KAIKKIEN YHTEISET TEOKSET Suomenmaa (Jussi Chydenius), joht. Timo Lehtovaara Vain elämää (Goodman), joht. Tero Haikala On suuri sun rantas autius (sov. Hyökki), joht. Tapani Tirilä Kalliolle, kukkulalle (Kaj Chydenius) Toteutetaan liidaavien laulajien johdolla. Suomen laulu (Pacius), joht. Kari Turunen Päätempo = noin 78, con moto = noin 100, più lento e espressivo on jokseenkin alun tempo. Alun pisteellinen rytmi kirjaimellisesti (ei trioli); pyritään tekemään selkeät erot liikkuvien, rytmikkäämpien jaksojen ja levollisten legatojaksojen välille. Fermaatti ensimmäisen jakson lopussa sanalla on, koho on jo uudessa tempossa. Lopun diminuendo niin kuin kirjoitettu. Maamme-laulu (Pacius), joht. Tero Haikala Elämän sain soimaan (Raninen), joht. Timo Lehtovaara Suomenmaa (Jussi Chydenius), joht. Timo Lehtovaara Suomi soi! (Laulu- ja soittojuhlien tilausteos), joht. Pasi Hyökki -nuorisokuoro: Katsokaa nyt me tulemme (Moilanen) -sekakuoro: Vaan kautta aikojen (Komulainen) -naiskuoro: Soi! Soi! Soi! (Sariola) -mieskuoro: Soita metsä kanteletta (Holma) -viihdekuoro: Kaikista maailman maista (Laaksonen) -puhallinorkesteri: orkesteriosuudet (Elo) Finlandia (Sibelius), joht. Matti Hyökki Ei erillisiä ohjeita
SEKAKUOROT Drömmarna (Sibelius), joht. Hanna Remes Tuuti lasta Tuonelahan (Kuula), joht. Rita Varonen Aamusumussa (Sibelius), joht. Kristian Heberg Johdetaan kahteen, tempona puolinuotti noin 52. Tekstissä kaksi korjausta (mennään kriittisen edition mukaan): tahti 3: KUU on valtaa vailla ja tahti 6: KAUAS näytä. Tahdissa 12 poco rit., muuten fraseerataan tekstin pilkkujen mukaan. Ei sidota sanoja liikaa toisiinsa ja sanojen ekat tavut painokkaita, niin että tekstistä saa isollakin kuorolla hyvin selvää. Molemmat fermaatit noin tuplamittaisia, varokaa ennakoivia s-kirjaimia! Tahdeissa 16 ja 18 kevyt painotus/tenuto ykkösellä. Lähtö (Rautavaara), joht. Hanna Remes * Runo alotteleikse (Mäntyjärvi), joht. Kari Turunen Jaakko on itse luonnehtinut teosta sanoilla: Mateli Kuivalainen meets Guillaume de Machaut eli tässä lyövät kättä vanhasuomalainen runonlaulu ja keskiaikainen musiikki. Ote voi siis olla aavistuksen 'raaka' = suora ääni ja erittäin rytminen ote. Teoksen kaikki kaikessa on rytmi. Tiedän kokemuksesta, että säveltäjän tavoitetempo on aika ärhäkkä ja suurkuoroesityksessä jättäytynemme sovinnolla sen alle. Tavoitteeksi voisi ottaa pisteellinen neljäsosa = 104. Rytmit, niin neljäsosa-kahdeksasosa-, kuin erityisesti kahdeksasosa-neljäsosa -kuvio, kannattaa laulaa erotellen (keskiajan musiikki taas mielessä). Harjoitelkaa ensin hitaasti ja vähitellen siitä nopeuttaen. Erityisesti kannattaa vahdata sitä, ettei mikään stemma eikä mikään jakso kiirehdi - metronomi on tähän oiva apu. Keskiaika-esikuvaa voi myös painottaa kadensseissa. Esimerkiksi tahdissa 32 voi nojata vahvasti ha-joo-vat -tavuun, hellittämättä kuitenkaan viimeisestä nuotista paljoa (joka on juuri niin pitkä kuin nuotti antaa ymmärtää:). Kadensseissa on myös nopeita hemioleja (esim. tahdissa 47). Ajatelkaa ne trioleina yli kahden iskun (tai vielä paremmin, kahdeksasosapulssin kautta) - lyön näissä ihan normaalisti pisteellisiä neljäsosia. Tahtien 68 ja 74 vaikean näköiset triolikuviot ovat näiden variantteja. Harjoitelkaa ne ensin vain pääsävelinä (sopraanon b-b-b), jolloin ne hahmottuvat samoina kuin esim. tahti 47 tai teoksen loppu, ja lisätkää vasta sitten nopean triolin äänet (sopraanon a:t). Altto erottelee näissä rytminsä vaikka laulaakin samaa säveltä. Olkaa erittäin tarkkoina heti alusta b- ja h-sävelten vaihtelun kanssa. Tämä on teos, jonka parissa pitää malttaa yli alkuahdistuksen. Hitaasti ja rauhallisesti harjoitteleminen auttaa tässä. Teoksesta saa itse asiassa erinomaisen ja näyttävän esityskappaleen kuoron käyttöön. Mäntyjärven muiden teosten tapaan se soi erinomaisesti, joten tämän parissa työ kannattaa varmasti.
MIESKUOROT Venematka (Sibelius), joht. Paavo Hyökki Ei erillisiä ohjeita Kevätsointuja (Hannikainen), joht. Guido Ausmaa Perinteinen kevätlaulu, 3 säkeistöä, iloinen, reipas, keväinen ote. Noudatetaan nuotin dynaamisia ohjeita. Koska lauletaan kolme säkeistöä, otetaan 2. säkeistö aavistuksen verran rauhallisemmin, hieman hitaammin ja keskitytään tekstiin. 1. ja 3. säkeistö sama tempo, kevyesti yhteen fraseerattuna. Teksti tärkeässä roolissa! Hän kulkevi kuin yli kukkien (Hurskainen), joht. Saara Aittakumpu Tempo on n. neljäsosa = 84. Dynamiikat nuotin mukaan. Tallenne (Pienet Sievät): https://www.youtube.com/watch?v=fah5x1s1o1s Suomenmaa (Pesola), joht. Tommi Niskala * Humoreski (Sibelius), joht. Matti Hyökki KORJAUS s. 94: t. 69-70 T1:n ja B2:n kaarituksien tulee olla keskenään samanlaiset: t. 69: T1, kaari sävelten f1-fis1 välille, yläpuolelle teksti "en," t. 69-70: T1, kaari pois sävelten fis1-g1 väliltä t. 70: T1, kaari sävelten g1-a1 välille, yläpuolelle teksti "en," HARJOITUS/ESITYSOHJEITA: TEMPO Tahtiosoitus 6/4 lyödään á 2, niin että pisteellinen puolinuotti 66-76 BALANSSI Tarina kulkee stemmojen neljäsosanuoteissa niiden teksti kuuluviin! Stemmojen puoli- ja kokonuotit säestävät niillä älä peitä tarinaa! 2. BASSO a) Jumppaa gis-osumatarkkuutta tahdeissa 9, 21, 57, 74, 95 b) Alempi B2 voi jättää laulamatta tahdit 69-74 ("en, en vaihtais, en möisi") ja tulla mukaan vasta tahdissa 74 pienen oktaavin gis-säveleeseen sanalla "en" Tallenne (Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Matti Hyökki): https://open.spotify.com/track/3ggg1ak2fgwlwadxszp8jr Nuijamiesten marssi (Kuula), joht. Paavo Hyökki Ei erillisiä ohjeita
NAISKUOROT Tuule, tuuli, leppeämmin (Sibelius), joht. Leila Heikkonen Tempo MM puolinuotti 52. Nuottikuvassa hengityspaikat jo merkittyinä, samoin esitysohje yksinkertaisesti. Laulua elämä soi (Makaroff), joht. Rita Varonen * Ikävä omia maita (Kähärä), joht. Marjukka Riihimäki Nuotin esitysohjeiden mukaan. Kuorojen toivotaan jakavan laulajat tasaisesti eri stemmoihin. Kesäyö (Karjalainen), joht. Kaija Viitasalo Hiekanjyvä (Turkka), joht. Anneli Julén Tahdit 1-5: kevyt h a:n eteen, jolloin alku olisi kevyempi ja heleämpi. 1. ja 3. rivi aika legatomaisesti, 2. ja 4. rivi selvä synkooppi (h-sävel voi alkaa uudella ha-äänteellä). Samoin tahdissa 49-52. Tekstin laulajat: sanojen alku alukkeella, varsinkin kun sana on vokaalialkuinen, joten syntyisi polyrytminen vaikutelma. Hai-jaa-sanassa mennään i-vokaalille. Laulu on pääosin 5-ääninen, 6. äänen laulajat voi poimia 1.-4. äänestä (tahdit 29-36 ja 50-58). Tahdissa 59 6. äänen laulajat voisivat laulaa 2. äänen kanssa, niin teksti tulisi paremmin esille.
LAPSI- JA NUORISOKUOROT Kansakoululaisten marssi (Sibelius), joht. Kirsi Kaunismäki-Suhonen Hengitykset fraasin jälkeen. Tutustukaa tekstiin ja sen merkitykseen huolella. Laulu on ylistyslaulu Suomen lapsille ja nuorille. Sen välittymistä laulusta kannattaa harjoitella ja siihen panostaa. Pitää laulaa "polleasti" ja pystypäin, hymy huulilla tulevaisuutta innolla odottaen! Esitystempo M=132, lasken yhden tyhjän tahdin tempon malliksi ennen kuin laulu alkaa. Reilu mezzoforte on hyvä yleisdynamiikka tähän marssiin. Säkeistöjen 2 ja 4 loppuun ei oteta hidastusta nuotin esitysohjeesta huolimatta. Piano, crescendo ja forte toteutetaan näissäkin säkeistöissä. Laulun päättyessä säkeistössä 6 otetaan loppuun hyvä hidastus, sitkeä crescendo ja upea forte fortissimo. Kohdassa "Väinön" kannel soi (fff) otetaan ilmakitaran soittoasento ja "soitetaan" sitä asenteella samalla kun forte fortissimo raikuu. Laulun loputtua jähmetytään kitara-asentoon, kunnes johtaja "sulaa" itse normiasentoon. Lisätietoja: Kirsi Kaunismäki-Suhonen, kikasuh@gmail.com tai puh. 040 9600 430. Arvon mekin ansaitsemme (sov. Nebelung), joht. Pekka Nebelung Kesä (Simola), joht. Sanna Salminen Ei kaipaa erityisiä ohjeita, haasteena on ennenkaikkea saada reipas ja riemukas kesäfiilis pintaan! Karhunpeijaispolska (Holma), joht. Tapani Tirilä * Graniitti (Sidoroff), joht. Susanna Alajuuma-Kettunen TULKINTA "Hakataan, hakataan" halutaan enemmän ja enemmän, rikastuminen, omistaminen, mikään ei riitä -ajatus Tekstistä voidaan löytää yhtymäkohtia tähän päivään esimerkiksi ajatuksella "Mistä meidän vuoret on rakennettu?" "Mistä tiedän, kuka on kasvattanut näitä banaaneja, joita syön?" "Kuka nämä farkut on ommellut?" "Mitä omasta kuluttamisesta seuraa?" Ilmastonmuutos, kolmas maailma jne. "Pojat pienet varokaa " on kuitenkin vielä omatunto, joka pistää meidät ainakin pohtimaan näitä Tämä tulkinta-ajatukseni on rakentunut Mikon ajatusten pohjalta. Tulkinta-ajatus voi olla toki muukin. MUSIIKKI Harjoituskirjaimia ei laulussa ole, mutta laulua kannattaa harjoitella osissa: A (tahdit 1-12), B (13-20), C (21-33) ja D (34-55) - dynamiikkavaihtelut huomioon koko laulun ajan (erityisen tärkeä on alku, ts. tahdit 1-12) - temponvaihtelut huomioon (tahdit 21 ja 34) - tekstin selkeys koko laulun ajan; laulun kaikki tahdit alkavat konsonantilla, paitsi viimeinen tahti - huomio alkuosan (tahdit 1-12) puhtauteen -> väliäänten liikkeet ovat ratkaisevat, toisaalta myös 2. alttojen pysyminen pienessä a:ssa, vaikka muilla äänillä liikettä
Annikan laulupolska (Fuhrmann), joht. Annika Fuhrmann Reippaalla otteella ja äänellä. Lisää jäntevyyttä voi hakea konsonanttien kautta sekä ajattelemalla polskan poljentaa (painotus ykköselle ja kolmoselle). Tahdeissa 14-22 annetaan tilaa 2. ja 3. stemman melodioille. Jos tuntuu, että stemmoja ei ehdi opetella tai stemmat ovat vielä haastavat, koko kuoro voi myös osallistua laulamalla pelkkää melodiaa.
VIIHDEKUOROT * Isänmaan toivot (Alatalo-Rinne, sov. Sannelvuo), joht. Kati Sannelvuo Alku lähtee liikkeelle pehmeän kehtolaulunomaisesti. Koko kappaleen ajan jännite ja intensiteetti tarinasta ja kerronnasta säilyy. Kappale loppuu rauhaan. Melodia ja tarinankerronta vaihtelee eri ääniryhmillä. Ääniryhmän on tärkeää muistaa ottaa paikkansa melodiaosuuksissa ja tuoda tarina selkeästi esiin. Sovitustekstuuri itsessään tukee dynamiikan vaihteluita. Harjoituskohta F lähtee liikkeelle piano-nyanssissa ja kuiskauksenomaisesti, mutta intensiivisesti, josta sitten tahdissa 60 lähtee voimistumaan. Tahdista 75 eteenpäin kuorolla iso crescendo ja kolmas säkeistö lähteekin siitä sitten mieskuoron mahtifortella liikkeelle naisten säestäessä. Harjoituskohta I on voimakas ja voimmakkain kohta on tahdit 102-104 (Vaikka maasi sä kiroat ja vihan ulos hakkaat) kunnes diminuendo ja toteaminen tahteihin 105-106 (Siellä on koti, lapsuus ja rakkaat). Loppu rauhoittuu jälleen pehmeän kehtolaulumaiseksi. Fermaattia edeltää aina ritardando (tahdista 32 jäänyt painatuksessa pois) Minä suojelen sinua kaikelta (Koskinen), joht. Timo Lehtovaara Tykkään susta niin että halkeen (Tapio, sov. Nebelung), joht. Pekka Nebelung