KIRJALLINEN KYSYMYS 742/2004 vp Rakennusalan työnjohtajien kouluttaminen Eduskunnan puhemiehelle Maassamme on jatkuva tarve peruskorjata rakennuksia. Erityisesti lähivuosina 1970-luvulla rakennettujen lähiöiden peruskorjaus edellyttää laajoja peruskorjaushankkeita ympäri maata. Rahoituksen lisäksi näiden hankkeiden käytännön toteutuksen esteenä on vastaavien työmaamestareiden puute. Rakennusalalla on samanaikaisesti pula osaavasta työvoimasta ja toisaalta työttömyyttä. Näyttää siltä, että alan koulutus ei vastaa yhteiskunnan tarpeita. Tätä vaikeuttavat osaltaan teknikkokoulutuksen lakkauttaminen sekä tehoton työllisyyskoulutus. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Minkälaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että osaavan henkilöstön puute etenkin työnjohtotehtävissä ei vaikeuta rakennusalan toimintaa? Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2004 Heikki A. Ollila /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki A. Ollilan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 742/2004 vp: Minkälaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että osaavan henkilöstön puute etenkin työnjohtotehtävissä ei vaikeuta rakennusalan toimintaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Koulutustarjonta on muuttunut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 1993 teknikkokoulutuksen aloitti 3 727 ja insinöörikoulutuksen 4 880 uutta opiskelijaa. Vuonna 2003 tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen ammattikorkeakouluissa aloitti 8 321 uutta opiskelijaa. Viime vuosikymmenellä rakennusalan koulutus väheni työvoimatarpeen pienentyessä ja tietotekniikan insinöörikoulutuksen tarpeen kasvaessa. Viime vuosina rakennusalan insinöörikoulutuksen aloittaneiden määrä on vuosittain ollut likipitäen samansuuruinen. Kuluneen 10 vuoden aikana entiset teknilliset oppilaitokset on lakkautettu, ja niissä järjestetty teknikko- ja insinöörikoulutus on siirretty osaksi ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutusta. Teknikkokoulutuksesta osa jäi ammattikorkeakoulujen ulkopuolelle vahvistamaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen koulutustarjontaa. Valtioneuvosto hyväksyi 4.12.2003 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2003 2008. Suunnitelmassa esitetty tekniikan ja liikenteen alan aloittajatavoite nuorisoikäluokalle tarkoitetussa koulutuksessa vuonna 2008 on ammattikorkeakouluissa 8 400. Lisäksi tulevat aikuisikäluokalle tarkoitetut aloituspaikat. Aloittajatavoitteet vastaavat nykytasoa. Kehittämissuunnitelman liitteenä on esitetty edellä mainittujen lukujen opintoalakohtaiset laskentaperusteet. Tekniikan koulutuksen sisällä rakennusalan insinöörikoulutuksen aloituspaikkatavoite vuonna 2008 on reilut 300 aloituspaikkaa vuoden 2004 tasoa suurempi. Lisäksi kehittämissuunnitelmassa ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen mitoituksessa erityisenä painopisteenä ovat kone- ja metallialan sekä rakennusalan koulutuksen lisääminen. Koulutustarpeen kasvu liittyy erityisesti työvoiman ikärakenteeseen ja odotettavissa olevaan eläköitymiseen. Ammattikorkeakouluilla on varsin suuri vapaus kohdentaa tekniikan ja liikenteen alan aloituspaikat eri tekniikan lohkoille. Tähän liittyen korkeakoulujen ja työelämän sekä alueviranomaisten yhteistyötä on viime vuosina määrätietoisesti kehitetty, jotta koulutuksen kohdentuminen vastaisi mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita. Lisäksi koulutuksen laajennuksista ja supistuksista sekä uudelleenkohdentamisista keskustellaan ja sovitaan opetusministeriön, ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien sekä ammattikorkeakoulujen välisissä kolmevuotisissa tavoitesopimuksissa. Niitä tarkennetaan tarpeen mukaan vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Kehittämissuunnitelman mukaiset linjaukset koulutuksen supistamiseksi eräillä aloilla ja vastaavasti laajennukset muun muassa rakennusalalla ovat olleet lähtökohtina edellä mainituille sopimuksille. Rakennusmestarikoulutus tuli osaksi ammattikorkeakoulujen tekniikan alan koulutusta vuonna 1997 teknikkokoulutuksen lakkaamisen yhteydessä. Aiempi rakennusalan opistoasteen koulutus nostettiin korkeakoulutasoiseksi tekniikan 2
Ministerin vastaus KK 742/2004 vp Heikki A. Ollila /kok alan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaksi koulutukseksi, jonka tutkintonimikkeenä oli rakennusmestari. Kokemukset rakennusmestarinimikkeen käytöstä eivät olleet myönteisiä. Koulutus ei ollut vetovoimaista ja se kärsi jatkuvasti hakijapulasta. Nimikkeestä luopumisen perusteena oli osittain myös se, että julkisella sektorilla kelpoisuusehdot määriteltiin usein insinöörinimikkeen avulla. Vuodesta 2001 alkaen rakennusalan koulutusohjelmista valmistuvien tutkintonimike on ollut insinööri (AMK). Tutkintonimikkeen muutos ei liittynyt koulutuksen sisältöihin. Ne säilyivät ennallaan. Rakennusalan insinööritutkintoon johtavaa koulutusta on kehitetty myös ns. tuotantopainotteisena insinöörikoulutuksena. Tällöin toteutus on käytännönläheisempi kuin muussa insinöörikoulutuksessa ja tutkintoon sisältyvän harjoittelun määrä on kaksinkertainen muuhun insinöörikoulutukseen verrattuna. Tällä koulutuksella vastataan vastaavien työmaamestareiden koulutustarpeisiin. Edellä mainitun valtioneuvoston hyväksymän kehittämissuunnitelman mukaisesti on tämän syksyn aikana käynnistetty valmistelu, jolla luodaan teknikkotyövoiman poistumasta aiheutuvan työvoimatarpeen tyydyttämiseksi kohdennettu erillisohjelma ammattikorkeakoulututkintoon johtavan tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen järjestämiseksi ensisijaisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneille henkilöille. Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laajentamisen lisäksi lisätään myös erikoisammattitutkintoihin valmentavaa koulutustarjontaa. Opetusministeriö rahoittaa vuosina 2002 2006 toteutettavaa valtakunnallista tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatuhanketta. Hankkeessa on mukana kaikki insinöörikoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut. Sen ohjausryhmässä on mukana ammattikorkeakoulujen edustajien lisäksi työmarkkinaosapuolten ja opiskelijajärjestön edustajia. Hankkeen tavoitteena on tehdä esityksiä ja suosituksia tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämiseksi, verkottaa alan koulutuksen vastuuhenkilöitä, levittää hyviä käytännön toteutuksia, saada käyntiin koulutukseen liittyviä seurantatutkimuksia sekä luoda kattava seurantajärjestelmä tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteuttamisesta. Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2004 Opetusministeri Tuula Haatainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 742/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Heikki A. Ollila /saml: Vilka slags åtgärder avser regeringen vidta för att bristen på kunnig personal i synnerhet i arbetsledaruppgifter inte skall försvåra verksamheten inom byggnadsbranschen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det har skett stora förändringar i utbildningsutbudet under de senaste tio åren. Antalet nya studerande uppgick år 1993 till 3 727 inom teknikerutbildningen och 4 880 inom ingenjörsutbildningen. År 2003 inledde 8 321 nya studerande utbildning i teknik och kommunikation i yrkeshögskolorna. Det senaste decenniet har utbildningen inom byggnadsbranschen krympt till följd av ett minskat behov av arbetskraft och ett ökat behov av ingenjörsutbildning inom datateknik. Under de senaste åren har antalet studerande som påbörjat ingenjörsutbildning inom byggnadsbranschen varit ungefär lika stort varje år. Under de senaste 10 åren har de tidigare tekniska läroanstalterna dragits in och den teknikeroch ingenjörsutbildning som ordnades vid dem har blivit en del av yrkeshögskolornas ingenjörsutbildning. En del av teknikerutbildningen stannade utanför yrkeshögskolorna för att utbudet av yrkesutbildning på andra stadiet skulle stärkas. Statsrådet godkände 4.12.2003 en utvecklingsplan för utbildning och forskning för åren 2003 2008. Enligt planen är nybörjarmålet för år 2008 för yrkeshögskolornas utbildning i teknik och kommunikation 8 400 platser i fråga om utbildningen för unga. Därtill kommer nybörjarplatser avsedda för vuxna. Nybörjarmålen motsvarar nuvarande nivå. I en bilaga till utvecklingsplanen presenteras grunderna för beräkning av ovannämnda siffror enligt studieområde. Inom utbildningen i teknik är nybörjarplatsmålet för 2008 för ingenjörsutbildningen inom byggnadsbranschen drygt 300 nybörjarplatser fler än 2004. Särskilda insatsområden vid dimensioneringen av vuxenutbildningen vid yrkeshögskolorna är enligt utvecklingsplanen dessutom att öka utbildningen inom maskin- och metallbranschen och byggnadsbranschen. Ökningen av utbildningsbehovet hänför sig särskilt till arbetskraftens åldersstruktur och det väntade bortfallet på grund av pensionering. Yrkeshögskolorna har rätt stor frihet att fördela nybörjarplatserna för teknik och kommunikation på olika tekniska sektorer. I anslutning till detta har samarbetet mellan högskolorna och arbetslivet samt de regionala myndigheterna målmedvetet utvecklats under de senaste åren för att utbildningens inriktning så väl som möjligt skall motsvara arbetslivets behov. Dessutom förs diskussioner om utvidgning, inskränkning och omläggning av utbildningen i samband med de målavtal som undervisningsministeriet, yrkeshögskolornas huvudmän och yrkeshögskolorna ingår vart tredje år. Dessa justeras vid behov årligen genom tilläggsprotokoll. Utgångspunkten för ovannämnda avtal har varit de riktlinjer som anges i utvecklingsplanen när det gäller inskränkning av utbildningen inom vissa områden och utvidgning inom bland annat byggnadsbranschen. Byggmästarutbildningen blev år 1997 en del av yrkeshögskolornas utbildning i teknik i samband med att teknikerutbildningen upphörde. Den tidigare institutsutbildningen inom bygg- 4
Ministerns svar KK 742/2004 vp Heikki A. Ollila /kok nadsbranschen höjdes till högskolenivå och blev en utbildning som leder till yrkeshögskoleexamen i teknik med examensbenämningen byggmästare. Erfarenheterna av benämningen byggmästare var inte positiva. Utbildningen saknade attraktionskraft och det rådde ständig brist på sökande. En motivering till att benämningen slopades var delvis också att behörighetsvillkoren för den offentliga sektorn ofta angavs via ingenjörsbenämningen. Sedan 2001 har examensbenämningen för dem som utexamineras från utbildningsprogrammen inom byggnadsbranschen varit ingenjör (YH). Den förändrade examensbenämningen har inte inverkat på utbildningens innehåll, som är oförändrat. Den utbildning som leder till ingenjörsexamen inom byggnadsbranschen har också utvecklats som en s.k. produktionsinriktad ingenjörsutbildning. Genomförandet är då mer praktiskt inriktat än i den övriga ingenjörsutbildningen och praktiken i examen är dubbelt längre än inom annan ingenjörsutbildning. Denna utbildning är ett sätt att svara på utbildningsbehovet i fråga om ansvariga arbetsplatsmästare. Enligt den av statsrådet godkända utvecklingsplanen har man denna höst inlett förberedelser för att skapa ett särskilt program i syfte att ordna produktionsinriktad ingenjörsutbildning som leder till yrkeshögskoleexamen och utbildning som förbereder för specialyrkesexamen främst för sådana personer som genomgått yrkesutbildning på andra stadiet. Programmet ordnas för att tillgodose det behov av arbetskraft som förorsakas av att teknikerna som arbetskraft faller bort. Förutom att den produktionsinriktade ingenjörsutbildningen utvidgas, ökas också det utbildningsutbud som förbereder för specialyrkesexamina. Undervisningsministeriet finansierar ett riksomfattande kvalitetsprojekt kring produktionsinriktad ingenjörsutbildning under 2002 2006. Med i projektet är alla yrkeshögskolor som ordnar ingenjörsutbildning. I ledningsgruppen finns företrädare för yrkeshögskolorna, arbetsmarknadsparterna och studentorganisationerna. Syftet med projektet är att lägga fram förslag och rekommendationer för utvecklandet av den produktionsinriktade ingenjörsutbildningen, får de ansvariga personerna inom utbildningen inom branschen att bilda nätverk, sprida god praxis, få igång uppföljningsundersökningar som anknyter till utbildningen samt skapa ett heltäckande uppföljningssystem för genomförandet av den produktionsinriktade ingenjörsutbildningen. Helsingfors den 21 oktober 2004 Undervisningsminister Tuula Haatainen 5