Y M P Ä R I S T Ö R A P O R T T I
Järkevää joukkoliikennettä Lentämistä pidetään energiatehottomana liikennemuotona. Sitä se onkin pahimmassa tapauksessa lennettäessä tyhjillä suihkukoneilla lyhyitä matkoja. Mutta jo Helsingistä Väli- Suomen keskuksiin matkustettaessa lentäminen on järkevää joukkoliikennettä energiatehokkailla potkurikoneilla. Autoilusta tuttuja termejä käyttäen polttoaineen kulutus kyseisellä lentomatkalla on täydellä koneella kolme litraa sadalle kilometrille per istuin jopa vähemmän. Lentämisen infrastruktuuri on hyvin kevyt verrattuna tie- ja raideliikenteeseen. Kolme kilometriä kiitotietä molemmissa päissä riittää oli kyse sitten kotimaan lennosta tai mannerten välisestä. Suomen lentoasemaverkosto on valmis ja palvelee nopeaa ja turvallista liikennemuotoa ilman suuria investointeja. Kotimaan liikenteessä Finavian tavoitteena on vihreä ja energiatehokas joukkoliikenteen matkaketju pääkaupunkiseudulta maakuntiin siten, että liityntä lentoasemalle onnistuu molemmissa päissä joukkoliikennevälinein. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi teemme tiivistä yhteistyötä seutukuntien kanssa. Lentoliikenteen ilmastopäästöistä pieni osa johtuu lentoasemien toiminnasta. Lentoaseman pitäjänä Finavia pyrkii parantamaan energiatehokkuuttaan ja vähentämään päästöjään energia- ja ilmasto-ohjelman avulla. Olemme muun muassa kehittäneet ja säätäneet terminaalirakennusten tekniikkaa. Polttoaineiden käytöstä aiheutuvia päästöjä vähennämme lämmittämällä maakuntalentoasemia bio- polttoaineilla. Tutkimme myös raskaiden työkoneidemme käytön optimointia. Tämä ympäristöraportti yhdistää lentoasemien ympäristökatsauksen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöraportin uudeksi, lukijaa paremmin palvelevaksi julkaisuksi. Raportti sisältää lentoasemien tärkeimmät ympäristötunnusluvut ja -toimenpiteet. Vantaalla 26.3.2010 Samuli Haapasalo, toimitusjohtaja Mikko Viinikainen, ympäristöjohtaja Sisällysluettelo Järkevää joukkoliikennettä 02 Lentoasemien ympäristövaikutukset 03 Finavian ympäristötyö 2009 04 Lentoliikenne ja ilmasto 09 Lähestymme Helsinki-Vantaata ympäristöystävällisesti 10 Wash and Go Jäänestoa tehokkaasti ja vesiä säästäen 12 Maarianhamina Vuoden 2009 Lentoasema Finavia valitsee vuoden lentoaseman sen toimintaa laajasti arvioivien kriteerien perusteella. Maarianhaminan lentoaseman valintaan on vaikuttanut etenkin se, että henkilökunta on omaksunut uuden, muutokseen tähtäävän toimintamallin. Pientä säätöä, suurta hyötyä 14 Lentoasemakohtaiset tunnusluvut 2009 16 Helsinki-Vantaan ympäristövuosi 2009 20 Ympäristöorganisaatio 27 Tietoa ilmailun ympäristöasioista 27 2
Lentoasemien ja lentoliikenteen ympäristövaikutukset Kiitoteiden liukkaudentorjunta Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä: harjausta ja aurausta. Kemiallisia aineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Nykyisin käytettävät aineet ovat natriumasetaatti, kaliumasetaatti, natriumformiaatti ja kaliumformiaatti rakeisessa ja nestemäisessä muodossa. Aineet kuluttavat happea joutuessaan vesistöön, mutta ovat ympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia. Kiitoteiden liukkaudentorjunnasta vastaa Finavia. Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Lentokoneiden pinnoilta on poistettava lumi ja jää sekä estettävä uuden jään muodostuminen koneen ohjattavuuden ja suorituskyvyn turvaamiseksi. Lentokoneen pinnalle ruiskutettava propyleeniglykoli ei ole vaaralliseksi luokiteltu aine, mutta se kuluttaa happea hajotessaan sekä aiheuttaa hajuhaittoja. Lentokoneiden jäänestosta ja -poistosta huolehtivat maahuolintayhtiöt. Lentotoiminta Lentoyhtiöiden, yksityisten ja puolustusvoimien ilma-alusten liikkuminen aiheuttaa melua ja pakokaasupäästöjä. Lentokoneiden melua hallitaan kiitoteiden käytön suunnittelulla, kansainvälisin melumääräyksin, kehittämällä moottoritekniikkaa sekä maankäytön suunnittelulla. Lentoasemilla päästöjä ilmaan aiheuttavat toiminnoillaan useat eri toimijat: Finavia, lentoyhtiöt, maahuolintayhtiöt, muut lentoasema-alueilla toimivat yritykset sekä puolustusvoimat. Finavia vastaa omista toiminnoistaan ja päästöistään ja sillä on lentoaseman pitäjänä osavastuu lentoasemalla suoritettavien toimintojen ympäristövaikutuksista. Lentoaseman infra ja maaliikenne 1 Tieyhteys lentoasemalle 2 Pysäköinti ja maajoukkoliikenne 3 Matkustajaterminaali 4 Lennonjohtotorni (lennonvarmistus) 5 Lentoaseman toimistorakennus 6 Lentoaseman kunnossapitokaluston halli 7 Lentokonehalli 8 Kiitotie ja rullaustiet Lentokoneiden jäänesto ja valumavedet 9 Lentokoneiden jäänesto ja -poisto 10 Jäänesto- ja poistoainesäiliöt (glykoli) 11 Asemataso ja sen vesien johtaminen Kiitoteiden liukkaudentorjunta ja valumavedet 12 Kunnossapitokalusto ja liukkaudentorjunta 13 Liukkaudentorjuntaainesäiliöt (formiaatit, asetaatit) Lentokoneiden polttoainehuolto 14 Lentokoneiden tankkaus 15 Lentokoneiden polttoaineiden varastointi Kunnossapitokalusto ja yhdyskuntatekniikka 16 Kunnossapitokaluston polttoainehuolto 17 Yhdyskuntajätteet 18 Ongelmajätteet 19 Tilojen yhdyskuntatekniikka (vesi ja lämmitys) Lentokoneiden liikkuminen 20 Lentokoneiden huoltokoekäyttö 21 Lentokoneiden nousut, laskut ja rullaukset 3
Finavian ympäristötyö 2009 Pieniä ja suuria lentoasemia ympäristölupaharkinnassa Vuonna 2009 annettiin ympäristöluvat Kuopion, Jyväskylän ja Hallin lentoasemien toiminnalle. Vuoden lopussa vireillä oli kuusi lupahanketta, joista kertomusvuoden aikana oli käynnistetty Rovaniemen, Ivalon ja Kemi-Tornion hakemukset. Lupamääräysten mukaan Kuopiossa ja Jyväskylässä on jatkettava lentokoneiden jäänestoaineiden keräilyä imuriautoilla sekä toiminnan tehokkuuden vuosittaista raportointia. Hallin lentoasemalla, joka sijaitsee pohjavesialueella, tulee selvittää hulevesien johtamista alueen ulkopuolelle. Lisäksi lupamääräyksissä edellytettiin lentokonemeluselvityksiä ja melunhallintasuunnitelmien laatimista. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto järjesti helmikuussa julkisen kuulemistilaisuuden Helsinki-Vantaan ympäristölupahakemuksesta. Tilaisuuteen osallistui noin sata aiheesta kiinnostunutta asukasta. Finavia antoi kesällä viimeiset pyydetyt vastineet hakemusta koskeneista muistutuksista. Vuoden 2005 jälkeen Finavian 25 lentoasemasta yhdeksän on saanut vuonna 2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Vuoden 2009 lopussa kaksi päätöstä oli vielä hallinto-oikeuksissa jatkokäsittelyssä. Maaperän ja vesien suojelua Joensuussa selvitettiin lentoaseman paloharjoitusalueen rakenteiden kuntoa. Oulussa tutkittiin ja kunnostettiin paloharjoitusalueen maaperää alueen ja sen toiminnan kehittämisen yhteydessä. Muovikalvolla eristettyä aluetta laajennettiin ja alueelle asennettiin uusi öljynerotin. Joensuun ja Jyväskylän lentoasemien pohja- ja pintavesien tarkkailuohjelmat uusittiin ympäristölupamääräysten mukaisesti. Oulussa käynnistyi jäänestoainepitoisten vesien keräys imuriautolla varastoaltaan rakentamisen valmistuttua. Kerätty vesi toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. 4
Meluselvityksiä Osana lupahakemuksia tai lupien määräyksiä laadittiin meluselvitykset Helsinki-Vantaan, Rovaniemen, Hallin, Kittilän, Ivalon ja Kemi-Tornion lentoasemien liikenteestä. Sotilas- ja yhteistoimintalentoasemilla selvityksiä laadittiin yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Joensuun lentoasemalle valmistui melunhallintasuunnitelma, joka kuvaa lennonjohdon toimintatavat liikenteen ohjaamisessa. Ympäristötiedot nettisivuilta Finavian ympäristönettisivujen www.finavia.fi/ymparisto sisältörakennetta uudistettiin ja ladattavissa olevat julkaisut lajiteltiin uudella tavalla. Tiedot lentoaseman pitämisen sekä lentoliikenteen ympäristövaikutuksista löytyvät nyt sivuilta aiempaa nopeammin. Myös ympäristöpalautejärjestelmää on parannettu ja laajennettu asteittain eri lentoasemille. Ympäristöä koskeviin tiedusteluihin voidaan siten vastata aiempaa tehokkaammin. Viestintää, jossa kerrotaan lentoliikenteen eri puolista järkevänä joukkoliikenteenä, suunniteltiin vuonna 2010 toteuttavia toimenpiteitä varten. Tavoitteena on kiinnittää huomiota eri liikennemuotojen palvelurooliin sekä siihen, miten raskaita väyläratkaisuja eri liikennemuodot tarvitsevat. Lentoliikenteen tehokkuus perustuu kotimaan liikenteessäkin sen nopeuteen, turvallisuuteen, lentoasemien infrastruktuurin keveyteen ja valmiusasteeseen sekä sopivan kokoisten ja nykyaikaisten lentokoneiden energiatehokkuuteen. Vesientarkkailusta hyviä tuloksia Helsinki-Vantaalla Maahuolintayritykset tekevät lentokoneiden jäänestokäsittelyjä Helsinki-Vantaalla sekä osoitetuilla paikoilla asematasolla, että etäjäänpoistoalueella. Jäänestossa käytetään propyleeniglykolia. Se on biologisesti hajoava aine, jota käytetään muun muassa elintarvikkeissa lisäaineena. Vesistöissä se aiheuttaa hapenkulutusta ja sopivissa olosuhteissa tunnis- Kolmella Pohjois-Suomen lentoasemalla tehtyjen energiakatselmusten tuloksia on hyödynnetty koko verkoston energiatehokkuuden kehittämisessä. 5
Kotimaisella biopolttoaineella lämmitetään jo 10 Finavian lentoasemaa. Kuvassa Jyväskylän lentoasema. tettavaa hajua. Paikoilta, joilla käsittelyt ovat sallittu, valumavedet johdetaan jäänpoistokauden aikana jätevesiviemäriin. Vesien keräilyä asematasolta on asteittain kehitetty. Lentoaseman itäpuolella sijaitsevan Kylmäojan kuormituksen vähentämiseksi rakennettiin uusi pumppaamo, joka on otettu käyttöön helmikuussa 2009. Pumppaamolta vedet ohjataan jätevesiviemäriin. Osa aiemmin Kylmäojaan päätyneestä kuormituksesta saadaan näin ohjattua käsittelyyn. Kahden edellisen vuoden aikana tehtyjen toimenpiteiden vaikutus on nähtävissä myös valumavesien tarkkailutuloksissa. Hapenkulutusarvot ovat selvästi pienemmät aiempiin vuosiin verraten. Ympäristöriskejä poistettiin Helsinki-Malmilla Helsinki-Malmin lentoasemalla toteutettiin vuonna 2008 annetun ympäristöluvan määräyksiä. Valumavesilinjaan asennettiin öljynerotusjärjestelmät estämään päästöt Longinojaan mahdollisten onnettomuuksien yhteydessä. Myös pintavesien tarkkailuohjelma uusittiin. Lentoaseman toiminnas- ta tehtyjen hajuhavaintojen vuoksi selvitettiin VTT:n kyselytutkimuksen avulla hajujen havaittavuutta ja niiden yleisyyttä. Tulosten mukaan lentoaseman hajun esiintyminen oli kuitenkin vähäistä. Tämä johtunee siitä, että ilma-alusten huoltotoiminta lähellä asutusta lopetettiin. Lisäksi Helsinki-Malmilla selvitettiin ilma-alusten aiheuttamaa melua. Mittaustulokset antoivat lisätietoja lentokoneiden aiheuttaman melun vaihtelusta lentoaseman eri puolilla. Terminaalit lämpiävät bioenergialla Finavian energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä. Helpoimmin ratkaisut voidaan toteuttaa uutta rakennettaessa. Helsinki-Vantaan tuoreessa kaukoliikenteen terminaalissa on useita yksityiskohtia, joilla terminaalin energiankulutusta vähennetään. Esimerkiksi lentokoneiden seisontapaikat estetään jäätymästä lämmittämällä niitä kaukolämmön jäte-energialla. Useiden maakuntalentoasemien lämmityksessä on siirrytty öljylämmityksestä kotimaista biopolttoainetta käyttäviin lämpökeskuksiin. Kertomusvuonna Maarianhaminan, 6
Kuopion ja Vaasan lentoasemilla otettiin käyttöön puupellettilämmitys. Yhteensä 10 lentoaseman lämmitys on jo toteutettu vähähiilisellä tavalla. Ilmatilan tehokas käyttö tuo päästöhyötyjä Finavia vastaa Suomen ilmatilan lennonvarmistuksesta. Ilmatila on kokonaisuutena tehokas, sillä siviili- ja sotilasilmailun tarpeet sovitetaan päivittäin suunnitelmallisesti yhteen, toisin kuin Keski-Euroopassa. Matkalennot toteutuvat usein lyhintä mahdollista reittiä pitkin. Tampereelta käsin toimiva aluelennonjohto ja lentoasemien paikallinen lennonjohto toimivat joustavasti siten, että koneiden ei tarvitse odottaa ilmassa laskuvuoroaan. Lentoasemia lähestyvät koneet voivat vähentää päästöjään tekemällä niin kutsutun jatkuvan liu un lähestymisen (CD, Continuous Descent). Lentokoneiden ohjausjärjestelmien kehittymisen ansioista vaakalennosta 10 30 kilometrin etäisyydellä lentoasemasta on voitu luopua, mikä vähentää moottoritehon käyttöä ja päästöjä. Helsinki-Vantaalla ilmatila ja lennonjohto mahdollistavat lentoyhtiöille CD-lähestymiset iltapäivän paria kiiretuntia lukuun ottamatta. CD-lähestymisten osuus kaikista lähestymisistä on nykyisin noin 60 %, joka on kansainvälisestikin hyvä toteuma. Maakuntakentillä toteuma on suurempi. Hyvin suoritettu CD-lähestyminen vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 320 kg (100 kg polttoainetta) yhtä noin 150-paikkaisen lentokoneen lähestymistä kohden. Samalla lentokoneen aiheuttama melu vähenee. Myös lentoonlähdöissä ilmatilan suunnittelu tukee energiatehokkuutta. Jo vuonna 1999 Helsinki-Vantaan ilmatilaa Helsinki-Malmin lentoasemalla poistettiin ympäristöriskejä asentamalla asematason viemäreihin öljynerotusjärjestelmät. 7
muokattiin siten, että lentoonlähtevien ja laskeutuvien koneiden väylät erotettiin toisistaan. Lentoon lähtevät koneet voivat tehdä nousunsa suoritusarvojensa mukaisesti energiatehokkaalla tavalla, sillä niiden korkeutta ei tarvitse rajoittaa laskeutuvien koneiden vuoksi. Lentoliikenne edelläkävijänä päästökaupan piiriin Eduskunta hyväksyi joulukuussa lain, jolla Suomenkin lentoliikenne liitetään EU:n päästökauppajärjestelmään vuoden 2012 alusta. Kaikista liikennemuodoista lentoliikenne on edelläkävijä tämän taloudellisen ohjauskeinon käytössä ja kantaa näin vastuunsa sektorin päästöistä. Eräät lentoyhtiöt ja järjestöt tarjoavat matkustajille mahdollisuuden kompensoida lentojen päästöjä erilaisin maksuin. Näiden järjestelmien merkitys pienenee, kun virallinen ja tarkkaan valvottu päästökauppa alkaa. Lentoliikenteen päästöoikeuksien kokonaismäärä EU:ssa perustuu vuosien 2004 2006 päästöjen keskiarvoon. Aluksi siitä vähennetään 3 % ja jäljelle jäävästä määrästä 15 % huutokaupataan. Loppuosa jaetaan vuoden 2010 lentojen toteuman perusteella. Päästökauppa aiheuttaa suomalaisille lentoyhtiöille 30 40 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Suomen valtiolle puolestaan kertyy päästöoikeuksien huutokauppatuloja 10 miljoonaa euroa vuodessa. Finavia esitti lakia koskevassa lausunnossaan, että tulot käytettäisiin päästökauppaa hallinnoivan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin toiminnan rahoittamiseen sekä lentoliikennealan ympäristötutkimukseen. 8
Lentoliikenne ja ilmasto Lentoliikenne liitetään EU:n päästökauppajärjestelmään vuonna 2012 edelläkävijänä kaikista liikennemuodoista. Lentoliikenne on joukkoliikennettä. Suihku- ja potkuriturbiinikoneiden pakokaasut sisältävät samoja aineita kuin muidenkin moottoreiden päästöt. Yhdestä kilosta lentopetrolia eli kerosiinia syntyy palamisprosessissa 3,2 kg hiilidioksidia ja 1,3 kg vesihöyryä. Muiden päästöjen määrä vaihtelee lennon eri vaiheissa ja niihin vaikuttavat muun muassa lentokoneen ja moottorin tyyppi. Globaalilla tasolla lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) muodostavat noin 2 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista päästöistä. Päästöjen muut ainesosat vaikuttavat matkalentokorkeudella siten, että lentoliikenteen lämmitysvaikutuksen arvioidaan olevan noin kaksinkertainen verrattuna lentoliikenteen osuuteen hiilidioksidipäästöistä, cirruspilvien mahdollisen muodostumisen merkitys tunnetaan huonosti. Kotimaan liikenteessä potkurikoneella (ATR) polttoaineen kulutus on 2,5 3 l / 100 km / henkilö täydessä koneessa. Lapin lennoilla suihkukoneen (A320) kulutus on parhaimmillaan 3,7 l / 100 km / henkilö täydessä koneessa. Mannertenvälinen lento kuluttaa polttoainetta noin 3 l / 100 km / henkilö, kun kone on täynnä. Biopolttoaineiden soveltuvuutta lentoliikenteeseen tutkitaan ja testataan aktiivisesti. Suomen lentoliikenneverkosto on kattava ja ilmatila ympäristötehokas. 9
Lähestymme Helsinki-Vantaata ympäristöystävällisesti Jo yli puolet Helsinki-Vantaalle laskeutuvista koneista suorittaa jatkuvan liu un lähestymisen, joka aiheuttaa ympäristöön vähemmän melua ja pakokaasupäästöjä. Finavia käynnisti vuonna 2008 jatkuvan liu un lähestymisen (Continuous Descent Approach, CDA tai CD) kehityshankkeen, jonka tarkoituksena on vähentää laskeutuvien koneiden aiheuttamaa melua, pakokaasupäästöjä ja polttoaineen kulutusta. Tavoitteeseen pyritään lentäjien, lentoyhtiöiden ja lennonjohdon toimintatapoja muuttamalla. Tällaista lähestymistä kutsutaan myös jatkuvan korkeuden vähentämisen toimintatavaksi. Ympäristöystävällisiin lentotapoihin on Finaviassa alettu panostaa kuitenkin jo paljon aikaisemmin. Jo vuonna 1999 toteutetulla ilmatilamuutoksella luotiin ensimmäisen kerran edellytykset taloudellisille ja turvallisille lentomenetelmille. Muutoksessa otettiin huomioon lentokoneessa olevat uudet navigointilaitteet ja -järjestelmät, jotka mahdollistivat jatkuvan liu un eli CD-lähestymisen, selvittää Helsinki- Vantaan lennonjohdon päällikkö Karri Hannula. Marraskuussa 2009 Helsinki-Vantaan ilmatilan ulkoreunaa ja lentomenetelmiä muokattiin jälleen kerran. Muutosten ansiosta lentoyhtiöiden uusilla, entistä suuremmilla, koneilla on paremmat mahdollisuudet suorittaa CD-lähestyminen. Finavian hallinnoimassa ilmatilassa koneet voivat tehdä jatkuvan liu un lähestymisen Helsinki-Vantaalle lähes aina, iltapäivän paria kiiretuntia lukuun ottamatta. Tyhjäkäynnillä perille asti Jatkuvan liu un lähestymisessä ilma-aluksen korkeusprofiili määritetään lähestymisreitin pituuteen siten, ettei tarvetta suurta moottoritehoa vaativalle vaakalentovaiheelle ole. Sekä tehonkäyttö, että nopeuden hidastuminen on optimoitu. Vaakalennosta noin 10 30 km etäisyydellä lentoasemasta on voitu luopua lentokoneiden ohjausjärjestelmien kehittymisen ansioista. Menetelmää voi verrata tilanteeseen, jossa autolla pääsisi rullaamaan tyhjäkäynnillä moottoritieltä kotiovelle asti. Muu liikenne, liikennevalot, sää ja kaikki vallitsevat olosuhteet sallisivat etenemisen perille saakka, Hannula kuvaa. Lentoliikenteessä lennonjohto luo olosuhteet jatkuvan liu un lähestymiselle. Lennonjohto antaa lentäjälle kaiken tarvittavan informaation ja lentäjä voi ilma-aluksen teknis- ten järjestelmien tuella toteuttaa nopeus- ja korkeusprofiililtaan optimaalisen lähestymisen. Joka konetyypillä on oma profiilinsa CD-lähestymisessä, ja myös koneen paino vaikuttaa asiaan. Lentäjä on aina se, joka tekee lopullisen ratkaisun lähestymistavasta. Turvallisuus menee aina muiden seikkojen edelle, Hannula korostaa. Päästöt ja melu vähenevät Parhaimmillaan lähestymisvaiheen päästöjä voidaan jatkuvan liu un menetelmällä vähentää jopa 30 prosenttia. Päästöjä syntyy vähemmän, koska ilma-alus pysyy pitkään korkealla ilmatilassa, ja moottoritehot ovat pieniä. Myös melua syntyy samasta syystä vähemmän. Keskikokoisen suihkumoottorikoneen ollessa kyseessä säästö voi tarkoittaa sataakin polttoainekiloa eli noin 320 kilon hiilidioksidipäästön vähenemistä lähestymistä kohden. Pienempi matkustajakone kuluttaa noin 40 kiloa ja potkuriturbiinikone noin 30 kiloa vähemmän polttoainetta CD-lähestymisessä. Ilmatilauudistus paransi entisestään edellytyksiä taloudellisiin lähestymisiin, mikä suurimmalle asiakkaallemme merkitsee yksin laajarunkokalustossa noin 110 000 kilon polttoainesäästöjä vuodessa, Hannula toteaa. Euroopan huippua Siihen, voiko jatkuvaa liukua käyttää, vaikuttavat monet eri tekijät, muun muassa sää sekä käytössä oleva kiitotieyhdistelmä. Lennonjohdollisesti jatkuvan liu un toteuttaminen on vaikeaa silloin, kun liikennettä on työskentelee tutkan Tutkalennonjohtaja paljon. Haasteellisin aika Helsinki-Vantaalla on iltapäivällä puo- perusteella. antaman tilannekuvan li kolmen ja neljän välillä, jolloin Näyttö esittää mm. tuloaallon koneet saapuvat lentoasemalle nopeaan tahtiin. Silloin säärintamat. lennonjohto joutuu estämään menetelmän käytön varmistaakseen mahdollisimman suuren kiitotiekapasiteetin ja sen, etteivät mitkään koneet joudu odotuskuvioon ennen laskeutumisvuoroa. Vuorokausitasolla jo noin 60 prosenttia Helsinki-Vantaalle laskeutuvista koneista tekee CD-lähestymisen. Luku on Hannulan mukaan Euroopan huippua. 10
Jatkuvan liu un menetelmä (Continuous descent operation = CD) CD lähestyminen FAP Tavanomainen lähestyminen Lähestymislennonjohto (APP) vastaa ilma-aluksista lähestymisalueella, joka ulottuu noin 50 km etäisyyteen lentoasemasta. APP:n toiminta mahdollistaa lentäjille CD-lähestymisen tekemisen. Helsinki-Vantaan lennon- Kiitotie 3 o 11 12 km Melun vähenemisen alue johdon päällikkö Karri Hannula tutkatyöpisteessä. Projektin tavoitteena on lisätä CD-lähestymisiä erityisesti yöaikana, jolloin liikenteen määrä vähiten estää sen käyttöä. Menetelmän ensisijainen käyttäminen olisi edullista yöllä myös melunhallinnan kannalta. Hannula uskoo, että lentäjien ja lennonjohdon toimintaa analysoimalla sekä lentoyhtiöiden koulutusta ja tiedotusta lisäämällä tavoitteessa onnistutaan. Suomi edelläkävijä Kolmivuotisessa kehityshankkeessa ovat mukana suuret suomalaiset operaattorit Finnair, Blue1 ja FinnComm. Ilmailukäsikirjassa julkaistut lähestymismenetelmät ovat kaikkien lentoyhtiöiden käytettävissä. Yhtiöt ovat suhtautuneet projektiin myönteisesti; merkitseehän CD-lähestymisten lisääntyminen selvää säästöä polttoainelaskuihin. Ympäristöystävällisten lähestymisten suhteen meillä on win-win-tilanne, eli kaikki hyötyvät, Hannula iloitsee. Jatkuvan liu un lähestymisen projekti päättyy vuonna 2010, mutta ympäristöä huomioon ottavien lentomenetelmien käyttöä ja kehittämistä jatketaan osana normaalia lennonvarmistustyötä. Suomi on edelläkävijä jatkuvan liu un soveltamisessa ja meillä on jatkossa antaa hyödyllistä tietoa vastaaviin hankkeisiin muissa Euroopan maissa. 11
Wash and Go Jäänestoa tehokkaasti ja vesiä säästäen Helsinki-Vantaan uusi etäjäänpoistoalue sijaitsee kolmannen kiitotien välittömässä läheisyydessä. Lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittely on välttämätöntä lentoturvallisuuden vuoksi, siitä on lähdettävä, toteaa Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola. Haluamme pitää huolta lentoaseman ympäristöstä, samalla kun takaamme asiakkaillemme sujuvan lentoliikenteen. Helsinki-Vantaan lentoasemalla lentokoneiden jäänestokäsittelyä tekevät maahuolintayhtiöt. Finavia osoittaa yhtiöille ne paikat, joissa deicing-käsittely on sallittua, ja vastaa jääestoaineiden keräilystä ja jatkokäsittelystä. Ympäristön kannalta on tärkeää, ettei jäänestossa käytetty glykoli pääse kulkeutumaan lähialueen vesiin. Kukin lentoyhtiö solmii jäänestosta oman sopimuksensa maahuolintayhtiön kanssa, mutta jäänpoistotoimintaa koordinoidaan keskitetysti. Koordinointivastuu on siirtymässä maapalveluyhtiöltä Finavialle. totieltä 3 lounaaseen lähtevää sekä kiitotieltä 2 etelään lähtevää liikennettä. Etäjäänpoistopaikalla voidaan käsitellä jopa kuutta konetta yhtäaikaa. Etäjäänpoistoalueella imuriauto imee suurimman osan glykolista talteen, ja loput valuvat alla olevaan viemäriin. Sieltä glykolipitoinen vesi johdetaan suoraan jätevedenpuhdistamoon. Keskitetyllä jäänpoistoalueella prosessia on helpompi hallita ja haittavaikutuksia voidaan vähentää. Valumavesien keräily tehostuu, sillä käsittelyt tehdään pienemmällä alueella ja alueen viemäröintijärjestelmä ja laitteistot ovat nykyaikaisia. Koska alue sijaitsee lähellä kiitotietä, voidaan jäänestossa käyttää vähemmän glykolia. Ihannetilanteessa kone pääsee ilmaan jo muutaman minuutin kuluttua käsittelystä. Siten alueella kertyvä glykolivesimääräkin pienenee verrattuna toimintaan muilla paikoilla. Suunta pois asematasolta Lentokoneen deicing-käsittely tehdään juuri ennen koneen lähtöä ja useimmiten koneen pysäköintipaikalla asematasolla. Jäänestoaineet kerätään talteen imuriautoilla ja toimitetaan hyötykäyttöön Viikinmäen vedenpuhdistamon mädättämöön. Kaikki alueet, joilla jäänestokäsittelyt on sallittu, on yhdistetty jätevesiviemäriin, jota pitkin glykolipitoinen vesi ohjautuu jätevedenpuhdistamolle. Glykolia sisältävä lumi kasataan viemäröidyille lumenkaatopaikoille, joista sulamisvedet kulkeutuvat myös jätevedenpuhdistamolle. Vaikka Helsinki-Vantaalla on melko vanhaakin infrastruktuuria, asematason alla oleva viemäröinti pelaa ja sitä pidetään hyvässä kunnossa. Ympäristövaikutusten vähentämisen vuoksi tavoitteena kuitenkin on, että koneiden jäänpoistokäsittely asematasolla lopetettaisiin kokonaan. Vielä emme voi kieltää deicing-käsittelyä asematasolla terminaalien edessä, mutta sitä kohti ollaan menossa. Se tapahtuu sitten, kun etäjäänpoistopaikkojen kapasiteetti lentoasemalla on riittävä, Noronen-Juhola toteaa. Deicing-käsittelyt halutaan jatkossa siirtää kokonaan pois lentokoneiden seisontapaikoilta ja keskittää etäjäänpoistopaikoille. Hallittu prosessi Helsinki-Vantaan ensimmäinen keskitetty jäänpoistopaikka on ollut käytössä kahden talvikauden ajan. Alue palvelee kii- Asematasojen puhdistamiseen jääestoaineiden jäämistä käytetään raskaita, erityisvalmisteisia harjaimuriautoja, jotka voivat toimia myös talviolosuhteissa. Toimintatapoja kehitetään Helsinki-Vantaan etäjäänestopaikka on otettu käyttöön vähitellen ja siellä edelleen testataan parhaita toimintatapoja niin lentoliikenteen sujuvuuden kuin ympäristön kannalta. Alue ei ole aina auki, vaan lennonjohto antaa luvan etäjäänestoalueen käytölle silloin, kun tuuliolosuhteiden mukaan valit- 12
Maahuolintayritykset tekevät Helsinki-Vantaalla lentokoneiden jäänestokäsittelyjä vain alueilla, joista valumavedet ohjataan jätevesiviemäriin. Apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola vastaa lentoaseman liikennealueiden toimivuudesta. tava kiitotieyhdistelmä sen sallii. Tämä vaatii tarkkaa koordinointia lennonjohdon ja maahuolintayhtiöiden välillä. Etäjäänpoistoalueen lisäksi Helsinki-Vantaalle on tehty joitakin pienempiä paikallisia jäänpoistopaikkoja, joita voidaan käyttää tarpeen tullen ruuhkatilanteissa. Esimerkiksi uuden non-schengen-terminaalin edessä olevia seisontapaikkoja on mahdollista käyttää jäänpoistopaikkoina silloin, kun niillä ei ole muuta toimintaa. Paikat ovat Noronen-Juholan mukaan tehty vimpan päälle, ja niillä on turvallista käsitellä isoja laajarunkokoneita. Helsinki-Vantaalla kokoontuu säännöllisesti jäänpoistofoorumi, johon kuuluu lentoasemalla operoivia yhtiöitä, maahuolintayhtiöitä ja lentoaseman edustus. Yhdessä pohdimme keinoja, miten järjestää jäänestotoiminta mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja liikenteen kannalta tehokkaasti. Valittu kehityssuunta on selvillä, ja lähes kahdenkymmenen miljoonan euron investoinnit lähivuosina varmistavat jäänpoiston painopisteen siirtymisen etäalueille kaikissa liikenneolosuhteissa., apulaisjohtaja Noronen-Juhola selvittää. Jäänesto tehdään turvallisuussyistä Talvi on haasteellista aikaa lentoaseman toiminnoille. Kiitotiet on pidettävä puhtaana lumesta ja jäästä, jotta kentän pinnassa on riittävästi pitoa. Lumi ja jää on pestävä pois myös lentokoneen pinnasta, sillä ne voivat heikentää koneen suorituskykyä ja ohjattavuutta. Siipien pinnasta irtoava jää voi lisäksi joutua moottoriin ja rikkoa sen. Jäänesto- ja poisto- eli deicing-käsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen sekä jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Lennon aikana jäätymisen estävät koneen omat sähköiset tai mekaaniset jäänpoistolaitteet. Suomessa lentokoneiden jäänestoon ja -poistoon käytetään propyleeniglykolia, joka on nopeasti luonnossa hajoava aine. Haittavaikutus on se, että veteen hajotessaan glykoli kuluttaa happea ja synnyttää samalla epämiellyttävää hajua. 13
Pientä säätöä, suurta hyötyä Finavian energia- ja ilmasto-ohjelmassa löydetään suurimmat kulutuskohteet ja tehdään korjaavia liikkeitä. Samalla etsitään uusia säästökohteita kaikilla lentoasemilla. Energiatehokkuus tarkoittaa meille energian tarkoituksenmukaista käyttöä, turvallisuudesta ja työskentelyolosuhteista tinkimättä, tiivistää apulaisjohtaja Reijo Särkkä Finavian Lentoasemaliiketoiminnasta. Energiatehokkaat ratkaisut ovat jo pitkään olleet lähtökohtamme suunnittelussa, hankinnoissa ja uudisrakentamisessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman syksyllä 2009 avattuun terminaalilaajennukseen sisältyy useita energian kulutusta ja kustannuksia vähentäviä yksityiskohtia. Esimerkiksi asematasovalaistusta voidaan säätää tarpeen mukaan: aktiivisen toiminnan aikana valaistusteho on täysillä, ja kun toimintaa ei ole, sitä vähennetään. Uusia lentokonepaikkoja lämmitetään sähkön sijasta kaukolämmön paluuvedellä, mikä vähentää energiakustannuksia. Ohjelman taustalla oli kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön, erityisesti energiapalveludirektiivin, asettamat haasteet ja sitä kautta tarve täsmällisempiin energiakulutustietoihin. Ohjelmaa toteutetaan kolmessa projektiryhmässä, joissa kussakin etsitään konkreettisia keinoja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Ryhmien vastuualueita ovat lentoasemien rakennukset ja rakenteet, uudisrakentaminen sekä ajoneuvot ja työkoneet, Särkkä kertoo. Energiankäytön tehostamista tarkastellaan Finaviassa myös liiketoiminnoittain. Yksityiskohtaiset energiatehokkuuden ja päästöjen yleistavoitteet asetetaan vuoden 2010 aikana. Perimmäisenä tavoitteena on luonnollisesti vähentää lentoasematoimintojen hiilidioksidipäästöjä. Energianhallintaa ryhmätyönä Energian kulutusta on Finaviassa seurattu jo yli 30 vuoden ajan. Seurannasta on edetty nykypäivän kokonaisvaltaiseen energianhallintaan, jota toteutetaan pari vuotta sitten valmistuneella energia- ja ilmasto-ohjelmalla. 14
Säädöt kohdalleen Eräs keino pienentää kulutusta on tehostaa energian käytön seurantaa mittarointia lisäämällä ja tilastointia kehittämällä. Kaukoluettavien mittareiden avulla sähkön kulutusta Finavian kiinteistössä tai kulutuskohteessa on mahdollista seurata tunnin tarkkuudella. Seurannan avulla löydämme suurimmat kulutuskohteet ja tiedämme, mihin ja miksi energiaa kuluu. Kun tunnemme hyvin nykytilanteen, voimme sen jälkeen suunnitella toimia energian säästämiseksi. Vuoden 2009 aikana tehtiin kolmella Pohjois-Suomen lentoasemalla energiakatselmukset, joiden tarkoituksena oli löytää uusia säästökohteita. Hyvien raporttien pohjalta on Särkän mukaan käynnistetty muutoshankkeita useilla lentoasemilla. Ilmanvaihto on yksi tärkeimmistä korjauskohteista. Energiankulutuksen kannalta on tärkeää, ettei terminaaleissa kierrätetä liikaa ilmaa. Nykyaikaisten CO 2 -antureiden ja taajuusmuuttajien ansiosta on mahdollista säätää ilmanvaihtoa portaattomasti ja siten optimoida sen toimintaa. Katselmusten perusteella myös lentoasemarakennusten sisälämpötilojen ohjeistusta on tarkennettu ja kiinteistöautomaatiojärjestelmiä päivitetty. Uudet ohjausarvot varmistavat, ettei tiloja lämmitetä tai jäähdytetä liikaa. Valoa ja vettä tarpeen mukaan Lentoasemalla valoja on rakennuksissa, ulkoalueilla, asematasolla ja kiitotiellä. Niiden energiankulutusta voidaan vähentää valaistusta ohjaamalla ja käyttämällä energiatehokkaita lampputyyppejä. Rakennuksissa valot sammuvat automaattisesti, kun päivänvaloa tulee sisään riittävästi. Helsinki-Vantaan uudessa terminaalissa on useita energiatehokkaita ratkaisuja. Esimerkiksi lentokoneiden seisontapaikkojen jäätyminen estetään kaukolämmön paluuvedellä. Apulaisjohtaja Reijo Särkkä koordinoi Finavian energia- ja ilmastoohjelman toteutusta. Taustalla joulukuussa 2009 valmistunut terminaali. Asemataso- ja kiitotievalojen suhteen turvallisuus on aina etusijalla. Asematasolla on pidettävä huolta siitä, että valoa on riittävästi lentoturvallisuuden ja työturvallisuuden takaamiseksi, Särkkä painottaa. Lennonjohdon kanssa on sovittu, että kiitotievaloja käytetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Finaviassa seurataan tarkasti led-teknologian kehittymistä ja uusia ratkaisuja hyödynnetään käytännössä. Led-valoja on testattu sekä Helsinki-Vantaan, että Rovaniemen lentoasemilla. Led-valonlähteitä on jo käytössä terminaalirakennusten ja pysäköintitalojen opasteissa, mutta niiden ominaisuudet eivät vielä riitä vaativiin olosuhteisiin kiitotiellä. Kohteissa, joissa ei tarvita lämpöä eikä suurta valaistustehoa, lediä voidaan käyttää. Näitä ovat esimerkiksi pientehoiset lähestymisvalot. Lentoasemien energiakatselmuksissa tarkasteltiin myös vedenkulutusta, joka lentoasemilla vaihtelee suuresti matkustajamäärien mukaan. Eniten vettä kuluu matkustajaterminaalien saniteettitiloissa. Kulutusta voidaan vähentää tehokkaalla seurannalla, vedentuloa säätelevillä vesikalusteilla ja niiden hyvällä huollolla. Uusia säästökohteita etsitään Energian ja kustannusten säästöä syntyy myös lentoasemien lämmitysmuotoja muuttamalla. Ympäristöä ajatellen on järkevää käyttää lämmityksessä uusiutuvia energialähteitä. Uudella tekniikalla voidaan tehokkaasti ja puhtaasti polttaa CO 2 -neutraalia biomassaa kuten pellettiä, haketta ja puuta. Finavian verkostoon kuuluu 25 lentoasemaa, joista usealla on siirrytty öljylämmityksestä pellettilämmitykseen. Osa lentoasemista on liitetty alueelliseen kaukolämpöverkkoon. Myös Helsinki-Vantaa on liitetty kaukolämpöverkkoon ja lentoasema ostaa kaiken lämmön Vantaan Aviaenergialta. Osana energia- ja ilmasto-ohjelmaa tutkimme mahdollisuuksia hyödyntää lämmityksessä maa- ja ilmalämpöpumppuja, apulaisjohtaja Särkkä kertoo. Muina tulevaisuuden energiansäästökohteina tutkimme kiinteistöjen vapaajäähdytystä, jossa käytetään hyväksi ulkoilmaa. Lisäksi selvitämme lentoasemilla käytettävien työkoneiden konekohtaista energiankulutusta ja taloudellisen ajotavan vaikutusta kulutukseen. 15
LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2009 Lentoasemien sekä ilmailun ympäristökuormitusta kuvaava tietoaineisto Liitekuvissa ja -taulukoissa on esitetty lentoasemakohtaiset liukkaudentorjunta-aineiden ja lentokoneiden jäänestoaineiden käyttömäärät sekä jätekertymät ja energian- ja vedenkulutus. Näiden osalta on myös kuvattu viime vuosien kehitystä ja tarkasteltu sen syitä. Taulukoituina ovat myös lentoasemien liikennemäärät sekä lentoasemalla liikennöivien lentokoneiden pakokaasupäästöt. Lisäksi esitetään Finavian maakaluston päästötiedot. Finavian laskemat lentoliikenteen pakokaasupäästöt Suomen ilmatilassa julkaistaan LIPASTO-järjestelmän kautta, ks. http://lipasto.vtt.fi/ Taulukko 1. Ilma-alusten laskeutumismäärät Finavian lentoasemilla vuonna 2009 sekä muutos edelliseen vuoteen. Lentoasema Yleisilmailu Vuosi 2009 Muutos edelliseen vuoteen (%) Yhteensä Yleisilmailu Liikenneilmailu Sotilasilmailu Liikenneilmailu Sotilasilmailu Yhteensä Enontekiö 73 14 119 206-10 133 100 137 Halli 23 439 2 385 2 847 475 27 15 18 Helsinki-Malmi 18 47 149 70 47 237 20-14 30-14 Helsinki-Vantaa 85 541 1 942 863 88 346-7 2 0-7 Ivalo 736 85 66 887-1 -35-13 -7 Joensuu 1 611 1 048 75 2 734 6-10 -28-2 Jyväskylä 2 029 3 058 9 306 14 393-3 21-6 -1 Kajaani 841 149 52 1 042-4 27-19 -2 Kauhava 6 435 7 392 7 833 100 120 13 16 Kemi-Tornio 1 652 774 21 2 447 19 10 62 16 Kittilä 1 186 110 34 1 330 1-12 -56-3 Kruunupyy 1 676 1 065 182 2 923-1 -24-28 -12 Kuopio 2 862 3 556 5 276 11 694-3 7-11 -4 Kuusamo 633 102 26 761 0 3-63 -5 Lappeenranta 653 806 85 1 544-32 -18-53 -27 Maarianhamina 2 473 1 155 0 3 628-22 -5 0-17 Oulu 5 545 4 183 1 431 11 159-2 30-2 8 Pori 1 311 10 288 65 11 664-9 16 18 12 Rovaniemi 1 924 2 695 4 370 8 989-15 84-8 6 Savonlinna 753 138 11 902 51-18 -15 33 Tampere-Pirkkala 5 696 8 706 4 528 18 930-11 -18-11 -14 Turku 5 215 9 062 311 14 588-3 -7-16 -6 Utti 2 647 2 708 3 357-78 4 0 0 Vaasa 4 361 2 568 219 7 148-2 10 20 2 Varkaus 620 96 0 716 63 88-100 65 Yhteensä 127 440 100 270 39 595 267 305-6 -6-3 -6 16
LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2009 Taulukko 2. Kenttäalueiden liukkaudentorjunta-aineiden sekä lentokoneiden jäänestoaineiden käyttö ja jätekertymät lentoasemittain vuonna 2009. Liukkaudentorjunta-aineita käyttää Finavia ja lentokoneiden jäänestoaineita lentoyhtiöt sekä näitä palvelevat maahuolintayritykset. Energian ja veden kulutusmääriin sisältyvät verkostohäviöt. Jätemäärissä on mukana myös Finavian lentoasema-alueen toimijoilta sopimusperusteisesti vastaanottama jäte. Lentoasema urea t Liukkaudentorjunta- ja jäänestokemikaalit (vuosi 2009) asetaatti 100% t formiaatti 100% t betaiini 100% t * kulutetun sähköenergian määrä sisältyy lämpöenergian määrään glykoli tehdasliuos m 3 Energian ja veden kulutus (vuosi 2009) sähkö MWh lämpö MWh vesi m 3 seka jäte t Jätemäärät (vuosi 2009) hyötyjäte t ongelmajäte t Enontekiö 0 0 5 0 21 0* 1 005 319 5 12 0.0 Halli 0 23 0 0 0 49 239 95 3 14 0.1 Helsinki-Malmi 0 0 7 0 0 1 014 2 181 3 496 72 34 5.6 Helsinki-Vantaa 0 0 937 0 3 778 54 485 32 543 129 816 712 1 087 29.3 Ivalo 0 17 0 0 39 905 1 659 2 492 16 124 0.0 Joensuu 0 0 27 0 26 738 1 865 2 940 23 7 2.7 Jyväskylä 0 23 0 0 44 1 318 1 658 3 720 25 51 2.7 Kajaani 0 0 4 0 24 525 1 134 2 131 10 4 0.0 Kauhava 1 1 0 21 0 119 361 194 1 10 0.2 Kemi-Tornio 0 28 0 0 12 607 1 418 3 079 22 30 1.6 Kittilä 0 59 0 0 118 1 355 1 829 3 229 29 22 3.6 Kruunupyy 0 18 0 0 18 371 1 108 2 382 0 11 0.2 Kuopio 0 36 0 17 78 1 912 2 485 9 114 35 37 3.9 Kuusamo 0 0 26 0 40 706 906 650 93 46 0.2 Lappeenranta 0 17 0 0 5 417 835 986 6 4 4.0 Maarianhamina 0 13 0 0 3 434 856 1 638 40 10 0.0 Oulu 0 0 29 0 182 3 570 3 350 5 316 52 15 12.1 Pori 0 0 29 0 8 579 2 027 1 209 12 8 0.2 Rovaniemi 2 52 16 0 99 4 041 5 118 6 212 147 31 1.0 Savonlinna 0 0 6 0 8 371 328 457 14 73 1.4 Tampere-Pirkkala 0 11 10 51 119 2 003 1 883 3 170 183 146 0.8 Turku 0 75 0 0 113 2 373 2 271 4 557 17 32 0.4 Utti 0 0 7 0 0 50 133 109 1 2 1.6 Vaasa 0 23 6 0 92 1 436 2 058 3 027 8 19 0.2 Varkaus 0 0 5 0 5 474 315 140 8 20 1.3 Yhteensä 3 396 1 114 89 4 832 79 852 69 565 190 478 1 534 1 849 73 17
LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2009 Taulukko 3. Lentokoneiden polttoaineen kulutus sekä päästöt alle 915 metrin (3000 jalkaa) lentokorkeudessa (ns. LTO-syklin aikana) sekä Finavian maakaluston polttoaineen kulutus ja päästöt lentoasemittain vuonna 2009. Vuonna 2009 lentokoneiden LTO-syklin aikaisten päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kokonaismäärät pienenivät keskimäärin 11 % vuoteen 2008 verrattuna. Finavian maakaluston päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kokonaismäärät vähenivät keskimäärin 12 %. Lentokoneiden päästöt (vuosi 2009) Finavian maakaluston päästöt (vuosi 2009) Lentoasema LTOsykli kpl CO (t) HC (t) NO x (t) SO 2 (t) CO 2 (t) Polttoaine (t) CO (t) HC (t) NO x (t) Hiukkaset (t) SO 2 (t) CO 2 (t) Polttoaine (t) Enontekiö 100 1 0.1 0.3 0.0 100 30 0.3 0.1 0.5 0.03 0.001 70 20 Halli 400 3 0.1 0.01 0.00 10 3 0.3 0.1 0.6 0.03 0.001 70 20 Helsinki-Malmi 44 900 320 4.4 1.1 0.2 1 100 350 0.2 0.1 0.5 0.03 0.001 80 20 Helsinki-Vantaa 86 400 780 80 570 50 159 400 50 900 13.1 4.1 22 1.22 0.031 2 910 920 Ivalo 900 10 1.0 5.3 0.5 1 500 480 2.1 0.5 1.8 0.09 0.003 240 80 Joensuu 2 200 10 0.3 4.5 0.4 1 300 430 0.5 0.2 1.3 0.07 0.002 160 50 Jyväskylä 4 700 20 0.7 5.2 0.5 1 500 490 0.8 0.2 1.3 0.07 0.002 160 50 Kajaani 1 100 5 0.4 2.7 0.3 800 250 0.3 0.1 0.6 0.03 0.001 70 20 Kauhava 500 3 0.1 0.04 0.01 20 7 0.5 0.1 0.8 0.04 0.001 100 30 Kemi-Tornio 2 400 7 0.3 4 0.4 1 200 400 0.5 0.2 1.1 0.06 0.001 130 40 Kittilä 1 200 10 1.3 10 0.8 2 400 780 1.1 0.4 2.7 0.15 0.003 320 100 Kruunupyy 2 700 10 0.3 4.1 0.4 1 200 380 0.3 0.1 0.8 0.05 0.001 100 30 Kuopio 6 100 30 1.8 10 1.0 3 300 1 000 1.1 0.4 2.6 0.14 0.003 310 100 Kuusamo 700 7 0.7 3.3 0.3 1 000 330 0.7 0.2 1.3 0.07 0.002 150 50 Lappeenranta 1 400 7 1.5 0.8 0.1 300 90 0.6 0.1 0.5 0.03 0.001 70 20 Maarianhamina 3 000 40 1.1 1.2 0.1 500 170 0.2 0.1 0.4 0.02 0.001 50 20 Oulu 9 400 70 5.7 30 2.9 9 100 2 900 1.7 0.7 4.3 0.23 0.005 500 160 Pori 7 100 40 3.6 3.3 0.3 1 100 360 0.8 0.2 1.0 0.05 0.002 130 40 Rovaniemi 4 000 30 2.9 11 1.0 3 000 1 000 1.3 0.5 3.4 0.18 0.004 380 120 Savonlinna 900 2 0.1 1.6 0.2 500 150 0.5 0.1 0.5 0.03 0.001 70 20 Tampere-Pirkkala 13 200 80 2.9 23 2.1 6 600 2 100 1.0 0.3 1.7 0.10 0.002 230 70 Turku 11 000 80 5.4 16 1.5 5 000 1 600 2.1 0.7 4.0 0.21 0.005 470 150 Utti 500 3 0.1 0.01 0.00 10 3 0.3 0.1 0.2 0.01 0.001 40 10 Vaasa 6 800 40 2.6 12 1.2 4 000 1 300 1.1 0.3 1.2 0.06 0.002 150 50 Varkaus 700 1 0.0 1.2 0.12 370 120 0.4 0.1 0.5 0.03 0.001 60 20 Yhteensä 212 300 1 609 117 720 64 205 310 65 623 30 10 60 3.0 0.08 7 040 2 230 Taulukon luvut ovat pyöristettyjä. Lentokoneiden päästölaskelmissa ei ole mukana sotilasilmailua, helikopterilentoja tai purjelentokoneita. Lentokoneiden hiukkastiedot puuttuvat. 1 litra kerosiinia = 0.800 kg. Taulukko 4. Lämmön, sähkön ja veden kulutus Finavian kiinteistöissä vuonna 2009 ja muutos edelliseen vuoteen verraten. Matkustajaa kohti jyvitettyjen arvojen laskennassa eivät ole mukana Kauhavan, Hallin, Utin ja Malmin lentoasemat, joilla ei ole säännöllistä matkustajaliikennettä. Vuosi 2009 muutos Lämpöenergian kulutus 70 GWh 5% Lämpöenergian kulutus matkustajaa kohti 4,1 kwh/pax 14% Sähköenergian kulutus 80 GWh 0% Sähköenergian kulutus matkustajaa kohti 4,9 kwh/pax 11% Veden kulutus 190 000 m 3-4% Veden kulutus matkustajaa kohti 11,5 l/pax 4% Maakaluston energiankulutus 27 GWh -12% Maakaluston energiankulutus matkustajaa kohti 2,2 kwh/pax -6% Matkustajat 16,2 milj. -8% LTO-sykli Lentokoneiden päästöt lasketaan kansainvälisesti määritellylle ns. LTO-syklille (Landing and Take off Cycle). Laskentaan otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3000 jalan (n. 900 m) korkeuteen asti. Tämä tarkoittaa päästöjä noususuunnassa noin 6 km matkalta ja laskeutumissuunnassa noin 18 km matkalta. Maakalusto Finavian maakalustoa ovat muun muassa talvikunnossapidossa, asematasovalvonnassa sekä korjaus- ja huoltotoiminnassa käytettävät ajoneuvot. Maakaluston päästöt lasketaan polttoaineen kulutus- ja kalustotietojen perusteella. 18
LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2009 3000 Kuva 1. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärä vuosittain Finavian lentoasemilla 2001 2009. Nestemäisen asetaatin, formiaatin ja betaiinin osalta liuosten sisältämä vesi (50%) on vähennetty kokonaismäärää laskettaessa. 1990-luvulla liukkaudentorjunnassa siirryttiin ympäristöä vähemmän kuormittavien asetaattien ja formiaattien käyttöön ja aiemmin pääasiallista liukkaudentorjunta-ainetta ureaa käytetään enää poikkeustapauksissa. Vuoden 2009 käyttömäärää on laskenut se, että talvi 2008 2009 oli sääoloiltaan edellisiin kahteen talveen verraten liukkaudentorjunnan kannalta helpompi. Betaiini on ollut koekäytössä Tampere-Pirkkalan, Kauhavan ja Kuopion lentoasemalla. tonnia Kuva 4. Finavian lentoasemilla vuonna 2009 kertyneen jätteen jakautuminen seka-, hyöty- ja ongelmajätteeseen. Kaikki lentoasemat 2009 2500 2000 1500 1000 500 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Urea Asetaatti Formiaatti Betaiini Sekajäte 44% Hyötyjäte 54% Ongelmajäte 2% 1400 Kuva 2. Liukkaudentorjunta-aineista aiheutuva hapenkulutus- ja typpikuormitus vuosittain 2001 2009. 1990-luvun lopulta hapenkulutuskuormitus on vähentynyt noin puoleen ja typpikuormitus noin kymmenesosaan, koska urean käytöstä on luovuttu. 2000-luvulla kuormitus on pysynyt tasaisena huolimatta liukkaudentorjuntaaineiden kulutuksen kasvusta. Syynä on siirtyminen vähiten ympäristöä kuormittavan nestemäisen formiaatin käyttöön. Vuonna 2009 kuormitus on laskenut käyttömäärän pienenemisen vuoksi. tonnia Helsinki-Vantaan lentoasema 2009 1200 1000 800 600 400 Sekajäte 39% Hyötyjäte 59% Ongelmajäte 2% 200 0 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kokonaishapenkulutus (O 2 ) Typpikuormitus (N) Kuva 3. Propyleeniglykolin käyttömäärä vuosittain vuosina 2004 2009. Finavian lentoasemilla. 2000-luvun alussa lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestoaineiden kulutusmäärät kasvoivat noin kaksinkertaisiksi 1990-luvun lopun tasoon verraten. Kasvu johtui liikennemäärän kasvusta, käsittelyjen ohjeistuksen muuttumisesta ja konetyyppien vaihtumisesta. Puhtaan glykolin käyttömäärä on viime vuosina vakiintunut tasolle 3 000 m 3. m 3 Taulukko 5. Finavian järjestämässä jätehuollossa vuonna 2009 kertynyt seka-, hyöty- ja ongelmajäte sekä käsittelyyn toimitetun pilaantuneen maa-aineksen määrä (ei ole mukana kokonaismäärässä). Taulukossa on esitetty myös muutos edelliseen vuoteen. Hyötyjätteeseen sisältyy erilliskerätyt biojäte, metalli, lasi, muovi, keräyspaperi ja -pahvi, voiteluöljyjäte, käytetyt renkaat, SER-jäte sekä lajitteluun mennyt rakennusjäte. Pilaantuneita maita on vuonna 2009 toimitettu käsittelyyn Oulussa ja Helsinki- Vantaalla. Vuosi 2009 tonnia muutos Sekajäte 1 534-13% Hyötyjäte 1 849-22% Ongelmajäte 73-3% 500 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yhteensä 3 456-19% Pilaantuneet maat 343 166% 19
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 2009 Helsinki-Vantaan ympäristövuosi 2009 Vähemmän operaatioita Maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma vaikutti liikenteeseen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vuonna 2009 operaatiomäärä (laskeutumiset ja lentoonlähdöt) väheni 7 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 177 000. Matkustajamäärä väheni 6 % ja oli 12,5 miljoonaa. Kansainvälisen liikenteen osuus liikenneilmailusta oli 66 % ja kotimaan liikenteen osuus 34 %. Kotimaan kaupallisesta lentoliikenteestä noin puolet lennetään potkuriturbiinikoneilla. Kiitotiet auki koko kesän Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä, joita käytetään sääolosuhteiden, liikenteen ja ympäristöseikkojen edellyttämällä tavalla. Lentokoneiden on turvallisinta nousta ja laskeutua vastatuuleen. Käytettävän kiitotien valintaan vaikuttavat turvallisuustekijöiden lisäksi liikenteen määrä ja lentokoneiden aiheuttama melu. Vuosi 2009 oli siitä harvinainen, että yhtäkään kiitotietä ei jouduttu kesällä sulkemaan pitkäksi aikaa rakennus- tai korjaustöiden vuoksi. Helsinki-Vantaan ensisijainen laskeutumissuunta yöaikaan (klo 22 07) on kiitotielle 2 luoteesta. Tätä suuntaa käytti 56 % laskeutumisista. Ensisijaista lentoonlähtösuuntaa eli kiitotietä 3 lounaaseen käytti yöaikaan 67 % lentoonlähdöistä. Lentokoneiden melualue aiemman suuruinen Vuonna 2009 melualueen L den >55 db asukasmäärä oli noin 12 000 asukasta ja melualueen pinta-ala oli noin 56 km 2. Vuosina 2008 ja 2009 melualueen pinta-ala ja melualueen asukasmäärä pysyi samana. Kiitoteiden sulkeminen lentoasemalla tehtävien kunnostustöiden vuoksi voi vuosittain vaikuttaa melualueiden muotoon ja sitä kautta laskennallisella melualueella asuvien asukkaiden määrään. Lentokoneiden aiheuttamaa melua voidaan tehokkaasti vähentää korvaamalla konekalustoa uusilla vähämeluisilla konetyypeillä. Vähämeluisten suihkukoneiden osuus oli noin 65 % liikenteestä vuonna 2009. Potkuriturbiinikoneiden osuus liikenteestä oli noin 22 %. Laajarunkokoneiden osuus Helsinki-Vantaan liikennemääristä on noin 4 %. Laajarunkokoneista meluisimman, MD11-konetyypin, osuus liikenteessä on vähentynyt, kun lentoyhtiöt ovat korvanneet sen hiljaisemmalla Airbus 340- ja Airbus 330-kalustolla. MD11-konetyypin osuus liikenteestä oli enää noin 1 %. Vanhaa ja meluisaa kalustoa edustavan MD80-sarjan koneiden osuus on sekin laskenut noin yhteen prosenttiin. Koekäytöt meluvallein ympäröidyllä alueella Lentoyhtiöt koekäyttävät lentokoneitaan moottorihuoltojen jälkeen. Huoltokoekäytöt tehdään lentoaseman teknisen alueen koekäyttöpaikalla, joka on ympäröity noin yhdeksän metriä korkeilla maavalleilla. Tietyissä sääolosuhteissa melu voi valleista huolimatta kuulua läheisille asuinalueille. Konekaluston kehittymisen myötä koekäyttöjen aiheuttama melu on kuitenkin pienentynyt. Vuonna 2009 suihkukoneita koekäytettiin osa- tai täysteholla yöaikaan (klo 23 06) keskimäärin 13 kertaa kuukaudessa. Vastaava määrä edellisvuonna oli 12. Kuormitus väheni Kylmäojassa Jäänpoistoaineita sisältävien vesien keräilyä laajennettiin terminaalin T1 edustalla uuden pumppaamon avulla. Sen kautta asematason reuna-alueilta tulevia vesiä voidaan ohjata jätevesiviemäriin. Keräilyä laajentamalla on voitu vähentää jäänestoaineiden aiheuttamaa hapenkulutusta Kylmäojassa. Kuormituksen vähentyminen näkyi jo talvikauden 2008 2009 tarkkailutuloksissa, vaikka pumppaamo otettiin käyttöön kesken kauden helmikuussa 2009. Talvikaudella 2008 2009 Kylmäojaan kohdistunut biologinen kuormitus oli 60 tonnia, kun se viimeisen viiden vuoden aikana on ollut 90 580 tonnia talvikaudessa. Asematasoalueet, joilla lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyt on sallittu, on viemäröity jätevesiviemäriin. Mahdollisimman suuri osa jäänesto- ja poistoaineista kerätään talteen imuriautoilla ja viedään Viikinmäen mädättämöön hyötykäyttöön. Loput käsittelypaikkojen jäänestoaineita sisältävistä vesistä ohjataan jätevesiviemäriin. Jäänestokäsittelyalueilta kerätään lumet erilliselle alueelle, josta sulamisvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Vesistöön päätyvää kuormitusta vähentää myös uusi etäjäänpoistopaikka. Jäänpoistojärjestelyistä kerrotaan tarkemmin tämän raportin sivulla 12 13. Pohjavedet tarkkailun alla Pohjavesien laatua seurataan lentoasemalla yli 40 tarkkailupisteestä säännöllisesti. Vain muutamassa kiitotien lähellä sijaitsevassa tarkkailupisteessä on havaittu merkkejä jäänesto- tai liukkaudentorjunta-aineista. Lentoasema-alueen talousvesi otettiin omalta pohjavedenottamolta syyskuuhun asti. Vuonna 2009 vedenotto oli noin 194 000 m 3. Finavian liiketoimintojen järjestelyn myötä lentoaseman vesilaitostoiminta myytiin ja nykyisin talousvesi tulee HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) verkosta. 20