Verotuksen muutoksia 2017 Perhevapaat ja työsuhde Veroilmoitukset ja muutoksenhaku uudistuvat vuoden alussa Lakineuvoja vastaa: Ammattiliiton jäsenmaksujen tilittäminen Poimintoja vuoden 2017 talousarviosta 5 2016
MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ? Nuoret yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Yrittäjä on tottunut pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus tukea ja verkostoja tarvitsee. Nuori yrittäjä tai yrittäjäksi aikova opiskelija liity osoitteessa yrittajat.fi/liity
Sisällys 4 Infotiski 3 Innovaatiosetelien haku avautuu 3.10. Yritysverotuksen muutoksia selvitetään Työsuojeluviranomaisen neuvontaan jo yli 15 000 soittoa Kolumni: Hankintojen keskittäminen riski Yrittäjän ABC! 6 Market opportunities kokoaa markkinamahdollisuuksia maailmalta 7 Lakineuvoja vastaa: Perhevapaat ja työsuhde 8 Lakineuvoja vastaa: ammattiliittojen jäsenmaksut 10 Veroilmoitukset ja muutoksenhaku uudistuvat vuoden alussa 12 Sähköiset vuosi-ilmoitukset jo viiden työntekijän yrityksille 14 Hallitus sopi vuoden 2017 talousarviosta 18 AKA puolueetonta ja asiantuntevaa apua kiinteistöjen arvonmääritykseen YrittäjäINFO 5/2016 Kustantaja Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa ISSN 1239-4637 (print) ISSN 2342-172X (online) TOIMITUS Suomen Yrittäjät Anna Lantee, viestintäsuunnittelija p. 09 2292 2855 anna.lantee@yrittajat.fi Maarit Kattilakoski, senior ad p. 09 2292 2933 maarit.kattilakoski@yrittajat.fi KANNEN KUVA Pixhill TÄSSÄ NUMEROSSA KIRJOITTaVAT Julia Ahlfors, lakineuvoja Arttu Joensuu, lakineuvoja Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja Laura Kurki, veroasiantuntija Raisa Harju, Keskuskauppakamari Ilmestyminen 2016 1........... 15.1. Lue Yrittäjäinfo netissä yrittajat.fi/yrittajainfo Kirjaudu jäsennumerolla! 2........... 11.3. 3........... 13.5. 4........... 12.8. 5........... 7.10. 6........... 2.12 Yrittäjäinfo 5/2016
I N F O T I S K I Innovaatiosetelien haku avautuu 3.10. Osana hallituksen keväistä yrittäjyyspakettia Tekes kokeilee 5 000 euroa + alv arvoista innovaatioseteliä. Asiakkaat voivat hakea innovaatioseteliä 3.10. alkaen. Setelin kohderyhmänä ovat erityisesti pk-yritykset, jotka hyödyntävät ensimmäisen kerran innovaatiopalveluja. Innovaatioseteliä voi käyttää innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalveluiden hankintaan. Palveluntuottajina voivat toimia esimerkiksi innovaatiopalveluja tarjoavat yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot. Setelin avulla yritys voi hankkia ulkopuolista osaamista ja asiantuntemusta ideaansa tai ongelmaansa liittyen ja tehdä nopeita kokeiluja, demoja ja protoja tai hankkia asiakaspalautetta mm. käyttökokemuksista. Yritys voi myös testata tuote- tai palvelukonseptin kysyntää ja soveltuvuutta tavoiteltuun asiakaskuntaan, sekä kehittää tuotestrategiaansa. Innovaatioseteli on de minimis -ehtoista rahoitusta, joten sitä ei voida myöntää yrityksille, joiden toimialana on maatalouden alkutuotanto, kalastus tai vesiviljely. Lisätietoja: www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli Kirjailijoiden tekemä työ tarjoaa tietysti elämyksiä lukijoille, mutta myös työtä isolle joukolle yrityksiä ja yrittäjiä: luova prosessi työllistää kustantamoita, kirjapainoja, jakelijoita, kääntäjiä ja kirjakauppoja. Toisinaan kirja poikii hommia myös esimerkiksi tv- tai elokuvatuotantojen ammattilaisille. Yritysverotuksen muutoksia selvitetään Valtiovarainministeriö on asettanut yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän tarkastelemaan yritysverotuksen tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Työryhmän toimikausi päättyy 31.1.2017. Hallitus tarkastelee yritysverotusta keväällä 2017 puoliväliriihen yhteydessä. Työryhmä esittää asiantuntijanäkemyksen myös investointien edistämiseksi tarkoitetun varauksen käyttöönotosta yritysverotuksessa. Lisäksi työryhmä käsittelee hallitusohjelmassa mainitut osinkoverotuksesta tehtävät erillisselvitykset, jotka koskevat First North -kauppapaikalle listautuvien yhtiöiden osinkoverotusta ja pienten osinkotulojen verovapautta. Työryhmä tarkastelee myös yritysten aineellisen ja aineettoman pääoman investointien verokohtelua sekä osaamisen verokohtelua. Siltä osin kuin käsiteltävät asiat kytkeytyvät osinkoverotukseen tai muuhun henkilöverotukseen, myös näiden veromuotojen tarkastelu kuuluu työryhmän toimeksiantoon. Työsuojeluviranomaisen neuvontaan jo yli 15 000 soittoa Työsuojeluviranomaisen valtakunnallinen puhelinneuvonta on elokuun loppuun mennessä palvellut jo yli 15 000:ta soittajaa. Alueelliset työsuojeluviranomaiset käynnistivät valtakunnallisen puhelinneuvonnan viime helmikuussa. Palvelusta saa ohjeita ja apua työsuhteen ehtoihin, työturvallisuuteen sekä työssä esiintyvään häirintään ja syrjintään liittyen. Neuvonnan kautta voi tehdä myös valvontapyyntöjä. Valtaosa soittajista on työntekijöitä, mutta myös työnantajilta on tullut paljon yhteydenottoja. Työsuhdeasioissa korostuu työsuojeluviranomaisen ohjaava rooli. Esimerkiksi työsuhteen päättämisen laillisuuden arviointi tai palkkasaatavariitojen ratkaiseminen ovat yksityisoikeudellisia riita-asioita, joihin työsuojeluviranomainen ei voi puuttua. Valtaosassa tapauksista asiantuntijatarkastajat ovat ohjeistaneet asiakasta siinä, miten asiaa tulisi käsitellä työpaikalla. Tarvittaessa yhteydenotot ovat johtaneet myös viranomaisen valvontatoimenpiteisiin. Lisätietoja: Työsuojeluviranomaisen puhelinneuvonta p. 0295 016 620, arkisin kello 8 16.15. www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/asiointi/ puhelinneuvonta Saara-Sofia Sirén, yrittäjätaustainen kokoomuksen kansanedustaja LUE LISÄÄ BLOGEJA OSOITTEESSA YRITTÄJÄT.FI 4 Yrittäjäinfo 5/2016
K O L U M N I Hankintojen keskittäminen riski Sote- ja maakuntauudistus on pian 100-vuotiaan Suomen näkökulmasta valtava reformi. Se on lähes kaikille yrittäjille mahdollisuus, erityisesti jos valinnanvapaus toteutetaan linjausten mukaisesti. Suomen Yrittäjät on jo pitkään ajanut järjestäjän ja tuottajan erottamista ja suomalaisille aitoa valinnanvapautta. Kokonaisuudessa on paljon yksityiskohtia, jotka jäävät vähemmälle huomiolle. Yhtenä on neljän palvelukeskuksen perustaminen. Näistä erityisesti valtakunnallisen yhteishankintayksikön perustaminen erilaisiin tukipalveluihin tarkoittaisi väistämättä hankintojen absoluuttisen koon kasvua. Vaikka maakuntalain pykälässä ei suoraan esitetä hankintojen pakollista keskittämistä valtakunnalliselle toimijalle, näen isoja riskejä. Hankintojen keskittäminen suoraan kuntatasolta ohi maakuntatason voi tuoda mukanaan todella arvaamattoman kehityksen. Kyseessä on megaluokan kysymys megaluokan reformin sisällä. Hankintayksiköiden suurentuminen on jo johtanut suuriin hankintoihin. Jo soten järjestämisvastuun siirto kunnilta maakunnille kasvattanee hankintojen kokoa. Osaamisen lisääminen kyllä, keskittäminen ei Hankintaosaamista tarvitaan enemmän, keskittämistä ehdottomasti ei. Uudistuksessa hankintaosaamisen hankkiminen helpottuu ja hankintaosaajia saadaan lisää. Keskittämisajatuksien kannattajien näkökulmasta maailma näyttää varmasti aika silppuiselta ja volyymihyödyt kiinnostavilta. Markkinoiden toimivuuden, alueellisen elinvoiman, itsehallinnon ja pk-yritysten toimintaympäristön näkökulma on pakko ottaa pohdinnoissa huomioon. Hankintatoimi on merkittävä osa kunnallista itsehallintoa ja itsemääräämisoikeutta myös tulevissa maakunnissa. Ei sitä kannata ulkoistaa kasvottomalle suurtoimijalle Helsingissä. Uudistuksessa pitäisi ohjata paremminkin siihen suuntaan, että maakunnat ymmärtävät oman päätöksentekonsa merkityksen hankinta-asioissa ja haluavat itse suunnitella ja toteuttaa hankinnat, jotta alueella voi toimia elinvoimaisia yrityksiä. Niiden yrittäjien ja työntekijöiden veroilla voidaan tuottaa tarvittavat palvelut. Mielestäni valtakunnallisia yhteishankintoja voidaan toteuttaa ainoastaan silloin, kun alueellisia toimittajia ei ole. Muuten maakuntien itsehallintokin on entistä ohuempaa. Valtakunnallisen yhteishankintayksikön perustaminen tarkoittaisi hankintojen kasvua. Anssi Kujala Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Maakuntalain mukaan on tarkoitus perustaa neljä valtakunnallista palvelukeskusta: yhteishankintojen palvelukeskus toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus. A B C Muista Yrittäjän ABC! Suomen Yrittäjien verkkosivuilla on päivitetyt ohjeet tienvarsimainoksista. www.yrittajat.fi/ yrittajan-abc! Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p. 09 2292 2855, anna.lantee@yrittajat.fi Yrittäjäinfo 5/2016
PIXHILL Market opportunities kokoaa markkinamahdollisuuksia maailmalta Team Finland on koonnut Market opportunities -palveluun markkinaoivalluksia kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille. Palvelussa on tarjolla suomalaisen pk-yrityksen liiketoiminnalle olennaista, markkinakohtaista tietoa niin konkreettisista kysyntätarpeista kuin pidemmän aikavälin markkinoiden muutosilmiöistä. Pääasiassa palvelun sisältö tuotetaan ja jalostetaan Finpron, Tekesin ja ulkoasiainministeriön yhteistyönä. Aiemmin hajallaan ollut tieto on nyt esitelty yhdessä osoitteessa. Palvelun käyttäminen on maksutonta. Verkkopalveluun kootun sisällön merkitys ja relevanssi perustuvat Team Finland -organisaatioiden kansainvälisiin verkostoihin ja niiden markkinatuntemukseen, asiantuntija- ja asiakashaastatteluihin sekä asiantuntijaselvityksiin. Yli tuhat yritystä on hyödyntänyt markkinaoivalluksia Myyntiliidejä ja liiketoimintamahdollisuuksia on tuotettu Market opportunities -palveluun vuoden 2016 alkupuoliskolla lähes 200. Yli 800 yritystä on hyötynyt niistä ja esimerkiksi tehnyt myyntitarjouksen asiakkaalle kohdemarkkinoilla tai tavannut kansainvälisiä asiakkaita matchmaking-tapahtumassa. Tulevia kasvumarkkinoita tunnustelevilla Future Watch -selvityksillä on ollut tuhansia lukukertoja, ja tapahtumiin on osallistunut vuosittain satoja yrityksiä. Lisäksi palvelussa on julkaistu kuluvan vuoden aikana noin sata edustustoraporttia sekä 36 maakohtaista artikkelia. Market opportunities -palvelun kehittämisessä on ollut Team Finland -organisaatioiden lisäksi mukana suomalaisia yrityksiä. Lisätietoja: www.marketopportunities.fi team.finland.fi. 6 Yrittäjäinfo 5/2016
Suomen Yrittäjät, Julia Ahlfors, lakineuvoja, p. 09 229 221, julia.ahlfors@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa Kysymys Meillä on työntekijä, joka on ollut äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaalla nyt neljä vuotta. Hän on ilmoittanut halustaan palata töihin. Työntekijän poissaolon aikana olemme laajentaneet toimintaamme ja muuttaneet myös toimintakonseptia. Millainen on velvollisuutemme tarjota hänelle töitä, jos meillä periaatteessa ei ole tarjota sitä työtä, jota hän on aikanaan tehnyt? Vastaus Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus palata aikaisempaan työhönsä perhevapaan jälkeen. Työsuhteen ehtojen on säilyttävä samanlaisina, lukuun ottamatta työsuhteisiin yleisesti tulleita muutoksia, kuten työehtosopimusten mukaisia palkankorotuksia. Työtehtävien järjestely mahdollista Työnantajalla on kuitenkin oikeus järjestellä tehtäviä uudelleen myös perhevapaan aikana, jos uudelleenjärjestelyt ovat todellisia eikä niiden tarkoituksena ole kiertää työntekijän työhönpaluuoikeutta. Jos aikaisempaan työhön palaaminen ei ole mahdollista, tulee työntekijälle tarjota aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä. Jos tällaista työtä ei ole, on työntekijälle tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä. Työntekijän irtisanominen Työntekijä voidaan irtisanoa, jos työnantajalla ei ole tarjota sellaista muuta työtä, jota työntekijä voisi työkokemuksensa ja koulutuksensa perusteella tehdä. Tällaisessa tilanteessa työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen siten, että irtisanomisaika alkaa kulua työntekijän perhevapaan päättymisestä lukien. Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsuhteen päättymään perhevapaan aikana taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Irtisanominen henkilöstä johtuvien syiden vuoksi on normaalisti mahdollista myös perhevapaan aikana. Oikeus perhevapaaseen Työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä perhevapaan jälkeen. Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi se aika työstä, jolta tämä saa äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi. Ilmoitetun perhevapaan voi keskeyttää tai sen ajankohtaa muuttaa ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta, jos muutokselle on perusteltu syy, kuten lapsen hoitojärjestelyjen muuttuminen merkittävästi. Työntekijä saa aikaistaa äitiys- ja isyysvapaan ajankohtaa, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Vaikka perhevapaalla olevalla on oikeus erilaisiin Kelan korvauksiin, ei työnantajalla työsopimuslain perusteella ole palkanmaksuvelvollisuutta perhevapaiden ajalta. Työehtosopimuksissa on kuitenkin saatettu sopia palkanmaksusta esimerkiksi äitiysvapaan aikana. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana vuosilomaa kertyy enintään 156 arkipäivän eli noin kuuden kuukauden ajalta. Hoitovapaa ei kerrytä vuosilomaa. Jos työnantaja maksaa perhevapaan ajalta palkkaa, lomapalkkaa tai lomakorvausta, voi työnantaja hakea näistä korvausta Kelasta. Yrittäjäinfo 5/2016 7
Suomen Yrittäjät, Arttu Joensuu, lakineuvoja, p. 09 229 221,arttu.joensuu@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa Kysymys Noudatamme yleissitovaa työehtosopimusta. Tuleeko meidän periä työntekijöiltä ammattiliittojen jäsenmaksut ja tilittää ne ammattiliitolle? Vastaus Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työnantajan on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja työehtosopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon. Siten myös järjestäytymättömien työnantajien on noudatettava niitä määräyksiä, joista asianomaisella alalla edustavassa yleissitovassa työehtosopimuksessa on sovittu. Velvollisuudet yleissitovuuden perusteella Yleissitovuuden perusteella työnantaja on velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen rinnastettavaa työtä. Näillä määräyksillä tarkoitetaan ehtoja työsopimuksissa (palkkaus, työaika, vuosiloma jne.) sekä työpaikan työoloja koskevia määräyksiä esimerkiksi peseytymis- ja pukeutumistiloista. Sen sijaan yleissitovuuden perusteella työehtosopimusta noudattava työnantaja ei ole velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen toteuttamista koskevia määräyksiä. Tällaisten määräysten katsotaan palvelevan työehtosopimuksen solmineiden liittojen intressejä. Maksujen tilittäminen Työehtosopimuksissa on saatettu sopia siitä, että työnantaja pidättää työntekijän palkasta ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne tämän jälkeen ammattiliitolle. Esimerkiksi Kaupan alan työehtosopimuksessa määrätään, että Työntekijän pyynnöstä työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne liiton pankkitilille. Perinnässä noudatetaan voimassa olevaa keskusjärjestösopimusta. Ammattiyhdistysten jäsenmaksujen perintäjärjestelmä perustuu alun perin keskusjärjestöjen 13.1.1969 allekirjoittamaan sopimukseen. Ammattiyhdistyksen jäsenmaksun tilitystä ei voida pitää työehtosopimuksen määräyksenä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää työtä. Tilitysvelvollisuus voidaan ennemminkin rinnastaa työehtosopimusta toteuttavaan määräykseen. Intressi kyseisen määräyksen antamiselle on nimittäin ammattiyhdistyksellä. Työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella noudattavan työnantajan ei tarvitse tilittää ammattiyhdistyksen jäsenmaksuja. Sen sijaan työnantajaliittoon kuuluvaa järjestäytynyttä työnantajaa määräys velvoittaa työehtosopimuksen normaalisitovuuden perusteella. Jos työnantaja ja työntekijä ovat keskinäisesti esimerkiksi työsopimuksessa sopineet jäsenmaksujen tilittämisestä, tulee työnantajan tilittää maksut sopimuksenmukaisesti. Lisätietoja: Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu, p. 09 229 221, arkisin klo 9 16 Työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella noudattavan työnantajan ei tarvitse tilittää ammattiyhdistyksen jäsenmaksuja. 8 Yrittäjäinfo 5/2016
Yrittäjän veroseminaari 16. 18.11. Viking Linen m/s Mariella, Helsinki Tukholma Helsinki Raimo Sailas Mikael Pentikäinen Risto Walden Sari Wulff Tomi Viitala Kirsti Auranen Harri Vento Timo Räbinä Inspiroivaa asiantuntemusta täsmätietoa rentoa meininkiä tuulahdus Tukholmaa! Keskiviikko 16.11. 11.15 Ilmoittautuminen, Viking Linen terminaali, Katajanokka 11.40 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 12.00 Seminaarin avaus Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät 12.30 Verotus ja sen vaikutus talouteen Ministeri Raimo Sailas 13.00 Veromenettelyn ja muutoksenhaun uudistukset 2017 alusta Veroyliasiamies Timo Räbinä, Verohallinto 14.15 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen 15.15 Verolainsäädännön muutokset 2017 Ennakkoperintä 2017 Vuosi- ja kausiveroilmoitukset Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto 16.30 Tauko, kahvia tarjolla 16.45 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Varatuomari, partner Kirsti Auranen, EY Oy 17.45 Kysymysklinikka 19.15 Tauko 21.00 À la carte -illallinen Soveltuu KLT-ylläpitokoulutukseksi. Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy. Seminaarin hinnat Jäsenhinta (normaalihinta /hlö), alv 0 % 532 (692) 2 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä 572 (732) 1 hengen B-luokan sisähytissä 594 (754) 1 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä 554 (714) 2 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä parivuode 614 (774) 1 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä parivuode 598 (758) 2 hengen luksushytissä 678 (838) 1 hengen luksushytissä Kysy avec-hintaa! Hintaan sisältyy: seminaari luentoaineistoineen, majoitus valitussa hyttiluokassa ja ohjelman ruokailut ruokajuomineen. Tutustuminen Kuninkaanlinnan huoneisiin 22 /hlö (ilmoittautuminen etukäteen). Torstai 17.11. 7.00 Meriaamiainen 10.00 Saapuminen Tukholmaan 10.30 Tutustuminen Kuninkaanlinnan huoneisiin 12.45 Kahvi ja välipala 13.15 Yritysverotuksen muutokset 2016 ja näkymät vuodelle 2017 Vero-oikeuden apulaisprof., kauppatiet. tri Tomi Viitala, Aalto-yliopisto 14.25 Yrittäjän vastuu veroveloista, korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien oikeuskäytäntöä verorikkomus- ja veropetosjutuissa Oikeustiet. tri Harri Vento, Asianajotoimisto Harri Vento Oy 15.20 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 15.45 Kirjanpitolain soveltaminen käytäntöön Veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy 17.00 Kysymysklinikka 18.15 Tauko 19.30 Buffetillallinen Perjantai 18.11. 7.00 Erikoisaamiainen 10.10 Saapuminen Helsinkiin Huom. kaikki ajat ovat paikallisia Ilmoittaudu viimeistään 1.11. www.yrittajat.fi/yvs tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2923/Härkönen Muista mainita: syntymävuosi, hyttivalinta, ruokarajoitteet ja osallistutko tutustumiskäynnille. Peruutukset: Myöhemmin kuin 10 vrk mutta viimeistään 7 vrk ennen lähtöä tehty peruutus: 50 % veloitetaan. Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan. Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. 09 229 221 koulutus@yrittajat.fi yrittajat.fi/koulutus
Veroilmoitukset ja muutoksenhaku uudistuvat vuoden alussa Verotusmenettelyn uudistukset koskevat erityisesti oma-aloitteisia veroja eli arvonlisäveroa ja työnantajasuorituksia. Muutokset koskevat kaikkia, jotka ilmoittavat oma-aloitteisia veroja sekä antavat työnantajan vuosi-ilmoituksia. Uudistuksella sääntelyä on yksinkertaistettu ja joustavoitettu, mikä parantaa verotuksen ennakoitavuutta ja vähentää yrityksille aiheutuvia hallinnollista taakkaa. Yrityksiä helpottaa esimerkiksi mahdollisuus korjata vähäinen virhe ilman seuraamuksia sekä pidennettyjen verokausien soveltamisalan laajentaminen. Uudistuksen myötä myös käsite kausiveroilmoitus jää pois käytöstä, sillä jatkossa kausiveroilmoituksen sijaan verokaudelta annetaan veroilmoitus, esimerkiksi veroilmoitus arvonlisäverosta. Sähköinen ilmoittamisvelvollisuus laajenee Paperilomakkeilla annetut ilmoitukset hyväksytään jatkossa vain erityisistä syistä, joiden vuoksi ei kohtuudella voida edellyttää sähköisen veroilmoituksen antamista. Näin on esimerkiksi silloin, kun luonnollisella henkilöllä tai satunnaisella työnantajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta antaa veroilmoitusta sähköisesti. Jos yrityksellä ei vielä ole Katso-tunnistetta, sellainen kannattaa nyt hankkia tai valtuuttaa kirjanpitäjä antamaan yrityksen ilmoitukset sähköisesti. Henkilöasiakkaat voivat käyttää tunnistautumisessa verkkopankkitunnuksia. Paperi-ilmoitusten määräpäivä on jatkossa sama kuin sähköisesti annettavien ilmoitusten määräpäivä (12. päivä). Ilmoitusten korjaaminen muuttuu Korjaukset oma-aloitteisten verojen veroilmoituksiin ja vuosi-ilmoituksiin tulee tehdä 1.1.2017 alkaen uudella, aiemmat tiedot korvaavalla ilmoituksella nykyisen lisäilmoituksen antamisen sijaan. Korvaavalla ilmoituksella tulee myös ilmoittaa myös virheen syy. Uudessa laissa on uusi taloudelliselta merkitykseltään vähäisen virheen korjausmenettely. Tällaisen virheen korjausta ei tarvitse kohdistaa sille verokaudelle, jota virhe koskee, vaan virheen voi joustavasti korjata muuttamalla seuraavilta verokausilta ilmoitettavan veron määrää tai muuta tietoa vastaavasti. Virhe tulee kuitenkin korjata ilman aiheetonta viivytystä. Verohallinto täsmentää vielä ennen uudistuksen voimaantuloa taloudellisesti vähäisen virheen rajat. Myöhästymismaksu lasketaan uudella tavalla Verokauden tietoja voi oikaista 45 päivän ajan ilman myöhästymisseuraamusta. Nykyisin myöhästymismaksu lasketaan 15 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan myöhässä ilmoitetulle maksettavan veron määrälle. Seuraamusjärjestelmän uudistuksessa verokaudelle annettavan ensimmäisen veroilmoituksen ja oikaisuilmoituksen myöhästymismaksut eriytetään. Verokauden ensimmäiselle veroilmoitukselle lasketaan ensimmäisen 45 päivän osalta myöhästymismaksua 3 euroa/päivä, enintään 135 euroa. Jos ilmoitus on yli 45 päivää myöhässä, myöhästymismaksua määrätään lisäksi 2 prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä. Verokauden veron määrää voi oikaista 45 päivän ajan ilman myöhästymisseuraamusta. 45 päivän jälkeen annetusta oikaisuilmoituksesta peritään myöhästymismaksuna 2 prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä. Myöhästymismaksu on enintään 15 000 euroa verokaudelta verolajia kohden. Uusi korjausmenettely mahdollistaa vähäisten virheiden korjaamisen koko oikaisuajan ilman myöhästymismaksua. Jos yrityksellä ei vielä ole Katso-tunnistetta, sellainen kannattaa nyt hankkia. Veronkorotuksia yhtenäistetään Oma-aloitteisten verojen veronkorotukset yhtenäistetään ja veronkorotusta 10 Yrittäjäinfo 5/2016
Verohallinto järjestää infotilaisuuksia Verohallinto järjestää marraskuusta alkaen maksuttomia verkkoseminaareja ja asiakastilaisuuksia, joissa käsitellään vuodenvaihteessa voimaan tulevaa uudistusta. Verohallinto on myös avannut oman sivustonsa uudistuksesta. Verohallinnon Verotuksen muutoksia 2017 -internetsivuilta löytyy uudistuksesta kattava tietopaketti. Sivuille tulee syyskuun aikana myös tarkempaa tietoa loppuvuonna järjestettävistä maksuttomista asiakastilaisuuksista. alennetaan huomattavasti nykyisestä. Veronkorotus määrätään nykyiseen tapaan, kun verovelvollinen ei ole antanut veroilmoitusta tai on antanut veroilmoituksen tai muun tiedon vaillinaisena tai virheellisenä. Veronkorotuksen määrä määräytyy kaavamaisesti. Sen perustaso on 10 prosenttia verovelvollisen vahingoksi määrätystä verosta. Veronkorotus voidaan jättää määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy. Pidennettyjen verokausien soveltamisala laajenee Valinnaisten verokausien rajat nousevat, ja verokauden muuttaminen tulee joustavammaksi. Verokausi on jatkossakin lähtökohtaisesti kalenterikuukausi. Valinnaiseen, pidennettyyn verokauteen on mahdollista siirtyä erillisestä hakemuksesta. Uuden lain myötä käsitteet ilmoitusjakso ja kohdekausi korvataan termillä verokausi. Neljänneskalenterivuosimenettelyn soveltamisalaa laajennetaan nostamalla ylärajaa nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon. Arvonlisäverotuksessa sovellettavaan kalenterivuosimenettelyyn oikeuttavaa ylärajaa korotetaan nykyisestä 25 000 eurosta 30 000 euroon. Verokauden muuttamista joustavoitetaan niin, että lyhyempään verokauteen voi siirtyä nykyistä nopeammin ja valittu verokausi sitoo nykyisen kolmen vuoden sijaan vain yhden vuoden ajan. Jatkossa arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten verokaudet eivät myöskään enää ole sidoksissa toisiinsa, vaan ne voivat olla eripituiset. Muutoksenhaku yhtenäistyy Eri verolajien muutoksenhaku- ja oikaisumenettelyt eroavat nykyisin toisistaan. Jatkossa kaikkiin verolajeihin Vähäisiä virheitä voi korjata 45 päivän ajan ilman myöhästymismaksua. haetaan ensin muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen kolme vuotta, mikä merkitsee muutoksenhakuajan lyhenemistä nykyisestä viidestä vuodesta esimerkiksi tuloverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa sekä kiinteistöverotuksessa. Arvonlisäverotuksen muutoksenhakuaika säilyy ennallaan. Oikaisuvaatimukseen annetuista päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Valitus tulee tehdä 60 päivän kuluessa siitä, kun verovelvollinen on saanut tiedon päätöksestä. Uuden lain mukaan Verohallinto voi oikaista havaitsemansa virheen verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi riippumatta siitä, millaisesta virheestä on kyse ja mistä virhe on aiheutunut. Joissakin tilanteissa oikaisun tekemistä kuitenkin rajoitetaan. Viranomaisen aloitteesta tapahtuvan verotuksen oikaisun määräaika on pääsääntöisesti kolme vuotta. Verovuoden 2016 säännönmukaista verotusta koskevaan verotuspäätökseen haetaan muutosta lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Lisätietoja: www.vero.fi > Tietoa Verohallinnosta > Muutoksia2017 > Verotuksen muutoksia 2017 Yrittäjäinfo 5/2016
WWW Sähköiset vuosi-ilmoitukset jo viiden työntekijän yrityksille Vuosi-ilmoitustietojen antamista paperilomakkeella rajoitetaan. Maksuvuodesta 2016 alkaen työnantajan tai muun suorituksen maksajan tulee antaa vuosi-ilmoitustiedot sähköisesti, jos tulonsaajia on viisi tai enemmän. Pakollisen sähköisen ilmoittamisen raja siis laskee 15 työntekijästä viiteen. Tulonsaajan koko kalenterivuoden tiedot on myös annettava yhdellä vuosi-ilmoituksella maksuvuodesta 2016 alkaen. Uudessa ilmoittamismenettelyssä uusi erittely korvaa aina aikaisemmin annetun erittelyn. Erittelyssä siis ilmoitetaan tulonsaajan kaikki tiedot eli myös ne, jotka alkuperäisessä ilmoituksessa olivat oikein. Korvaava ilmoitus annetaan vain niistä tulonsaajista, joiden alkuperäiset tiedot ovat olleet puutteellisia tai virheellisiä. Erillistä poistolomaketta ei enää tarvitse käyttää. Uusi korjaamistapa koskee vain osaa maksuvuoden 2016 vuosi-ilmoituksista. Muiden vuosi-ilmoitusten korjaaminen säilyy ennallaan. Lisätietoja: www.vero.fi Vuosi-ilmoitukset, joiden korjaaminen muuttuu: Työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus Vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista Vuosi-ilmoitus eläkkeistä ja etuuksista Vuosi-ilmoitus osingoista Vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä Vuosi-ilmoitus TVL:n mukaisista koroista ja jälkimarkkinahyvityksistä Vuosi-ilmoitus korkotulon lähdeveron alaisista koroista Puun ostajan vuosi-ilmoitus Sähköistä ilmoittamista koskeva muutos koskee seuraavia vuosi-ilmoituksia: Työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus Vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista Vuosi-ilmoitus eläkkeistä ja etuuksista Vuosi-ilmoitus osingoista Vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä Vuosi-ilmoitus TVL:n mukaisista koroista ja jälkimarkkinahyvityksistä Puun ostajan vuosi-ilmoitus Maksuvuodesta 2016 alkaen työnantajan vuosi-ilmoitustiedot tulee antaa sähköisesti, jos tulonsaajia on viisi tai enemmän. 12 Yrittäjäinfo 5/2016
KIITÄ JA MUISTA Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.
Hallitus sopi vuoden 2017 talousarviosta Hallitus on sopinut vuoden 2017 budjettiesityksestä. Työn verotusta kevennetään hallituksen lupauksen mukaisesti kilpailukykysopimuksen tukemiseksi. Hallitus päätti myös kasvua ja yrittäjyyttä edistävästä veropaketista. Valtiovarainministeriö on asettanut yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän tarkastelemaan yritysverotuksen tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta.
PIXHILL Ansiotuloverotus Ansiotuloverotus kevenee 515 miljoonaa euroa. Veroperusteisiin tehdään myös kuluttajahintaindeksin nousua vastaava tarkistus, yhteensä 178 miljoonaa euroa. Kevennys kohdistuu tasaisesti kaikille tulotasoille siten, että palkkatulon verotus kevenee keskimäärin noin 0,6 prosenttiyksiköllä. Verokevennykset perustuvat kilpailukykysopimuksen 90 prosentin kattavuuteen. Asuntolainakorkojen vähennyskelpoisuutta rajataan edelleen jo aiemmin sovitun mukaisesti. Ensi vuonna vähennyskelpoinen osuus korkomenoista on 45 prosenttia, vuonna 2018 se on 35 prosenttia, ja vuonna 2019 osuus on 25 prosenttia. Yrittäjävähennys Uudella yrittäjävähennyksellä vahvistetaan kannusteita yritystoiminnan harjoittamiseen. Vähennyksen suuruus on viisi prosenttia elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta. Metsätalouden verotuksessa otetaan huomioon vastaavan suuruinen vähennys. 15
Maksuperusteinen arvonlisäverotus Pienyritysten maksuvalmiutta lisätään mahdollistamalla arvonlisäveron maksuperusteinen tilitys. Lisäksi korotetaan arvonlisäveron harvennettuihin tilitysjaksoihin oikeuttavia liikevaihtorajoja. Sukupolvenvaihdosten edistäminen Yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia edistetään perintö- ja lahjaverotusta keventämällä. Veroprosentteja alennetaan lahja- ja perintöveroasteikkojen veroluokissa lukuun ottamatta lahjaveron I veroluokan ensimmäistä porrasta. Veropohjaa laajennetaan poistamalla kuoleman perusteella maksettavan vakuutuskorvauksen osittainen perintöverovapaus. Puolisovähennys korotetaan samalla 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennys 40 000 eurosta 60 000 euroon. Kotitalousvähennys Kotitalousvähennystä korotetaan 45 prosentista 50 prosenttiin työkorvauksen osuudesta. Vähennyksen kasvattamisella edistetään kotitalouspalvelujen kysyntää ja tarjontaa. Metsälahjavähennys Uudella metsälahjavähennyksellä pyritään lisäämään puun käyttöä ja kasvattamaan tilakokoja. Vähennyksen enimmäismäärä olisi 195 000 euroa. Metsätalouden pääomatulosta voisi vähentää enintään 50 prosenttia. Vähentämättä jäänyt määrä voitaisiin vähentää myöhemmin. Vähennys olisi käytettävä viimeistään viidentenätoista verovuotena lahjoitusvuoden jälkeen. 16 Yrittäjäinfo 5/2016
Tulolähdejaosta luopuminen valmisteluun Budjettiriihessä päätettiin käynnistää syksyllä lainvalmisteluhanke tulolähdejaon poistamiseksi osakeyhtiöiltä siten, että säännökset olisivat voimassa vuonna 2018. Valmistelun tueksi asetetaan erillinen asiantuntijaryhmä. Hallitusohjelman mukaan tappioiden vähentämisoikeutta oli aiemmin tarkoitus muuttaa siten, että osakeyhtiöissä tulolähteen tappiot vähennettäisiin muiden tulolähteiden tuloksista. Hallitusohjelman tavoite siis muuttui. Makeis- ja tupakkavero Tupakkaveroa korotetaan asteittain vuosina 2016 2019. Vuonna 2017 tupakkaveroa korotetaan kaksivaiheisesti, vuoden alusta sekä heinäkuun alusta. Lisäksi uuden tupakkalain myötä sähkösavukkeet tulevat markkinoille ja myös verotuksen piiriin. Makeisten ja jäätelön vero poistetaan, koska Euroopan komissio on epäillyt veroon liittyvän kiellettyä valtiontukea veron ulkopuolelle jääville tuotteille. Samassa yhteydessä virvoitusjuomaveron veropohjaan tehdään muutoksia. Kiinteistöverotus Kiinteistöveroa korotetaan hallitusohjelmassa jo olleen linjauksen lisäksi 50 miljoonalla eurolla. Noin 9 miljoonaa euroa kohdistuu rakentamattoman, asuinkäyttöön kaavoitetun rakennusmaan kiinteistöveroon. Loppuosa toteutetaan korottamalla yleistä ja asuinrakennusten kiinteistöveroa. Sähköverotus Uusi venevero ja liikenteen verotus Rekisteröityjen veneiden ja kevyiden moottoriajoneuvojen vuotuinen vero otetaan käyttöön 1.5.2017 lähtien. Vero lisää valtion verotuloja noin 50 miljoonalla eurolla. Autoverotuksen asteittaista keventämistä jatketaan. Autoveroa alennetaan vuosittain yhteensä 182 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Kevennyksessä painotetaan vähäpäästöisyyttä. Ajoneuvoveroa korotetaan. Veronkorotus lisää ajoneuvoveroa henkilöautoilla noin 36,5 eurolla vuodessa. Liikenteen polttoaineiden veronkorotus kasvattaa verokertymää noin 100 miljoonalla eurolla. Korotus tehdään makeisveron poistamisen kattamiseksi. Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan, mikä kasvattaa verokertymää 52 miljoonaa euroa. Kaivostoiminta siirretään alemman sähköveron piiriin. Yrittäjäinfo 5/2016 17
Keskuskauppakamari, Raisa Harju, lakimies p. 09 4242 6214, raisa.harju@chamber.fi AKA puolueetonta ja asiantuntevaa apua kiinteistöjen arvonmääritykseen Yrityksen varallisuuteen sisältyy usein sisältyy kiinteistöomaisuutta tuotantohalleja, toimistorakennuksia, vuokramaata tai jopa metsä- ja peltomaata. Toisinaan tarvitaan puolueetonta ja asiantuntevaa näkemystä kiinteistön arvosta. Tarve kiinteistöjen arvon määritykselle voi tulla eteen esimerkiksi, kun hankitaan uutta toimitilaa, tehdään yritysjärjestelyjä tai kun tietoja tarvitaan kirjanpitoon. Kun arvio kiinteistöjen arvosta menee ulkopuoliselle, arvonmäärityksen perusteluilla on olennainen merkitys. Silloin on hyvä pitää mielessä Keskuskauppakamarin auktorisoimat kiinteistöarvioijat (AKA). Vaativa auktorisointikoe osaamisen mittarina Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA) on arviointialan ammattilainen, usein itsenäinen yrittäjä. Hänen tehtävänsä on antaa puolueeton ja perusteltu näkemys asunnon tai kiinteistön arvosta. AKA-arvioijien ammattitaito on mitattu auktorisointikokeella, johon pääsy edellyttää sekä kokemusta käytännön arviointityöstä että arviointialaan jollain tavoin liittyvää tutkintoa. Koe mittaa arviointiosaamista sekä arviointialan lainsäädännön, kansainvälisen arviointistandardin ja arviointijärjestelmän tuntemusta monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti. AKA-arvioijien on noudatettava Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan sääntöjä ja lautakunnan antamia määräyksiä, hyvää kiinteistöarviointitapaa sekä kansainvälistä arviointistandardia (IVS). Milloin käyttää auktorisoitua arvioijaa? Tyypillisesti AKA-arvioijaa käytetään silloin, kun kiinteistön arviointi vaatii erityistä asiantuntemusta esimerkiksi markkinatilanteen haastavuuden tai kiinteistön erityispiirteiden vuoksi. Samoin AKA-arvioijan käyttö on yleistä silloin, kun arvioijan puolueettomuus ja riittävät perustelut arviolle ovat tilaajan näkökulmasta tärkeitä asioita. Yritysomaisuuden riittävän läpinäkyvä ja huolellisesti tehty arviointi puolustaa hyvin paikkaansa. Esimerkiksi uusia tuotantotiloja hankittaessa on erityisen tärkeää se, että hankittavan kiinteistöomaisuuden arvo on määritetty kestävin perustein ja senhetkiseen markkinatilanteeseen nähden järkevällä tavalla. Asiansa osaava arvioija toimii tosiasioiden pohjalta eikä perusta arvioitaan spekulaatioon. Asianmukaisen arviolausunnon antamiseksi työssä tarvitaan paljon tausta-aineistoa ja asiantuntemusta. Arvion lopputulos ilmaistaan arviokirjassa, josta ilmenevät myös arvioinnin perusteet. AKAt perivät toiminnastaan palkkion, joka määräytyy työn määrän, vaativuuden ja tehtävän suorittajan osaamisen perusteella. Kohteen arvo ei vaikuta palkkion suuruuteen. Kirjallinen arviokirja maksaa suullista arviointia enemmän, mutta todennäköisesti arviokirja kertoo kohteestakin enemmän kuin suullinen arvio. Valvottu järjestelmä AKA-kiinteistöarvioijien auktorisointi perustuu alan itsesääntelyyn. Järjestelmä takaa arvion tilaajan näkökulmasta sen, että auktorisoitu kiinteistöarvioija on suorittanut ammattitaidon mittaavan pätevyyskokeen ja sitoutunut noudattamaan hyvää kiinteistöarviointitapaa ja kiinteistöarviointilautakunnan sääntöjä sekä kansainvälistä arviointistandardia. Näiden noudattamista valvotaan. Kiinteistönarviointilautakunta valvoo auktorisoituja kiinteistöarvioijia kolmella tavalla. Vuosivalvonnan kautta pyritään pitämään huolta siitä, että ammattitaito arvioitsijana säilyy. Arviokirjojen laatuvalvonta puolestaan toteutetaan omavalvonnan kautta. Lisäksi auktorisoidun kiinteistöarvioijan tässä ominaisuudessa tekemästä työstä voi tehdä määräajassa valituksen kiinteistöarviointilautakunnan valvontajaostolle. Valitusoikeus on niillä, joiden oikeutta kiinteistöarviointi välittömästi koskee. Valituksen seurauksena valvontajaosto voi määrätä arvioijalle muistutuksen, varoituksen tai peruuttaa arvioijan auktorisoinnin määräajaksi tai lopullisesti. Valvontajaoston päätöksestä voi valittaa kiinteistöarviointilautakunnalle. Asiansa osaava arvioija toimii tosiasioiden pohjalta eikä perusta arvioitaan spekulaatioon. Lisätietoja: Tietoa kiinteistöarvioinnista sekä AKAarvioijien yhteystiedot löytyvät Keskuskauppakamarin nettisivuilta, www. kauppakamari.fi/kiinteistoarviointi 18 Yrittäjäinfo 5/2016
Suomen Yrittäjien KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Oulu 7. 8.6.2017 Ainutlaatuinen ja alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Merkitse päivä kalenteriin ja ilmoittaudu mukaan www.kunnallisjohto.fi Suomen Yrittäjät on maan kattavin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät toimii 400 paikallisyhdistyksen ja 4 500 luottamushenkilön voimin jokaisessa Suomen kunnassa. Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa 2 020 yrittäjävaltuutettua. Suomen Yrittäjiin kuuluu 115 000 yritystä.
Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi yrittajat.fi