oimrnnan aajentaminen, Vihti Mirja, Johanna ja Jussi Vakkamäki Vakkamäentie Otalampi

Transkriptio

1 Etelä-Suomi VIMOINKUNTA Nro/. PØ T Ö S Nro 53/2017/1 Dnro ESAVI/3741/2016 Annettu julkipanon jälkeen 24.2}2017 a ASIA oimrnnan aajentaminen, Vihti HAKIJA Mirja, Johanna ja Jussi Vakkamäki Vakkamäentie Otalampi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja, maidontuotanto Vihdin kunta, Härkälän kylä Kiinteistö: Vakkamäentie 137, Otalampi ', Kiinteistön omistajat: Mirja, Johanna ja Jussi Vakkamäki Toimialatunnus: (TOL 2008) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27, :n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a) mukaan toiminta on yrr>w',päristöluvanvaraista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 2J :n 1 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 34 (1 momentin kohta 1 ja 4 momentti) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 1 :n 2 momentin kohta 11 a) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110, Helsinki

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 (28) Voimassa oleva ympäristölupa Muut päätökset ja sopimukset Alueen kaavoitustilanne Vihdin kunnan eläinsuojalle myöntämä ympäristölupa, jonka mukaan eläinsuojassa saa pitää enintään 46 iypsylehmää, 30 hiehoa ja 26 alle 6 kk ikäistä nuorkarjaa. Vihdin rakennusvalvontaviranomainen on antanut rakennusluvan navetan laajennusta varten sekä rakennusluvan kuivalantalalle. Pellon vuokrasopimuksia on yhteensä 23 hehtaarin alalle. Sopimuksista neljä (18 ha) on kirjallisia ja yksi (5 ha) suullinen. Lannan luovutussopimuksia on yhteensä 181 hehtaarin peltoalalle. Tila on sitoutunut peltoviljelyssä maatalouden ympäristökorvaukseen kaudeksi Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä (2014) talouskeskuksesta koilliseen lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä on merkintä ulkoilureitti. Talouskeskuksen länsipuolella lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä on aluevarauksena taajamatoimintojen alue. Talouskeskuksen luoteispuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä on merkintä kulttuuriympäristän tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä kohde. Lähimmillään 1,7 kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta etelään on aluevarauksena virkistysalue. Vihtiin on laadittu vuonna 1986 koko kuntaa koskeva, kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava, joka on oikeusvaikutukseton. Sen rakentamista ohjaava vaikutus on ohjeellinen. Lähin ympäristöministeriön vahvistama, oikeusvaikutteinen osayleiskaava sijaitsee talouskeskuksesta lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä etelässä (osayleiskaava 0420 Otalampi-Härkälä). Lähin asemakaavoitettu alue sijaitsee lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta länteen. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus alueesta Talouskeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Tilakeskusta ympäröivät pelto-, laidun - ja metsäalueet. Lähin vesistö on Härkälänjoki, johon on matkaa noin 330 metriä. Talouskeskuksen länsipuolella lähimmillään noin 220 metrin päässä virtaa oja. Alueen pintavedet valuvat

3 Lähimmät häiriölle alttiit kohteet Lähimmät suojelualueet 3 (28) pääosin etelän suuntaan kohti Härkälänjokea. Alue kuuluu Vantaan vesistöalueen (21) Härkälänjoen valuma-alueeseen (21.045). Talouskeskus ja lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Tuohilammen ( ) vedenhankinta varten tärkeä pohjavesialue on luoteessa lähimmillään reilun kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Lähin vedenottamo on porakaivo, joka sijaitse pohjoisessa 3,8 kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Luvanhakijan asuinrakennus sijaitsee Vakkamäentien toisella puolella, 50 metrin päässä olemassa olevasta eläinsuojasta. Lähin vakituisesti asuttu naapurikiinteistö sijaitsee tilan pohjoispuolella noin 150 metrin etäisyydellä tulevasta pihattonavetasta. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset ovat noin 200 metrin päässä pohjoisen suunnassa sekä noin 280 metrin etäisyydellä lännessä. Tilakeskuksen lounaispuolella lähimmillään noin 700 metrin etäisyydellä on Raekallion luonnonsuojelu- ja erämaa-alue (YSA206763). Nuuksion kansallispuiston pohjoisimmat osat sijaitsevat tilakeskuksesta 4,5 kilometrin etäisyydellä etelässä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Eläintilat, tuotanto ja toimintaan esitetyt muutokset Tilalla harjoitetaan maataloutta päätuotantosuuntana maidontuotanto. Nykyisen ympäristäluvan mukaan tilalla saa olla enintään 46 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 26 vasikkaa (alle 6 kk ). Tällä hetkellä Vakkamäen tilalla on 75 lypsylehmää ja uudistukseen kasvatettavaa nuorkarjaa 75 kpl. Lisäksi tilalla on kaksi hevosta. Nyt haetaan ympäristölupaa toiminnalle, joka kattaa 228 lypsylehmää, 39 hiehoa, 39 vasikkaa (6-12 kk) ja 50 vasikkaa (alle 6 kk) sekä kaksi hevosta. Tällä hetkellä tilan lypsylehmät ovat parsinavetassa ja vasikoilla on ryhmäkarsinat. Hiehot sekä umpilehmät ovat olkipohjaisessa katoksessa. Laajennus toteutetaan vaiheittain niin, että ensin rakennetaan pihattonavetta noin 150 lehmälle ja siihen suunnitellaan mahdollisuus laajentaa eläinmäärä 228 lehmään. Pihaton yhteyteen tulee vasikkatila 35 vasikalle. Rakennettavan pihattonavetan ilmanvaihto on luonnollinen ja poistohormeja on 13 kappaletta ja ne sijaitsevat noin 11 metrin korkeudella. Aluksi navettaan asennetaan kaksi lypsyrobottia ja myöhemmin kolmas robotti lehmämäärän lisäännyttyä. Uuteen navettaan rakennetaan tautisulku. Nykyinen navetta remontoidaan nuorkarjanavetaksi, jossa on tilat 93 hieholle. Ilmanvaihto toimii koneellisesti ja neljä poistohormia sijaitsevat noin yhdeksän metrin korkeudella maanpinnasta. Hevostallin ilmanvaihto toimii

4 4 (28) koneellisesti ja poistohormi sijaitsee noin viiden metrin korkeudella maanpinnasta. Hevostallissa on tallin osalta lämmöneristys, mutta navetoissa ei ole lämmöneristystä. Vesi otetaan tilan omasta rengaskaivosta, ja tarvittaessa jatkossa rakennetaan toinen kaivo. Uusi porakaivo toimisi tällöin varajärjestelmänä. Laajennuksen jälkeen vuotuinen tuotanto on 2,3 miljoonaa litraa maitoa, kg teuraslihaa ja 114 kappaletta välitysvasikoita. Ruokinta ja rehu Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Tilalla viljellään lähinnä nurmirehuja karjan tarpeeseen. Nurmien uudistettavalta peltoalalta tehdään sekä puitavaa viljaa että tuoresäilöttyä vihantaseosviljaa. Esikuivattua säilörehua tehdään nykyiseen tornisiiloon noin 700 t/a ja neljään rakennettavaan laakasiiloon yhteensä t/a. Uudet laakasiilot rakennetaan vaiheittain. Lisäksi rehua pyäröpaalataan 200 t/a mahdollisia poikkeustilanteita varten. Säilärehun puristeneste johdetaan tornista lietesäiliöön ja laakasiilosta umpikaivoon. Laakasiilojen puristenestekaivon täytyttyä neste siirretään lietesäiliöön tai levitetään suoraan pellolle. Pyöräpaalit varastoidaan tilakeskuksen läheisyyteen, suurimmaksi osaksi laakasiilojen läheisyyteen, ja ne avataan laakasiilojen laatalla, jolloin niistä valuva neste päätyy laakasiilojen umpikaivoon. Rehun jakaminen pihaton ruokintapöydälle tehdään apevaunulla ja vanhaan navettaan pienkuormaimella. Piha-alueet päällystetään niin, että rehuliikenne piha-alueella voidaan hoitaa puhtaasti. Ostovilja ja valkuaisrehu varastoidaan kuivurin siiloissa. Viljan jauhatus tehdään kuivurilla. Pihaton yhteydessä on kaksi kappaletta noin 20 m3:n väkirehusiiloa. Nuorkarjalle väkirehut jaetaan käsin. Lietelanta Eläimistä lietelannalla ovat uuteen pihattoon sijoitettavat lypsylehmät (220 kpl) sekä vanhan navetan hiehot (39 kpl) ja vasikat 6-12 kk (30 kpl). Lypsylehmien parsissa on syvät makuuparret ja parsimatot. Kuivikkeena käytetään turvetta sekä olkisilppua. Vanhan navetan lietelanta kerätään raappojen avulla, lietekuilut toimivat padotuksella ja valutuksella. Lietesäiliöitä on nykyisin kolme tilavuuksiltaan 300 m3, 515 m3 ja 600 m3. Kaksi pienintä lietesäiliötä täytetään altapäin, kolmas pumppaamalla säiliön yläosaan. Kolmatta säiliötä täytetään vasta, kun pienimmät navetan vieressä ovat täynnä, käytännössä noin 2-4 kertaa vuodessa. Olemassa olevien säiliöiden reunojen korkeus on kolme metriä. Keskikokoisen säiliön seinät ovat elementtitiiltä ja pohja betonia, muut säiliät ovat kokonaan betonia. Lietekuilut ovat tilavuudeltaan 50 m3.

5 5 (28) Suunnitelmissa on rakentaa yksi uusi betoninen m3:n lietesäiliö tai kaksi m3:n lietesäiliötä, joiden reunat olisivat neljän metrin korkuiset. Säiliö tai säiliöt täytettäisiin altapäin. Olemassa olevat lietesäiliät ovat kattamattomia. Rakennettavaa lietesäiliötilavuutta ei ole suunniteltu katettavan. Säiliöiden kuormausalueilla on kova sorapohja. Lietteen jatkokäsittelyksi on suunniteltu separointia, jolloin nesteosa varastoitaisiin lietesäiliöissä ja kiintoaines kuivalantalassa. Laajennuksen jälkeen lietelannan varastointitilavuutta säiliöissä ja kuiluissa on yhteensä m3. Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä lietelantaa syntyy vuosittain laskennallisesti yhteensä 5 553,1 m3/a, joka koostuu seuraavasti: laiduntavat lypsylehmät 220 x 11/12 x 25,5 m3/a = 5 142,5 m3/a laiduntavat hiehot 39 x 9/12 x 8,5 m3/a = 248,6 m3/a laiduntavat lehmävasikat (6-12 kk) 30 x 9/12 x 7,2 m3/a = 162 m3/a Lisäksi lietelantalaan johdetaan maitohuoneen jätevesiä noin 300 m3/a, eläinsuojan muita pesuvesiä noin 100 m3/a ja säilörehun puristenestettä noin 225 m3/a. Kiinteästi kattamattomiin lietelantasäiliöihin satavalle vedelle varataan lisäksi säiliökorkeutta vähintään 300 mm. Pihaton yhteyteen rakennetaan vesikäymälä, josta jätevedet, noin 15 m3/a, johdetaan 10 m3:n umpisäiliöön. Umpisäiliä tyhjennetään tarpeen vaatiessa useamman kerran vuodessa. Kuivikelanta ja kuivikepohjat Kuivikelannalla on rakennettavan pihattonavetan vasikkatilassa 35 vasikkaa (alle 6 kk). Kuivikelannalla olemassa olevassa navetassa on 9 lehmävasikkaa (yli 6 kk) ja 15 juotolta vierotettua vasikkaa (alle 6 kk). Myös hevoset ovat kuivikelannalla. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeena käytetään turvetta sekä olkea. Vasikoiden (alle 6 kk) kuivikkeet tyhjennetään kuivalantalaan 1-4 kertaa kuukaudessa. Lisäksi kuivalantaa muodostuu kahdelta hevoselta. Kuivikelantaa syntyy vuosittain laskennallisesti yhteensä 418,2 m3, joka koostuu seuraavasti: - laiduntavat lehmävasikat (6-12 kk) 9 x 9/12 x 9,7 m3/a = 65,5 m3/a - lehmävasikat (alle 6 kk) 25 x 6,1 m3/a = 152,5 m3/a - sonnivasikat (alle 6 kk) 25 x 7,1 m3/a = 177,5 m3/a - laiduntavat hevoset 2 x 8/12 x 17 m3/a = 22,7 m3/a Kuivalanta on aiemmin varastoitu kahteen metalliseen pressulla peitettyyn merikonttiin, jotka ovat pinta-alaltaan yhteensä 30 m2 ja niiden reunojen korkeus on 3 metriä. Merikontit on sijoitettu olemassa olevan navetan viereen

6 6 (28) siten, että korkealla olevalta navetan lattialta kuivalanta saadaan siirrettyä kontteihin, kun konttien kuormausreuna avataan. Jatkossa kuivalanta varastoidaan uudessa katetussa 384 m2:n kuivalantalassa. Lantalan kolmen betonireunan korkeus on 2,5 metriä, jonka yläpuolella on vielä noin kolme metriä korkea puulaudoitus. Varastointikorkeus on 4,5 m ja varastointilavuus m3. Lantalassa on väliseinä ja katto on peltiä. Lantalan neljäs reuna on avoin, ja se on liitetty 0,5 metrin korkuiseen luiskaan sekä kuormauslaattaan. Poikivat lehmät, noin 8 kpl, sijoitetaan uuden pihattonavetan poikimakarsinoihin kuivikepohjafe. Kuivikepohjan pinta-ala on 223 m2, kuivikkeen paksuus noin cm ja betonisten reunojen korkeus 80 cm. Kuivitetun tilan lattiamateriaali on myös betonia. Kuivikepohja tyhjennetään kahdesti vuodessa suoraan pellolle. Kuivikepohjaa syntyy vuosittain laskennallisesti seuraavasti: - umpilehmät/poikivat lehmät 2 x 223 m2 x 0,7 m = 312,2 m3/a. Lietelannan separointi Laiduntaminen, jaloittelualueet ja ulkotarhat Tilalla on suunnitelmissa mahdollinen lietteen separoinnin aloittaminen. Separointilaitteistoksi on alustavasti suunniteltu Milstonen Farmer-separointilaitetta (7,5 kw), jonka kapasiteetti on noin m3/h. Tuotoksena syntyy massallisesti noin 20 % kiinteää jaetta ja 80 % nestejaetta. Separoinnin tavoitteena on saada ravinteet jakautumaan niin, että suurin osa liukoisesta typestä saataisiin nestejakeeseen ja fosfori kiinteään jakeeseen. Arvion mukaan liukoisen typen suhde fosforiin (N:P) nestejakeessa on arviolta 4,6 ja kiinteässä jakeessa 0,3. Nestejae käytetään pääsääntöisesti nurmien lannoittamiseen kasvukauden aikana ja kiinteä jae käytetään peltolohkoille, kun perustetaan uusia kasvulohkoja. Lietelannan separointi vaikuttaa tarvittaviin lannan varastointitilavuuksiin siten, että lietesäiliötilavuuden tarve pienenee ja kuivalantalatilavuuden tarve kasvaa. Separoitua nestejaetta syntyy noin 80 % ja kiinteää jaetta noin 20 % lietelannan kokonaismäärästä. Nykytuotannolla tilalla laidunnetaan kaikkia eläimiä juottovasikoita lukuun ottamatta. Eläimet ovat laitumella noin neljä kuukautta vuodessa ja ne ovat ulkona myös öisin. Suunnitelmissa on laajennuksen jälkeen laiduntaa lähinnä hiehoja ja umpilehmiä. Myös lypsylehmille on tarkoitus järjestää pääsy laitumelle jaloittelemaan ainakin satunnaisesti laidunkauden aikana navetan vieressä olevalle pellolle. Lehmillä olisi pääsy pihatosta laitumelle vuorokauden ympäri. Sääolosuhteet vaikuttavat laidunaikoihin, mutta keskimäärin lypsylehmät tulevat vuodessa laiduntamaan yhden kuukauden yötä päivää sekä umpilehmät, hiehot ja vasikat (6-12 kk) noin kolme kuukautta yötä päivää. Laidunala on hehtaaria ja laitumet rajoittuvat osittain vesistöön, Härkälänjokeen laskevaan uomaan. Laitumilla ei ole pysyvää ruokintapaikkaa.

7 7 (28) Hiehoille ja umpilehmille saatetaan syöttää satunnaisesti lisärehua laitumella, mikäli kuivan kesän vuoksi rehun kasvu pellolla on hidasta. Tällöin ruokintaa tehtäisiin 30 vuorokautta kesässä, 3-4 vuorokautta kerrallaan. Hiehot ja umpilehmät saavat veden laidunlohkoilla uimureilla varustetuista vesialtaista. Lypsylehmien juomalaittjeet on suunniteltu sijoitettavan navettaan. Tilalla ei ole käytössä jaloittelutarhaa, eikä sellaista ole myöskään suunnitelmissa. Tilan kaksi hevosta laiduntavat vuorokauden ympäri neljä kuukautta vuodessa omalla laitumellaan tilakeskuksen läheisyydessä. Lannan hyödyntäminen Polttoaineet ja kemikaalit Lannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa yhteensä 273 ha, josta omaa on 69 ha, vuokrapeltoa 23 ha ja sopimuspeltoa 181 ha. Pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Kevätlevitys tehdään viikoilla (noin 25 % lannasta), kesällä säilörehun ensimmäisen korjuun jälkeen viikoilla (noin 40 % lannasta), kesällä toisen sadon jälkeen viikoilla 2$-32 (noin 25 % lannasta) ja syksyllä viikoilla (noin 10 % lannasta). Lietettä levitetään sekä omalla että tulevaisuudessa myös urakoitsijan kalustolla, pääosin nurmiin joko letkulevittimellä tai multaavalla sijoitusvaunulla, jotka vähentävät typen haihtumista ja hajuhaittoja. Kuivalanta levitetään uudistettaviin nurmiin sekä keväällä että syksyllä. Syksyllä levitettävä lanta mullataan heti levityksen jälkeen. Lanta levitetään maatalouden ympäristötukiehtojen mukaisesti. Peltoj n viljavuusnäytteissä ei ole korkeita fosforiarvoja. Viljavuusanalyysit huonhioidaan lannoituksen suunnittelussa. Tilalla on neljä maanpäällistä 11,9 m3: polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 1) 4,1 m3:n säiliö kesälaatuiselle polttoöljylle, sorapohjalla, varustettu laponestolaitteella 2) 2,8 m3:n säiliö talvilaatuiselle polttoöljylle, sorapohjalla, varustettu laponestolaitteella 3) 2,8 m3:n säiliö viljan kuivausta varten, sorapohjalla, säiliössä öljyä lähinnä viljan kuivauksen aikaan 4) 2,2 m3:n varasäiliö, sorapohjalla, tyhjillään, ei käytössä. Säiliöt tullaan varustamaan lukollisella katoksella, jossa on betoninen valuma-allas. Kaikkien säiliöiden tankkauspaikalla on tiivis sorapohja. Säiliöiden kunto tarkastetaan ammattilaisten toimesta suositelluin väliajoin ja tarvittaessa säiliöitä kunnostetaan. Säiliöt on viimeksi tarkistettu kesällä 2014 paloviranomaisen toimesta ja lokakuussa 2014 Öljykolmio Oy:n toimesta.

8 8 (28) Hakijan mukaan säiliöt tullaan tarkastamaan uuteen katokseen siirtämisen yhteydessä. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 500 litraa. Voitelu- ja jäteöljyt varastoidaan kahden noin 300 litran turvalavan päällä, ja niitä säilytetään lukollisessa korjaamotilassa, jossa ei ole viemäröintiä. Korjaamotilassa on betonilattia ja imeytysainetta saatavilla. Noin 1-2 litraa öljytuotteita säilytetään uuden navetan varastotilassa ja vanhassa navetassa entisessä konehuoneessa erillisessä umpinaisessa muoviastiassa. Toiminnassa käytetään kemikaaleja seuraavan taulukon mukaisesti. Kemikaali Varastossa Varastointipaikka ja -tapa enintään Rehun- n Talouskeskuksessa 200 ja litran säilöntäaineet muovisissa säiliössä, sorapohjalla, trukkilavojen päällä, pressulla peitettynä Lannoitteet n. 80 t Talouskeskuksessa ulkona 650 kg:n suursäkeissä, sorapohjalla, trukkilavojen päällä, pressulla peitettynä Kasvin- n. 40 L / 5 kg Lukitussa kaapissa korjaamotilassa. suojeluaineet Ostetaan tarvittaessa, varastomäärä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Eläinten n kg Eläinsuojien toimistotiloissa lukituissa lääkkeet kaapeissa Eläinsuojissa Lypsylaitteiston ja maitotankin käytettävät pesuaineet ko. laitteistojen pesuaineet läheisyydessä, Uuden vasikkalan pesuaineet karjakeittiössä erillisessä kaapissa. Uuden pihaton muut pesuaineet erillisessä kaapissa navetan varastotilassa. Vanhan navetan pesuaineet kaapissa vanhassa konehuonetilassa. Desinfiointi- n. 5 1/ 20 kg Erillisessä kaapissa uuden navetan aineet varastotilassa, vasikkalan desinfiointiaineet karjakeittiön kaapissa. Vanhan navetan desinfiointiaineet kaapissa konehuoneessa. Haittaeläinten lukollisessa kaapissa, ostetaan tarpeen torjunta-aineet mukaan Maalit ja muut noin 30 1 Lukollisessa korjaamotilassa kemikaalit

9 Jätteet ja jätehuolto 9 (28) Energian ja veden käyttö Liikenne Toiminnassa syntyy vuosittain jätteitä seuraavasti: Jätejae Määrä Varastointipaikka Toimituspaikka Kuolleet eläimet 3 t Kuival ntala Honkajoki Oy Muovit 1 t Merikontti Ekokem Oyj Jäteäljyt 0,5 t Korjaarnotilan säiliö Lassila & Tikanoja Oyj * Jätemaito 4 t Lietesäiliö Levitetään peltoon Pilaantunut rehu 50 t Kuivalantala Levitetään peltoon Metalliromut 0,5 t Metallilava Vihdin Hyätyromu Oy Akut, loisteputket 10 kpl Korjaamotila Kierrätyspiste yms * Kemikaalit 10 kg Korjaamotila Vaarallisen jätteen ke * räys, Koivissilta, Vihti Kuolleet eläimet säilytetään peitettynä tulevan kuivalantalan laatalla enintään kolme vuorokautta ennen raatoauton keräilyä. Jäteäljyt säilytetään 300 litran turvasäiliön päällä korjaamotilassa. Akut ja loisteputket kasataan korjaamotilaan ennen keräilyyn vientiä. Metalliromu kerätään tilalla konttiin, jonka romunkeräilijä tyhjentää sen tä'ttyessä. Pilaantunut rehu viedään kuivalantalaan ja levitetään lannan mukana pelloille. Tilalla syntyvä muovijäte kerätään merikonttiin (erilaiset muovit lajiteltuina), josta muovijätteen kerää Ekokem Oyj. Käyttövesi saadaan tilan omasta rengaskaivosta. Tarvittaessa rakennetaan toiseksi kaivoksi porakaivo. Maitohuoneeseen tulevan veden laatu tutkitaan kolmen vuoden välein. Eläinsuojat eivät ole lämpöeristettyjä eikä niiden lämmittämiseen kulu energiaa. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja rehun jakeluauto noin kerran kuukaudessa. Tilan toiminnassa käytetään päivittäin traktoria. Rehunteon ja lannanlevityksen aikana liikennettä on eniten, mutta urakoitsijan ja oman tulevaisuudessa tehokkaamman kaluston avulla työ pyritään tekemään nopeasti. Nurmirehun tekoja lietteen levitys lisäävät liikennettä lähinnä Vakkamäentiellä. Osa peltolohkoista sijaitsee talouskeskuksen läheisyydessä niin, että liikenne voidaan järjestää osittain talouskeskuksen alueelta suoraan lohkoille. Piha-alueet ja -tiet pohjustetaan niin, että ne pysyvät kantavina. Lehmät laiduntavat nykyiselläänkin ja kulkevat osalle laidunlohkoista Vakkamä-

10 10 (28) entien yli. Uuden pihaton myötä lypsylehmät laiduntavat pellolla, joka on navetan kanssa tien samalla puolella, joten eläinliikenne tien yli vähenee. Umpilehmät ja hiehot siirretään satunnaisesti Vakkamäentien yli laidunlohkoille. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Liete levitetään pääosin nurmiin multaavalla vaunulla tai letkulevittimellä, jotka vähentävät hajuhaittoja ja parantavat ravinteiden hyväksikäyttöä. Kuivalanta mullataan vuorokauden kuluessa levityksestä. Ilmanvaihto on luonnollinen, painovoimainen, eikä sähkäkatkoilla siten ole siihen vaikutusta. Energiatehokkuutta pyritään suunnittelemaan esimerkiksi peltotäissä, niin että logistiikka olisi mahdollisimman tehokasta ja järkevää. Tällä tavalla pyritään polttoaineen kulutusta minimoimaan. Samoin rehu pyritään säilömään huolellisesti ja tarkasti, jotta pilaantuneesta rehusta aiheutuva rehuhävikki olisi mahdollisimman pientä ja tätä kautta ei myöskään energiaa häviä hukkarehun muodossa. Näitä samoja käytäntöjä tullaan käyttämään myös laajennuksen jälkeen ja mahdollisuuksien mukaan myös parantamaan. Säilörehu on tarkkuussilputtua jo siiloon säilöttäessä, jolloin sekoitusaika apevaunussa lyhenee ja näin itse aperehun tekoaika lyhenee. Osaa tiloista lämmitetään hakepuilla, esimerkiksi korjaamorakennusta. Suunniteltuun uuteen pihattoon on toimitilojen lämmitys aluksi tarkoitus tehdä sähköllä, mutta jatkossa myös hakelämmityksen mahdollisuutta mietitään. Suunnitelmissa on toteuttaa sekä navetan että toimitilojen valaistus Led-lampuilla. Suunnitelmissa olisi myös hyödyntää maidon lämpöä lehmien juomaveden lämmityksessä (lämmöntalteenotto). Uuden navetan ilmanvaihto on tarkoitus toteuttaa verhoseinien avulla vapaana ilmanvaihtona, joten siihen ei kulu varsinaisesti energiaa toisin kuin vanhan navetan ilmanvaihdossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lanta, eläinsuojan pesuvedet ja säilörehun puristenesteet varastoidaan tiiviissä säiliäissä ja varastoissa. Eläinsuojien ilmanvaihdosta sekä lannan varastoinnista ja käsittelystä aiheutuu hajuja ja ammoniakkipäästöjä. Tilalla harjoitettava nurmiviljely tuo monimuotoisuutta viljelymaisemaan, samoin laiduntavat eläimet, jotka myös hoitavat jokivarren maisemaa ja hankalimpia lohkoja sekä estävät näin peltojen ja jokivarsien vesakoitumista ja umpeen kasvamista. Maatilan kehittäminen pitää perinteisen maatilan pihapiirin kunnossa. HÄIRIÖTILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilan palo- ja pelastussuunnitelma laaditaan investoinnin yhteydessä kattamaan kaikki tuotantotilat. Alkusammutuskalusto löytyy suunnitelman mukaan kaikista tuotantotiloista, jotka on tarkastettu kerran vuodessa. Tilalla on tällä hetkellä traktorikäyttöinen aggregaatti ja investoinnin yhteydessä hankitaan

11 11 (28) sähkön saannille pihattoon varavoimanlähde. Eläimille vesi tulee nyt tilan omasta rengaskaivosta, josta tulee myös asuinrakennuksen vesi. Tarvittaessa tehdään toinen uusi kaivo veden saantia varten. Säilörehun jako voidaan poikkeustilanteessa suorittaa traktorin etukuormaimella. Tärkeät puhe- HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty , ja Lisäksi hakemusta on täydennetty muun muassa tiedoilla rakenteilla olevasta kuivalantalasta, eläinten laiduntamisesta sekä toiminnan energiatehokkuudesta hakemusta on täydennetty lähinnä eläinten laidunnustiedoilla. Hakemuksesta on kuulutettu Vihdin kunnassa Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Vihdin Uutiset -nimisessä lehdessä Kuulutus ja hakemuksen tiivistelmä on julkaistu osoitteessa Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Vihdin kunnalta sekä Vihdirm kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristäkeskus ( ) on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa asiassa. 2) Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ( ) on antanut seuraavan lausunnon: Vakkamäen eläinsuojan tilakeskus sijaitsee Härkälänjoen ja Tuohilammesta laskevan noron tai puron vaikutusalueella. Uudenmaan maakuntakaavassa Härkälänjoki on merkitty vedenhankinnan kannalta arvokkaaksi pintavesialueeksi. Hakija ei ole esittänyt tarkkoja tietoja, minkälaisia suojaetäisyyksiä laiduntamisella ja lannan tai lietteen levityksellä Härkälänjokeen tai yllä mainittuun uomaan pidetään. Näin ollen eläinsuojan toiminnan vaikutuksia em. jokeen ja uomaan on vaikeaa arvioida. Koska tila toimii Härkälänjoen valuma-alueella, ympäristälautakunta korostaa, että lupaa myönnettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä lieteja lantavarastojen tilavuuden riittävyyteen että lannanlevitykseen soveltuvan

12 Muistutukset ja mielipiteet 12 (28) peltopinta-alan riittävyyteen toiminnan laajennuksen eri vaiheissa. Laidunnettaessa vesistöön rajoittuvia peltolohkoja, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää. Tilan polttoainesäiliöiden suojauksessa ja kemikaalien säilytyksessä oli puutteita nykyisiin lupamääräyksiin nähden. Näitä koskevat määräykset tulee uudessa luvassa säilyttää vähintään nykyisen luvan tasoisina. Hakija ei ole esittänyt tiivispohjaisten jaloittelualueiden rakentamista eikä keskeisten kulkuväylien päällystystä. Lupaa myönnettäessä tulee huolehtia, että toiminta voidaan järjestää toiminnan laajentumisen eri vaiheissa siten, että eläinten kulkureitit sekä lannan, rehun ja kuivikkeiden kuljetusreitit pystytään pitämään puhtaina eikä valumia synny. Tarvittaessa tulee vaatia keskeisten kulkureittien tiivispohjaisuutta. Lähin vireillä oleva kaavahanke on Ot 21 Mäkipellon ja Aittamäen alueen asemakaava ja asemakaavamuutos, joka sijaitsee lähimmillään reilun 700 m tilakeskuksesta länteen päin. Hankkeilla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta toisiinsa. Ympäristölautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa. Vihdin kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon on liitetty ympäristötarkastajan laatima tarkastuspöytäkirja tilalla tehdyn tarkastuksen johdosta. 3) Risto Pöyhönen ( ) esittää muistutuksessaan muun muassa, että Tuohijokeen ei saa päästää likavesiä. Liikenne tulee järjestää siten, että Vakkamäen yksityistie pysyy puhtaana, koska nykyisinkin on ollut ongelmia tien likaantumisen kanssa. Tieosakkaista noin puolet (yli 30 osakasta), mukana lapsiperheitä, joutuvat kulkemaan tilakeskuksen läpi. Eläinsuojan toiminnan haju- ja meluhaitat tulee minimoida. Tiekunnalle pitää ilmoittaa totuudenmukaisesti toiminnasta aiheutuva liikenne. Nämä asiat tulisi kirjata mahdolliseen lupaan. 4) Vakkamäen yksityistien puolesta Pauli Karppinen ( ) esittää laaditussa muistutuksessa muun muassa, että jo nykyisen ympäristöluvan toiminnan aikana olemme törmänneet useisiin ongelmiin esimerkiksi lannan kuormauksen ja kuljetuksen yhteydessä. (Tielle kulkeutuu lastauksen ja kuljetuksen yhteydessä lantaa, joka tekee tienkäytön vaaralliseksi ja vastenmieliseksi.) Miten uudessa ympäristöluvassa asiaan on kiinnitetty huomiota? Miten lannan kulkeutuminen lastausalueelta tielle estetään? Miten lastausalueen valumavedet tielle estetään? Jos ja kun lantaa kulkeutuu tielle, niin miten se poistetaan? Mikä on kohtuullinen aika poistamiselle? Muistuttajien mielestä aikaraja pitäisi asettaa luvassa.

13 Hakijan kuuleminen ja vastine 13 (28) Hakijalle on toimitettu päivätty vastinepyyntö. Hakija toteaa saapuneessa vastineessaan muun muassa seuraavaa: Tuohijoen kuten myös muiden tilaa Øi peltoja ympäröivien jokien puhtaana pysymistä yritetään edesauttaa tilall mme parhaalla mahdollisella tavalla ja käyttää apuna tutkimustietoa ja mahdollisuuksien mukaan uusinta tekniikkaa kaikessa tilan toiminnassa ja uuden laajennuksen suunnittelussa. Tila on kuulunut ympäristätuen piiriin sen alusta alkaen. Tilan lannanlevitys kuten muukin toiminta tapahtuu voimassa alevien säännösten ja hyvien viljelytapojen mukaan. Lannanlevitysala on riittävä ja tulevaisuudessa eläinmäärän kasvaessa lantaa voidaan sijoittaa myös sopimuspeltoihin, joita tilalla on useamman viljelijän kanssa. Kaikilla veteen rajoittuvilla lohkoilla on suojakaistat ja pellot ovat salaojitettuja. Pellot ja maaperä pyritään pitämään parhaassa mahdollisessa kunnossa, jotta pieneliöstö olisi mahdollisimman runsas ja maanrakenne hyvä. Suurin osa tilan pelloista on kasvipeitteisiä ja kynnöksellä vain noin 5 vuoden välein. Rehua korjataan usein ja vihermassa siirretään pois rehun muodossa. Peltojen lannoituksen suunnittelussa käytetään apuna ProAgrian neuvojia sekä maaperän viljavuusnäytteitä. Näin lannoitus pystytään suunnittelemaan tarkasti ja tarpeen mukaan. Kasvinsuojelua tehdään vain tarpeeseen perustaen. Nurmivaltaisen viljelykierron takia kasvitauteja tai kasvituholaisia ei ole tarvinnut torjua vuosiin ruiskuttamalla. Uudessa katoksellisessa kuivalantalalssa pystytään varastoimaan vuoden aikana muodostuva kuivalanta. Rakennus on suunniteltu ja toteutettu säädösten mukaan ja siinä on betoninen pohja sekä lannan lastausalue. Kuivalantalassa on betonissa kaato sisään rakennukseen päin, jottei valumia sieltä pääse muodostumaan. Kuormauksessa ohi kuorman tippunut lanta on helppo siivota kovalta betonilaatalta takaisin kuormaan tai lantalaan. Liittymä Vakkamäen tielle on myös suunniteltu niin, ettei vesi valu tien suuntaan. Kuivalantala sijaitsee hieman kauempana tiestä, joten mahdollinen renkaisiin joutunut lika tippuu kuivalantalan tielle, jolta se on helppo siivota ja korjata takaisin kuormaan tai kuivalantalaan. Laajennuksen yhteydessä rakennettavat uudet lietesäiliöt toteutetaan säädösten mukaan ja niihin rakennetaan tiivispohjaiset lastausalueet. Vanhan navetan lietteet menevät kolmeen säädösten mukaan rakennettuun lietesäiliäön. Vanhan navetan wc-vedet menevät umpinaiseen lokasäiliäön ja myös suunnitellun uuden navetan wc-vedet tulisivat menemään umpinaiseen lokasäiliöän. Hajuhaitoista olennaisin osa aiheutuu lannan levityksestä sekä sitä edeltävästä lietteen sekoituksesta. Lietettä levitetään pelloille ympäristöluvassa esitettyinä ajankohtina; keväällä, 1. ja 2. rehusadon jälkeen sekä syksyllä. Koska lietesäiliöt täyttyvät pohjasta käsin, lietteenlevityksen ulkopuolisina aikoina lietesäiliöiden pintaan kuivuu ja kovettuu kova kansi, joka ei juuri päästä hajuja leviämään ympäristöön. Kuivalantala on katettu ja siitä aiheutuvat hajuhaitat ovat pieniä. Lietteenajo pyritään ajoittamaan viikonloppujen

14 14 (28) ja juhlapyhien ulkopuolelle. Suunnitelmissa olisi tulevaisuudessa siirtyä multaavan lietevaunun käyttöön, jolloin hajuhaitat vähenevät. Myös lietteen mahdollisen separointi on suunnitelmissa ja myös tämä osaltaan pienentäisi hajuhaittoja varsinkin kesällä, kun lietettä ajetaan nurmelle. Uuden navetan suunnittelussa on huomioitu hajuhaittojen muodostuminen. Uuteen navettaan on sisälle suunniteltu uudenaikaiset lantaraapat, jotka jatkuvasti siirtävät lietettä kokoojakouruihin ja sitä kautta lietesäiliöön. Lisäksi navetta tuulettuu katosta, harjakorkeuden tasosta, mikä pitää hajut yläilmoissa, asutuksen yläpuolella. Itse navettarakennus ei lannanpoiston ja tehokkaan ilmanvaihdon vuoksi juurikaan haise. Luonnollinen ilmanvaihto ja auki olevat seinät pitävät navettailman kuivana ja hyvin vaihtuvana. Vanhanaikaisissa navetoissa selkein melunlähde on ilmastointi. Vanhan navetan ilmastointi jää ennalleen, sillä kiviseinien takia vapaata ilmanvaihtoa ei sinne voida toteuttaa. Uuden navetan ilmastointia ei hoideta meluisilla tuulettimilla, vaan ilma poistuu katonrajasta vapaasti (luonnollinen ilmanvaihto), samalla kun tuloilma virtaa rakennuksen avonaisista sivuseinistä. Mcluhaittoja vähentävät myös tilan sisäiseen logistiikkaan rakennusvaiheessa tehtävät parannukset, jotka vähentävät traktorilla ajoa. Rakennusajan mahdolliset melu- ja liikennehäiriöt ovat vain väliaikaisia ja niiden kesto on korkeintaan kuukausia. Uuden navetan rakentamisen aikana meluhaittoja pyritään kontrolloimaan rakentamista ja rakennustekniikkaa suunnittelemalla ja ajoittamalla erityisesti kovaääniset työt päiväajalle. Tiekunnalle ilmoitetaan totuudenmukaisesti toiminnasta aiheutuva liikenne, kun liikenne laajennuksen myötä kasvaa. Näin on toimittu tähänkin asti. Uuden navetan myötä tilan sisäisestä liikenteestä johtuva yksityistien käyttö tilakeskuksen alueella tulisi vähentymään merkittävästi. Sisäinen liikenne keskittyisi tiestä katsoen samalle puolelle, minkä vuoksi tien ylittäminen ja sitä pitkin ajaminen vähenisi. Tämä siksi, että suunnitteilla oleva ja vanha navetta sekä suunnitellut laakarehusiilot kaikki sijaitsevat vierekkäin tien pohjoispuolella. Tätä nykyä lypsylehmät ovat kesäaikana (touko-lokakuu) kulkeneet välillä laidunlohkojen sijaitessa tien toisella puolella 4 kertaa päivässä Vakkamäen tien yli. Lehmien sorkissa kulkeutuu tielle likaa, joka on pyritty puhdistamaan heti lehmien tien ylittämisen jälkeen. Lehmät joutuvat käyttämään reittinä samaa tietä, jolla vanhan navetan lietesäiliöiden liete lastataan ja ajetaan. Myös tämä asia tulisi uuden navettarakennuksen myötä muuttumaan, sillä jatkossa lypsylehmät laiduntaisivat pääsääntölisesti vain samalla puolella tietä kuin navettakin sijaitsee ja ylitys yli Vakkamäen tien jää pois. Samalla on mahdollista reitittää eläinten ja koneiden kulku paremmin, jotta ne kulkisivat mahdollisimman vähän samoilla kulkureiteillä. Lietteen levitys on pyritty ajoittamaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman kuivan sääjakson kohdalle, mikäli se vain on muiden säädösten ja hyvän viljelytavan kannalta mahdollista. Lietteenlevitys on pyritty toteuttamaan arkiaikana, jotta viikonloppuisin liikenne tiellä tältä osin pystyttäisiin

15 15 (28) rauhoittamaan. Lietevaunussa on venttiili, jonka avulla lieteputki suljetaan tiellä liikkumisen ajaksi, eikä lietettä pääse näin valumaan tielle, kuin korkeintaan muutamia pisaroita. Kuivalannan lastauksessa kuormia ei ylitäytetä, jottei niistä tippuisi laidan yli lantaa siirtomatkan aikana. Mikäli tielle joutuisi lietettä tai kuivalantaa siirron aikana, tie puhdistettaisiin ja likaantunut tieaines kerättäisiin kuivalantalaan talteen ja sijoitettaisiin sieltä edelleen peltoon. Suunnitelmissa on laajennuksen myötä siirtyä ainakin osittain myös sellaisen kalustoon tai urakoitsijan käyttöön, joka siirtää lietettä vain pellon reunalla olevaan levityksen aikaiseen välivarastoon, josta toinen kone levittää sen peltoon. Tällä tavalla tien likaantumista pellolta tulevasta maa-aineksesta pystyttäisiin vielä paremmin ehkäisemään ja tienkäyttäkerrat Vakkamäentiellä vähentyisivät. Uusi lietesäiliä on suunniteltu rakennettavan kauemmas Vakkamäentieltä kuin nykyiset säiliöt, myös lietteen lastauspaikka ja liittymä on suunniteltu paremmin. Näin ollen mahdollinen renkaisiin joutuva lika varisee lietesäiliölle johtavalle tielle, jolta se on helppo siivota ja korjata kuivalantalaan. Uudella navettapihalla lietteen ajoreittiä eivät tulisi käyttämään eläimet, joten reitti pysyy puhtaana. Myös vanhojen lietesäiliöiden tietä ja liittymää pystyttäisiin parantamaan ja pitämään siistinä paremmin, kun eläimet eivät liikkuisi siinä enää kuin satunnaisesti. Lehmiltä sekä nuorkarjalta on rajattu pääsy jokeen asti aitaamalla joen reunat sähköpaimenaidalla. Uuden pihattonavetan myötä laiduntaminen ei ole pakollista. Tilalla on kuitenkin tavoitteena laiduntaa suurinta osaa eläimistä ainakin osa-aikaisesti kesäaikana säiden salliessa. Tällä hetkellä jaloittelualuetta ei ole eläimille suunnitteilla, mutta mikäli se tullaan tekemään, toteutetaan se voimassa olevien säädösten mukaan. Laajennuksen myötä eri kulkureitit pystytään paremmin suunnittelemaan niin, etteivät ne risteä ja näin vähentämään huomattavasti riskiä niiden likaantumiselle. Tärkeimmät kulkureitit ovat tällä hetkellä tiivispohjaisia ja uuden laajennuksen myötä niiden päällystämistä suunnitellaan tarpeen mukaan. Tilan polttoainesäiliöt ovat olleet tiiviillä sorapohjalla. Nyt polttoainesäiliöille ollaan rakentamassa betonista valuma-allasta sekä lukollista katosta. Samalla tehdään betoninen valuma-altaallinen pohja AIV-happokonteille ja pul- Ioille. Muut kemikaalit on tilalla säilytetty säädösten mukaan. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Mirja, Johanna ja Jussi Vakkamäelle ympäristöluvanluvan eläinsuojan toiminnan muuttamiseen kiinteistölle Muutoksen jälkeen tilalla saa olla paikat enintään 228 lypsylehmälle, 39 hieholle, 39 vasikalle (6-12 kk) ja 50 vasikalle (alle 6 kk) sekä kahdelle hevoselle. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa ja ympäristävaikutuksia.

16 Lupamääräykset 16 (28) Toiminnan sijoittaminen ja rakenteet 1. Eläinsuojan laajennus voidaan sijoittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Rakennettavan eläinsuojan, lietelantasäiliön sekä laakasiilojen rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ELY-keskukselle vähintään kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Lietelantasäiliön rakennesuunnitelmiin on liitettävä asiantuntijalaskelmat rakenteiden lujuudesta ja pitkäaikaisesta kestävyydestä suunnitellulla sijaintipaikalla. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskukselle on ilmoitettava rakennettavan eläinsuojan sekä uusien lantavarastojen ja laakasiilojen käyttöönotosta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa. 2. Rakennettava lietelantasäiliö on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen rakenteet ovat lujia, vakaita ja vesitiiviitä, soveltuvat rakennuspaikan olosuhteisiin ja kestävät säiliön suunnitellun käyttöiän. Lisäksi säiliö on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei siihen rakentamisen ja käytön aikana kohdistuva kuormitus aiheuta sortumista, lujuutta tai vakautta haittaavia muodonmuutoksia, heikennä vesitiiviyttä eikä vaurioita säiliön muita osia taikka säiliön laitteita ja varusteita. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lietelantasäiliö on perustettava kantavalle pohjalle. Seinäelementtien asennus ja saumojen tiivistys on toteutettava rakennesuunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisesti. Lietelantasäiliö on varustettava riittävän korkealla ja tiheällä suoja-aidalla, mikäli säiliön yläreunan korkeus on alle mm ympäröivän maavallin pinnasta mitattuna. Säiliön täyttää ja tyhjennystä varten on oltava tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset rakenteet ja laitteet. Säiliön salaojitus pohjatasoa alemmaksi on toteutettava siten, että onnettomuustilanteessa salaojaveden pääsy ojaan voidaan tarvittaessa estää ja että salaojavesien laatua voidaan tarvittaessa seurata salaojakaivosta tai erillisestä havaintoputkesta. Yhden lietelantasäiliön sijaista voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa samalle paikalle sijoittuen kaksi vierekkäistä lietelantasäiliötä, joiden kunkin tilavuus on enintään m3. 3. Lannan varastointitilavuuden tulee olla riittävä 12 kuukauden aikana kertyneen lannan, maitohuoneen jätevesien ja muiden pesuvesien varastointiin. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lietesäiliötilavuutta on oltava yhteensä m3 ja kuivalantalatilavuutta 418 m3. Mikäli toiminnassa otetaan käyttöön lietelannan separointi, on lantavarastojen oltava riittävän suuria separoidun kiinteän jakeen ja nestemäisen jakeen varastointiin. Separoidun lannan kiinteän osan ollessa 20 % ja nestemäisen osan osuuden 80 % on lietesäiliätilavuuden oltava vähintään m3 ja kuivalantalatilavuuden vähintään m3.

17 17 (28) Kiinteästi kattamattomiin lietelantasääliäihin on lisäksi varattava ylimääräistä säiliökorkeutta 300 mm säiliän yläreunan tasosta, mikäli sade-ja sulamisvedet pääsevät säiliöön. Jos uuden lietesäiliön kate toteutetaan muulla kelluvalla katteella kuin kuorettumalla, on ylimääräistä säiliökorkeutta varattava 500 mm. 4. Navettarakennusten pohjarakenteidän sekä lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen rakenteiden on oltava vesitiiviitä ja estettävä lannan, virtsan ja valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin tai maaperään. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä. 6. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä kovapohjaisella alustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Mikäli kuljetusreiteille pääsee lantaa, likaantuneet alueet on puhdistettava viipymättä. Kuormauspaikalla on oltava aina riittävästi saatavilla imeytysmateriaalia, kuten turvetta. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöän tai erilliseen umpisäiliään. 7. Toiminnassa syntyvä lietelanta, maitohuoneen jätevedet ja navetan pesuvedet on johdettava tiiviisiin lietelantasäiliöihin. Lietesäiliöt on täytettävä lietepinnan alapuolelta. Lietteen pumppu- ja padotuskaivot on pidettävä katettuina. Lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella, kuten kuorettumalla, turpeella tai styrox-rouheella taikka muulla vastaavalla materiaalilla. 8. Vesikäymälävedet on johdettava hakemuksen mukaisesti vesitiiviiseen umpisäiliöän ja toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisenlaista jätettä. Vaihtoehtoisesti jätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin, käytettävä kuivakäymälää taikka wc-vedet on käsiteltävä muulla hyväksyttävällä tavalla. Päästöt ilmaan ja lannan hyödyntäminen 9. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lantaa saa tämän lisäksi toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa lannan hyädyntämiseen. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa on jatkuvasti oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle vähintään 200,7 hehtaaria. Tarvittavasta lannanlevitysalasta voidaan vähentää muualle luovutettavan tai muualla hyödynnettävän lannan määrää vastaava peltoala. Mahdollisista uusista vuokraja lannanluovutussopimuksista on toimitettava kopiot tiedoksi Uudenmaan ELY-keskukselle. 10. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä levitys eläinsuojan välittömässä läheisyydessä oleville pelloille, rehujen käsittely ja varastointi sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuutonta rasitusta haju- tai meluhaittoina lähimpien ulkopuolisten naapureiden piha-alueilla.

18 Laiduntaminen 18 (28) 11. Eläinsuojan ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia, jotta kulkuväylille kertyvä Ianta voidaan tarvittaessa poistaa. Karjaa laidunnettaessa on huolehdittava siitä, että ravinteiden huuhtoutumista aiheuttavaa ylilannoitusriskiä ei synny. Eläinten juottaminen ja ruokinta on järjestettävä niin, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Karjaa ei saa päästää laiduntamaan maaston muodoista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metriä lähemmäs kaivoja tai muita vedenottamoja. Eläinsuojan läheisyydessä sijaitsevat laitumet eivät saa rajoittua vesistöön. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi Jätteet ja jätehuolto 12. Polttonesteet on varastoitava säiliäissä, jotka on hyväksytty kyseisenlaisen polttoaineen varastointiin. Säiliöiden on oltava lukittavia tai ne on säilytettävä lukitussa tilassa ja varustettava lapon ja ylitäytän estävällä järjestelmällä. Polttoainesäiliöiden on oltava varustettuja tiiviillä suoja-altaalla, jonka tilavuus vastaa säiliön tilavuutta, tai vaihtoehtoisesti säiliön on oltava kaksoisvaipparakenteinen. Suoja-allas on pidettävä katettuna siten, ettei siihen kerry vettä tai lunta. Polttonestesäiliöiden täyttö- ja tankkauspaikat on oltava varustettuja tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella siten, etteivät mahdolliset roiskeet pääse maaperään. Varastointipaikan läheisyydessä tulee olla helposti saatavilla riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Edellä mainitut ympäristönsuojelutoimet on oltava toteutettuina mennessä. Kemikaalit on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa katetuuna ja lukitussa varastossa suljetuissa ja merkityissä astioissa. Kemikaalien, kuten torjuntaja pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 13. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit on varastoitava siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju-tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muuta haittaa ympäristölle. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi, on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöän. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseisenlaista jätettä. Pilaantunut rehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja käyttää lannoitteena pellolla. Vaaralliset jätteet, kuten akut, jäteäljyt, äljynsuodattimet ja käyttäkelvottomat torjunta-aineet, on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa

19 19 (28) tiiviissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla. Vaaralliset jätteet on toimitettava vaarallisen jätteen vastaanottopisteeseen vuosittain. Umpisäiliöliete on toimitettava käsittelypaikkaan tai laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisenlaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 14. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai käsiteltäväksi muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseisenlaista jätettä. Eläinjätteen välivarasto on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, että haittaeläinten pääsy varastoon on estetty. Jos eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (pakkasjaksolla yli 3 vrk ja muuna aikana yli 2 vrk) kauemmin, on varastointi toteutettava tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. Häiriötilanteet 15. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä häiriätilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 16. Eläinsuojien, lantavarastojen, rehuvarastojen, polttoainesäiliöiden ja niiden suoja-altaiden, täyttö- ja tankkauspaikkojen sekä niihin liittyvien rakenteiden tiiviyttä on tarkkailtava säännöllisesti ja korjattava viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. 17. Eläinsuojan toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Kirjanpito on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. 18. Toiminnanharjoittajan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin: tiedot eläinmääristä tiedot lantamääristä (m3/a) lanta-analyysien tulokset lannanlevityspinta-ala (ha) jäljennökset uusista tai muutetuista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottosopimuksista tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot syntyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista sekä kopiot mahdollisista siirtoasiakirjoista

20 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 20 (28) tiedot toiminnassa tapahtuneista merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet) tiedot lantavarastojen ja polttoaineen varastoinnin tarkastuksista (päivämäärä, havainnot ja mahdolliset toimenpiteet). Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Uudenmaan ELY-keskuksen tarkemmin ohjeistamalla tavalla. 19. Toiminnanharjoittajan on tehtävä ilmoitus Uudenmaan ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tuotannon lisäämistä, muuttamista (esimerkiksi lannan varastointi- ja hyödyntämistapojen muutokset, jätevesien käsittely), lopettamista, toiminnanharjoittajan vaihtumista tai muuta toiminnan kannalta olennaista muutosta. Ilmoitus on lähetettävä tiedoksi myös Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja jätteet ja jätevedet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttäön tai käsittelyyn. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Uudenmaan ELY-keskukselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kyseessä on olemassa olevan eläinsuojan toiminnan muuttaminen (YSL 89 ) siten, että olemassa olevan navetan läheisyyteen rakennetaan uusi pihattonavetta sekä uusia lantavarastoja. Eläinyksikkökertoimilla laskettuna eläinmäärä tulee kasvamaan yli kolminkertaiseksi nykyisen luvan määrästä. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 150 metrin päässä rakennettavasta eläinsuojasta. Kotieläintalouden ympäristänsuojeluohjeen mukainen uuden kotieläinsuojan suositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta on tämän kokoisella laajennuksena (eläinyksikkäkerroin noin 2 200) noin 360 metriä. Olemassa oleva etäisyys on suositusta pienempi, mikä on otettu huomioon lupamääräyksissä muun muassa lietesäiliöiden kattamisvelvoitteena. Ympäristönsuojelulain 48 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ympäristönsuojelulain 49 :ssä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maape-