksen hyväksymä: Toimintaohje työterveyshuollon järjestämisestä. Työterveyshuolto palvelee kaikkia yli 21 000 HUS:n työntekijää samojen periaatteiden mukaisesti kahdeksassa toimipisteessä eri puolilla HUS-piiriä. Työterveysasemat ovat HUS Helsingin työterveysasema (Meilahdessa), HUS Jorvin työterveysasema, HUS Peijaksen työterveysasema (Tikkurilassa), HUS Hyvinkään työterveysasema (toimipisteet Hyvinkäällä ja Kellokoskella), HUS Lohjan työterveysasema, HUS Porvoon työterveysasema ja HUS Länsi-Uudenmaan työterveysasema (Tammisaaressa). Yksilöasiakkaiden lisäksi työterveyshuollon organisaatioasiakkaita ovat kaikki HUS:n työyksiköt, joita on n. 1270. HUS:n sisäisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. tulosalueiden ja tulosyksiköiden johto ja esimiehet, työsuojeluhenkilöstö sekä henkilöstö- ja yhteistyötoimikunnat. Työterveyshuolto palvelee asiakkaitaan arkisin virka-aikaan. Helsingin työterveysasema on avoinna kaikkina arkipäivinä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ja palvelee tarvittaessa koko HUS-aluetta. Muut työterveysasemat voivat niukasta henkilöstömitoituksesta johtuen olla loma-aikaan lyhyitä jaksoja suljettuina. Työterveyshuoltoa toteuttavat moniammatillisissa työterveyshuoltotiimeissä: - 15 työterveyslääkäriä - 23 työterveyshoitajaa ja 1 sairaanhoitaja - 9.6 työfysioterapeuttia - 4 työterveyspsykologia - 9.7 työterveyssihteeriä Lisäksi työterveyshuollon yhteisinä henkilöstöresursseina toimivat: - johtava työterveyslääkäri - johtava työterveyshoitaja - suunnittelija - johdon sihteeri HUS-Työterveyden vuosibudjetti on noin 7 miljoonaa euroa. Kuluista reilu puolet käytetään lakisääteisen työterveyshuollon toteuttamiseen. Pieni osa työterveyshuoltokuluista on kela-korvaamattomia, kuten esimerkiksi sisäiset atk-kulut. Loppuosa työterveyshuoltokuluista käytetään sairaanhoitoon. HUS-Työterveydessä on käytössä sähköinen potilastietojärjestelmä Acute. Siihen kirjataan HUS- Työterveyden sekä yksilö- että organisaatioasiakkaiden käyntitiedot. Lisäksi työterveyshuollon asiakkaiden tietoja ja dokumentteja on HUS-Työterveyden paperiarkistoissa. Ulkoista yhteistyötä HUS-Työterveys tekee mm. muun terveydenhuollon, kuntoutuslaitosten, Kansaneläkelaitoksen, Kevan, tapaturmavakuutusyhtiön, työsuojeluviranomaisten (ESAVI), Työterveyslaitoksen, THL:n, Valviran sekä yliopistosairaaloiden ja tietojärjestelmätoimittajan kanssa.

6 4. ORGANISAATION TYÖTERVEYSTARPEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS 4.1. Yrityksen toiminta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on uusmaalaisten kuntien perustama, vuonna 2000 toimintansa aloittanut kuntayhtymä, jonka liikevaihto on yli miljardi euroa vuodessa. HUS alueen väestömäärä on noin 1,4 miljoonaa. HUS:n 22 sairaalassa sekä muissa toimipisteissä eri puolilla Uuttamaata työskentelee yli 21 000 ammattilaista, jotka hoitavat vuosittain puolta miljoonaa potilasta. Kuntayhtymää johdetaan yhtymähallinnon toimesta. Yhtymähallinnon alaisina taseyksiköinä toimivat Tietohallinto ja Apuvälinekeskus. Sairaanhoitotoiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri on jaettu sairaanhoitoalueisiin. Suurin näistä; Hyks alue muodostuu Hyks alueen sairaaloista, joita ovat Helsingin sairaalat, Jorvin sairaala Espoossa ja Peijaksen sairaala Vantaalla. Lisäksi HUS-sairaanhoitopiiriin kuuluvat Hyvinkään, Lohjan, Länsi- Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueet. Kuntayhtymään kuuluvat sairaanhoitoalueiden lisäksi liikelaitokset HUSLAB, HUS-Kuvantaminen, HUS-Desiko, HUS-Apteekki, HUS-Logistiikka, HUS-Servis ja Ravioli sekä tulosalueet HUS-Tilakeskus ja HUS-Työterveys. HUS konserniin kuuluvat myös tytäryhtiöt HUS Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja Hyksin Oy. Työtehtävien kirjo HUS:ssa on laaja ja erilaisia tehtävänimikkeitä on käytössä noin 350 kpl. Toimialasta johtuen henkilöstön koulutustaso on korkea. Työ HUS:ssa on merkityksellistä ja arvokasta potilaiden, heidän omaistensa ja koko yhteiskunnan kannalta. HUS on yksi Suomen suurimmista työnantajista. 4.2. Henkilöstön kuvaus Vuoden 2012 lopussa HUS konsernin työntekijämäärä oli 21 850. HUS on naisvaltainen työpaikka. Naisten osuus henkilökunnasta on noin 86 prosenttia. Johtotason tehtävissä naisten osuus on hiukan alle puolet. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 43,5 vuotta, mikä on matalampi kuin kunta-alalla keskimäärin. HUS:n henkilökunnan ikärakenne on tasapainoinen. Tämä näkyy mm. vanhuuseläke-ennusteissa, joiden mukaan eläkkeelle jäävien osuus HUS:ssa näyttäisi olevan pienempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Suurimpia ikäryhmiä ovat 46 50- ja 51 55-vuotiaat. Eläkeiän asteittainen kohoaminen lisää vanhimpien ikäryhmien osuutta henkilöstöstä. HUS:n henkilöstöstä vakinaisessa palvelusuhteessa on yli 78 %. Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevan henkilöstön osuus vaihtelee henkilöstöryhmittäin ja on suurinta lääkäreiden sekä alle 30- vuotiaiden työntekijöiden ryhmissä. Valtaosa henkilöstöstä, yli 85 %, työskentelee kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Henkilöstöstä hoitohenkilökuntaa on noin 56 %, lääkäreitä noin 13 %, erityistyöntekijöitä noin 5 % ja muuta henkilökuntaa noin 26 %. Henkilöstöryhmien suhteelliset osuudet ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. Miesten osuus vaihtelee henkilöstöryhmittäin. Suhteellisesti eniten miehiä työskentelee lääkäriryhmässä ja naisia hoitohenkilökunnassa.

7 4.3. Keskeiset riskit, kuormitustekijät ja altisteet Sairaalatyössä on monia kuormitustekijöitä, jotka asettavat haasteita työterveyshuoltotoiminnalle: - ammattitaidon ylläpitäminen ja parantaminen lääketieteen ja tietotekniikan kehittyessä nopeasti - vuorotyö - potilastyön vaatima jatkuva tarkkuus ja vastuullisuus - työn ergonomia - henkilökunnan ikääntyminen - ammattitaitoisen työvoiman puute ja henkilökunnan vaihtuvuus - ihmissuhdetyön aiheuttama psyykkinen kuormitus - organisatoriset, toiminnalliset tai tiloihin liittyvät muutokset Fysikaaliset Kemialliset Biologiset Yötyö Fyysiset / ergonomiset Psyykkiset / sosiaaliset Tapaturmavaara - melu - valaistus - röntgensäteily - kylmät ja kuumat esineet sekä tilat - syöpävaaralliset kemikaalit (ASA); solunsalpaajat ja muut lääkeaineet - herkistävät (allergiaa aiheuttavat) kemikaalit - sisäilman kemialliset epäpuhtaudet - anestesiakaasut - aldehydit - liuotinaineet - akrylaatit, metakrylaatit, isosyanaatit - tuberkuloosi - veriteitse tarttuvat taudit, esim. B- ja C-hepatiitti, HIV - muut tartuntataudit - sisäilman epäpuhtaudet ja homeet - yli 20 yövuoroa vuodessa - näyttöpäätetyöskentely - istumatyöpisteen mitoitus - käsin tehtävät nostot ja siirrot - yläraajan staattinen työ / toistotyö - laite- ja työväline-ergonomia - työn fyysinen kuormittavuus - ihmissuhdekuormitus, työilmapiiri - väkivallan uhka - kuormittavat työajat - kiire - yhteistoiminnan ja tiedonkulun ongelmat - esimiehen tuen puute - riittämätön perehdytys - liukastuminen, kompastuminen ja putoaminen - puristuminen esineiden väliin - viilto ja leikkautumisvaara, pistovaara

8 5. SUUNNITELTU TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 5.1. Työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan perusta. Sen avulla muodostetaan käsitys työpaikasta, sen vaaratekijöistä, riskeistä ja henkilöstön kuormittumisesta, tehdään johtopäätöksiä keskeisistä terveysvaaroista (altisteista) ja annetaan työympäristöön kohdistuvat korjausehdotukset sekä tehdään terveystarkastussuunnitelma. Työpaikkaselvityksen yhteydessä annetaan työpaikoille myös ohjausta ja neuvontaa työpaikan, työntekijöiden ja työyhteisön terveyteen liittyvissä asioissa. Työpaikkaselvitys on osa asiakasorganisaation systemaattista turvallisuustoimintaa. Työterveyshuollon roolina on erityisesti arvioida altisteiden ja kuormitustekijöiden terveydellistä merkitystä ja antaa siihen liittyviä suosituksia. Toiminta perustuu työnantajan, työntekijöiden, työsuojelun ja työterveyshuollon järjestelmälliseen yhteistyöhön. HUS:ssa tehdään työpaikkaselvityksiä seuraavasti: - Tulosaluetasoinen työpaikkaselvitys: Päivitetään vuosittain syksyisin. Sisältää yleisellä tasolla tiedot tulosalueen toiminnasta, henkilöstöstä ja mahdollisista muutoksista sekä tulosalueen altisteista ja kuormitustekijöistä ja työterveyshuollon suositukset näihin liittyen. Tulosaluetasoisen työpaikkaselvityksen perusteella suunnitellaan tulosalueen työpaikkakäynnit seuraavalle toimintavuodelle. - Perusselvitys: Tehdään työyksikköön tarvittaessa, esim. toiminnan alkaessa tai oleellisesti muututtua. Työpaikkakäynnillä sekä sen esi- ja jälkiselvityksillä selvitetään työpaikan kokonaistilanne. - Suunnattu selvitys tai erityisselvitys: Tehdään työyksikköön tarvittaessa, jos on työpaikalla on todettu tai siellä epäillään olevan altisteita tai kuormitustekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveysriskin tai sairastumisvaaran. Suunnatun tai erityisselvityksen tarve voi tulla esille esim. perusselvityksen yhteydessä tai työpaikan tai työterveyshuollon aloitteesta. Työpaikkakäynneillä voidaan selvittää esim. sisäympäristöongelmia tai työpaikan ergonomiaa tai jonkin tietyn altisteen käsittelyä ja suojautumista. Kaikista työpaikkaselvityksistä ja työpaikkakäynneistä laaditaan kirjallinen raportti, joka sisältää arvion työolosuhteissa havaittujen riskien, kuormitustekijöiden ja altisteiden terveydellisestä merkityksestä, toimenpide-ehdotuksia em. tekijöiden hallitsemiseksi sekä ohjeita terveysseurannasta. 5.2. Terveystarkastukset Terveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennaltaehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa ja ne perustuvat työpaikkaselvityksissä esille tulleisiin terveysriskeihin. Niiden tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Terveystarkastuksessa selvitetään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Työntekijälle annetaan tietoja, neuvoja ja ohjausta terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin sekä oman terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa ja parantamista varten. Lisäksi informoidaan työssä esiintyvistä tekijöistä, joilla voi olla vaikutusta lisääntymisterveyteen. Työnantajan edustajana esimiehen velvollisuus on ohjata työntekijät työhönsijoitustarkastuksiin sekä lakisääteisiin määräaikaistarkastuksiin lakien ja ohjeiden mukaisesti. Lakisääteisiä terveystarkastuksia tehdään työntekijöille työterveyshuoltolain, säteilylain, työturvallisuuslain ja tartuntatautilain perusteella. Terveystarkastuksen perusteella työntekijälle annetaan työhönsijoitustarkastuksesta ja lakisääteisistä määräaikaistarkastuksista kirjallinen sopivuuslausunto toimitettavaksi esimiehelle.

9 5.2.1. Työhönsijoitustarkastukset Työhönsijoitustarkastuksessa arvioidaan työntekijän terveydellinen sopivuus työhön huomioiden työn terveysvaikutukset. Työhönsijoitustarkastus tehdään HUS:ssa kaikille vakituiseen työhön tai yli 6 kuukautta kestävään palvelussuhteeseen tuleville työntekijöille. Mikäli työssä on erityinen sairastumisen vaara (=työ sisältää laissa määriteltyjä altisteita), työhönsijoitustarkastus on lain mukaan tehtävä altisteesta riippuen joko ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Erityisen sairastumisen vaaran takia tehtävä työhönsijoitustarkastus ajankohtineen koskee sekä vakituisia että sijaisena toimivia työntekijöitä. 5.2.2. Lakisääteiset määräaikaistarkastukset Työterveyshuoltolain perusteella tehtävässä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn terveystarkastuksessa arvioidaan työntekijän sopivuus työhön huomioiden työn terveysvaikutukset. Tavoitteena on, että työn sisältämät altisteet eivät vaaranna työntekijän terveyttä. Työnantajalla on velvollisuus ohjata altistuvat / altistuneet työntekijät määräaikaistarkastuksiin. Esimiehen on suunniteltava yhdessä alueensa työterveyshoitajan kanssa yksikkönsä työntekijöiden määräaikaistarkastusten ajankohdat. Jos työssä esiintyy altisteita, työntekijän on yhdessä esimiehensä kanssa tarkastettava suojautuminen, oikeat työskentelytavat ja mahdollinen laitteiden toiminta. Tarvittaessa työntekijälle on tehtävä terveystarkastus ja sopivuusarvio työterveyshuollossa. Vakavissa oireissa ja tapaturmaisissa altistumisissa on otettava viipymättä yhteys lääkäriin. 5.2.3. Suunnatut terveystarkastukset Suunnattujen terveystarkastusten tavoitteena on työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy huomioiden työn kuormitustekijät ja terveysvaikutukset. Terveystarkastuksessa informoidaan työssä esiintyvistä kuormitustekijöistä, oikeista työtavoista sekä muista haittojen torjuntaan tähtäävistä toimenpiteistä (esim. suojainten käyttö). Suunnattuja terveystarkastuksia tehdään: - Työyksiköittäin (esim. työpaikkakäynteihin liittyen) - Työntekijöille, joilla ei ole lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia heidän kokiessaan tarvetta terveydentilan arviointiin (alle 55-vuotiaat enintään 5 vuoden välein ja yli 55-vuotiaat enintään 3 vuoden välein). 5.3. Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus Työntekijöille annetaan tietoa työhön liittyvistä riskeistä, kuormitustekijöistä ja altisteista ja niihin liittyvistä terveydellisistä merkityksistä sekä ohjausta altisteilta suojautumisesta. Ohjausta annetaan sekä yksilöille että ryhmille. Terveystarkastusten yhteydessä kiinnitetään huomiota myös tarkastettavan omaan terveyden ja kunnon hoitoon sekä elintapoihin ja annetaan yksilöllistä ohjausta ja tukea todettujen haittojen korjaamiseen. Tietoja ja ohjausta annetaan yksilöasiakkaille, ryhmille ja työyhteisöille koskien mm. seuraavia aiheita: - työterveyshuollon palvelut - työssä esiintyvien altisteiden terveysvaikutukset, niiltä suojautuminen ja terveystarkastustarpeet - hyvä työergonomia

10 - fyysisen ja psyykkisen työkuormituksen ennaltaehkäisy - päihdeongelmien ennaltaehkäisy - terveelliset ravintotottumukset ja painonhallinta - terveelliset liikuntatottumukset - tupakoinnin lopettaminen HUS-organisaation eri tahoille annetaan tietoja ja ohjausta koskien myös mm. seuraavia aiheita: - terveyttä tukeva työaikasuunnittelu - työyhteisön toimivuus - sairauspoissaolot ja niiden hallinta - työkyvyn tukiohjelma ja päihdeohjelma 5.4. Työkyvyn ylläpito ja edistäminen Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla (tykytoiminnalla) tarkoitetaan yhteistyössä toteutettavaa työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista monimuotoista toimintaa, johon osallistuessaan työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä. Työkykyä ylläpitävä toiminta ei ole erillistä toimintaa, vaan se sisältyy työterveyshuoltolaissa määriteltyihin lakisääteiseen ennaltaehkäisevään toimintaan sekä sairaanhoitotoimintaan. Työkykyä ylläpitävää toimintaa toteutetaan työpaikalla ensisijaisesti työpaikan sisäisin toimenpitein ja sen suunnittelussa huomioidaan työpaikan olosuhteet ja tarpeet. Työterveyshenkilöstön rooli on toimia asiantuntijana tykytoiminnan suunnittelussa, opastaa toiminnan käynnistämisessä sekä kuntoutustarpeen selvittämisessä. Kehittämishankkeiden suunnitteluun työterveyshuolto voi osallistua työterveyshuoltolain tarkoittamana asiantuntijana, mutta kehittämishankkeiden toteutus on työpaikan toimintaa. 5.5. Työyhteisötyö Työyhteisön toimivuuden edistäminen tarkoittaa sellaisia toimenpiteitä, joissa työterveyshuolto yhdessä työpaikan vastuullisten toimijoiden kanssa pyrkii työterveyden näkökulmasta lisäämään työn hallinnan edellytyksiä ja vähentämään työn sujumisen esteitä työyhteisöissä ja tätä kautta parantamaan yksittäisten työntekijöiden toimintaedellytyksiä. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana psyykkisten tekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa sekä ennakoivassa että korjaavassa työyhteisötoiminnassa. Ensisijaisia toimijoita työyhteisötyössä ovat työterveyshuollon ammattihenkilöt: työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat. He käyttävät tarpeen mukaan työterveyshuollon asiantuntijoita, ensisijaisesti työterveyspsykologia, työyhteisön toimivuuden edistämiseksi. Työterveyshuolto voi antaa ennaltaehkäisevästi tietoja ristiriitojen ja konfliktien kehittymisestä ja niihin puuttumisesta työpaikoilla. Työterveyshuolto voi myös ohjata työyhteisöjä sellaisissa työyhteisön toimivuuteen liittyvissä tilanteissa (esim. muutostilanteet ja äkilliset traumaattiset tapahtumat), joilla voi olla merkitystä työntekijöiden terveydentilaan sekä työ- ja toimintakykyyn. 5.6. Ensiapuvalmiuden ylläpito Työpaikkaselvitysten sekä työpaikkakäyntien yhteydessä arvioidaan ensiapuvälineiden tarve ja saatavuus sekä henkilökunnan osaamistarpeet työntekijöihin kohdistuvissa ensiaputilanteissa.

11 Työyksiköt vastaavat ensiaputaitoisen henkilökunnan riittävyydestä ja koulutuksesta. (Työpaikan ensiapuvalmius; johtajaylilääkärin ohje 10/2009) 5.7. Sairaanhoito Työterveyshuoltolain ja Kelan korvausohjeiden mukaan Kela voi korvata työnantajalle vapaaehtoista sairaanhoitoa, kun lakisääteinen työterveyshuolto on ensin järjestetty määräysten mukaisesti. HUS-Työterveydessä annetaan työterveyshuoltopainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa laboratorio- ja kuvantamistutkimuksineen. Sairaanhoidossa painotetaan työperäisiä, työhön liittyviä tai työkykyyn pitkäaikaisesti vaikuttavia sairauksia. Resursseista johtuen HUS-Työterveys ei pysty vastaamaan HUS:laisten kaikkiin sairaanhoitotarpeisiin. Työterveyshuollossa ei pääsääntöisesti hoideta akuutteja sairauksia. Työkykyarvioiden yhteydessä tarvittavat erikoislääkärikonsultaatiot tapahtuvat ensisijaisesti normaalin lähetekäytännön mukaisesti sairaaloiden poliklinikoilla. Mikäli konsultaatiot eivät toteudu erikoissairaanhoidossa kohtuullisen nopeasti, työterveyslääkäri voi työkykyarvioon liittyen konsultoida tarvittaessa yksityistä erikoislääkäriä maksusitoumuksella (1-3 käyntiä). Työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa toteutettaessa pyritään aina arvioimaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä sekä tarvittaessa ohjaamaan pitkäaikaisissa tai toistuvissa työkykyongelmissa asiakas keskustelemaan työkykynsä tukemisesta esimiehensä kanssa. 5.8. Muu toiminta 5.8.1. Rokotukset Rokotusohjelmaan kuuluvat: - Tetanus-d-rokotus (jäykkäkouristus-kurkkumätä) kaikille, paitsi lastenosastoilla työskenteleville, joille dtap-rokotus (jäykkäkouristus-kurkkumätä-hinkuyskä). - B-hepatiittirokotus - työntekijöille, joilla veritapaturmariski (hoito-, toimenpide- ja tutkimusyksiköissä sekä huoltopalveluiden vastuualueilla toimivat työntekijät). - A-hepatiittirokotus - viemärivesiä käsittelevät työntekijät. - Vesirokkorokotus - kaikille, jotka eivät tiedä sairastaneensa vesirokkoa tai altistuneensa vesirokkotartunnalle. - MPR-rokotus (tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko) - kaikille, joilla ei ole suojaa ko.taudeille. - Kausi-influenssarokotus kaikille. - Muut rokotukset työntekijöille, joilla on työssään riski altistua biologisille tekijöille, esim. laboratoriotyöntekijät. 5.8.2. Biologiset altistumiset HUS:ssa tapahtuu vuosittain satoja biologisia altistumistilanteita; veritapaturmia, tuberkuloosille, tuhkarokolle ja muille biologisille tekijöille altistumisia. Biologisten altistumistilanteiden ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen liittyvät ohjeet tehdään työterveyshuollon, infektioyksikön ja työsuojelun yhteistyönä. Altistumistilanteiden alkututkimukset ja hoito tehdään joko työterveyshuollossa (virka-aikana) tai sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Altistunut työntekijä tekee biologisen altistumisen HUS-riskit ilmoituksen, jonka työterveyshuolto käsittelee. Työterveyshuolto järjestää myös altistuneen työntekijän ohjeiden mukaisen jatkoseurannan, johon työntekijä on velvollinen osallistumaan.

12 5.8.3. Erityistyölasit HUS:ssa on työtehtäviä, joissa työntekijä voi tarvita erityistyölasit. Erityistyölaseilla tarkoitetaan sellaisia silmälaseja, joita käytetään vain kyseisessä työssä, koska omat silmälasit eivät joko sovellu, anna riittävää silmäsuojaa tai kuluvat pinnaltaan. Tyypillisiä työtehtäviä, joissa erityistyölasit tulevat kysymykseen, ovat näyttöpäätetyöskentely sekä erilaiset hitsaus- ja hiontatyöt. Valtioneuvoston päätöksen (VNp:n) 1405/93 7 mukaan työnantaja hankkii ja korvaa näyttöpäätetyössä tarvittavat erityistyölasit. Esimies päättää täyttääkö työntekijän tehtävä erityistyölasikriteerit. Erityistyölasien tarpeen arvioi HUS-Työterveyden työfysioterapeutti tai työterveyshoitaja käyttäen apunaan optikkoa sekä tarvittaessa silmälääkäriä. 6. TYÖKYVYN HALLINTA 6.1. Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen malli on sovittu yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kesken ja se on käytössä. Työkykyongelmien käsittely on osa työkykyä ylläpitävää toiminta. Työterveyshuolto toteuttaa osaltaan yhteistä toimintamallia, jonka avulla työkykyä uhkaavat ongelmat havaitaan mahdollisimman varhain. Ne pyritään ratkaisemaan yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken. Työntekijöiden työkykyä tuetaan HUS:ssa Työkyvyn tuki -ohjelman mukaisesti. Ohjelmassa on kuvattu työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon tehtävät ja vastuut. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa kirjallisesti työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolon kestettyä 30 päivää. Ilmoittaminen tehdään puheeksiottokeskustelumuistion avulla. Tapauksissa, joissa sairauspäivärahan maksaminen ylittää 90 päivää, työterveyshuollon on tehtävä ennen 90 päivän täyttymistä lääkärinlausunto, jossa arvioidaan työntekijän jäljellä oleva työ- ja toimintakyky sekä työssä jatkamisen tai työhön paluun mahdollisuudet. Työntekijän on toimitettava em. lausunto Kelalle määräaikaan mennessä, jotta sairauspäivärahan maksaminen voi jatkua. Työterveyshuollon vastuut (toteutetaan yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa) - Työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta. - Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaissa tarkoitetun 90 päivän lausunnon antaminen. - Työterveyshuollon työkykyarvio sopivuuslausuntoineen. Työterveyshuollon työkykyarvioon voidaan tarvittaessa sisällyttää ulkopuolisen tahon tekemä täydentävä työkykyarvio työnantajan maksusitoumuksella. - Työpaikan tuntemukseen perustuva työkuormituksen selvittäminen. - Toimenpide-ehdotusten tekeminen työn sopeuttamiseksi vastaamaan työntekijän terveydellisiä edellytyksiä. - Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen. - Kuntoutustarpeen selvittäminen ja kuntoutusta koskeva neuvonta. - Ohjaaminen lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. - Ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisy.

13 Työnantajan vastuut Työnantajalla on velvollisuus seurata työntekijöiden sairauspoissaolojen kertymistä, sekä yhteistyössä työntekijän ja työterveyshuollon edustajien kanssa selvittää, arvioida ja seurata työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä työssä jatkamisen tai työhön paluun mahdollisuuksia. HUS:lla on työnantajana velvollisuus etsiä vaihtoehtoja osatyökykyisen työntekijän työllistämiseksi niissä ammateissa ja tehtävissä, joita HUS:ssa on tarjolla. Esimies selvittää yhteistyössä tulosalueen henkilöstöpäällikön kanssa mahdollisuudet sijoittaa henkilö sellaisiin tehtäviin, joihin hän koulutuksensa, kokemuksensa ja työkykynsä pohjalta soveltuu, ja työnantaja voi määrätä henkilön siirtymään tällaiseen uuteen työhön kuulemismenettelyä noudattaen (Työsopimuslaki 55/2001). Esimies ja työntekijä itse ovat keskeisessä roolissa työntekijän työkyvyn edistäjinä. Esimiehellä tarkoitetaan lähintä työnantajan edustajaa, joka työntekijän työtä ohjaa ja valvoo. Esimies on ensisijaisesti vastuussa alaisensa työkyvyn tuen käynnistämisestä ja toteuttamisesta. Työntekijän on keskusteltava ensiksi lähimmän esimiehensä kanssa, jos on vaikeuksia suoriutua työstä. 6.2. Kuntoutukseen ohjaaminen Kuntoutustoimenpiteiden tavoitteena on työntekijän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen koko työuran aikana. Aloite kuntoutukseen voi tulla työntekijältä itseltään, työterveyshuollosta, työnantajalta ja/tai omalta lääkäriltä. Kuntoutuksesta voi keskustella myös kehityskeskustelussa. Eri kuntoutusvaihtoehdot muodostavat työuran aikana kuntoutuspolun, joka etenee työntekijän tarpeen mukaan. Työterveyshuollon asiantuntijat auttavat oikean kuntoutusvaihtoehdon valinnassa. Työterveyshuolto järjestää tarvittaessa ennaltaehkäisevää tai varhaista kuntoutusta mm. liikuntaneuvontalähetteen avulla. Siinä asiakas saa tavoitteellista ja seurantaa sisältävää elintapaohjausta. HUS on päättänyt toistaiseksi olla järjestämättä kuntoremonttikursseja, mutta monet kuntoutuslaitokset tms. tahot järjestävät ennaltaehkäiseviä kuntoutuskursseja. Ammatillinen Aslak-kuntoutus on Kelan kustantamaa harkinnanvaraista varhaiskuntoutusta, joka toteutetaan ryhmämuotoisena avo- tai laitoskuntoutuksena. Tavoitteena on estää todettujen sairauksien pahenemista ja edistää työ- ja toimintakykyä. Työterveyshuolto esivalitsee kuntoutujat, lopullisen valintapäätöksen tekee Kela. Aslak-kuntoutuksessa on olennaista työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja Kelan välinen yhteistyö, joka tukee kuntoutujan yksilöllistä kuntoutumisprosessia. Vuosittain HUS:n työntekijöille järjestetään useita eri ammattiryhmille suunnattuja Aslak-kursseja. HUS:n työntekijät voivat hakeutua myös valtakunnallisille Aslak-kursseille. Ammatillinen TYK-kuntoutus on Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa kuntoutusta tilanteissa, joissa työkyky on sairauksien takia uhattuna. Tavoitteena on torjua taudin eteneminen, komplikaatioiden ilmeneminen tai sairauksista aiheutuvien haittojen paheneminen. Muihin kuntoutusmuotoihin asiakkaat ohjataan yksilöllisten tarpeiden mukaan. 6.3. Sairauspoissaolojen seuranta Sairauspoissaolojen seurantamalli on käytössä. Sairauspoissaolojen seuraaminen on ensisijaisesti esimiesten vastuulla. Esimiehet seuraavat sairauspoissaoloja sekä yksilö- että työyksikkötasolla. Seurantajärjestelminä toimivat HUSPLUS sekä

14 HUS-ToTal. Työterveyshuollon vastuulla on asiantuntija-avun tarjoaminen sekä työnantajalle että työntekijöille työkyvyttömyyden uhan vähentämiseksi ja työkyvyn palauttamiseksi. Työterveyshuolto tuottaa vuosittain tulosaluekohtaisen diagnoosipohjaisen raportin sairauspoissaoloista. Työterveyshuolto jaetaan lakisääteiseen toimintaan ja sairaanhoitoon. Sairauksia hoidettaessa täytetään myös lakisääteisen työterveyshuollon velvollisuuksia, kuten tietojen anto ja ohjaus tai kuntoutustarpeen arviointi. Toisaalta lakisääteinen terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi ja edistäminen edellyttävät tietoa henkilöstön sairastavuudesta. Tärkeimmät lakisääteisen työterveyshuollon sairauslähtöiset tehtävät liittyvät: - Osatyökykyisten työntekijöiden tukemiseen - Päihteiden käyttäjien hoitoonohjaukseen - Tapaturmien ja ammattitautien seurantaan - Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin sekä kuntoutukseen ohjaamiseen HUS:n sairauspoissaolokäytäntö on kuvattu voimassa olevassa pysyväisohjeessa. Käytännössä kaikki sairauspoissaolot, paitsi oma ilmoitukset, kirjataan työterveyshuollon tietojärjestelmään. Esimies voi myöntää sairauspoissaolon omalla ilmoituksella enintään kolmen ensimmäisen työkyvyttömyyspäivän ajaksi. Neljännestä ja viidennestä päivästä on esitettävä lääkärin, työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus. Kuudennesta päivästä eteenpäin on aina esitettävä lääkärintodistus. 6.4. Päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta Päihdehaittojen ehkäisyn ja varhaisen tuen toimintatavat ovat käytössä. Päihdeongelmiin puuttumisessa ja hoitamisessa noudatetaan voimassa olevaa HUS:n Päihdeohjelmaa. Siinä on kuvattu päihdeprosessin kulku sekä kunkin toimijan tehtävät ja vastuut. Päihdeasioissa perusperiaatteet ovat ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Päihdeohjelman mukaisesti työntekijä itse sekä esimies ovat päävastuussa päihdeongelmiin puuttumisesta. Päihdeongelmien ennaltaehkäisy on osa työterveyshuollon toimintaa. Terveystarkastusten ja sairaanhoitokäyntien yhteydessä työterveyshuollon ammattihenkilöillä ja asiantuntijoilla on mahdollisuus edistää terveellisiä elämäntapoja ja päihteettömyyttä. Käytännössä tätä toteutetaan kartoittamalla päihteiden käyttö mm. audit-kyselyllä sekä puuttumalla ongelmakäyttöön työterveyshuollon keinoin. Päihdeprosessissa olevien tai päihdehoitoon ohjattujen osalta työterveyshuolto toimii hoidon koordinoijana seuraten hoidon toteutumista. Varsinainen päihdehoito toteutetaan päihdehoitoyksiköissä. 6.5. Muita työhyvinvointiin liittyviä ohjeita HUS:ssa ovat käytössä mm: - Työhyvinvointiohjelma - Työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma - Sähköinen työhyvinvointisivusto - Toimintaohje työpaikkahäirinnän ja ristiriitatilanteiden varalle - Työpaikkaväkivallan ehkäisy ja kohtaaminen toimintamalli - Työnohjaus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä pysyväisohje - Opas yhteistoiminnan toteuttamiseksi HUS-kuntayhtymässä

15 7. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ 7.1. Työsuojeluyhteistyön tarkoitus ja tavoitteet Työsuojeluyhteistyön tarkoituksena on taata työpaikoille ja yksittäisille työntekijöille turvallisuutta ja terveellisyyttä edistävät työpaikat. Konkreettisesti yhteistyössä selvitetään mm. työpaikkojen työolojen kehittämistarpeet, työssä tarvittavan tekniikan, työn organisoinnin, sosiaalisten suhteiden sekä työympäristön vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Työterveyshuollon roolina on osallistua asiantuntijana työntekijöiden työolojen kehittämistarpeiden ja työympäristötekijöiden vaikutusten arviointeihin (riskien arvioinnit). Riskien arvioinneissa työterveyshuolto toimii lainmukaisena asiantuntijana. Työpaikan tunnistettua riskinsä työterveyshuollon tehtävänä on arvioida niiden terveydellinen merkitys. Työsuojeluyhteistyössä voidaan käyttää apuna työterveyshuollon laatimaa työpaikkaselvitystä ja siinä esille tuotuja kehittämisehdotuksia. 7.2. Työsuojeluyhdyshenkilöt työhyvinvointipäällikkö, työsuojelupäällikkö koordinoiva työsuojeluvaltuutettu Blomqvist Cenita cenita.blomqvist@hus.fi Leppänen Helena helena.leppanen@hus.fi HUS:n tulosalueilla toimivat työsuojelujaostot tai -ryhmät. Kullekin tulosalueelle on nimetty työsuojelupäällikkö ja vaaleilla valittu työsuojeluvaltuutettu. 7.3. Työsuojeluyhteistyön muotoja - Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työhyvinvointiohjelmaa. - Työterveyshuolto osallistuu työhyvinvointiohjelman laatimiseen. - Työsuojelujaos antaa lausunnon työnantajan työterveyshuollon Kela-korvaushakemuksen liitteeksi. - Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikuntien kokouksiin. - Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutarkastuksiin työpaikoilla. 7.4. Työtapaturmien torjunta Työtapaturmien torjunnan tavoitteena on kehittää työturvallisuutta, turvallisia työtapoja ja työpaikkojen yleistä turvallisuuskulttuuria. Työsuojelu seuraa työtapaturmatilastoja ja työterveyshuolto saa seurantatiedot. Tapaturmien seurannan avulla on mahdollista arvioida tapaturmien torjuntatarvetta ja kohdentaa sitä oikein. Työtapaturmien torjuntatyössä työterveyshuolto: - Tekee yhteistyötä linjaorganisaation ja työsuojelun kanssa. - Toimii asiantuntijana ja aloitteentekijänä työturvallisuutta kehitettäessä. - Tukee työterveyshuollon keinoin työtapaturmissa vammautuneiden työkykyä.

16 8. TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINNAN SEURANTA 8.1. Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Työterveyshuolto arvioi ja seuraa toimintansa laatua ja vaikuttavuutta seuraamalla: - Työntekijöiden altistumista ja kuormittumista - Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä - Työperäisiä ja työhön liittyviä sairauksia - Työtapaturmia ja ammattitauteja - Työntekijöiden sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä - Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista - Toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä - Työterveyshuollon omia toimintatapoja ja työterveyshuoltotoiminnan laatua - Itsearviointi; Työterveyshuollon Laatuavain vuosittain - Asiakastyytyväisyyttä - Asiakastyytyväisyyskysely vuosittain - Asiakaspalautteiden tilastointi ja seuranta jatkuva seuranta, tilastointi vuosittain Lisäksi yksikössä toteutetaan toimintaprosessien jatkuvaa kehittämistä, jotta organisaation ja asiakkaiden saama hyöty lisääntyisi ja palveluiden laadun vaihtelu vähenisi. Työterveyshuollon henkilöstöresursseja pyritään käyttämään tuottavasti, tehokkaasti ja vaikuttavasti huomioiden työterveyshenkilöstön asiantuntemus ja työhyvinvointi. 8.2. Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta - Työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan/-valtuutetun kanssa - Työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä vuosittain - Tarkistettaessa toimintasuunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle - Nelivuotiskauden alkaessa työpaikan ja työterveyshuollon yhteisneuvotteluissa - Nelivuotiskauden aikana vuosittain 9. TYÖTERVEYSHUOLLON PAINOPISTEALUEET 2014-2017 Päätavoitteena on kehittää toimintaa siten, että tuotetaan mahdollisimman suuri lisäarvo työterveyshuollon asiakastahoille (HUS:n työntekijät, työpaikat ja koko organisaatio). - Työterveyspalveluiden tasapuolisen saatavuuden kehittäminen. - Työkyvyn tuki -ohjelman päivitykseen osallistuminen. - Työkykytapausten hoidon tuloksellisuuden seuranta ja kehittäminen. - Työterveyshuollon ydinprosessien sisällön ja ohjeistusten päivitys. - Asiakasviestinnän ja -raportoinnin kehittäminen. - Kanta-arkistoon liittymisen valmistelu ja toteutus. - Biologisten altistumisten hoitoprosessin kehittäminen. - Työterveyshenkilöstön rekrytoinnin tehostaminen. - Työterveyshenkilöstön perehdytyksen ja sisäisen viestinnän kehittäminen.