LIITE 1 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA Tietoja kiinteistöstä Tila sijaitsee Vihdin kunnassa, Härkälän kylässä Vakkamäentien varressa. Talouskeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Tilakeskusta ympäröivät pelto-, laidun- ja metsäalueet. Tulevasta olevat pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Yleiskuva toiminnasta Vakkamäen tilan tuotantosuunta on maidontuotanto. Tilalla on nyt 75 lypsyeehmää ja uudistukseen kasvatettavia vasikoita ja nuorkarjaa yhteensä 75 eläintä sekä 2 hevosta. Tällä hetkellä tilan lypsylehmät ovat parsinavetassa, vasikoilla on ryhmäkarsinat ja hiehot sekä umpilehmät ovat olkipohjaisessa katoksessa. Lypsylehmien parsissa on parsimatot ja kuivikkeena turve, karsinoissa kuivikkeena on turve sekä olki ja 515 ja 600 m3, yhteistilavuus on lietekuilutilavuus mukaan lukien 1465 m3. Kuivalanta varastoidaan tällä hetkellä kahteen metalliseen pressulla peitettyyn noin 45 m3 merik nttiin. Tilalla on nyt viljelyssä peltoa noin 181 hehtaarin alalle. Tilan maidontuotantoa on suunnitelmissa laajentaa 228 lehmään sekä 128 lypsylehmien uudistuksessa tarvittavaan nuorkarjaan. Rakentaminen toteutetaan vaiheittain, niin että ensin rakennetaan pihatto 150 lehmälle ja siihen suunnitellaan mahdollisuus laajentaa lehmämäärä 228 lehmään. Pihaton yhteyteen tulee vasikkatila 35 vasikalle. Nykyinen parsinavetta remontoidaan nuorkarjalle niin, että remontin jälkeen siellä poikimakarsinoiden makuualueen lanta käsitellään kuivalantana. Myös vanhan navetan 3-7 kk vanhoilta vasikoilta lanta käsitellään kuivalantana rakentaa kesällä 2016 kuivalantalatilaa 970 m3:ä. Tulevassa lypsylehmäpihatossa on lie elanta, jolle rakennetaan noin 6000 m3 lietesäiliö. Vanhan navetan lietelanta johdetaan nykyisiin lietesäiliöihin raappojen avulla. Pihatossa on kuivikepohjaiset poikimakarsinatilat poikima-alueella ja erillinen kuivikepohjainen vasikkatila. Juotolta vieroittamisen jälkeen noin 3 kuukauden iässä vasikat siirtyvät peruskorjattuun vanhaan navettaan olkipohjalle. Lypsylehmäpihaton samoin kuin vanhan navetan lantakäytävät ovat kiinteät. Lypsylehmien parsissa on syvät makuuparret ja kuivikkeena käytetään turvetta sekä olkisilppua. Lanta kulkeutuu kokoojakouruun raappojen avulla ja sitä kautta lietesäiliöön. Lieltesäiliö täyttyy altapäin, mikä vähentää hajuhaittoja, ja säiliön pintaan lietteestä muodostuva kova kerros säilyy ehjänä. Ilmanvaihto on luonnollinen Lypsy tehdään aluksi kahdella robotilla ja lehmämäärän lisäännyttyä asennetaan kolmas robotti. Maitohuoneen ja robottien pesuvedet johdetaan lietesäiliöön.
Säilörehut tehdään nykyiseen tornisiiloon sekä uusiin rakennettaviin laakasiiloihin (4 kpl, tilavuus yhteensä 2270 m3:ta). Lisäksi tehdään noin 200 muoviin käärittyä säilöpaaliä mahdollisia poikkeustilanteita varten. Uudet laakasiilot rakennetaan vaiheittain. Säilörehua varastoidaari laajennuksen ollessa valmis noin 4,5 miljoonaa kiloa vuodessa. Rehun jakaminen pihaton sivupöydille tehdään apevaunulla ja vanhassa navetassa pienkuormaimella. Ostovilja ja valkuaisrehu varastoidaan kuivurin siiloissa. Viljan jauhatus tehdään kuivurilla. Pihaton Piha-alueet päällystetään niin, että rehuliikenne piha-alueella voidaan hoitaa puhtaasti. Lehmillä on kesäaikana pääsy laidunlohkolle jaloittelemaan ajoittain noin 2 hehtaarin alalle. Hiehoja ja umpilehmiä laidunnetaan lisäksi noin 10 hehtaarin laidunalalla noin 1-3 kuukauden ajan. Tila on sitoutunut peltoviljelyssä maatalouden ympäristökorvaukseen myös seuraavaksi 5 vuodeksi 1.5.2015-30.4.2020. Peltojen viljavuusnäytteissä ei ole korkeita fosforiarvoja. Viljavuusanalyysit huomioidaan lannoituksen suunnittelussa. Tilan eläinainesta on jalostettu määrätietoisesti ja tila ottaa usein vastaa vierailevia ryhmiä ja oppilaita lähikouluista sekä harjoittelijoita alan' oppilaitoksista. Suunnitelmissa on toteuttaa sukupolvenvaihdos vuoden 2016 ailana, minkä jälkeen tilaa jää pitämään Johanna Vakkamäkija hänen miehensä Juho Ruuhijärvi. Investointit kihakemus on tavoitteena jättää syksyllä 2016, jos ympäristölupapäätös sen mahdollistaa ja investointituen haku on mahdollista. Rehujen varastointi Tilalla viljellään lähinnä nurmirehuja karjan tarpeeseen. Nurmien uudistettavalta peltoalalta tehdään sekä puitavaa viljaa että tuoresäilöttyä vihantaseosviljaa. Koko laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan eläinten ruokintaan noin 4,5 miljoonaa kiloa säilörehua, joka varastoidaan neljään laakasiiloon (yhteensä 2270 m3) sekä tornisiiloon (noin 700 m3). Laiduntaminen Nykytuotannolla tilalla laidunnetaan kaikkia eläimiä juottovasikoita lukuun ottamatta. Suunnitelmissa on jatkossa jaloitella lypsylehmiä lyhytaikaisesti läheisillä laidunlohkolla. Hiehoja ja umpilehmä on tarkoitus jatkossakin laiduntaa kesällä. Laidunlohkoilla eläimet saavat veden uimureilla varustetuista vesialtaista, jotka ovat kooltaan: 1000, 2x400 ja 200 litraa. Lannan käsittely ja varastointi Kuivikepohjilta, vasikkatiloista ja osasta vanhaa navettaa lanta käsitellään kuivalantana. Tätä varten rakennetaan katettu kuivalantala (970 m3), jonka rakentaminen on suunnitteilla vuonna 2016. Lietelantaa varten rakennetaan nykyisen kolmen säiliön lisäksi uusi betoninen lietesäiliö, jolloin lietetilavuutta tulee lisää 6000 m3:ta. Lietteen käsittelyyn on suunnitelmissa separointi, jolloin nesteosa varastoitaisiin lietesäiliössä ja kiintoaines kuivalantalassa. Vakkamäen tiia Ympäristöiuvan iiitteeå
Lietettä levitetään sekä omalla että tulevaisuudessa myös urakoitsijan kalustolla pääosin nurmiin joko letkulevittimellä tai multaavalla sijoitusvaunulla, jotka vähentävät typen haihtumista ja hajuhaittoja. Kuivalanta levitetään uudistettaviin nurmiin sekä keväällä että syksyllä. Kevätlevitys tehdään viikoilla 16-22 (noin 25 % lannasta), kesällä säilörehun 1. korjuun jälkeen viikoilla 23-27 (noin 40 % lannasta), kesällä 2. sadon jälkeen viikoilla 28-32 (noin 25 % lannasta) ja syksyllä viikoilla 33-42 (noin 10 % lannasta). Syksyllä levitettävä lanta mullataan heti levityksen jälkeen. Lanta levitetään maatalouden ympäristötukiehtojen mukaisesti. Pihaton yhteyteen tulee WC, josta jäte menee umpisäiliöön.
LIITE 2 Yleisölle tarkoitettu tiivist lmä Vakkamäen tila sijaitsee Vihdin kunnassa, Härkälän kylässä Vakkamäentien varressa. Lähimpään vakituisesti asuttuun naapurikiinteistöön etäisyys on noin 230 m tulevasta pihattorakennuksesta. Tilakeskusta ympäröivät pelto-ja metsäalueet. Talouskeskus sijaitsee maa-ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Lähin vesistö on Härkälänjoki, johon tulevasta pihatosta on matkaa noin 330 m. Talouskeskus ja viljelyssä olevat peltoalat eivät sijaitse pohjavesialueella. Vakkamäen tilan tuotantosuunta on maidontuotanto. Tilalla on nyt 75 lypsylehmää ja uudistukseen kasvatettavia vasikoita ja nuorkarjaa yhteensä 75 kpl sekä 2 hevosta. Tilan maidontuotantoa on suunnitelmissa laajentaa noin 228 lehmään ja 128 kpl uudistukseen tarvittavaa nuorkarjaa. Rakentaminen toteutetaan vaiheittain niin, että ensin rakennetaan navetta noi i 150 lehmälle ja siihen suunnitellaan mahdollisuus laajentaa lehmämäärä 228 lehmään. Pihaton yhteyteen tulee vasikkatila 35 vasikalle. Nuorkarjatilat muutetaan nykyiseen parsinavettaan. Uuden ja vanhan navetan lanta käsitellään pääasiassa lietteenä. Uuden pihaton juottovasikoilta ja osalta vanhan navetan vasikoilta (3-7 kk) sekä sairas- ja poikimakarsinan makuualueelta lanta käsitellään kuivalantana, jolle rakennetaan kuivalantalatilaa 970 m3. Lypsylehmäpihatossa on lietelanta, jolle rakennetaan n. 6000 m3 Ilietesäiliö. Tilalla on nyt viljelyssä peltoa noin 87 ha. Lähialueen tilojen kanssa on tehty lannan vastaanotto opimuksia ja rehuntuotantosopimuksia noin 181 hehtaarin alalle. Lypsy tehdään aluksi kahdella robotilia j kolmas robotti. Maitohuoneen ja robottien pesuvedetjohdetaan li tesäiliöön. lehmämäärän lisäännyttyä asennetaan Ruokinta ja laidunnus Säilörehut tehdään nykyiseen tornisiiloon ja uusiin rakennettaviin laakasiiloihin yhteistilavuudeltaan noin 2270 m3. Säilörehua varastoidaan laajennuksen loputtua 4,5 miljoonaa kiloa vuosittain. Rehun jakaminen pihaton ruokintapöydälle tehdään apevaunulla ja vanhaan navettaan pienkuormaimella. Piha-alueet päällystetään niin, että rehuliikenne piha-alueella voidaan hoitaa puhtaasti. Lehmillä on kesäaikana pääsy laidunlohkolle jaloittelemaan ajoittani noin 2 hehtaarin alalle. Hiehoja ja umpilehmiä laidunnetaan lisäksi noin 10 hehtaarin peltoalalla noin 1-3 kuukauden ajan. Tila on sitoutunut peltoviljelyssä maatalouden ympäristökorvaukseen 5 vuodeksi 1.5.2015-30.4.2020. Liete levitetään sekä urakoitsija että oman kaluston avulla pääosin nurmiin, joko letkulevittimellä tai multaavalla sijoitusvaunulla, jotka vähentävät typen haihtumista ja hajuhaittoja. Kuivalanta levitetään uudistettaviin nurmiin sekä keväällä että syksyllä. Neljäsosa lannan kevätlevityksestä tehdään viikoilla 16-22, noin 40 prosenttia kesällä säilörehun 1. korjuun jälkeen viikoilla 23-27, neljäsosa kesällä 2. sadon jälkeen viikoilla 28-32 ja loput 10 prosenttia syksyllä viikoilla 33-42. Syksyllä levitettävä lanta mullataan mahdollisimman pian levityksen jälkeen. Lanta levitetään maatalouden ympäristötukiehtojen mukaisesti. Pihaton yhteyteen tulee WC, josta jäte menee umpisäiliöön. stö I uv a n
LIITE 3 1. Polttoaineet Polttoainesäiliöitä on tilalla neljä: tilavuuksiltaan 4100, 2800, 2800 ja 2200 litraa. Niistä pääasiassa käytössä on vain kaksi (41001 ja 28001) ja muut ovat tyhjillään varasäiliöinä. Säiliöt on viimeksi tarkistettu 30.10.2014 Öljykolmion toimesta. Säiliöille on tarkoitus tehdä kesän 2016 aikana lukittavakatos, jossa on betonista valettu valuma -allas, jotta mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään ja josta mahdolliset vuodot on helppo havaita. Säiliöiden kunto tarkastetaan ammattilaisten toimesta suositelluin väliajoin ja tarvittaessa säiliöitä kunnostetaan. Säiliöiden kuntoa seurataan ja tarvittaessa niitä tullaan uusimaan. Voitelu- ja jäteöljyt varastoidaan kahteen noin 300 litran turvalavaan, joita säilytetään INkollisessa korjaamotilassa. 2. Kemikaalit Maalit ja muut kemikaalit ovat lukollisessa korjaamotilassa. Torjun a-aineet ovat korjaamotilassa erillisessä lukollisessa kaapissa. Myös kärpästen torjunta-aineet ja rotanmyr yt varastoidaan lukollisessa kaapissa ja niitä yleisesti ottaen ostetaan sitä mukaan kuin tarvetta on. Eläinl 'äkkeet säilytetään navetan toimistossa lukollisessa kaapissa. Säilörehun säilöntäaineena käytetään muurahaishappopohjaisia säilöntäaineita, jotka säilytetään 200 litran ja 1000 litran säiliöissä sorapohjalla trukkilavojen päällä peitettynä. Säilöntäainetta käytetään jatkossa noin 9 000 litraa vuodessa. Lannoitteet säilytetään talouskeskuksessa ulkona peitettynä lavojen päällä. Lypsylaitteiston pesuaineet ovat robotin läheisyydessä ja maitotankin vieressä maitohuoneessa noin 60 litran astioissa. 3. Toiminnan vaikutus ympäristöön Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja rehun jakeluauto noin kerran kuukaudessa. Nurmirehun teko ja lietteen levitys lisäävät liikennettä lähinnä Vakkamäentiellä. Osa peltolohkoista sijaitsee talouskeskuksen läheisyydessä niin, että liikenne voidaan järjestää osittain talouskeskuksen alueelta suoraan lohkoille. Johanna hoitaa eläinten siemennyksen, tiineystarkastuksen ja eläinlääkinnän pääasiassa itse. Nurmiviljely tuo monimuotoisuutta viljelymaisemaan ja samoin laiduntavat eläimet. Laiduntavat eläimet hoitavat myös jokivarren maisemaa ja hankalimpia lohkoja sekä estävät näin peltojen ja jokivarsien vesakoitumista ja umpeen kasvamista. Maatilan kehittäminen pitää perinteisen maatilan pihapiirin kunnossa ja uusien navettatilojen sekä parempien tautien suojauksen myötä (tautisulku uudessa navetassa, jossa vierailijat vaihtavat talon suojavaatteet) lähialueen ihmiset voivat helpommin tulla tutustumaan maatilan toimintaan. 4. Varautuminen poikkeustilanteisiin Tilan palo- ja pelastussuunnitelma laaditaan investoinnin yhteydessä kattamaan kaikki tuotantotilat. Alkusammutuskalusto löytyy suunnitelman mukaan kaikista tuotantotiloista, jotka on tarkastettu kerran vuodessa. Tilalla on tällä hetkellä traktorikäyttöinen aggregaattija investoinnin yhteydessä hankitaan sähkön saannille pihattoon varavoimanlähde. Eläimille vesi tulee nyt tilan omasta rengaskaivosta, josta tulee myös asuinrakennuksen vesi. Tarvittaessa tehdään toinen uusi kaivo veden saantia varten. Säilörehun jako voidaan poikkeustilanteessa suorittaa traktorin etukuormaimella. Tärkeät puhelinnumerot ja pesuaineiden käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät navetan toimistosta. Navetalle on varattuna ensiaputarvikkeet. Yrnpäristöh.rvan iiitteet
5. Jätteiden käsittely Kuolleet eläimet säilytetään tilalla tulevan kuivalantalan laatalla peitettynä enintään 3 vuorokautta ennen raatoauton keräilyä. Jäteöljyt säilytetään 300 litran turvasäiliön päällä korjaamotilassa. Akut ja loisteputket kasataan korjaamotilaan ennen keräilyyn vientiä. Metalliromu kerätään tilalla konttiin, jonka romunkeräilijä tyhjentää sen täyttyessä. Pilaantunut rehu viedään kuivalantalaan ja levitetään lannan mukana pelloille. Tilalla syntyvä muovijäte kerätään merikonttiin (lajiteltuna muovit ja paaleissa olevat verkot yms. muovit erillään), josta muovijätteen kerää Ekokem Oy. Navetalla jätteet lajlitellaan ja kierrätetään mahdollisimman pitkälle. 6. Arvio käytössä olevasta tekniikasta Liete levitetään pääosin nurmiin multaavalla vaunulla tai letkulevittimellä, jotka vähentävät hajuhaittoja ja parantavat ravinteiden hyväksikäyttöä. Kuivalanta mullataan vuorokauden kuluessa levityksestä. Ilmanvaihto on luonnollinen, painovoimainen ja sähkökatkoilla ei ole siihen vaikutusta. 7. Veden hankinta Vesi otetaan tilan omasta rengaskaivosta, ja tarvittaessa jatkossa r ikennetaan toinen kaivo. Uusi porakaivo toimisi tällöin varajärjestelmänä. Maitohuoneeseen tulevan veden aatu tutkitaan kolmen vuoden välein. 8. Melu ja liikenne Pihaton ilmanvaihdossa ei käytetä äänekkäitä puhaltimia ja lanta valuu ilman koneita. Tilan toiminnassa tarvitaan nytkin päivittäin traktoria. Rehunteon ja lannanlevityksen aikana liikennettä on eniten, mutta urakoitsijan ja oman tulevaisuudessa tehokkaamman kaluston avulla työ pyritään tekemään nopeasti. Pihaalueet ja -tiet pohjustetaan niin, että ne pysyvät kantavana. Lehmät laiduntavat nykyiselläänkin ja kulkevat osalle laidunlohkosta Vakkamäen tien yli. Uuden pihaton myötä lypsylehmät laiduntavat pellolla, joka on navetan kanssa tien) samalla puolella, joten eläinliikenne tien yli vähenee. Umpilehmät ja hiehot siirretään satunnaisesti Vakkamen tien yli laidunlohkoille.
LIITE 4 Nykyinen eläinmäärä ja sen hallinta Nykyinen tilan eläinmäärä poikkeaa viimeisen ympäristäluvan läinmäärästä. Tilalla on tällä hetkellä poikkeuksellisesti enemmän eläimiä kuin nykyinen voimassa oleva ympäristölupa sallisi (nykyinen lupa: lehmiä 44 eläintä sekä hiehoja ja vasikoita 51 eläintä). Tilalla on tällä hetkellä 75 lypsylehmää, hiehoja yli 14 kk 35 ja hiehoja alle 14 kk 40 eläintä. Muutama vuosi sitten eläinmäärää aloitettiin kasvattamaan laajennusta ajatellen ja karjaan on jätetty siitä lähtien kaikki maitorotuiset hiehot kasvamaan lehmiksi. Ennen tätä hiehoja pystyttiin myymään noin 15 eläintä vuodessa muille tiloille. Uuden navetan eläinmäärä on tarkoitus kasvattaa täysin omasta eläinaineksesta ja tästä syystä sitä on jouduttu kasvattamaan jo hyvissä ajoin ennen varsinaista navettarakennuksen suunnittelua ja rakentamista, jotta mahdollinen uusi navetta saataisiin kohtuullisessa ajassa täyteen. Omasta eläinaineksesta kasvattaminen tuli vaihtoehdoksi, kun totesimme, ettemme halua ottaa riskiä, että saisimme ostoeläinten mukana tarttuvia tauteja. Tilan edellinen laajennus tehtiin myös samalla tavalla omista eläimistä lisäämällä ja edellisen kerran ostoeläimiä on tilalle tullut 60-luvulla. Tämän jälkeen uutta eläinainesta on tullut tilalle vain alkionsiirtojen kautta. Tämän takia tilalla on hyvin vähän tarttuvia tauteja ja tila on ollut toistaiseksi vapaa tarttuvista sorkkasairauksista ja Mycoblasma bovis-näytteet ovat olleet negatiivisia. Tilan vasikat ovat olleet terveitä, hengitystietulehduksia niillä ei ole ollut ja vasikkaripuleitakin hyvin satunnaisesti. Kaikki eläimet eivät ole enää olleet vanhan navetan sisällä vaan osa hiehoista sekä umpilehmät ovat olleet ulkona olevassa katoksessa, jossa on olkikuivitus. Sieltä muodostuva lanta on käsitelty kuivalantana keväällä. Talven mittaan kuiviketta on lisätty useamman kerran viikossa olkipohjalle ja ruokintakäytävää on puhdistettu tarpeen vaatiessa ja varastoitu merikonteissa tai kuivalantapatterissa (patterointilupa Vihdin kunnalta). Kesällä nämä eläimet ovat laitumella. Lietesäiliöt ovat rakennettu edellisen laajennuksen yhteydessä hieman suuremmiksi kuin suunnitelmissa, joten navetasta tuleva lietelanta on niihin hyvin mahtunut. Suunnitelmissa on rakentaa kuivalantala tulevana kesänä, ja siitä on jätetty rahoitushakemus ELY-keskukseen maaliskuun haussa. Uuden lantalan myötä voisimme säilöä talven aikana syntyneen kuivalannan siihen sekä pitää osaa hiehoista ja umpilehmistä siellä, kunnes uusi pihattorakennus valmistuu.