Nro 178/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/63/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 178/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/63/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Kangasala HAKIJA Perttulan tila Ohtolantie Kangasala TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilalla on nykyisin 30 lypsylehmää, 15 hiehoa ja 10 vasikkaa (alle 6 kk:n ikäisiä). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lypsykarjapihatto, johon sijoitetaan lypsylehmät, juottoikäiset vasikat ja osa vanhemmista hiehoista. Nykyinen lehmänavetta kunnostetaan nuorkarjan ja hiehojen käyttöön. Nykyinen nuorkarjan kasvatukseen käytetty vanha navetta muuttuu varastoksi. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on enintään 80 lypsylehmälle, 29 hieholle ja 25 vasikalle. Lisäksi rakennetaan uusi lietesäiliö ja puretaan nykyisen navetan länsipuoliset vanhat laakasiilot. Nykyisen navetan kuivalantala peruskorjataan ja laajennetaan. Tila sijaitsee Kangasalan kunnan Ohtolan kylässä tilalla Perttula RN:o 4:8 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Pirkanmaan ELY- keskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisempaa ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Toiminta sijoittuu Kangasalan rantaosayleiskaavassa M- alueelle (maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle). Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutuksen muodostuminen. Tilan asuintalon pihapiiri kuuluu kaavan mukaan alueeseen, joka on merkitty merkinnällä "kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä, joka on tarkoitettu säilytettäväksi". Ohtolan kylä on Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Maakuntakaavan mukaan alueen maankäytössä tulee edistää kulttuurimaiseman arvojen säilymistä. Kylän kokonaisrakenne vanhoine rakennuksineen sekä kylätontin maisemallinen asema tulee säilyttää eikä uudisrakennuksia tule sijoittaa pellolle. Hakemuksen liitteenä on maanvuokrasopimukset (10 kpl) yhteensä 55,67 ha:n peltopinta-alasta. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Ohtolan kylässä Ohtolantien varrella haja-asutusalueella Kangasalan kunnan keskustasta linnuntietä 7 km lounaan suuntaan. Etäisyyttä Roineen rantaan on noin metriä. Tilan tuotantorakennuksien louteispuolella on avointa peltomaisemaa, länsipuolella kylämäistä hajaasutusta. Uusi lypsykarjapihatto sijoittuu peltoaukean laidalle tilan nykyisen navettarakennuksen luoteispuolelle. Alle 400 metrin etäisyydellä suunnitellusta lypsykarjapihatosta on kymmenkunta asuin- tai loma-asuntokiinteistöä. Uusi lypsykarjapihatto ja rakennettava lietesäiliö ovat etäämmällä idän ja kaakon suunnan asuinrakennuksista kuin nykyinen navetta, mutta sijoittuvat lähemmäksi lännen ja lounaan suunnan asuinrakennuksia. Karttatarkastelun perusteella idän ja kaakon suunnassa olevat kaksi asuinrakennusta ovat lähimmillään lypsykarjapihatosta noin metriä ja lietesäiliöstä m ja nykyisestä navetasta metriä. Lännen suunnassa etäisyydet lähimmän naapuruston asuinrakennuksiin (Hirvenojantien alkupäässä) ovat noin 230 m lypsykarjapihatosta, 220 m lietesäiliöstä ja noin 320 m nykyisestä navetasta. Ohtolantien länsipuolella ja Hirvenojantien varrella on puustoa. Lounaan suunnan lähimmän naapurin asuinrakennukseen etäisyydet ovat noin 220 m lypsykarjapihatosta ja 230 m lietesäiliöstä ja 280 m nykyisestä navetasta. Lounaan suunnassa olevan asuinrakennuksen ja Ohtolantien väliin jää noin 150 levyinen metsäalue. Etäisyys kahteen lähimpään Roineen rannalla sijaitseviin lomaasuntokiinteistöön on noin 400 metriä.

3 3 Tila sijaitsee Roineen vesistöalueella (35.713). Eläinsuoja ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Kirkkoharju, C) sijaitsee pohjoisen suunnassa lähimmillään noin 6 km:n päässä. Lähimmät Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet ovat pohjoisen suunnassa Kirkkojärven alue (FI ) noin 2,5 km:n päässä ja lännen suunnassa Salmuksen alue (FI ) noin 3 km:n päässä. Tilalla käytettävä vesi otetaan läheisestä järvestä (Roineesta). ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus nykyisestä toiminnasta Tilalla on kaksi eri navettarakennusta ja eläinmäärä on yhteensä 30 lypsylehmää, 15 hiehoa ja 10 nuorkarjaan luettavaa eläintä. Vanhassa navetassa pidetään nuorkarjaa ja navettarakennuksessa ovat lypsylehmät. Nykyisessä navetta toimii kuivikelantamenetelmällä, jossa kuivalanta ja virtsa erotellaan. Navetan yhteydessä on kuivalantala ja sen alapuolella on virtsasäiliö. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudella ja lisätoimenpiteinä ovat laajaperäinen nurmituotanto ja ravinnetaseet. Uudet toiminnot ja niiden aiheuttamat muutokset Tilan maidontuotantoa laajennetaan rakentamalla uusi lypsykarjapihatto, johon sijoitetaan lypsylehmät, juottoikäiset vasikat ja osa vanhemmista hiehoista. Tilan nykyinen lypsylehmänavetta kunnostetaan nuorkarjan käyttöön sopivaksi. Tarkoitus on, että tilan nykyinen nuorkarjan kasvatukseen käytettävä eläinsuoja poistuu tuotantokäytöstä. Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 80 lypsylehmää, 29 hiehoa ja 25 vasikkaa. Lypsykarjapihatossa on tilat 80 lypsylehmälle, 3 hieholle ja vasikkala (18 kpl alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa). Lisäksi lypsykarjapihatossa on erikseen poikima- ja sairaskarsinat. Nykyistä navettaa kunnostetaan niin, että sinne tulee 26 hiehopaikkaa ja 7 nuorkarjapaikkaa (alle 6 kk:n ikäisiä). Uusi navetta varustetaan lypsyrobotilla. Eläinten ruokinta tapahtuu apevaunulla. Lietelannan varastointia varten rakennetaan uusi lietesäiliö. Nykyistä kuivalantalaa laajennetaan. Pihatto on suunniteltu ja rakennetaan luonnonmukaisen kotieläintuotannon (luomu) vaatimilla mitoituksilla. Lannan käsittely ja varastointi Lannan käsittely perustuu pääosin lietelantamenetelmään. Uudessa lypsykarjapihatossa 80 lypsylehmän ja 3 hiehon lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Poikima- ja sairaskarsinoissa sekä vasikkalassa (18 kpl alle 6 kk ikäistä nuorkarjaa) on kuivikepohja. Kuivikelantamenetelmällä (lanta, virtsa eroteltuna) ovat nykyisessä navetassa olevat hiehot (26 kpl) ja nuorkarja (7 kpl alle 6 kk ikäistä vasikkaa).

4 4 Lietelanta varastoidaan uuden lypsykarjapihaton yhteyteen rakennettavassa noin m 3 kevytkatteella (turve tai vastaava) katetussa lietesäiliössä, joka täytetään alakautta. Lisäksi lypsykarjapihaton valuttamalla toimivissa lietekuiluissa on varastointitilavuutta 150 m 3. Tilalla on laajennuksen jälkeen käytettävissä lietelantatilavuutta yhteensä m 3. Rakennettavien lietekanavien ja lietesäiliön suunnittelussa otetaan huomioon myöhemmin mahdollisesti toteutettava biokaasuyksikkö ja biokaasun tuottaminen. Lietesäiliöön johdetaan lisäksi maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet, yhteensä noin 405 m 3 /v. Nykyisen navetan luoteispuolella olevaa vuonna 1982 rakennuttua lantalaa laajennetaan siten, että laajennuksen jälkeen laatan pinta-ala on noin 200 m 2 ja varustetaan noin 50 cm korkealla luiskalla (pohjan ala noin 20 m 2 ). Lantalan kolmelle sivulle tehdään 2 metriä korkea seinä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 81,18 ha, josta omaa on 26,53 ha ja vuokrapeltoa 55,67 ha. Lanta levitetään keväällä viikoilla (40%), kesällä viikoilla (40 %) ja syksyllä viikoilla (20 %). Tilan pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksessä voidaan käyttää urakoitsijaa. Laidunnus Tilalla olevista eläimistä laiduntavat ummessa olevat lehmät (10 kpl) ja kaikki yli 3 kuukauden ikäisiä ja hiehoja (40 kpl) pyritään laiduntamaan. Laidunala on 7,95 ha ja karjaa pidetään laitumella 4-6 kuukautta vuodessa. Laidunala on jaettu noin 10 laidunlohkoon, joita tarpeen mukaan kierrätetään ylilaidunnuksen ja ylilannoituksen välttämiseksi. Eläimet pidetään laidunkaudella yöaikaan sisällä. Laitumella on siirrettävä juoma-allas. Laitumella on myös kiertävä ruokintapaikka, jota käytetään kesässä 100 vuorokautta, kerrallaan 15 vuorokautta. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa. Rehusta varastoidaan laakasiiloissa tonnia ja pyöröpaaleissa 300 tonnia. Laakasiilojen puristeneste johdetaan umpikaivoon (tilavuus 5 m 3 ), josta puristeneste siirretään joko liete- tai virtsasäiliöön ja käytetään pellolla lannoitteena. Pilaantunut rehu varastoidaan laajennettavassa lantalassa ja käytetään pellolla lannoitteena. Muut varastot Tilalla on 3 maanpäällistä öljysäiliötä (á litraa), jotka on varustettu laponestolla, lukituksella sekä ylitäytönestimellä. Varastointipaikka on kattamaton. Lisäksi tilalla on yksi maanpäällinen öljysäiliö kuivaajaa varten. Muita öljytuotteita säilytetään varastossa noin 400 litraa.

5 5 Kasvinsuojeluaineet hankitaan keväällä tai kesällä kasvukauden tarvetta vastaava määrä ja ne säilytetään lukitussa tilassa. Rehun säilöntäaineet (yhteensä noin litraa) säilytetään litran konteissa ja 200 l tynnyreissä valmistajan ohjeiden mukaisesti. Navetassa käytettävät pesuaineet, huuhteluaineet ja vedinkastoaineet säilytetään omissa pakkauksissaan maitohuoneessa. Jätteet Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 2,5 tn/v) toimitetaan destruktiolaitokselle (Honkajoki Oy). Pilaantunut rehu on varastoitu purettavaksi tarkoitetussa laakasiilossa ja käytetty pellolla lannoitteena. Muovit toimitetaan energiajätekeräykseen. Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. Jäteöljy (noin 200 l/v), akut ja loisteputket toimitetaan ongelmajätteen keräyspisteeseen Kangasalan jäteasemalle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Liikennöinti tilalle tapahtuu Ohtolantien kautta. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehuauto ja teurasauto käyvät kerran kuussa. Oma liikenne pääasiassa traktoreilla on vilkkainta kesäaikaan lannan levityksen ja rehunteon aikana. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hajuhaittojen vähentäminen Uusi lypsykarjapihatto on ns. verhoseinäinen viileäpihatto, jossa on luonnollinen ilmanvaihto verhoseinien ja harjahormien kautta. Uusi lietesäiliö katetaan kevytkatteella (esim. turve). Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Eläinsuojan laajennus toteutetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Erityistä huomiota kiinnitetään energian säästöön mm. luonnollisella ilmanvaihdolla, ottamalla talteen lämmönvaihtimella maidon jäähdytyksessä syntyvä lämpö sekä käyttämällä lämmitykseen lämpöpumpputekniikkaa ja valaistuksessa led tekniikkaa. Rakentamisessa varaudutaan myöhemmin mahdollisesti toteutettavan biokaasuyksikön vaatimiin ratkaisuihin. Lanta ja virtsa varastoidaan vesitiiviissä altapäin täytettävässä teräsbetonisäiliössä ja vesitiiviissä lanta- ja virtsasäiliössä. Lanta levitetään pääsääntöisesti kasvukaudella multaavalla levitinyksiköllä. Eläinten ruokinta on tarkasti optimoitu tuotoksen mukaan.

6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 6 Tulipalon varalta eläinsuojiin tulee hälytysjärjestelmä. Polttoainesäiliöt tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti, kuiviketurvetta tai muuta vastaavaa imeytysainetta pidetään tankkauspaikkojen välittömässä läheisyydessä mahdollisten vuotojen varalta. Lietesäiliön mahdollisesti rikkoutuessa säiliön salaojat tukitaan ja liete ajetaan pellolle tai muihin säiliöihin ja loput imeytetään turpeeseen. Lietesäiliön ympärille tehdään tarvittaessa suojavallit lietteen leviämisen estämiseksi. Kaikki lantavarastot tarkastetaan silmämääräisesti jokaisen tyhjennyksen jälkeen. Salaojien tarkastuskaivoista seurataan mahdollisia vuotoja. Jos rakenteissa havaitaan vikoja / vuotoja, ne korjataan välittömästi. Eläintautien tarttuminen minimoidaan mm. tautisuluilla ja välttämällä eläinten ostamista. Onnettomuustilanteissa toimitaan palo- ja pelastusviranomaisten ohjeiden mukaisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , , sekä lantalasuunnitelman osalta vielä Hakija on toimittanut uuden asemapiirroksen, pohjapiirroksen ja lantavarastojen mitoituslaskelmat ja pyytänyt suullisesti korvaamaan saapuneen lupahakemuksen liitteenä olleet piirrokset toimitetulla aineistolla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kangasalan kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Kangasalan Sanomissa Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kangasalan kunnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu tarkastuskertomus on liitetty hakemuksen käsittelyasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kangasalan kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pirkanmaan ELY- keskukselta. Lisäksi lupaviranomaisella on ollut käytettävissä Pirkanmaan Maakuntamuseon lausunto. Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) toteaa antamassaan lausunnossa mm., että toiminta sijoittuu Kangasalan rantaosayleiskaavassa M- alueelle (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutuksen muodostuminen. Tilan asuintalon pihapiirin kaa-

7 7 vamerkintä on "kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä, joka on tarkoitettu säilytettäväksi". Rakennettava eläinsuoja ja lietesäiliöt tulevat sijaitsemaan pihapiirin lähistöllä. Hankkeesta tulisi pyytä Pirkanmaan Maakuntamuseon lausunto. Hakemuksessa esitettyjen rakennushankkeiden rakennusluvat eivät ole tällä hetkellä kunnassa vireillä. Rakentamisessa ja vanhojen eläintenpitoon liittyvien tilojen korjaamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön ohjetta MMM-RMO C4. Lannan käsittelyssä, varastoimisessa ja levittämisessä tulee noudattaa nitraattiasetusta (VNa 931/2000). Pyöröpaalien purkaminen tulee tapahtua tiivispohjaisella alustalla siten, ettei valumia pääse ympäristöön. Polttoaineiden alustat ja polttonesteiden tankkaus- ja täyttöpaikkojen on oltava päällystetty tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella (Kangasalan ympäristönsuojelumääräykset, ei koske lämmitysöljysäiliötä). Muutoin polttonesteiden varastoinnissa tulee noudattaa Tampereen aluepelastuslaitoksen, Pirkanmaan ELY- keskuksen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön laatimassa oppaassa "Polttonesteiden varastointi maatiloilla farmarisäiliössä" esitettyä. Muut kemikaalit ja ongelmajätteet tulee varastoida lukitussa, katetussa ja tiivispohjaisessa tilassa, josta aineet mahdollisen vuodon sattuessa eivät pääse ympäristöön. Varastoinnissa on otettava huomioon, ettei helposti keskenään reagoivia kemikaaleja säilytetä samassa tilassa. Muutoin rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Pirkanmaan ELY keskus toteaa päivätyssä lausunnossaan mm., että lupahakemusasiakirjoista ilmenee ja paikalla suoritetussa tarkastuksessakin (tarkastuskertomus ) todettiin, kysymyksessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen rakentamalla uusi eläinsuoja olemassa olevien eläinsuojien välittömään läheisyyteen. Eläinmäärä laajennuksen jälkeen olisi enintään 80 lypsylehmää, 29 hiehoa ja 25 nuorkarjaan laskettavaa eläintä. Nykyisellä toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Suunnitellun lietesäiliön tilavuus lietekouruineen täyttää lannan vuoden varastoimisaikaa vastaavan tilavuusvaatimuksen. Säiliön kattamista ei ole suunniteltu. Vaikka lietesäiliöön suunniteltuun paikkaan rakennettuna liittyy lähinnä hajuun ja maisemallisiin näkökohtiin liittyviä ongelmia, ei lietesäiliön siirtäminen etäsäiliöksi ole ainakaan tässä tapauksessa perusteltua. Kiinteällä katolla lietesäiliö saattaisi olla "maisemoitavissa". Tällöin lähinnä säiliön sekoitukseen ja tyhjennykseen liittyvät hajuhaitat ja hyönteishaitat vähenisivät. Vanhan navetan yhteydessä on erillisellä virtsakaivolla varustettu avolantala. Lantalan riittävyys on hiukan epäselvä. Tarkastuskertomuksessa edellytetty lisäselvitys varastointitilavaatimuksen täyttymisestä on perusteltu. Tässä yhteydessä olisi tarpeen selvittää myös lantalan kattamismahdollisuudet. Lannan levitysala on riittävä. Lanta on ilmoitettu levitettävän pääosin kasvukaudella multaavalla kalustolla. Tämä on parasta käytettävissä olevaa tekniik-

8 8 kaa. Lannan levitykseen kasvukauden ulkopuolella liittyy tunnetusti suuri ravinteiden huuhtoutumisriski ja sitä pitäisi vähintäänkin välttää. Tuorerehu valmistetaan esikuivattuna pääosin olemassa oleviin siiloihin ja osittain pyöröpaaleihin. Siilot on varustettu 5 m 3 :n puristenestekaivolla. Sieltä neste siirretään liete- tai virtsasäiliöön. Puristenestettä muodostuu noin 0,05 m 3-0,15 m 3 /rehutonni rehun kuiva-ainepitoisuudesta riippuen. Näin ollen 5 m 3 :n kaivon täyttyminen saattaa joissakin olosuhteissa tapahtua hyvin nopeasti ja tällöin ylivuodon riski joko kaivosta tai suoraan siilosta on suuri. Siilojen välittömässä läheisyydessä on Roineeseen laskeva oja. Tämän vuoksi säiliön varustaminen pumpulla ja putkiyhteydellä lietesäiliöön olisi perusteltua. Huomioon ottaen puristenesteen turmiolliset vaikutukset vesistössä varotoimenpiteenä olisi tarpeen putkittaa em. oja siilojen kohdalla. Suositeltavaa olisi myös siilojen kattaminen. Pirkanmaan ELY keskus on ottanut kantaa myös luvan myöntämisen edellytyksiin todeten, että suunnitellun laajennuksen toteuttaminen esitetylle paikalle on hiukan ongelmallinen lähinnä maiseman avoimuuden/lähimpänä sijaitsevien asuintalojen vuoksi. Etäisyyksiä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on selvitetty yksityiskohtaisesti em. tarkastusmuistiossa. Vallitsevat tuulet ja maiseman avoimuus huomioon ottaen olosuhteet on katsottava vaativiksi. Kaikkein lähimpien naapureiden suhteen uusi navetta sijaitsisi nykyistä navettaa kauempana. Kysymyksessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen talouskeskuksen yhteyteen Tällöin kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suositukset vähimmäisetäisyydeksi häiriintyvään kohteeseen eivät ole tässä tapauksessa ainakaan suoraan sovellettavissa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan edellytykset luvan myöntämiseksi ovat olemassa edellyttäen kuitenkin, että häiriintyvien kohteiden läheisyyden vuoksi erityisesti lannan varastoimistiloista aiheutuvien haju-, kärpäs- ym. haittojen muodostumisen estämiseen kiinnitetään erityistä huomiota esim. varastoimistilat kattamalla. Pirkanmaan Maakuntamuseo (lausunto ) toteaa, että Maakuntamuseolle toimitetun asemapiirroksen mukaan suunniteltu navetta ja lietesäiliö eivät sijoitu kylätontin alueelle ja niiden etäisyys muinaisjäännökseen on riittävä. Maakuntamuseo esittää vielä tutkittavaksi, voiko uudisrakennuksen pitkää sivua jäsentää useampiin kenttiin kuin mitä julkisivupiirustuksessa on esitetty. Näin rakennuksen pitkää massaa saataisiin pienennettyä. Muutoin museolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Muistutukset ja mielipiteet 1. Muistuttaja AA Muistuttaja AA pyytää maidontuotantotoiminnassa syntyvän lannan, virtsan ja maitohuoneen pesuvesien käsittelyssä ottamaan huomioon mahdolliset ravinnepäästöt (typpi ja fosfori), jotta ei aiheuteta vesistön lisääntyvää rehevöitymistä. 2. Muistuttaja BB Muistuttaja BB:n mielestä lypsykarjapihatto tulisi siirtää Kaarina Maununtyttärentien toiselle puolelle muistutukseen liitetyssä kartassa osoitettuun paikkaan (n. 1 km etäisyydelle nykyisestä talouskeskuksesta). Lisäksi eläinmäärä on liian suuri. Ohtolan vanha ryhmäkylä ja sitä ympäröivät viljely- ja laidunalueet ovat maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Kangasalan maa-

9 9 seutuvirasto on valinnut Ohtolan kylän maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, jonka kulttuurihistoriallisia arvoja tulee vaalia. Ympäristölupahakemuksessa on merkitty laidunalueeksi 7,95 ha. Laiduntamisalueella pidetään eläimiä 4-6 kk. Ulostelaskelma 80 lehmällä on 800 m 3 vuodessa. Tämän lisäksi alueella on 29 hiehoa ja 25 vasikkaa. Muistuttaja pitää lantakuormitusta isona. Hakemuksessa on esitetty säiliöiden koko virtsalle ja lannalle. Koska kyseessä on pihattonavetta, niin eläimet ulostavat maastoon. Muistuttaja tiedustelee onko otettu huomioon kyseiset haju- ja muut päästöt ja paljonko fosforia imeytyy maahan ja ojia pitkin Roineeseen. Karjamäärä tarvitsee lietelantalevitykseen noin 80 ha. Hakijalla on omaa maata 26,53 ha ja vuokrapeltoja yhden vuoden vuokrasopimuksella 54,65 ha. Mikäli vuokrasopimukset irtisanotaan, on lietelannan levitykseen käytettävissä oleva alue pieni. Peltoalueet sijaitsevat hajallaan toisistaan, joten lietelannan kuljettaminen on hyvin hankalaa. Lisäksi pitäisi olla tarkka selvitys siitä, miten lannan levitysalueet sijaitsevat, pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojavyöhykkeistä, lietelannan levitysmenetelmistä ja levitysajankohdista sekä naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Alueella on voimassa oleva rantaosayleiskaava, joka on vahvistettu Lypsykarjapihatto aiheuttaa kohtuutonta haittaa ranta-asutukselle. 3. Muistuttaja CC Muistutus on samansisältöinen kuin muistutus nro Muistuttaja DD Muistutuksessa on todettu, että Ohtolan kylä on kolmen tilan tiivis ja rakennuksiltaan keskitetty asunto- ja tilakokonaisuus. Suunniteltu rakennusalue on "maisemallisesti arvokkaalla peltoalueella", joka on aikaisemmin ollut suojeluanomuksen kohteena. Uudisrakennelmat vaikuttavat huomattavasti kylämaisemaan ja välillisesti muiden kiinteistöjen ja maa-alueiden arvoon. Muistuttaja katsoo, että rationalisointi ja lypsykarjapihaton rakentaminen on maidontuottajan kannalta motivoitavissa, mutta teollismainen maidon ja lannan suurtuotanto laidun- ja rehunviljelypinta-alaltaan näin pienellä maatilalla on yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta kyseenalaista. Alueen ympäristörasitteet moninkertaistuvat tuotettavan lantamäärän (134 eläintä) takia ja epäiltävissä on mahdollinen ylikuormitus. Jätteen käsittely ja hyötylevittely pienellä viljelyalueella keskellä "asutustaajamaa" vaikuttaa myös huomattavasti kyläläisten asumisen ja elämisen laatuun. Muistuttaja katsoo joutuvansa arvioimaan uudelleen jo pitkälle ehtineet suunnitelmat asuinrakennuksesta muistuttajan omistamalle tontille. Myös muistuttajan omistaman maa-alueen hinta tonttimaana laskee tuntuvasti suurpihaton naapurina. 5. Muistuttaja EE Muistuttaja EE:n kanta ympäristölupahakemukseen on myönteinen edellyttäen, että myönnettävä ympäristölupa ja sen perusteella aikanaan tapahtuva rakentaminen eivät vaikuta negatiivisesti muistuttajan rakennusoikeuteen ja rakentamis- ja toiminnanharjoittamismahdollisuuksiin.

10 10 6. Muistuttaja FF Muistutus on samansisältöinen kuin muistutus nro 5. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen. Hakija on toimittanut vastineet ja täydennyksiä vastineeseen sekä Vastine Pirkanmaan ELY- keskuksen lausuntoon Hakija katsoo, että lietesäiliön kattaminen on tarpeetonta, koska säiliön täyttö tapahtuu alakautta valuttamalla ja lietelantasäiliöön muodostuu "kuori" itsestään naudanlannan kiinteän aineen noustessa pintaan. Lanta peitetään vielä kevyt katteella esim. turpeella. Säiliön kattaminen on kohtuuttoman kallis vaihtoehto ja vaikeuttaa myöhemmin mahdollisesti toteutettavan biokaasuyksikön rakentamista. Pihaton kivijalka on suunniteltu korkeusasemaan +90 ja lietesäiliön yläreuna +89 eli metriä alemmaksi. Pihatto pengerretään rinteeseen ja lietesäiliö tulee sen eteen tasamaalle. Hakijan mielestä lietesäiliö maastoutuu ja häviää lähes kokonaan maisemasta ilman kattamista kiinteällä katolla. Lietesäiliöiden kattaminenkaan ei poista sekoitus / tyhjennysvaiheessa esiintyvää hajuhaittaa. Kärpästen ja hyönteisten torjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota jo eläin / rehusuojissa mm. siisteydellä, kärpäspulverilla ja myrkyillä. Hakija toimittaa lokakuun 2011 aikana ympäristölupaviranomaiselle uuden mitoituslaskelman sekä laajennuspiirustukset nykyisen navetan ja tulevan hiehokasvattamon lantalasta. Lantalan kattamiselle hakija ei näe perusteita, koska lantala jää sisäpihalle uuden ja vanhan eläinsuojan väliin ja nykyiselläänkään lypsylehmien käytössä ei mainittavaa hajuhaittaa tai muitakaan ongelmia ole ollut havaittavissa, johtuen osaksi toimivasta lantakourujen virtsanerotuksesta, joka jää entiselleen ja virtsa varastoidaan lantalan alapuolella umpinaisessa säiliössä. Myös kuivikkeita (olkea ja turvetta) käytetään runsaasti sitoen ravinteet ja estäen mm. hajuhaittoja. Lantala sijaitsee vain 2,5 metrin etäisyydellä navetan seinästä ja laajennuksen (n. 100 m 2 ) jälkeen se on melkein navetan koko sivuseinän mittainen. Lantalan kattaminen varjostaisi ja estäisi päivän valon pääsyn sivuikkunoista lähes kokonaan navettaan ja lisäisi huomattavasti keinovalon tarvetta lisäten sähkönkulutusta. Kärpästen ja hyönteisten torjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota jo eläinsuojissa mm. siisteydellä, kärpäspulverilla ja myrkyillä. Hakijan mielestä laakasiilojen puristenestekaivon varustaminen pumpulla ja putkiyhteydellä lietesäiliöön on täysin turha ja perusteeton vaatimus, koska valumia vesistöön tai maaperään ei tule. Laakasiilot on rakennettu vuonna 2008 maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti (MMM-RMO-C4) rakennus- ja ympäristöviranomaisten sekä Pirkanmaan TE-keskuksen hyväksymänä ja valvomana hankkeena. Hakija katsoo, että lausunnossa esitetyt arviot puristenesteen määrästä koskevat tuoreena tehtyä rehua. Hakija viittaa Valion ja MTT tutkimus- ja rehunteko-oppaisiin, joiden mukaan puristenestettä muodostuu, kun rehun kuivaainepitoisuus on alle 280 g/ kg keskiarvona. Hakija on liittänyt vastineeseensa kopiot rehunäytteiden tutkimustuloksista vuosilta 2010 ja Kuivaaineen määrä on vaihdellut g/kg (neljä näytettä).

11 11 Hakija ei pidä siilojen kattamista perusteltavissa olevana. Siilojen kattamisesta aiheutuvat haitat ja kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin sillä saavutettavat ympäristö- yms. hyödyt. Siilojen kattamista ei ole otettu huomioon siilojen suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa ja lisäksi kattaminen vaatisi muutoksia ja investointeja nykyiseen rehunkuljetus- ja tiivistyskalustoon tai katon yli 10 metrin korkeuteen. Pilaantunutta rehua tms. ei säilytetä siilossa. Lausunnossa viitataan myös Roineeseen laskevan ojan putkittaminen varotoimenpiteenä siilojen kohdalla. Ko. oja on jo putkitettu siilojen teon yhteydessä v. 2008, joka ilmenee mm. asemapiirroksesta. Oja on virheellisesti merkitty avo-ojana maanmittauslaitoksen kartassa (maastotietokanta ja kiinteistöjaotuskartta 1:8000, joka on hakemuksen liitteenä) Hakija katsovat tekevänsä parhaansa päästöjen ja valumien minimoimiseksi, koska Roineen veden säilyminen puhtaana on myös heidän etunsa. Heillä on oma kesäasunto Roineen rannalla ja Roineen vettä käytetään myös oman talouden talous- ja juomavetenä. Hakija katsoo, että kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suosituksia vähimmäisetäisyydeksi häiriintyvään kohteeseen ei voida soveltaa, koska kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen talouskeskuksen yhteyteen. Lisäksi hakija katsoo, että olosuhteet eivät ole vaativia vaan suotuisat / normaalit ja että lupa tulee myöntää hakemuksen mukaisesti. Vallitsevat tuulet ko. alueelle ovat etelästä- lounaasta sekä usein tuuli käy Roineen selältä eli kaakko-etelä suunnalta. Vastineeseen liitetty kartta havainnollistaa että vallitsevat tuulet eivät ole vastoin tarkastuskertomuksen ja Ely-keskuksen arviota lähimpiin asuinrakennuksiin (Mattilaan ja Paukkalaan) vaan suuntaan, jossa lähimpiin vakituisiin asuintaloihin on matkaa m. Kesäasutusta on vähän lähempänä. Nykyinen nuorkarjan kasvatuksessa käytettävä eläinsuoja, josta matkaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on metriä omaa asuintaloa lukuun ottamatta, lantaloineen jää pois käytöstä. Uusi eläinsuoja rakennetaan kauemmaksi lähimmistä häiriintyvistä kohteista ja etäisyys uudesta pihatosta on n. 170 metriä ja rakennettavasta lietesäiliöstä yli 200 metriä kaikkien naapureiden asuintaloihin. Lähimmät häiriintyvät kohteet /asuintalot Mattila 2:37, Paukkala 1:3 ja Klemola 3:15 ovat kaikki toimivia maa- ja metsätiloja ja Mattila on myös karjatila. Lisäksi hakija vielä toteaa, että Perttulan tilalla ja Ohtolan kylässä on vuosisataiset karjatalouden perinteet ja se kuuluu olennaisena osana kylän kulttuurihistoriaan ja että hanketta vastaan ei ole kohdistettu yhtään muistutusta kylän vakituisten asukkaiden toimesta. Vastine Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoon Hakija ilmoittaa noudattavansa ko. lausunnossa mainittuja lakeja, asetuksia ja ohjeita sekä Kangasalan kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Vastine muistutukseen 1 Perttulan tilan mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön pienenevät huomattavasti uuden lypsykarjapihaton ja lietelantalan rakentamisen myötä seuraavista syistä:

12 12 Lanta, virtsa ja maitohuoneen pesuvedet tullaan varastoimaan teräsbetonisissa vesitiiviissä lantaloissa, joista ei valumia pääse syntymään. Nykyinen nuorkarjan kasvatuksessa oleva eläinsuoja rakenteiltaan puutteellisine lantaloineen jää pois tuotantoeläinkäytöstä. Nykyisin lantalatilavuutta on n. 400 m 3, laajennuksen jälkeen n m 3 eli vaikka eläinmäärä kasvaa vain n. 2-2,5-kertaiseksi niin lantalatilavuus kasvaa 7-kertaiseksi. Nykyisin karjakeittiön ja maitohuoneen pesuvedet johdetaan saostuskaivojen kautta ojaan, kun laajennuksen jälkeen ko. jätevedet johdetaan lietelantasäiliöön. Lannan talviaikaisesta varastoinnista lantapattereissa luovutaan. Lanta tullaan pääosin levittämään keväällä / kesällä suoraan kasvustoihin multaavalla levitysyksiköllä, joka on ns. parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, jolloin lannan ravinteet saadaan suoraan kasvien käyttöön välttäen ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Vastine muistutukseen nro 2 ja 3 Perttulan ja muistuttajan kiinteistöt eivät ole rajanaapureita. Rakennettavan eläinsuojan ja muistuttajan nro 2 loma-asunnon välinen matka on n. 700 m. Muistutuksessa esitettyä vaihtoehtoista sijoittamispaikkaa ei lupakäsittelyssä voi ottaa huomioon, koska vaihtoehtoisen sijoituspaikan tulisi sijaita niin lähellä suunniteltua sijoittumispaikkaa, ettei se aiheuttaisi Perttulan tilalle kokonaan uutta hanketta. Hakija katsoo että on olemassa seikkoja, jotka puoltavat nykyistä talouskeskusta eläinsuojan rakennuspaikaksi. Hakijan omistuksessa on n. 3 ha erillinen peltoalue muistuttajan ehdottamassa vaihtoehtoisessa paikassa. Aluetta halkoo Fingridin (440 kv ja 110kv) voimajohdot, joiden vaikutusalueelle rakentaminen on kielletty ja vaikutusalueelta jäävä alue on suurimmaksi osaksi pehmeää turvepitoista maata, joten perustuskustannukset paalutuksineen nousisivat korkeiksi. Alueelle jouduttaisiin myös rakentamaan alusta lähtien perusinfra, joka nykyisessä talouskeskuksessa on valmiina (mm. liikenneyhteydet (tie), vesi- ja viemäröinti, sähkö ja tietoliikenneyhteydet). Tämä aiheuttaa merkittävän kustannusten kasvun ja lisäisivät huomattavasti ympäristörasituksia. Vaihtoehtoisessa sijoituspaikassa liikenne eläinsuojien ja nykyisen talouskeskuksen välissä olisi miltei jatkuvaa. Lähes kaikki rehu jouduttaisiin ajamaan nykyisestä talouskeskuksesta, jossa sijaitsevat. mm. säilörehu-, rehuvilja-, heinä-, olki- ja kuivikevarastot. Tämä aiheuttaa huomattavan lisärasituksen tiestölle, muulle ympäristölle ja kylän muille asukkaille. Maatalousliikennöinnin huomattava kasvu yleisellä tiellä ( 80 km nopeusrajoitus Kangasala- Valkeakoski tie) ei paranna liikenneturvallisuutta. Myös eläinten siirrot hiehonavettaan ja takaisin sekä laidunalueiden sijainnit aiheuttaisivat merkittävän työmäärän ja kustannusten kasvun. Eläinsuojelulliset näkökohdat, eläinten valvonta, poikimiset, kiiman tarkkailut, eläinlääkärin ja seminologien käynnit ja tekniikan mm. lypsyrobotin, ruokintalaitteiden valvonta/hälytykset vaativat toistuvia käyntejä lypsykarjanavetassa,

13 13 joten navetan täytyy sijaita asuinrakennuksen välittömässä läheisyydessä eli nykyisessä talouskeskuksessa. Eläinsuojan siirto muistuttajien ehdottamaan paikkaan vaatisi koko talouskeskuksen rakentamista ko. tontille asuinrakennuksineen ja on siten toteuttamiskelvoton. Myöskään eläinsuojien ripottelu pitkin kylää ei hakijan mielestä paranna kylän tulevaa kehitystä eikä kyläläisten yleistä etua. Hakija on perustellut rakennettavan pihaton sijoituspaikkaa myös tarkastuskertomuksessa. Muistutuksen kohtaan "Ohtolan vanha ryhmäkylä " löytyy tarkempi analyysi Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnosta. Tilan asuintalon pihapiiri kuuluu kaavan mukaan alueeseen, joka on merkitty merkinnällä kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä, joka on tarkoitettu säilytettäväksi". Rakennettavan eläinsuojan ja lietesäiliön ja ko. säilytettäväksi tarkoitetun rakennuksen väliin jää koko muu talouskeskus, joten ympäristöluvalla ja ko. asialla ei ole hakijan mielestä mitään tekemistä keskenään. Muistuttajan käsitys pihattonavetasta ja laiduntamiskäytännöistä on virheellinen. Eläinten laidunnuksesta on tarkka kuvaus lupahakemuksen kohdassa 9.1 Laiduntaminen. Vain ummessa olevia lehmiä n. 10 kpl ja hiehoja pyritään laiduntamaan. Laidunalue on jaettu n. 10 laidunlohkoon, joita tarpeen mukaan kierrättämällä vältetään ylilaidunnus ja ylilannoitus. Lannan levitysalaa on riittävästi. Muistuttajan väite yhden vuoden vuokrasopimuksista (54,65 ha) on virheellinen, koska suurin osa tilan vuokrasopimuksista on 5-10 vuoden mittaisia. Ympäristölupaehdotkin jo vaativat. että lannanlevitysalaa on aina riittävästi. Hakijan tietojen mukaan peltoviljely ja lannan levitys eivät ole luvanvaraista toimintaa. Lannanlevitys on normaalia karjatalouteen liittyvää toimintaa, josta on oma erityislainsäädäntönsä. Peltoja viljellään ympäristötukiehtojen sekä lakien ja asetusten mukaan, joten kaikki muistutuksessa mainitut lannan levitystä koskevat asiat otettu huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Lannan levityksestä, ajankohdista sekä menetelmistä on kuvaus lupahakemuksen kohdassa 12 ja 19. Perttulan tilan maidontuotannon laajentaminen uudella lypsykarjapihatolla ei aiheuta haittaa naapureille / ranta-asutukselle enempää kuin nykyinenkään toiminta. Hakija katsoo väitteen lypsykarjapihaton aiheuttamasta kohtuuttomasta haitasta ranta-asutukselle olevan aiheeton ottaen huomioon etäisyyden ranta-asutuksesta. Vastine muistutukseen nro 4 Muistuttajan omistama pelto- ja metsämaata sisältävä kiinteistö on lohkottu aikoinaan Klemolasta tilasta. Hakija ei näe estettä muistutuksen tekijän suunnittelemalle hankkeelle. Etäisyydet rakennettavasta eläinsuojasta olisivat samaa luokkaa kuin Klemolan tilan talouskeskukseen. Tieoikeuskin kiinteistölle on Klemolan tilan kautta eikä Ohtolantien kautta. Perttulan tilan maidontuotannon laajentaminen uudella lypsykarjapihatolla ei aiheuta haittaa mahdollisille uusille naapureille enempää kuin nykyinenkään toiminta. Mitä maa-alueiden ja kiinteistöjen spekulatiivisiin hintoihin/arvoihin tulee, niin ympäristölupa ei hakijan tietojen mukaan ota niihin kantaa. Muilta osin vasti-

14 14 neessa esitettyjä ympäristöasioita on kerrottu mm. muistutukseen 2 ja 3 ja Ely-keskukselle tehdyissä vastineissa. Vastine muistutuksiin 5 ja 6 Muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat rantaosayleiskaava-alueella ja ko. kaavassa kiinteistöille on merkitty rakennuspaikat loma-asunnoille. Kaava on vahvistettu Perttulan tila ja ko. kiinteistöt eivät ole rajanaapureita. Perttulan tilan ympäristöluvalla ei ole negatiivista vaikutusta muistuttajien rakennusoikeuksiin eikä rakentamis- ja toiminnanharjoittamismahdollisuuksiin. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Perttulan tilalle / Perttula Mikko ympäristöluvan maidontuotannon laajennukselle Kangasalan kunnassa Ohtolan kylään tilalle Perttula RN:o 4:8 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty , täydennys ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että rakennettavassa lypsykarjapihatossa voidaan pitää enintään 80 lypsylehmää, 3 hiehoa ja 18 vasikkaa (alle 6 kk) ja nykyisessä navettarakennuksessa enintään 26 hiehoa ja 7 vasikkaa (alle 6 kk). Laajennuksen käyttöönoton jälkeen nykyisin nuorkarjan kasvatukseen käytettyä vanhaa navettaa ei saa käyttää eläinsuojana. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet ja mahdollinen säilörehun puristeneste tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kiinteällä katteella katetussa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kiinteällä kattorakennelmalla katetussa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Virtsa tulee varastoida vesitiiviissä virtsasäiliössä. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä mahdollisen puristenesteen varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (150 m 3 ) tilavuus. Kiinteällä kattorakennelmalla katetussa kuivalantalassa kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 353 m 3 ja sen alapuolella olevassa virtsasäiliössä tulee varastotilavuutta vähintään 112 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, uusi lietesäiliö ja mahdollinen lietteen pudotus-/pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Vanhojen

15 15 eläintenpitoon liittyvien tilojen (nykyinen navetta) korjaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön ohjetta. Tilalle tulee rakentaa hakemusasiakirjoihin liitetyn suunnitelman (päiväys ) mukaisesti uusi noin m 3 :n kiinteällä katteella katettu lietesäiliö, jonka salaojitus on varustettava näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Rakennettavan lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina viimeistään silloin, kun uusi lypsykarjapihatto otetaan käyttöön. Tilalle tulee rakentaa hakemusasiakirjoihin liitetyn suunnitelman (päiväys , täydennetty ) mukaisesti kuivalantala, kuitenkin siten hakemussuunnitelmasta poiketen, että kuivalantala tulee tehdä kiinteällä kattorakennelmalla katettuna. Kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja kuivalantaloiden ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lantalan laajennus tulee olla valmiiksi toteutettuna viimeistään silloin, kun nykyinen navetta otetaan lupahakemuksen mukaiseen käyttöön. Lypsykarjapihattoon mahdollisesti rakennettava käymälä tulee toteuttaa kuivakäymälätyyppisenä. Lietteen/lannan/virtsan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan sekä virtsan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, virtsa, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä/lantaa/virtsaa sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 72,1 hehtaaria. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi.

16 16 Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan/virtsan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Laidunnus Eläinsuojan ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Lypsykarjapihaton yhteyteen rakennettava uusi m 3 :n säiliö on katettava kiinteällä katteella (esimerkiksi betoni, pelti tai muu vastaava sateen estävä materiaali, kuten kupu- tai kiristettävä kalvomateriaali). Säiliö tulee täyttää alakautta. Mahdolliset lietteen pumppauskaivot tulee kattaa tiiviillä betonikannella. Lantalan laajennuksen yhteydessä kuivalantala on katettava kiinteällä kattorakennelmalla.

17 17 Lypsykarjapihattonavetan poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojan katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan, lietesäiliön ja kuivalantalan ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureista poispäin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 5. Säilörehu Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää. Laakasiiloihin tehtävästä säilörehusta muodostuva puristeneste tulee johtaa vesitiivistä materiaalia olevaan umpikaivoon, joka on tyhjennettävä ylitäyttymisen estämiseksi lietesäiliöön tai levitettävä välittömästi peltoon. Pyöröpaalien purkaminen tulee tapahtua tiivispohjaisella alustalla siten, ettei valumia pääse ympäristöön. Laakasiilojen luoteispuolella sijaitsevan Roineeseen virtaavan avo-ojan putkitusta on jatkettava Perttulan tilan alueella niin, että ojan putkitus ulottuu tilan Paukkala ( ) kiinteistörajaan saakka. Putkitus tulee olla tehtynä mennessä Pilaantunut säilörehu voidaan levittää suoraan peltoon multaamalla se välittömästi tai varastoida tiiviillä alustalla niin, että valumia ei pääse syntymään ja käyttää lannoitteena pellolle. 6. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.

18 7. Eläinjätteet 18 Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliön ja kuivalantalan / virtsasäiliön, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta/kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä

19 19 toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan sekä virtsan määrä (m 3 /vuosi) lietteen/kuivalannan/virtsan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pirkanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 10. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Kangasalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteine uusiutumisen ehkäisemiseksi. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 12. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lypsykarjapihattonavetan ja uuden lietesäiliön sekä nykyisen navetan lupapäätöksen mukaisen toiminnan ja laajennetun kuivalantalan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

20 20 Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 6 2 mom 2 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Ympäristönsuojelulain 6 2 mom 3 mukaan lupaharkintaan vaikuttavana seikkana pidettäisiin myös muiden mahdollisten sijoituspaikkojen olemassaoloa. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tulisi sijaita niin lähellä ajateltua sijoittamispaikkaa, ettei tästä aiheutuisi toimintaa suunnittelevalle kokonaan uutta hanketta. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukainen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on sallittua maa- ja met-