Henkilökuljetusten rahoituksen ja toimintatapojen uudistaminen Valtakunnallinen kutsujoukkoliikenne- ja matkojenyhdistelykeskusten tilannekartoitus Liikenne- ja viestintäministeriö Jaakko Rintamäki, Sito Oy
Esityksen sisältö 1.Selvityksen alaiset liikennepalvelut Lyhyt oppimäärä 2.Tilannekatsaus nykytilanteeseen vuodenvaihteessa 2013-2014 Kutsujoukkoliikennepalvelut Suomessa Matkojenyhdistelykeskukset: Toiminnot ja rahoitus 3.Jatkoehdotukset henkilöliikenneuudistuksen valmistelulle 2
Kutsujoukkoliikenteen ja matkojen yhdistelykeskukset inventoitu Kustannus- ja toimintatietoja tulkittaessa on syytä huomioida, että tilastointitavat poikkeavat kuntien ja jopa kuntien eri yksiköiden välillä Liikennepalveluiden kokonaiskustannukset (julkistaloudelle) vaikeasti selvitettävissä Vastaavan henkilöstön vaihtuvuus / useat tehtävät Liikennepalveluiden kustannukset jyvitetty usein kolmelle hallintokunnalle, usealle yksilölle ja valtion / kunnan kesken Matkojen yhdistelykeskuksissa suoriutumisen, eli yhdistelyprosenttien laadinnassa todennäköisesti eroja 3
1. Kutsujoukkoliikenne muiden henkilökuljetusten rinnalla Reittipohjainen asiointiliikenne Kuntien päiväautojärjestelmät Sairaanhoidolliset kuljetukset ja potilassiirrot Liityntäliikenteet: Kutsuohjatut ja ei-kutsuohjatut Kutsujoukkoliikenne ja kutsutaksiliikenne Kelan korvaamat kuljetukset Palveluliikenne suljettu / avoin 4
1. Kutsujoukkoliikenne Kutsujoukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä selvityksessä peruslähtökohtaisesti kaikille avoimia kuntien tai ELYkeskusten järjestämiä kutsusta / tilauksesta toimivia henkilöliikenteen palveluita. Selvitys sisältää siis muitakin liikennepalveluita kuin valtionavustusasetukseen 124/2012 sisältyy Termi kutsujoukkoliikenne käsittää monille tuttuja liikennepalveluita kuten, Asiointiliikenne, asiointitaksiliikenne, kutsuliikenne, kutsutaksiliikenne, palveluliikenne, monipalveluliikenne Kaikki inventoidut liikenteet ovat kaikkien toiminta-alueen asukkaiden käytettävissä 5
1. Matkojen yhdistelykeskukset (MYK) Välittävät kuntien ja kuntayhtymien joukkoliikennettä ja henkilökuljetuksia Mukana tässä selvityksessä käsiteltyjen kutsujoukkoliikenteiden ohella erityislainsäädännön alaisia kuljetuksia (vpl), yksiköiden välisiä siirtoja, yksiköiden päiväautoja, koululaiskuljetuksia Osalla yksiköistä laajempi toimintakenttä kuin pelkkä henkilöliikennematkojen yhdistely 6
2. Kutsujoukkoliikenne Suomen kunnissa Ahvenanmaan itsehallintoalueen kunnat eivät mukana aineistossa Lisäksi HSL -alueelta hyvät valmiit aineistot Palvelut kartoitettu kaikkiaan 295:stä Manner-Suomen kunnasta Kuntien yhteenlaskettu väestöpeitto 4,2 miljoonaa Epäselviä tapauksia aineistossa muutama Onko palvelu kutsusta ajettava vai ei? Selvitettyjen tietojen tilanne Kuntien lukumäärä Kuntien asukasmäärä Tiedot on saatu kunnasta 295 4 186 494 Tietoja ei ole saatu kunnasta 2 10 963 Yhteensä 297 4 197 457 7
Kutsusta toimiva joukko- ja henkilöliikenne Joustavaa liikennettä tarkoitukseen, johon perinteinen joukkoliikenne ei sovellu Usein (ei aina) kytkeytynyt koulukyydeistä ja esim. Soten yksikkökuljetusten kanssa samaan päiväautokokonaisuuteen Tyypillisesti mahdollistaa 1-2 kertaa viikossa asioinnit lähimmässä palvelukeskuksessa Jokaisena arkipäivänä toimivia palveluita maakuntakeskuksista pienenpiin kuntiin 8
Tuloksia: Kutsujoukkoliikenne Kutsuohjaus (reittijousto ja tilaustapa) poikkeavat useilla variaatioilla. Inventoinnissa yksinkertaistettu kolmeen pääluokkaan 1.Täysin kutsuohjautuva, 2. joustava reitti ja 3. kiinteä reitti Käytettävissä olevan kalustotieto on kuntien ilmoittama Maaseudun asiointiliikenteet ajetaan usein perinteisellä taksikalustolla Kaupunkien palveluliikenteet esteettömällä monipalvelukalustolla 9
Asiakaskohdennus Kunnilla kohtuullisen hyvin tiedossa palvelujen asiakasryhmät Yhdeksän ilmoitettua pääkäyttäjäryhmää ikääntyneet, vpl/shl,, työmatkalaiset, kesämökkiläiset Ikääntyneet ylivoimaisesti merkittävin yksittäinen asiakasryhmä Palveluna perinteisen joukko- ja taksiliikenteen välimuoto Erityistarpeeseen suunnattua avointa liikennepalvelua 10
Kuinka palvelut on kohdennettu tai kohdentuneet? 11
Kutsuohjattujen liikenteiden kustannukset Kutsujoukkoliikennepalvelun kustannukset Matkojen lukumäärä tiedossa Kuntien lukumäärä Kustannukset tiedossa Matkojen lukumäärä ja kustannukset tiedossa Matkojen lukumäärä vuodessa Milj. / vuosi Kustannukset / asiakas Yhteensä Keskimäärin Vähintään Enintään 104 174 99 1 079 861 14,3 9,32 2,78 74,00 Luvut sisältävät epävarmuustekijöitä eriävien tilastointitapojen vuoksi Kustannuksista aineistossa on 60 % edustavuus, matkojen osalta 35 % Kustannushaitari ajettua matkaa kohden suuri Kustannukset järjestäjille 2,78-74 per toteutunut matka Keskimäärin jokaisen ajetun kutsujoukkoliikennematkan kustannus on 9,32 12
2. Matkojen yhdistelykeskukset Matkojen yhdistelyn ja välitysjärjestelmien nykytilan ja akuuttien kehittämistarpeiden kuvaus Selvitystyössä mainittujen lisäksi olemassa yksittäisten kuntien omia välitysratkaisuja MYK yksiköiden välisen yhteistyön tiivistämistarpeet ja alustavia toimenpidesuosituksia 13
Tietosisältönä kerätty Tilaaja- ja tuottaja-organisaatiot Missä kunnissa toimii / Kuinka kauan toiminut? Mitkä palvelut ovat mukana matkojen yhdistelyssä (esim. palveluliikenteen, kutsutaksit, sairaanhoitokuljetukset, taksit, vpl- ja shl-kuljetukset, muut kyydit) Mitä yhdistelyohjelmistoja hyödynnetään Yhdistelykeskuksen välitysmäärät / teoreettinen välityskyky Yhteistyö muiden yhdistelykeskusten kanssa Yhdistelyprosentti / yhdistelytoiminnolla säästetyt ajokilometrit Vuosirahoitus Kehittämistarpeet Täydentävinä tietoina saatu mm. asiakaspalautekoonteja 14
Yhdistelykeskukset: Tehty yhteistyössä ELY-keskusten ja maakunnallisten keskuskaupunkien kanssa Tehty koonti kuljetuksista ja muista palveluista, jotka ovat mukana kunkin yhdistelykeskuksen toiminnassa Liikennöitsijät toimittaneet kokemuksiaan omista palveluistaan yhdistelykeskusten palveluiden osina Kaupungeista vastuutahoina: Rovaniemi, Oulu, Kajaani, Pietarsaari, Seinäjoki, Kuopio, Joensuu, Tampere, Lahti, Helsinki Valmisteilla Jyväskylässä ja Mikkelissä Jyväskylä TVV -alueen laajuinen (Laukaa ja Muurame) Mikkeli omalla kaupunkialueellaan 15
Tuloksia: Matkojen yhdistelykeskukset Kaikki merkittävät kuntasektorin avointa ja suljettu ja erikoiskuljetuksia välittävät yhdistelykeskukset perusaineistossa Yksittäisten kuntien pienemmän mittakaavan välitystoimintoja ei mukana (olemassa erilaisia versioita puhelinkeskusvälityksestä ja yhteispalvelupisteiden hyödyntämisestä) Suora kustannushyöty yhdistelystä on n. 2 milj. Epäsuora voi olla huomattavasti suurempi lakisääteisten kuljetusten hallinnan/valvonnan tehostumisen vuoksi Suurin osa perustuu samaan välitysteknologiaan Ollut mukana jo MVK/MPK hankkeissa Mahdollistaa korkean automaatioasteen kaupunkialueilla, joissa liikennetarjontaa / asiakkaita Muita järjestelmiä: Taxibook ja tukijärjestelminä Genesys ja Microsoft Dynamics 16
Toiminta-, käyttö- ja kustannustietoa vuodelta 2013 MYK:ssa mukana olevat kunnat MYK:n tuottajaorganisaatio Matkojen Kustannukset lukumäärä Isäntäkunta Muut kunnat vuodessa / vuosi / matka Rovaniemi Rovaniemen kaupunki 77 400 250 000 3,23 Kajaani Hyrynsalmi, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 60 000 350 000 5,83 Oulu Oulun kaupungin tekninen liikelaitos (logistiikkapalvelut) 270 000 350 000 1,30 Ei tiedossa Jyväskylä, Laukaa, Muurame Ei tiedossa, selvitystyö kesken Ei tietoa Ei tietoa Ei tietoa Lahti Asikkala, Hollola, Nastola Päijät-Hämeen matkapalvelukeskus (Lahden kaupunki) 120 000 130 000 1,08 Tampere Ikaalinen, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Sastamala, Ylöjärvi Kuljetustenohjauskeskus KUOHKE (Tampereen kaupunki) 1 000 000 600 000 0,60 Helsinki Palmia (Helsingin kaupunki) 623 000 2 360 000 3,79 Joensuu Kontiolahti, Liperi, Nurmes, Outokumpu Pohjois-Karjalan matkojenyhdistelykeskus 62 000 190 000 3,06 Kuopio Leppävirta, Pielavesi, Siilinjärvi, Varkaus Kuopion matkojenyhdistelykeskus 155 000 310 000 2,00 Mikkeli Ei tiedossa, selvitystyö kesken Ei tietoa Ei tietoa Ei tietoa Seinäjoki Seinäjoen matkapalvelukeskus 52 000 Ei tietoa Ei tietoa Pietarsaari Pietarsaaren tilauskeskus 43 000 90 000 2,09 Yhteensä 2 462 400 4 630 000 Keskimäärin 246 240 514 444 1,88 Helsinki Kuopio Tampere Kajaani Oulu 28,9 % 38 % 21,8 % 57,4%? km 378 639 km 155 080 km 370 000 km 162 846 km? km Rovaniemi Joensuu 47 % 62,4 % 164 445 km? km Yhdistely % Km-säästö 17
Matkojen määrä ja välitystoiminnan vuosikustannukset 18
Yhdistelytoimintojen kustannukset / välitetty kyyti Varsinaisen yhdistelytoiminnan yksikkökustannuksissa eroja Tilastointitavat poikkeavat Mitä kustannuksia ja miten kaupungit jyvittävät yhdistelykeskuksille? Osassa yhdistelykeskuksia laajempi palvelutarjonta Täysin automaattisen ja puoliautomaattisen yhdistelytoiminnan suorituserot ja niiden osuus välityksistä? Toimintaympäristö 19
Matkojen yhdistelytoiminnan kehittäminen Asiakastyytyväisyys hyvä Yhdistelytoiminnan automaatioastetta halutaan nostaa (henkilötyö suurin yhdistelystä aiheutuva kulu) Tilausmäärät voisivat olla osalla nykyisistä keskuksista merkittävästi suurempia, jos asiakasohjaus / hallinnonalojen yhteistyö toimisi Eri rahoituslähteiden henkilökuljetukset tulisi hoitaa mahdollisimman pitkälle samalla välitysjärjestelmällä Esim. sairaanhoidolliset kuljetukset (Kela) ovat asiakkaalle edullisempia vpl-matkoina 20
Jatkoehdotukset henkilöliikenneuudistuksen jatkolle Suorien kustannushyötyjen saavuttaminen kutsujoukkoliikenteellä ja matkojen yhdistelyllä vaikeaa monikanavaisella rahoitusjärjestelmällä Käyttäjä (jos ei viranomainen ennen sitä) loppukädessä osaa optimoida omat liikkumiskustannuksensa! Myös yhteinen maksuliikennejärjestelmä selvitettävä asia! Kutsujoukkoliikenne pienten asiakasvirtojen palvelu, johon joukkoliikenteen kontekstissa käytetään paljon resursseja Joustavan liikenteen tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää enemmän käyttäjiä Käyttäjiä ei tarvitse keksiä lisää Käyttö jakautunut eri sektoripalveluihin Kutsujoukkoliikenteen potentiaalin hyödyntäminen laajemmin joukkoliikenteen osana edellyttää parempaa käytettävyyttä, informaatiota ja edistyksellisempiä varausmahdollisuuksia 21
Jatkoehdotukset henkilöliikenneuudistuksen jatkolle Matkojen yhdistelykeskusten toiminta-alueita kasvatettavissa ja välitysmääriä lisättävissä (pienellä varauksella) Yhdistelykeskusten tulisi kattaa sellaiset toiminnalliset alueet kokonaisuutena, joilla ihmiset luonnostaan asioivat Kaupunkiseutuja (TVV) vai sairaanhoitopiirejä? Yhdistelytoiminnalla lisätehoa saatavissa ainakin kaupunkiseutujen avoimessa liikenteessä ja koko maassa ns. vpl- ja shl-kuljetuksissa Maaseudulla avoimen liikenteen yhdistely hankalaa, jos liikenne on aina saatavissa tarjontaa kannattaa rajoittaa kysynnän ohjaamiseksi ja yhdistelyn helpottamiseksi Nykyiset yhdistelykeskukset ovat varsin joustavia siinä millaista kalustoa millaiseen tarpeeseen voi välittää (pikkutaksista täysikokoiseen linja-autoon) 22
Tehokkaammat palvelut ja tavoitteena asiakasmäärän kasvu? Yhdistelytoiminnot (myös Kelan) ja kutsujoukkoliikenteiden hallinta nykyisin täysin julkisyhteisövetoinen Organisaatioilla tavoitteena oman toiminnan ja omien kuljetusten tehostaminen (ts. rahan käytön välttäminen) Menojen hallinnan lisäksi uutta tulopuolta? Kuinka hyvin tavoite palvelee liikennejärjestelmän kehittämistä ja liikennepalvelubisneksen syntymistä? Laajemmalle asiakaskunnalle suunnattujen joustavien liikennepalveluiden kehittäminen ollut hidasta (KutsuPlus uutena joukkoliikennepalveluna sitä yrittää) Voisiko yhtiömuotoisena palvella sekä julkisyhteisöjä nykyisessä roolissa että hakea uutta lisäliiketoimintaa täysin avoimen liikenteen puolelta? Palveluliiketoiminta 23
Kiitos! Jaakko Rintamäki, vanhempi asiantuntija Jaakko.rintamaki@sito.fi Puh. 020 747 6738 www.sito.fi 24