Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a).

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 101/2011/1 Dnro ESAVI/82/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Orimattila. LUVAN HAKIJA Jaana Mustonen Ojamaantie 57a ORIMATTILA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Orimattilan kaupungin Niinikosken kylässä tilalla Ojamaa RN:o 8:52 sijaitsevan eläinsuojan toiminnan laajentamista. Tilan kiinteistörekisteritunnus on Omia peltoja on myös hakijan omistamalla tontilla, jonka kiinteistörekisteritunnus on Tilalle rakennetaan uusi kompostipohjapihatto ja sen yhteyteen 900 m³ lietesäiliö sekä uusi m³ kuivalantala, jonka yhteyteen tulee 662 m³ kuivikevarasto. Tilalle rakennetaan myös kaksi uutta laakasiiloa. Eläinsuojan nykyinen eläinmäärä on 35 lypsylehmää, 22 hiehoa ja 11 alle 6 kuukauden ikäistä nuorkarjaa sekä 2 lammasta. Laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikat 79 lypsylehmälle, 31 hieholle ja 30 alle 6 kk ikäiselle nuorkarjalle. Lisäksi tilalla on mahdollisuus pitää 1 2 hevosta tai ponia ja 2 4 lammasta. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 11a) kohdan perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään, nykyinen sopimuskausi on Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kiinteistö, jolla eläinsuojatoimintaa harjoitetaan, ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin vapaa-ajan asuntona toimiva naapuritalo sijaitsee kartasta katsottuna noin 200 metrin päässä uudesta eläinsuojasta, noin 230 metrin päässä uudesta lietesäiliöstä ja noin 100 metrin päässä uudesta kuivalantalasta. Näköyhteyttä ei kuitenkaan ole maaston muodosta ja puustosta johtuen. Lähin vakituisessa käytössä oleva asuintalo sijaitsee lähes 500 metrin päässä uudesta eläinsuojasta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto ja ympäristölupaa haetaan nykyisen toiminnan laajentamiselle, lisäksi tilalla tuotetaan lihaa ja välitetään vasikoita. Tilalle rakennetaan uusi verhoseinäinen pihattonavetta, joka on tarkoitettu vain lypsylehmille. Vanha navetta jää hiehoille ja vasikoille, Laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikat 79 lypsylehmälle, 31 hieholle ja 30 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Hiehoja laidunnetaan kesäisin 3,5 kk. Laidunala on noin 11 ha. Laidunalueelle on vedetty vesijohdot juoma-allasta tai -kuppeja varten. Laitumella ei ole ruokintapaikka, eikä se rajoitu vesistöön. Lypsylehmiä varten rakennetaan uuden navetan yhteyteen 480 m² jaloittelutarha, jonka keskelle tulee virtsan ja sadevesien kokoojakouru, josta nesteet johdetaan 10 m³ keräilykaivoon ja siitä edelleen lietesäiliöön. Tarhan pintakerros vaihdetaan tarpeen mukaan kerran vuodessa tai joka toinen vuosi. Poistettu kerros varastoidaan lantalaan.

3 Vedenhankinta Tuorerehua varastoidaan laakasiiloihin noin t/a ja pyöröpaalataan noin 100 t/a. Tilalle rakennetaan vanhojen laakasiilojen, m³, viereen uutta siilotilaa 832 m³. Uuden navetan yhteyteen tehdään porakaivo. Varajärjestelmänä toimii vanha, iso rengaskaivo. Lannan käsittely ja varastointi Lannan levitys pelloille Uusi navetta tulee toimimaan pääosin kompostipohjalla, joka sijoitetaan lypsylehmien makuualueelle. Kompostipohja toimii siten, että pohjalle asetetaan ensin mm haketta ja hakkeen päälle turvetta tarpeen mukaan, jotta pohja pysyy riittävän kuivana. Kuiviketurpeen arvioitu kulutus vuodessa on noin m 3. Kompostipohja ilmastetaan 1 2 kertaa päivässä traktorilla äestämällä ja tyhjennetään 1 2 kertaa vuodessa uuteen katettavaan kuivalantalaan, jonka tilavuus on m 3 ja pinta-ala 378 m 2. Ummessa olevat ja poikivat lehmät ovat kestokuivikepohjalla, jossa kuivikkeena on pääasiallisesti olki. Kompostipohjalle kertyy n. 70 % syntyvästä lantamäärästä. Ruokintakäytävälle kertyy loput n. 30 % syntyvästä lantamäärästä lietelantana. Uuden navetan yhteyteen rakennetaan tätä lietelantaa varten tilavuudeltaan 900 m 3 kattamaton lietesäiliö. Vanha nuorkarjalle jäävä navetta toimii kuivalannalla. Vanha kuivalantala 240 m 2 ja virtsasäiliö 504 m 3 riittävät niiden tarpeisiin. Virtsasäiliö on kattamaton, mutta vanha kuivalantala on osittain katettu. Hakijalla on hakemuksen mukaan levitykseen käytettävää peltoalaa yhteensä 82,27 ha, josta omaa peltoa on 57,82 ha ja vuokrapeltoa 24,45 ha. Vuokrapellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Hakijan omista pelloista sijaitsevat lohkosta nro 1 noin 2,13 ha ja lohkosta nro 2 noin 0,47 ha Ripankankaan pohjavesialueella ( ). Lohko nro 3 rajoittuu kyseiseen pohjavesialueeseen. Näiden lohkojen maalaji on pohjavesialueella hiekka/sora/hieta ja muualla savi. Komposti- ja kuivalannasta levitetään n. 50 % keväällä kylvöjen alle ja loput loppukesällä ja syksyllä kyntöjen alle. Virtsaa levitetään nurmille toiselle ja kolmannelle sadolle. Pohjavesialueella sijaitseville pelloille levitetään vain kompostilantaa. Lannan levitysajankohdat ovat: viikoilla 15-20: % viikoilla 24-26: % viikoilla 28-33: % viikoilla 37-41: %. 3

4 4 Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla olevien polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on litraa (7 000 l l). Säiliöt on sijoitettu katoksen alle betonilaatalle. Jäteöljyjä varastoidaan kylmän konesuojan betonipohjalla. Muita öljytuotteita, enintään litraa, varastoidaan vanhan navetan varastossa. Navetan pesuaineet varastoidaan maitohuoneessa. Kasvinsuojeluaineita kuluu vuodessa noin 70 litraa. Ne pyritään ostamaan mahdollisimman lähellä käyttöä, jolloin varastoinnin tarve jää lyhytaikaiseksi. Näiden säilytyspaikka on vanhan navetan varastossa. AIV -happoja kuluu vuodessa noin litraa. AIV -hapoille on suunnitteilla betonipohjainen allas. Astiat peitetään pressulla. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Uuteen navettaan tulee kokoverhoseinät ja hormipoisto. Nämä mahdollistavat luonnollisen ilmanvaihdon ilman sähköpuhaltimia. Verhoseinäpinnat antavat lisäksi runsaasti luonnonvaloa. Maidon lämpö otetaan talteen. Lietelanta kulkee painovoiman avulla. Lehmien makuualue on kompostipohja, jonka lopputuote on kompostoitunutta karjanlantaa. Kuivalantala on katettu. Verhoseinien, makuualueen ja jaloittelutarhan johdosta lehmien olot ovat hyvin lähellä laidunolosuhteita. Jaloittelutarhasta kerätään virtsaja sadevedet talteen. Kompostoitu lanta on ravinnerikasta ja peltoon levitettynä parantaa maan rakennetta. Kompostilannan hajuhaitat ovat pienet verrattuna käsittelemättömään lantaan. Lehmät lypsetään automaattilypsyjärjestelmällä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VAIKUTUKSET Eläinsuojan hajuhaitat ovat pienet verhoseinien ja kompostipohjan ansiosta. Hajuhaitat ovat suurimmillaan lannanlevityksen yhteydessä. Silloinkin kyse on lähinnä virtsan ja lietelannan hajuista. Kompostilannan hajuhaitat ovat huomattavasti pienemmät kuin käsittelemättömän lannan. Kärpästen lisääntyminen kompostipohjassa voidaan estää siihen sekoitettavalla aineella. Haittaeläimet eläinsuojissa ja lantavarastoissa torjutaan kissan avulla ja tarpeen vaatiessa kemiallisin keinoin. Verhoseinät varustetaan lintuverkoilla. Kuolleet eläimet varastoidaan kuivalantalan tyhjässä osassa pressulla peitettynä, kunnes raatojenkeräily ne noutaa. Virtsa- ja lietesäiliöt täytetään alakautta, mikä vähentää varastoinnin aikaista hajua. Levityksen aikaista hajuhaittaa pyritään ehkäisemään valitsemalla levitysajankohta sääolosuhteiden mukaan. Tilalta ei synny suoria päästöjä maaperään tai vesistöihin. Lanta- ja rehuvarastot ovat vesitiiviitä. Maitohuoneen jätevedet ja muut pesuvedet, noin

5 150 m 3, johdetaan lietesäiliöön. Navetan wc tulee olemaan joko kuivakäymälä tai tavallinen, jolloin sille varataan oma umpisäiliö. Umpisäiliön tyhjentäisi loka-auto. Jaloittelualueen virtsa- ja sadevedet kerätään kokoojakourun avulla ja johdetaan vesitiiviiseen kaivoon. Puristeneste kerätään 4 m³ umpikaivoon, josta se pumpataan virtsasäiliöön ja levitetään sitten pellolle lannoitteeksi. Melua syntyy ainoastaan tilan toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Uuden navetan myötä liikenne kasvaa lähinnä rehunteon ja lannanlevityksen aikana. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Esikuivattua säilörehua tuodaan tilakeskukseen n. 150 kuormaa vuodessa, kolmessa erässä kesän aikana. Lantaa siirretään traktorilla n m 3 vuodessa. Kuolleet eläimet (n kg/a) varastoidaan katetun kuivalantalan tyhjässä osassa pressulla peitettynä, kunnes raatojenkeräily noutaa ne. Pääsy lantalaan voidaan estää esim. väliaikaisilla vanerilevyillä. Pressu estää lintujen pääsyn kosketuksiin raadon kanssa. Lantala on vesitiivis, joten sieltä ei pääse valumaan mitään ympäristöön. Tila kuuluu jätehuollon piiriin. Jäteauto käy joka toinen viikko. Jäteöljyt (n. 100 l/a) ja muut ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Muovit (n. 600 kg/a) toimitetaan energiajätekeräykseen. Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. Pilaantunut rehu viedään kuivalantalaan ja pilaantunut maito johdetaan lietesäiliöön. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Liete- ja virtsasäiliö sekä kuivalantalat tarkastetaan tyhjennyksen yhteydessä. Havaitut puutteet korjataan välittömästi. Liete- tai virtsasäiliön rikkoutuessa salaojat suljetaan ja säiliöstä siirretään lietettä/virtsaa toiseen säiliöön mahdollisimman paljon. Liete/virtsa voidaan myös imeyttää turpeeseen ja varastoida kuivalantalaan. Liete- ja virtsasäiliöiden ympärille voidaan myös tarvittaessa tehdä suojavallit leviämisen estämiseksi. Sähkökatkojen varalle tilalla on aggregaatti. Vanha lypsyjärjestelmä asennetaan uuteen navettaan, jolloin robotin rikkoutuessa pidemmäksi aikaa sillä voidaan jatkaa lypsyä. Ruokinta- ja lannanpoistomenetelmät ovat toiminnaltaan hyvin yksinkertaisia eivätkä siksi häiriöherkkiä. Liikenne tilakeskuksessa on suunniteltu sujuvaksi onnettomuuksien välttämiseksi niin, etteivät maitoauto- ja rehu-/eläin-/lantakuljetukset risteäisi. Eläinten hoito ja jalostus on suunnitelmallista. Terveydenhoitosuunnitelma laaditaan yhdessä eläinlääkärin kanssa. Suunnitelmaan kuuluu terveydenhuoltokäynti tilalla vähintään kerran vuodessa. Polttoöljysäiliöt sijaitsevat betonilaatan päällä ja toinen niistä on katettu. Jäteöljyt varastoidaan katettuna betonin päällä. 5

6 Eläinsairauksien varalle on kiinteäpohjainen hoitokarsina, jossa sairastuneen eläimen lanta ja virtsa voidaan kerätä erikseen. Jos useampia eläimiä sairastuu yhtä aikaa, voidaan kestokuivikepohjaisesta poikimakarsinasta erottaa oma sairaskarsina niille. 6 ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Orimattilan ilmoitustauluilla Kuulutus hakemuksesta on julkaistu Orimattilan Sanomat -nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa antamassaan lausunnossa asiasta seuraavaa: Eläinsuojat sijaitsevat Koskenkylänjoen vesistöalueella, Haltianjoen Köylinjoen valuma-alueella (16.006). Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa Haltianjoen (16.006_2), joka tyypiltään on keskisuuri savimaiden joki, tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen 2021 mennessä. Joen ekologinen luokittelu puuttuu. Kemiallinen tila on hyvä. Valuma-alueen maalaji on eroosioherkkää ja suurin kuormittaja valuma-alueella on maatalous. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on Haltianjoen valuma-alueelle esitetty vesistökuormituksen pienentämistoimenpiteiksi maatalouden osalta ympäristötuen toimenpiteiden lisäksi mm. seuraavia toimenpiteitä: suojavyöhykkeet, kosteikot, talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnepäästöjen hallinta. Hämeen ELY-keskus katsoo, että hanke on toimenpideohjelman mukainen ja esitetylle laajennukselle voidaan myöntää ympäristölupa. Toiminnassa tulee noudattaa sellaisia lannankäsittely- ja viljelymenetelmiä, jotka minimoivat toiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen ja edistävät vesiensuojelua. Erityistä huomiota tulee kiinnittää jaloittelualueen aiheuttaman kuormituksen minimoimiseen. Jaloittelutarhan valumavesien keräilykaivon tulee olla riittävän suuri, jotta myös hetkellisen rankkasateen aiheuttama valuma mahtuu keräilykaivoon. Hankkeella ei ole vaikutusta läheisen Hietastenkankaan ( ) pohjavesialueen veden laatuun. Orimattilan kaupungin ympäristönsuojelusihteeri on antamassaan viranhaltijalausunnossa todennut seuraavaa: Ympäristönsuojelusihteeri ei työkiireittensä takia ennättänyt käydä tilalla, vaan joutuu antamaan lausuntonsa asiakirjojen perusteella.

7 Ympäristönsuojelusihteeri toteaa, että tilalla on käytössä peltoja, jotka rajoittuvat tai osittain sijaitsevat Ripankankaan tärkeällä pohjavesialueella sekä Palojoen varrella. Mieliäissuon Natura-alue jää Koskustentien toiselle puolelle. Ripankankaan vierellä on Orimattilan uusin vedenottamo Hietastenkangas. Kyseessä on ensimmäinen kompostipohjapihatto Orimattilassa. Jotta uudentyyppisen lannanvarastointi/käsittelymenetelmän toimivuus myös Suomen oloissa voidaan varmistaa, tulee lupaehdoissa huomioida tähän liittyvä tarkkailu. Vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta ympäristönsuojelusihteeri toivoo, että valvontaviranomaiset kutsutaan yhdessä katsomaan kompostipohjapihaton toimintaa. Porakaivon veden laatu on tutkittava (myös radon, uraani, arseeni) ja kaivon antoisuus selvitettävä. Veden laatu on taattava myös suurimman vedenkulutuksen aikana. Haittaeläinten torjunta on järjestettävä asianmukaisesti. Erilliset sairaspaikat on järjestettävä. Valvontaraportit tulee toimittaa ympäristölautakunnalle tiedoksi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle varattiin mahdollisuus vastineen antamiseen lausunnoista. Hakija toimitti vastineen, jossa todetaan seuraavaa: Hämeen ELY-keskuksen lausuntoon liittyen: Jaloittelutarhan valumavesien keräilykaivosta tehdään riittävän suuri, jolloin hetkellisen rankkasateen aiheuttama valuma mahtuu siihen. Orimattilan ympäristölautakunnan lausuntoon liittyen: Tarvittaessa viranomaiset voivat tulla tarkastamaan kompostipohjapihaton toiminnan. Maidontuotantoon käytettävän veden laatu on tutkittava muutenkin vähintään kolmen vuoden välein ja kun uusi kaivo otetaan käyttöön. Porakaivo tehdään sellaiseen paikkaan, josta voidaan varmistaa riittävä vedentulo. Haittaeläimet torjutaan tarkoitukseen soveltuvin menetelmin. Hoitokarsina ja poikkeustilanteissa myös poikimakarsina toimivat sairaspaikkoina, joista lanta ja virtsa voidaan kerätä erikseen. 7

8 8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Jaana Mustoselle ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Orimattilan kaupungin Niinikosken kylään kiinteistölle Ympäristölupa koskee hakemuksen mukaista eläinsuojan toimintaa, jossa on eläinpaikat 79 lypsylehmälle, 31 hieholle ja 30 alle 6 kk ikäiselle vasikalle (yhteensä noin 617 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa. Lisäksi tilalla on lisäksi mahdollisuus pitää 1 2 hevosta tai ponia ja 2 4 lammasta (yhteensä enintään 10 eläinyksikköä). Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. 1. Eläinsuojaa voidaan laajentaa hakemuksen liitteenä olevan päivätyn asemapiirroksen mukaisesti. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Myös rakennettavan jaloittelutarhan tulee olla tiivispohjainen ja muotoiltu niin, että hulevesi ja virtsa voidaan kerätä talteen kaivoon, jonka tyhjentämisestä tarpeeksi usein on huolehdittava. Rakennettava lietelantasäiliö tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m²) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Pohjarakenne on toteutettava siten, että mahdolliset lietesäiliön vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Uusi lietesäiliö on suunniteltava ja rakennettava siten, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä tai kelluvalla katteella. Myös virtsasäiliö on tarvittaessa katettava kiinteällä tai kelluvalla katteella. Lanta- ja virtsavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Avoimet virtsa- ja lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkeilla suoja-aidoilla. Luvan saajan on varattava ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle Hämeen ELY-keskukselle mahdollisuus tarkastaa eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteet ennen niiden käyttöönottoa. Lietelantasäiliön rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Hämeen ELY-keskukselle kaksi viikkoa en-

9 nen rakentamisen aloittamista. Valvoville viranomaisille on vuoden kuluttua toiminnan alkamisesta järjestettävä tilaisuus tarkastaa kompostipihaton toimivuus ja haitattomuus. 2. Lietelantasäiliötilavuutta tulee olla luvan saajan käytössä noin 800 m³, jos uuteen eläinsuojaan sijoitetaan tämän luvan mukainen eläinmäärä ja 70 % syntyvästä lantamäärästä kertyy kompostipohjalla varustetulle alueelle. Kuivalantatilavuuden tulee olla hakemuksen mukainen. 3. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnoista aiheudu merkittäviä hajuhaittoja naapureille. Jos lietelannan varastoinnista aiheutuu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina, on lantasäiliö katettava vähintään kelluvalla katteella. 4. Maitohuoneen jätevedet ja muut eläinsuojan jätevedet voidaan johtaa hakemuksen mukaisesti uuteen lietesäiliöön ja tarvittaessa eläinsuojan wcvedet umpisäiliöön. 5. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä ( ) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ), eikä yöllä ( ) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Meluavien laitteiden melupäästöt on mahdollisuuksin mukaan suunnattava asutuksesta poispäin. 6. Lannan, virtsan ja säilörehun puristenesteen siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana vuotoja pääse ympäristöön. Näiden aineiden levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana ja siinä on otettava huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräykset. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä on vältettävä asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen metrin vyöhyke, jolle lietelantaa ei saa levittää. Peltolohkoille, jotka sijaitsevat tai rajoittuvat Ripankankaan ( ) pohjavesialueelle, saa levittää vain kompostilantaa. Jos Ripankankaan pohjavesialue otetaan käyttöön yhdyskuntien vedenhankintaa varten, ei sille saa enää levittää minkäänlaista lantaa, virtsaa tai säilörehun puristenestettä, ilman valvovien viranomaisten hyväksyntää. 7. Laidunnuksessa tulee huomioida alueelle kohdistuva kuormitus. Eläinten kulkutiet laitumelle ja eläinten keräilyalueet sekä laitumilla olevat pysyvät juottopaikat tulee pitää kovapohjaisina ja kuivina. Tarvittaessa kulkureitit ja keräilyalueet on salaojitettava ja sorastettava. Edellä mainituilta alueilta on lanta tarvittaessa poistettava. 9

10 8. Luvan saajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräyksen 6. mukaisesti. 9. Luvan saajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 10. Kuolleet tuotantoeläimet tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 11. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Muovijätteet kuten rehupaalimuovijäte on toimitettava ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanomainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteiden avopoltto on kielletty. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Pilaantunut rehu on varastoitava hakemuksen mukaisesti kuivalantalassa ja hyödynnettävä maanparannusaineena sellaisenaan tai kompostoituna pellolla tai muussa soveltuvassa paikassa. Polttoaine- ja öljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot ja vuodot tankkauksessa eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Polttoainesäiliöiden on oltava lukittavia ja ne on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava katokseen tiiviille allastetulle alustalle tai ne on varustettava kaksoisvaipalla. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. 12. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13. Luvan saajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä valvoville viranomaisille siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava tiedot eläinmääristä, virtsa- ja lietesäiliöiden vuotojen tarkkailusta, toimin- 10

11 nasta ja seurannasta, mahdollisista uusista peltojen vuokrasopimuksista ja sopimuspelloista, lannan levitykseen käytetystä peltoalasta ja tulevan kasvukauden aikana lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltoalasta, jos se poikkeaa edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. 14. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ELY-keskukselle ja Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä myös, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. 11 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti, täyttää eläinsuojan toiminta ennalta arvioiden ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain sekä jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Asiassa on myös otettu soveltuvin osin huomioon Koskenkylänjoen vesistöalueelle (Haltianjoen- Köylinjoen valuma-alue ) laadittu vesienhoitosuunnitelma, joka perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Rakennettavan pihaton ja lantavarastojen rakenteissa on vaadittu vastaavaa tasoa kuin maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet, MMM-RMO C 4 (100/2001) edellyttävät. Aluehallintovirasto on katsonut, että YSL 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty.

12 Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttää, että luvan saajalla on käytettävissään yhteensä noin 73 hehtaaria peltopinta-alaa lannan levitykseen. Luvan saaja on hakemuksessaan ilmoittanut, että lannan levitysalaa on käytettävissä yhteensä noin 82 hehtaaria (tosin kaikista ei toistaiseksi ole kirjallista voimassa olevaa sopimusta). Esitetty lannan levitysala olisi näin riittävä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Määräys on annettu eläinsuojasta ja lantavarastosta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Jaloittelutarhan käytössä tulee huolehtia, ettei sen keskelle sijoittuva keräilykaivo täyty niin, että lannansekainen vesi nousee tarha-alueelle. Lietesäiliön rakentamisessa ei ole ehdottomasti vaadittu kelluvaa katetta, koska päätöksen lähtöoletuksena on, että pelkästään nautaeläinten pitämisestä kertyvä lietelanta muodostaa säiliön pintaan luonnollisen katteen, joka vähentää hajuaineiden haihtumista varastoinnin aikana. Kelluvat katteet saattavat myös haitata multaavan lietteenlevityslaitteen käyttöä. Valmius kiinteän katteen rakentamiseen ja kelluvien katteiden käyttöön ottoon tulee toiminnanharjoittajalla kuitenkin olla. Hajuhaittojen ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi voi virtsasäiliön kattaminen kevytkatteella tulla tarpeelliseksi. Tilalla on varauduttava pitämään eläinsuojan ja lantavarastojen valmistuttua käyttöönottotarkastus, jossa voidaan mm. todeta, että näiden rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet, MMM-RMO C 4. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräys 2. Lannan varastointitilavuudesta määrätään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Tilavuuden riittävyyttä laskettaessa huomioidaan maitohuoneen ja pihaton pesuvesien sekä avosäiliöiden sadevesien tilantarve ja lietekuilutilavuudet. Tarvittava lietelannan varastointitilavuusmäärä on laskettu hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan. Laskennallisesti lietelannan säiliötilavuus on riittävä, myös kuivalannan ja virtsan varastointitilavuudet ovat riittävät. Määräykset 3 4. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta haju- tai muuta haittaa naapureille. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi muutoin olennaisesti huonontua, taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamatto- 12

13 maksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) Määräys 5. Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. Määräyksien 6 ja 7 velvoitteet ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi sekä hajuhaittojen estämiseksi ja laiduntamisen haittojen torjumiseksi. Lannan levitys ei pääosin ole ympäristöluvanvaraista toimintaa ja lannan levityksestä voidaan ympäristölupamenettelyssä antaa yksityiskohtaisia määräyksiä vain pelloille, jotka ovat tilan läheisyydessä ja kuuluvat siten toimintakokonaisuuteen. Lannanlevityksessä tulee yleisesti noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. Hakija on esittänyt, että Ripankankaan pohjavesialueella sijaitsevalle ja siihen rajoittuville pelloille levitetään vain kompostilantaa. Orimattilan vesilaitoksen mukaan kyseinen pohjavesialue ei ole luonteeltaan tai antoisuudeltaan pohjavesialueen suojelusuunnitelman mukaan sellainen, että sen pohjavesiä olisi järkevää tai kannattavaa hyödyntää yhdyskuntien vedenhankintaan. Tilanne saattaa kuitenkin aikojen saatossa muuttua ja periaatteessa pohjavesiä tulee aina suojella. Tästä syystä on annettu Ripankankaan pohjavesialuetta koskeva määräys. Valvovia viranomaisia ovat Hämeen ELY-keskuksen valvojan ohella myös kunnan ympäristön- ja terveydensuojelunviranomaiset. Määräys laidunalueiden hoidosta sekä kulkureittien, keräilyalueiden ja juottopaikkojen perustamisesta on annettu laidunnuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräys 8. Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla selvillä lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (YSL 43 ) Määräys 9. Ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa aiheuttamien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. (YSL 4, 43 ) Määräykset 10 ja 11. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, alueelliset ELY-keskukset sekä aluehallintovirastojen eläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit. 13

14 Määräyksellä 11 varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (YSL 43, JL 6 ) Määräys 12. Luvan saajan on ympäristönsuojelulain mukaisesti oltava selvillä toimintansa riskeistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Mm. tulipalojen sammutusvesien mahdollinen ylijuoksu lietesäiliön kautta on estettävä. Häiriötilanteista ilmoittaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Ilmoitus on tehtävä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttonestesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (YSL 43, 76, JL 4, 6 ) Määräys 13. Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (YSL 46, YSA 30, JL ) Määräys 14. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää yleensä luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. (YSL 90, YSA 30 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa. 14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Lupaviranomainen voi määrätä, että lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Jos toiminnassa tapahtuu muutoksia tai laajennuksia, on uusi hakemus laitettava vireille jo aiemmin. Hakemukseen on liitettävä ainakin seuraavat tiedot: - toiminnassa ja alueen maankäytössä tapahtuneet muutokset,

15 - selvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi - arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. (YSL 28, 55 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) 15 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 62, 76, 81, 90, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki(1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Maksu on määrätty aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen ympäristölupavastuualueen suoritteita koskevan maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 ja enintään 150 lypsylehmälle, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jaana Mustonen Ojamaantie 57a ORIMATTILA

16 16 Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Orimattilan kaupunginhallitus Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Orimattilan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Orimattilan Sanomat -nimisessä sanomalehdessä.

17 17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) LIITE Valitusosoitus Harri Majander Tuula Räsänen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tuula Räsänen. TR/sv

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.