SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2011-2025

SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2011-2025

1 Sisältö 1. JOHDANTO... 4 1.1. Ympäristönsuojelusta kestävään kehitykseen... 4 1.2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen... 4 1.3. Kestävä kehitys kunnissa... 5 2. SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMAN OSA-ALUEET... 5 2.1. Kuntaorganisaation ympäristöohjelman suunnittelu ja tavoitteenasettelu... 5 2.2. Ympäristöohjelman rakenne... 6 2.3. Kunnan ympäristötyöryhmä... 7 2.4. Ympäristöohjelmaan liittyvät vastuut... 8 2.5. Ympäristöohjelman toteuttaminen ja seuranta... 9 2.6. Ympäristöpolitiikka... 10 3. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE... 11 3.1. Maankäyttö ja kaavoitus... 11 3.2. Elinkeinoelämä... 12 3.3. Rakennusvalvonta... 12 3.4. Liikenne... 13 3.4.1. Joukko- ja kevyen liikenteen kehittäminen... 13 3.4.2. Kunnan sisäiset kuljetukset... 14 3.4.3. Virka-ajoliikenne... 14 3.5. Melu ja ilmanlaatu... 15 3.6. Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet kestävän yhdyskuntarakenteen edistämiseksi... 15 4. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN JA LUONNONSUOJELU... 16 4.1. Luonnonsuojelu ja luonnonsuojelualueet... 16 4.2. Viher- ja virkistysalueet... 17 4.3. Kunnan metsät... 17 4.4. Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen edistämiseksi... 18 5. VESISTÖT JA VESIENSUOJELU... 18 5.1. Vesistöt Sipoossa... 18 5.2. Jätevedet... 19

5.3. Hulevedet... 19 5.4. Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet vesien suojelun edistämiseksi... 20 6. MAAPERÄN SUOJELU... 20 6.1. Pilaantuneet maa-alueet... 20 6.2. Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet maaperän suojelun edistämiseksi... 20 7. JÄTTEET... 21 7.1. Jätehuolto ja jätteiden käsittely kunnassa... 21 7.2. Kunnan kiinteistöjen jätteet... 22 7.3. Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet kestävän jätehuollon edistämiseksi... 23 8. ENERGIANKULUTUS JA -SÄÄSTÖ KUNNAN TOIMINNASSA... 23 8.1. Kunnat edelläkävijöinä... 23 8.2. Energiatehokkuusohjelma... 23 8.3. Energiahuolto ja energiankulutus kunnan kiinteistöillä... 24 8.4. Uudisrakennukset, remontoinnit ja kunnossapito... 24 8.5. Kunnallistekninen energiankulutus... 25 8.6. Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet kuntaorganisaation energiatehokkuuden edistämiseksi 25 9. HANKINNAT... 26 10. TOIMISTOYMPÄRISTÖ... 27 10.1. Konttorimateriaalit ja kalusteet... 27 10.2. It-laitteet ja kopiokoneet... 28 10.3. Siivous... 29 10.4. Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet ympäristöystävällisen toimistoympäristön edistämiseksi... 30 11. RUOKAPALVELUT... 30 11.1. Lähellä tuotettua ekologista ruokaa... 30 11.2. Ravintosisältö ja lisäaineet... 31 11.3. Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet ruokapalveluiden kestävän kehityksen edistämiseksi.. 31 12. YMPÄRISTÖKASVATUS... 32 12.1. Oppia rakastamaan luontoa ja huolehtimaan yhteisestä ympäristöstämme... 32 12.2. Päiväkodit ja koulut... 32 12.3. Kansalaisopisto ja kirjasto... 33 12.4. Kunnan ympäristökasvatuksellinen vastuu... 33 12.5. Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet ympäristökasvatuksen edistämiseksi... 34 2

13. SOSIAALIPALVELUT JA TERVEYDENHOITO... 34 13.1. Sosiaalityö... 34 13.2. Vanhustyö... 34 13.3. Terveyden- ja sairaanhoito... 35 13.4. Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet hoitotyön ympäristöasioiden huomioinnin edistämiseksi... 37 14. LOPUKSI... 37 3

4 1. JOHDANTO 1.1. Ympäristönsuojelusta kestävään kehitykseen Ympäristöongelmat olivat aluksi enimmäkseen paikallisia ongelmia, joihin liittyi erilaisia päästöjä luontoon. Ympäristönsuojeluhallinnon muodostamisella on voitu vaikuttaa tämän tason ongelmien käsittelyyn, mutta viime vuosikymmenten aikana ympäristöasiat ovat saaneet globaalimman luonteen. Ongelmana eivät nykyään ole vain paikallisten päästöjen aiheuttamat seuraukset, vaan ympäristöasioista puhuttaessa meidän tulee nykyään huomioida maankäytön, kulutuksen ja tuotannon vaikutukset ilmastoon, luonnonvarojen säästäväinen käyttö ja luonnon kantokyvyn rajat sekä eliöstön monimuotoisuuden säilyttäminen. Siksi kestävä kehitys on tärkeä päämäärä kaikilla tasoilla paikallisesta maailmanlaajuiseen. Kestävän kehityksen määritelmän mukaan nykyisten sukupolvien ihmisten tulisi elää ja käyttää luonnonvaroja siten, että tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään eivät vaarannu. Olemme siis ikään kuin perineet maapallon esi-isiltämme ja lainanneet sen lapsiltamme. Toimintaa voidaan pitää kestävänä, kun se voi jatkua samanlaisena tulevaisuudessakin ilman, että se vahingoittaa ympäristöä. Kestävän kehityksen ulottuvuuksia ovat ekologinen, sosiaalinen sekä kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys. Tämän ympäristöohjelman pääasiallinen painotus kohdistuu ekologiseen kestävään kehitykseen unohtamatta kuitenkaan muita kestävän kehityksen ulottuvuuksia. 1.2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen Valtioneuvoston vuonna 2009 julkaiseman Tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta visiona on, että Suomi on vähäpäästöinen vuonna 2050. Se tarkoittaa, että Suomen kasvihuonekaasupäästöjä on onnistuttu vähentämään 80 % vuoden 1990 tasosta. Maailmanlaajuisesti päästötason tulisi vuonna 2050 olla 1-2 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohden. Kuntien yhteinen suuri haaste on yrittää vaikuttaa maailmanlaajuisten ilmiöiden kehitykseen. Edellä mainittuja päästövähennyksiä ei voida saavuttaa ilman kuntien sitoutumista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Paikallisella toiminnalla vaikutetaan ilmastoon ja luonnon kantokykyyn, vaikka yksittäisen paikkakunnan vaikutukset hukkuvatkin usein kokonaisuuteen. Kunnat voivat kuitenkin, mahdollisesti yhteistyötä tekemällä, vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihinsä, energiankulutukseensa sekä hankintojensa määrään ja laatuun. Samoin kunnilla on paljon vaikutusmahdollisuuksia siihen, miten sen asukkaat liikkuvat, asuvat ja kuluttavat. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii siten tehokasta suunnittelua sekä ympäristö- ja ilmastoasioiden sisällyttämistä kunnan kaikkeen päätöksentekoon. Kunnat voivat olla mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta noudattamalla voimassaolevia kansallisia ja kansainvälisiä ilmasto- ja energiastrategioita ja tavoiteohjelmia. Tällainen on esimerkiksi Kuntaliiton johtama Kuntien ilmastonsuojelukampanja kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi, johon jo useat Suomen kunnat ottavat osaa. Se on sidoksissa kuntien maailmanlaajuisen ympäristöjärjestön ICLEI:n (International Council of Environmental Initiatives) kampanjaan Cities for Climate Protection.

Sipoon kunta tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yhteistyötä Keski-Uudellamaalla sijaitsevien KUUMAkuntien kanssa. KUUMA-kuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. KUUMA-kunnat ovat laatineet strategisen ilmasto-ohjelman, ja Sipoo liittyy mukaan KUUMA-yhteistyöhön vuoden 2011 alusta. Ilmasto-ohjelman tarkoituksena on vastata alueellisesti ilmastonmuutoksen hillintään määrittelemällä yhteiset keinot, joilla kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistetään. Strategisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tasolle 6,0 tonnia / asukas vuoden 2020 loppuun mennessä. Vuonna 2008 Sipoon kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden olivat 11,4 tonnia. Vuonna 1990 määrä oli 11,8 tonnia. Sipoon kunnan ympäristöohjelmassa asetetaan konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä myös strategisen ilmasto-ohjelman toteuttamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen edistämiseksi. 5 1.3. Kestävä kehitys kunnissa Vaikka ilmastonmuutosta pidetään nykyään suurimpana yksittäisenä ympäristönsuojelullisena uhkatekijänä, on tärkeää huomioida myös muut maailmanlaajuiset ilmiöt, kuten luonnonvarojen hyödyntäminen ja luonnon tuotantokyky sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Nykyisessä hallitusohjelmassa kehotetaan kuntia laatimaan toimintaansa liittyvä kestävän kehityksen ohjelma. Suomen kestävän kehityksen komissio perusti vuonna 2007 erityisen paikallisen ja alueellisen kestävän kehityksen komitean. Myös kansainvälisellä tasolla toimii organisaatioita, jotka tukevat kestävän kehityksen työtä paikallisella tasolla (mm. ICLEI). Kunnat ovat niitä paikallisia ja alueellisia toimijoita, joiden valinnat vaikuttavat kestävän kehityksen toteutumisen tasoon. Tavoitteena on, että kestävä kehitys otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Kunnilla on tärkeä rooli toimia edelläkävijöinä ja positiivisen esimerkin näyttäjinä kestävän kehityksen huomioinnissa. Kunnissa on laadittu kaikkia kuntalaisia koskevia Agenda21- paikallisagendaohjelmia, joissa kestävän kehityksen näkökulmia pohditaan laaja-alaisesti. Kunnat voivat myös laatia enemmän omaan toimintaansa keskittyviä ympäristöohjelmia ja järjestelmiä. 2. SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMAN OSA-ALUEET 2.1. Kuntaorganisaation ympäristöohjelman suunnittelu ja tavoitteenasettelu Myös Sipoon kunnassa toimi 2000-luvun vaihteessa Agenda 21-työryhmä, jonka tavoitteena oli laatia paikallinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kunnanvaltuusto hyväksyi suppeamman version ohjelmasta vuonna 2001. Eräs ohjelman tavoitteista oli, että ympäristönsuojeluyksikkö laatii kuntaan

6 ympäristöohjelman. Tämä on ollut ympäristönsuojeluyksikön sitovana tavoitteena myös vuoden 2010 talousarviossa. Ympäristöohjelman tehtävänä on kertoa, miten kunnan kaikki toimijat kehittävät tulevaisuudessa toimintaansa ympäristömyönteisempään suuntaan. Tämä ympäristöohjelma keskittyy kunnan omiin toimintoihin ja käsittelee muun muassa kunnan kiinteistöihin, hankintoihin, palveluihin ja henkilöstön ympäristötietoisuuteen sekä maankäyttöön, kuljetuksiin ja luonnon - ja ympäristönsuojeluun liittyviä ympäristönäkökohtia. Sen sijaan tässä ympäristöohjelmassa ei käsitellä yhdistysten, yritysten, asukkaiden tai kunnan ulkopuolisten organisaatioiden toimintaa. Rajanveto kunnan ja ulkopuolisten toimijoiden vaikutusalueiden välillä voi ajoittain olla vaikeaa, sillä kunta voi vaikuttaa - suoraan omaan toimintaansa (esimerkiksi yhdyskuntatekniikan riittävyys, hankinnat, energiankulutus, jätelajittelu) - suoraan jonkun toisen toimijan toimintaan esimerkiksi lainsäädännöllisenä viranomaisena (mm. kaavoitus, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta) - epäsuorasti jonkun toisen toimijan toimintaan (elinkeinoelämä, kunnan yleinen kehitys). Ympäristöohjelma ulottuu vuoteen 2025 yhdenmukaisesti Sipoon kunnan kasvustrategian kanssa, sillä voimakkaan kasvun myötä myös ympäristökuormitus tulee lisääntymään. Kunnan toiminnan kasvu aiheuttaa paineita muun muassa yhdyskuntasuunnittelun ja maankäytön osalta. Sipoon kunnan ympäristöohjelman tehtävänä onkin, että Sipoon kunta toimii ympäristöajattelun edelläkävijänä, noudattaa kestävän kehityksen periaatteita sekä edistää osaltaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Tavoitteena on myös, että kunnassa toimitaan siten, että Sipoo on jatkossakin viihtyisä ja luonnonläheinen paikka asua ja toimia. 2.2. Ympäristöohjelman rakenne Ympäristöohjelman tässä osassa kuvataan ympäristöasioiden huomioinnin nykytilannetta; miten ympäristöasiat huomioidaan kuntaorganisaatiossa nykyään. Tätä työtä on tehty kunnan henkilöstön parissa haastattelujen, kaikille yhteisen alustavan ympäristökatselmuksen kyselyn sekä toimipaikoilla tehtyjen kierrosten muodossa. Tässä ohjelmaosassa käsitellään myös ympäristöohjelmaan liittyviä vastuita ja yleisiä mahdollisuuksia ympäristöasioiden edistämiseksi. Lisäksi kerrotaan lyhyesti keskeisimmät ympäristötavoitteet sekä määritellään ympäristöohjelman seurantakäytännöt. Tämän yleisen ympäristöohjelman lisäksi kaikille yksiköille tai keskuksille on tehty niiden omaan toimintaan liittyvät, konkreettiset ympäristöohjelmat tavoitteineen, keinoineen, aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Ohjelmat ovat keskus- tai yksikkökohtaisia riippuen toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Niissä asetetaan päämääriä ja tavoitteita, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää ympäristömyönteisempään suuntaan vahvistamalla positiivisia sekä vähentämällä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty tarpeelliset toimenpiteet sekä myös vastuulliset tahot kullekin toimenpiteelle. Tulevaisuudessa tavoitteiden toteutumista tulee seurata säännöllisesti sovituin väliajoin.

7 Ympäristöohjelmakokonaisuuden prosessi ja siihen sisältyvät tärkeimmät asiakirjat voidaan esittää seuraavalla kaaviolla: Alustava ympäristökatselmus Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma Yksikkö-/osastokohtaiset ympäristöohjelmat, sisältäen päämäärät, tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut ja vastuut. Toiminta Seuranta ja raportointi Koska kunnan toiminta on laaja-alaista, myös eri hallintokuntien ja yksiköiden päämäärät ja tavoitteet toteuttamiskeinoineen voivat olla hyvin erilaisia, myös konkretialtaan ja mitattavuudeltaan. Kunkin yksikön työntekijät ovat olleet mukana omaa toimintaansa koskevien tavoitteiden asettelussa ja keinojen määrittelyssä. 2.3. Kunnan ympäristötyöryhmä Ympäristöohjelmatyön aikana keväällä 2010 Sipooseen perustettiin kunnan ympäristötyöryhmä, jossa on edustaja kaikista hallintokunnista. Hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötyöryhmä sekä ryhmän toimintaa koordinoiva vastuuhenkilö ovat tärkeä edellytys ympäristöohjelman toteuttamiselle ja kehittämiselle. Ympäristötyöryhmän tarkoitus ja pääasialliset tehtävät ovat muun muassa - ympäristöasioiden huomioimiseen liittyvän yhteistyön edistäminen Sipoon kuntaorganisaatiossa - ympäristöasioihin liittyvän tiedonkulun lisääminen eri yksiköiden välillä - ympäristöohjelman kokonaisvaltaisen toteuttamisen edistäminen sekä

8 - tiedon välittäminen yksiköiden sisällä ja yksiköiden henkilökunnan neuvominen ympäristömyönteisten toimintatapojen toteuttamisessa. Ympäristötyöryhmä kokoontui vuoden 2010 aikana kuusi kertaa. Ryhmällä ei ole päätösvaltaa, mutta se voi tehdä esityksiä muun muassa kunnan johtoryhmälle. Ympäristötyöryhmä teki ehdotuksen kunnan ympäristöpolitiikaksi sekä tiedotti kunnan intranetissä toimistotyön energiansäästömahdollisuuksista Energiansäästöviikolla. Lisäksi ryhmässä kävi ulkopuolisia vierailijoita kertomassa kiinteistöjen energiansäästömahdollisuuksista ja jätteiden käsittelystä. Kunnan ympäristötyöryhmän lisäksi ympäristöohjelmaa tehdessä on perustettu mm. opettajien, varhaiskasvatuspalveluiden sekä terveyskeskuksen henkilökunnille omat ympäristöryhmänsä, jotka ovat kokoontuneet vuoden 2010 aikana useita kertoja. 2.4. Ympäristöohjelmaan liittyvät vastuut Ympäristöohjelman toteuttaminen vaatii riittäviä resursseja ja investointeja. Tietyt tavoitteet toimenpiteineen voivat aiheuttaa kustannuksia, mutta useimmat niistä ovat investointeja, jotka pitkällä aikavälillä tuovat mukaan säästöjä, kuten energiankulutuksen vähentäminen, laadukas rakentaminen, jätteiden vähentäminen sekä kestävien hankintojen tekeminen. Monissa tapauksissa ympäristöohjelman tavoitteisiin pyrkiminen voi lisätä työmäärää yksikössä, ja toteuttamiseen tarvitaankin lisäresursseja. Jotta ympäristöohjelmassa asetetut tavoitteet toteutuvat, on erittäin tärkeää, että jokaisessa yksikössä on yksi tai useampi vastuuhenkilö, joka varmistaa toimenpiteiden toteuttamisen. Moni tavoitteista ja toimenpiteistä edellyttää myös lisääntynyttä yhteistyötä eri osastojen ja yksiköiden välillä. Ympäristöohjelman toteuttamiseen liittyvät vastuut on esitetty oheisessa taulukossa:

9 Vastuutaho Vastuualue / -tehtävä Kunnanhallitus ja -valtuusto - päätös kuntaorganisaation ympäristöohjelman luomisesta, kehittämisestä ja päivittämisestä - ympäristöpolitiikan hyväksyminen - ympäristöasioiden sisällyttäminen kunnan strategioihin - ympäristönsuojelun yleissuunnittelu kunnassa - resurssien esittäminen ja myöntäminen Valiokunnat Jaostot Osastojen ja keskusten johtoryhmät / esimiehet - resurssien esittäminen - ympäristöasioiden sisällyttäminen keskusten ja osastojen strategiseen- ja vuosisuunnitteluun - osaston / yksikön oman ympäristöohjelman sekä muiden ympäristöohjelmaan liittyvien dokumenttien hyväksyminen (yhdessä henkilöstön kanssa) - ympäristöohjelmaan liittyvien kehitystarpeiden tunnistaminen - ympäristöasioista tiedottaminen osaston henkilökunnalle - ympäristöohjelmaan kirjattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen - esimerkin näyttäminen - lainsäädännön ja määräysten seuranta - ympäristöohjelman seurannan järjestäminen, tulosten arviointi - asiakirjojen päivitys Koko henkilökunta - ympäristöohjelman rakentamiseen osallistuminen (alustava katselmus, parannusehdotukset, seuranta) - osaston/yksikön ympäristöohjelmaan kirjattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen omalla toiminta-alueella - osaston/yksikön ympäristöohjelman kehittäminen 2.5. Ympäristöohjelman toteuttaminen ja seuranta Ympäristöohjelma valmistuu vuonna 2010, ja menee kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2011. Ympäristöohjelma toimii käytännön työkaluna ympäristöasioiden huomioinnin varmistamiseksi suunnittelussa ja toiminnassa, sekä suunniteltaessa vuosittaisia tavoitteita taloussuunnitelmissa. Yksiköt seuraavat omien ohjelmiensa tavoitteiden toteutumista vuosittain (ns. sisäiset auditoinnit). Seuranta on mahdollista tehdä yksiköiden omana työnä, käymällä läpi asetetut tavoitteet ja seuraamalla niiden toteutumista joko määrällisten mittareiden tai toteutettujen toimenpiteiden kautta sekä hyödyntämällä mahdollisia tarkistuslistoja. Kuitenkin tässäkin työssä tarvittaisiin toiminnalle vastuullista vetäjää, joka voisi osallistua kaikkien yksiköiden seurantapalavereihin. Ympäristöpolitiikka ja yhteinen ympäristöohjelma päivitetään valtuustokausittain. Ympäristöohjelman seurannassa voidaan käyttää säännöllisesti seurattavia tunnuslukuja eli indikaattoreita, joiden avulla voidaan konkretisoida kestävän kehityksen usein abstraktia käsitettä ja saada tietoa kestävän kehityksen toteutumisesta. Indikaattorit siis toimivat päätöksenteon tukena ja kestävän kehityksen

seurannan apuvälineenä, ja niiden avulla voidaan osoittaa toiminnassa tapahtuneet muutokset. Tällä hetkellä kuntatason yhteinen indikaattori on kuntaorganisaation yhteenlaskettu paperin kulutus vuodessa. Myös yksiköiden ympäristöohjelmissa on asetettu mahdollisuuksien mukaan määrällisiä tavoitteita sekä mittareita näiden seuraamiseen. Ohjelmaa voidaan konkretisoida ja kehittää edelleen juuri näiden määrällisten tavoitteiden määrittämisellä ja kehittämisellä. Jotta ympäristöohjelmasta ja sen sisällöstä tulisi osa kuntaorganisaation toiminnan arkipäivää, tarvitaan toiminnalle vetäjää, joka auttaa yksiköitä omien ympäristöohjelmien toteuttamisessa, antaa tietoa ympäristöasioiden hallinnasta sekä ylipäätään muistuttaa toiminnan tärkeydestä. Pelkät paperille kirjatut tavoitteet eivät edistä ympäristönsuojelua. Tulevaisuuden tavoitteena on, että erillisten ympäristöohjelmien sijaan ympäristöasiat huomioidaan osana vuosittaista toiminnan taloussuunnittelua. 10 2.6. Ympäristöpolitiikka Ympäristöpolitiikka on asiakirja, joka ohjaa kuntaorganisaation toimintaa ympäristöasioissa. Ympäristöpolitiikassa määritellään kunnan ympäristöarvot ja yleiset suuntaviivat sille, millaisia ympäristönäkökohtia Sipoon kuntaorganisaation toiminnassa halutaan huomioida. Ympäristöpolitiikka toimii myös kuntaorganisaation ympäristöohjelman kantavana ohjeena ja suunnannäyttäjänä. Ympäristöpolitiikka on julkinen asiakirja, jonka avulla kunnan tärkeimmät ympäristöpäämäärät voidaan kertoa tiivistetysti kaikille sidosryhmille. Sipoon kunnan ympäristöpolitiikka kuuluu seuraavasti: Sipoon kunta edistää nykyisten ja tulevien kuntalaistensa hyvinvointia toimimalla ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Kunta haluaa välittää omalla esimerkillään ympäristömyönteistä viestiä, jotta myös kunnan sidosryhmät kokevat ympäristöasiat tärkeiksi ja mielekkäiksi. Sipoon kunta edistää ja ylläpitää henkilöstönsä ja luottamushenkilöidensä ympäristötietoisuutta tiedottamalla ja kouluttamalla. Ympäristökasvatusta sisällytetään lapsille ja aikuisille tarjottavaan koulutukseen. Sipoon kunta sitoutuu selvittämään kaikesta toiminnastaan aiheutuvat ympäristövaikutukset sekä pyrkii tietoisesti vähentämään ympäristökuormitustaan. Kunnassa noudatetaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä sekä pyritään ennakoimaan tulevat lainsäädännön vaatimukset. Ympäristöasioiden hallinnassa tavoitteena on jatkuva parantaminen, ja tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti. Ympäristöasiat kuuluvat osaksi suunnittelua, päätöksentekoa ja jokapäiväistä työtä. Maankäytöllisillä ratkaisuilla edistetään ekotehokasta ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntarakennetta. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, vesien suojelu sekä ilmastonmuutoksen hidastaminen kuuluvat Sipoon kunnan toimintaperiaatteisiin. Luonnonvarojen kestävä käyttö on tärkeä arvo, johon tähdätään energian, veden ja raaka-aineiden säästävällä kulutuksella sekä jätteiden määrän vähentämisellä ja hyötykäytön lisäämisellä.

Energiankulutuksen vähentämisen lisäksi Sipoon kunta suhtautuu myönteisesti uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöön, sekä haluaa huomioida ympäristönäkökohdat myös tekemissään hankinnoissa. Myös kunnan yhteistyökumppaneilta odotetaan ympäristöasioiden huomiointia omassa toiminnassaan. 11 3. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 3.1. Maankäyttö ja kaavoitus Toimivan yhdyskuntarakenteen lähtökohtana on sen ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Kaavoituksella pyritään kunnassa ympäristöystävälliseen yhdyskuntarakenteeseen. Yhtenäisen ja tiiviin yhdyskuntarakenteen etuja ovat sujuvampi joukkoliikenteen toimivuus ja palvelujen saatavuus sekä luonnonalueiden ja resurssien säästäminen. Yhdyskuntarakenteeseen sisältyy rakennettu ympäristö yhdessä asukkaiden toiminnan ja sosiaalisen rakenteen kanssa. Rakennettuun ympäristöön kuuluviksi luetaan rakennukset sekä liikenteen vaatima infrastruktuuri. Sipoon kunta sijaitsee taloudellisesti aktiivisella alueella, mutta on suurine pelto- ja metsäalueineen pääkaupungin pohjoisiin ja läntisiin naapureihin verrattuna harvemmin rakennettu. Kunnan sijainti yhdistettynä luonnonläheisyyteen tekee Sipoosta viehättävän ja viihtyisän asuinpaikan. Sipoon maankäytön kehitys on ollut hidasta 2000-luvulle asti. Osittain asutus on keskittynyt nykyisiin taajamiin, mutta myös haja-asutusalueille rakentaminen on ollut voimakasta. Ekologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta katsottuna harvaan rakennettu asutus kaukana joukkoliikenteestä ja palveluista ei noudata kestävän kehityksen periaatteita. Sipoolla on edessään suuria maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä muutoksia. Vuonna 2008 valmistui Sipoon yleiskaava vuodelle 2025, jossa kunta valmistautuu kehittämään maankäyttöä osana Helsingin seudun kasvavaa metropolialuetta. Yleiskaava mahdollistaa voimakkaan väestönkasvun. Myös kunnan yhdyskuntarakenne tulee väistämättä muuttumaan, kun asutusta keskitetään nykyisiin taajamiin sekä kehittyvien raideyhteyksien lähialueille haja-asutusalueille rakentamisen sijaan. Kaavoituksella kunta luo edellytykset toivotunlaisen kehityskuvan sekä kestävän kehityksen toteuttamiselle. Sipoon kunta noudattaa maankäytön suunnittelussaan voimassa olevia lakeja, direktiivejä sekä tavoiteohjelmia (mm. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, jotka astuivat tarkistettuina voimaan maaliskuussa 2009). Uudenmaan Ympäristökeskus on julkaissut vuonna 2007 ympäristöohjelman Yhteinen ympäristömme 2020 Uudenmaan ympäristöohjelma, jossa on määritelty myös suuntaviivat yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Kaavoituksen perustana on Sipoon yleiskaava 2025. Yleiskaavassa on esitetty merkittävää raideliikenteen kehittämistä tukemaan eteläisen ja lounaisen Sipoon sekä Nikkilän ja Talman alueiden laajentumista.

Helsingin seudun liikennejärjestelmäluonnoksessa henkilöraideliikenne Nikkilä-Kerava välillä on merkitty mahdolliseksi ratahankkeeksi vuoden 2020 jälkeen. Sipoon eteläisiä osia kehitetään ekologisena, urbaanina alueena. Sibbesborgin alueella on käynnissä kansainvälinen kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu. Yleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointiraportissa todetaan yhteiskuntataloudellisten ja ekologisten vaikutusten pienenevän, mikäli rakentaminen on tehokasta ja hajarakentamista vältetään, sekä joukkoliikennettä kehitetään erityisesti raideliikenteen osalta. Kunnan uusien asuinalueiden suunnittelu ja toteutus on tärkeää tehdä yhteistyössä raideliikenteen kehittämisprojektin kanssa, jolloin voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi tulee pyrkiä rakennusten yhä parempaan energiatehokkuuteen sekä hyödyntää rakennusten lämmityksessä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua kaukolämpöä ja muita uusiutuvia energialähteitä. 12 3.2. Elinkeinoelämä Kunnan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia voidaan tukea yleiskaavalla. Nykyiseen yleiskaavaan onkin varattu uusia työpaikka-alueita Sipoon eri alueille, erityisesti pääliikenneväylien varteen. Taajama- ja keskusta-alueilla Nikkilässä ja Söderkullassa on tavoitteena 2700 uutta työpaikkaa kumpaankin sekä 1600 uutta työpaikkaa Talmaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Työpaikka-, teollisuus ja varastointialueilla on tavoitteena 6000 uutta työpaikkaa vuoden 2025 loppuun mennessä. Taajamissa kaavoitetaan alueita palveluille ja vastaaville työpaikoille. Yleiskaavassa esitetty raideliikenteen kehittäminen voi lisätä kunnan kiinnostavuutta sellaisten yritysten joukossa, jotka ovat sidoksissa joukkoliikenteeseen. Yhdyskuntarakenteen tulisi olla sellainen, että työmatkoilla tapahtuva pendelöintiliikenne olisi vähäistä. Optimaalisin vaihtoehto ympäristön kannalta olisi asunto- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen toistensa läheisyyteen. Ympäristönäkökulmasta myös etätyö on kannatettava vaihtoehto. Liikkumisen tarpeen ohjailu on kuitenkin vaikeaa. Työmatkaliikenne Sipoosta Helsinkiin monipuolisen työpaikkatarjonnan ja vilkkaan elinkeinoelämän suuntaan on jatkossakin vilkasta, joten joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen on erittäin tärkeää. 3.3. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta ohjaa rakentamista Sipoon kunnan alueella. Ennakkoon tapahtuvalla ohjauksella varmistetaan rakennusten yleinen soveltuvuus ympäristöönsä sekä kunnan yleiseen rakentamisessa noudatettavaan linjaan. Lisäksi valvotaan, että rakennettaessa noudatetaan voimassaolevia ohjeita ja määräyksiä sekä suojellaan jo olemassa olevaa rakennusperintöä. Rakennusvalvonnan tärkein ympäristövaikutus on rakentajille suunnattu neuvonta ja ohjeistus sekä myönnetyt rakennusluvat ja niissä asetetut ehdot. Ympäristön kannalta suotuisinta on kestäväksi ja pitkäikäiseksi suunniteltu rakennuskanta. Laadukkaiden, ympäristöystävällisten materiaalien käyttö ja

huolellinen työ rakennusvaiheessa, tilojen rakentaminen muunneltaviksi sekä käytönaikaiset huoltotoimet vähentävät rakennuksen energiankulutusta ja muuta ympäristökuormitusta. Rakennetulla ympäristöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Rakennukset kuluttavat kokonaisenergiankulutuksesta noin 40 %, ja niiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin 30 %. Suomen rakennuskannasta asuinrakennusten osuus on noin 50 %, ja niistä noin 60 % on pientaloja. Suurin pientalojen ympäristövaikutus aiheutuu käytön aikaisesta energiankulutuksesta, jonka osuus voi olla 80 90 prosenttia rakennuksen koko elinkaaren aikaisesta ympäristökuormituksesta. Erot paljon ja vähän energiaa kuluttavien pientalojen hiilidioksidipäästöjen välillä ovat satoja tonneja rakennuksen käyttöaikana, mikä rahaksi muutettuna tarkoittaa kymmeniä tuhansia euroja talon lämmityskustannuksissa. Myös korjausrakentamisessa voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiankulutukseen. Lämmityksen lisäksi rakennusten energiankulutukseen vaikuttaa yhdyskuntarakenne ja rakennusten sijoittelu ympäristöön. Rakentaminen lähelle taajamien peruspalveluja vähentää yksityisautoilun tarvetta. Pienilmastoltaan suotuisalle rakennuspaikalle rakentaminen voi pienentää rakennuksen energiankulutusta merkittävästi. Lisäksi rakentamisen ympäristökuormitukseen vaikuttaa, voidaanko hyödyntää jo olemassa olevaa tiestöä, miten jäte- ja vesihuolto järjestetään, sekä miten rakennukset soveltuvat jo olemassa olevaan kylä- ja maisemakuvaan. Rakennettaessa uutta tai korjattaessa vanhaa työmaalla syntyy paljon jätettä. Jätteen määrää voidaan vähentää mitoittamalla tilattavien materiaalien määrä ja toimitusaika tarkasti, selvittämällä materiaalien uudelleenkäyttömahdollisuuksia sekä käyttämällä korjausrakentamisessa laadukkaita kierrätysmateriaaleja. Rakennusvalvonnan henkilökunta voi antaa pientalorakentajille informaatiota ja ohjeita rakennustyömaalla syntyvien jätteiden oikeasta lajittelusta sekä mahdollisuuksista hyötykäyttöön ja kierrätykseen. 13 3.4. Liikenne 3.4.1. Joukko- ja kevyen liikenteen kehittäminen Kestävän yhdyskuntarakenteen tukemiseen tarvitaan maankäytön ja liikenteen yhtenäistä kehittämistä. Joukkoliikenteen tulee olla vuorotiheydeltään, hinnoittelultaan ja käyttäjäystävällisyydeltään kilpailukykyinen yksityisautoilun kanssa. Tällä hetkellä Sipoon joukkoliikenneyhteydet suuntautuvat pääosin Helsinkiin ja Porvooseen. Kunnan sisäinen joukkoliikenne on vähäistä, sillä kaksi kolmasosaa kunnan asukkaista asuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien ulkopuolella. Maankäytöllisestä näkökulmasta joukkoliikenteen ulottuvuus on nykytilanteessa melko suppea. Sipoon kasvustrategia tuo toteutuessaan mukanaan tuntuvia liikenteellisiä seurauksia ja asettaa korkeat vaatimukset toimivalle liikennejärjestelmälle. On äärimmäisen tärkeää, että Sipoo paitsi vie läpi tehokkaita maankäytöllisiä ratkaisuja, myös panostaa voimakkaasti joukkoliikenteen kehittämiseen. Siihen on hyvät mahdollisuudet, kun joukkoliikenteen potentiaalinen käyttäjämäärä kasvaa taajamien ja kylien keskitetyn asumisen ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan liikennevirran myötä.

Sipoon nykyisistä kevyen liikenteen väylistä useimmat sijaitsevat Nikkilän ja Söderkullan keskustaajamissa. Kevyen liikenteen verkosto taajamissa on melko kattava, mutta mahdollistaa pääosin vain taajamien sisällä liikkumisen. Turvallisen kevyen liikenteen reitistön varrella ja kävelymatkan päässä sijaitsevat palvelut mahdollistavat vanhusten ja muiden erityisryhmien omaehtoisen palveluiden käytön, sekä lisäävät terveydenhoitokuluja pienentävän hyötyliikunnan määrää. Hyötyliikunnan lisäksi kevyen liikenteen väylät palvelevat myös kuntoliikkujia. Pääsy viher- ja virkistysalueille kevyen liikenteen väyliä pitkin tukisi erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksia saavuttaa nämä alueet. Asiointi-, koulu- ja työmatkojen tekemistä kävellen tai pyöräillen onkin tuettava maankäyttöratkaisuilla. 14 3.4.2. Kunnan sisäiset kuljetukset Osalla kunnan yksiköistä on hallussaan ajoneuvoja, joita henkilökunta käyttää työssään. Energiankulutuksen kannalta on tärkeää, että ajoneuvot ovat energiatehokkaita ja täten kuluttavat vähän polttoainetta. Myös kuljetusten tehokkaalla suunnittelulla ja ajotavoilla on merkitystä. Kunta voi työnantajana vaikuttaa henkilöstön kulkuvälinevalintoihin. Kunta voi kannustaa henkilöstöään käyttämään enemmässä määrin polkupyörää ja joukkoliikennettä. Kunta voi myös kehittää etätyön tekomahdollisuuksia, mikä vähentää merkittävästi työmatkoja. Kunnan eri toimipisteiden välillä on paljon sisäistä tavaraliikennettä, kuten tarvike- ja ruokakuljetuksia. Kunta järjestää myös erilaisia lakisääteisiä kuljetuksia, kuten koulukuljetukset sekä vanhusten ja vammaisten kuljetukset. Noin 40 % perusopetukseen osallistuvista oppilaista on koulukuljetusten piirissä. Osalla heistä kuljetustarpeen perusteena on matkan pituuden sijasta sen vaarallisuus. Tätä kuljetustarvetta voidaan vähentää kevyen liikenteen väyliä ja taajamateitä kehittämällä. Koulukuljetukset hoidetaan sekä linja-autoliikenteellä että taksikyydeillä. Kuljetusten ympäristövaikutuksia pienentävät tarkasti suunnitellut ajoreitit, koulujen porrastetut alkamisajat sekä taksiyrityksille asetettu edellytys uuden ajokaluston käytöstä. Kunnan sisäistä logistiikkaa tulee kehittää siten, että tavaroiden taksikuljetuksista esimerkiksi Nikkilän ja Söderkullan välillä voitaisiin luopua ja hoitaa kuljetus taksikyytejä edullisemmin kunnan omistamalla kalustolla. 3.4.3. Virka-ajoliikenne Virkatehtävien hoitaminen edellyttää useissa yksiköissä työntekijöiden liikkumista asiakkaiden luona. Liikkumistarpeesta osa voidaan korvata muun muassa sähköpostilla, mutta jotkin tehtävät vaativat henkilökohtaista läsnäoloa. Suurin osa virkamatkoista ajetaan omilla autoilla; kokous- ja tarkastusmatkoilla käytetään mahdollisuuksien mukaan kimppakyytejä. Yhtenä virka-ajojen ympäristökuormitusta vähentävänä tekijänä voisivat tulevaisuudessa toimia kunnan omistuksessa olevat, yhteisesti virka-ajojen