Pohjatutkimusrekisterin pilotointi 2011 Ossi Ikävalko, Hilkka Kallio

Etelä-Suomen yksikkö 20.1.2012 Maankäyttö ja rakentaminen Arkistoraportti 14/2012 Espoo Pohjatutkimusrekisterin pilotointi 2011 Ossi Ikävalko, Hilkka Kallio

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 20.1.2012 Tekijät Ossi Ikävalko, Hilkka Kallio Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Pohjatutkimusrekisterin pilotointi 2011 Tiivistelmä Vuonna 2011 toteutettiin valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin pilotointi yhdessä Liikenneviraston kanssa. GTK:n toimesta perustettiin tietokanta ja tietojen tallentamiseksi laadittiin tiedonsiirto-ohjelma. Pohjatutkimuksia voidaan katsella ja hakea toteutetulla internet pohjaisella karttasovelluksella. Pilotoinnin aikana ja siihen liittyen laadittiin useita suunnitelmia ja selvityksiä, jotka ovat esitetty raportin liitteenä. Lisäksi laadittiin sopimusmalli aineistojen luovuttamisesta, tallentamisesta, säilyttämisestä ja jakelusta. Laaditut käyttöoikeusehdot määrittelevät aineiston käytössä huomioitavat asiat. Käyttäjän on hyväksyttävä ehdot, mikäli hän aikoo ladata tietoja itselleen rekisteristä. Pilotoinnin aikana kehitettiin prosessit tiedon lähettämisestä ja vastaanottamisesta. Rekisteriin koottiin 100 000 Liikenneviraston tutkimuspistettä täydellisine havaintorivitietoineen. Lisäksi rekisteriin siirrettiin pistekohtaiset yleistiedot n. 200 000:sta Espoon kaupungin pisteestä. Pisteet on esitettävissä karttasovelluksessa, josta pisteitä ja niiden tietoja voi katsella sekä ladata käyttöön INFRA - pohjatutkimusformaatissa. Pilotoinnissa toteutettu järjestelmä on otettu yleiseen käyttöön syksyllä 2011 ja tarjoaa käyttöön ne toiminnot mitä on ajateltu valtakunnalliselta rekisteriltä. Loppuvuodesta 2012 käynnistetään saatujen kokemusten perusteella lisämäärittely, jonka perusteella järjestelmää täydennetään. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjatutkimus, kairaus, infra, maaperätutkimus, Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 14/2012 Kokonaissivumäärä 20 Kieli Suomi Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö, va 212 Allekirjoitus/nimen selvennys Petri Lintinen Hanketunnus 2183003 Allekirjoitus/nimen selvennys Ossi Ikävalko

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 4 2 YLEISTÄ POHJATUTKIMUKSISTA 5 3 ESISELVITYSVAIHE 6 3.1 Tarveselvitys ja sidosryhmäkysely 7 4 PILOTOINTI 9 4.1 Metatietokannan määrittely, perustaminen ja avaaminen 10 4.2 Meta- ja pohjatutkimustiedon kokoaminen ja tallentaminen 12 4.3 Tiedon ylläpito 14 4.4 Tiedonsiirtorajapintojen tutkiminen ja testaaminen 16 4.5 Tiedon esittäminen, karttasovellukset 16 4.6 Tietoturva ja käyttäjien hallinta 18 5 JATKOKEHITTÄMINEN 18 LIITTEET

4 1 JOHDANTO Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin kehittäminen on ollut puheena alalla kauan. Geologian tutkimuskeskus (GTK) käynnisti 2007 selvitykset rekisterin kehittämiseksi (kuva 1). Sitä varten tehtiin tarveselvitys (2008), laadittiin esiselvitys (2008) sekä erillinen hankesuunnitelma (2008). Edelleen GTK ja Liikennevirasto käynnistivät (2008) yhteistyön, jolla pyrittiin Liikenneviraston pohjatutkimusten kokoamiseen ja yhteisen valtakunnallisen rekisterin kehittämiseen, mitä varten GTK ja Liikennevirasto solmivat 1.10.2009 kolmivuotisen yhteisen aiesopimuksen rekisterin perustamisesta. Syksyllä 2009 esitettiin suunnitelma valtakunnallisen rekisterin pilotoinnista (liite 1). Tavoitteena oli hakea pilotoinnille rahoitusta TEKES:ltä. Hanke hyväksyttiin mukaan infra-alan yhteiseen kehittämisohjelmaan (Infra-TM ohjelma). Edelleen ohjelman hankkeet esiteltiin TKES:in RYMSHOK ohjelmaan (RYM Oy), mutta rahoitus ei edennyt. Vuonna 2009 GTK ideoi pohjatutkimusrekisterin toimintaa ja tietomallia (Ikävalko, O., Rantala, O.). Tällöin syntyi ajatus pohjatutkimusten metatietojen (piste- ja tiedostokohtaisten tietojen) kokoamisesta ja havaintorivitietojen tallentamisesta alkuperäisessä tietoformaatissa. Samalla laadittiin ensimmäinen metatietokannan (pohjatutkimusrekisterin) vaatimusten määrittely. (liite 2). Määrittelyssä esiteltiin tietokantamalli ja toiminnallisia tavoitteita, joiden toteuttamiseksi ja testaamiseksi päätettiin perustaa testitietokanta ja laatia tiedon tallentamista varten erillinen ohjelmisto (Rantala, O.). Tämä vauhditti kehittämistä niin, että vuoden 2010 lopussa oli saatu valmiiksi ensimmäinen testiympäristö (Rantala, O., Pell, J.). Pilotointia päätettiin jatkaa GTK:n omana työnä kehittämiin tietojärjestelmäratkaisuihin perustuen. Määrittelyä täsmennettiin ja GTK:n tietopalvelut päätti käynnistää keväällä 2011 järjestelmän toteuttamisen ArcGIS-Server ympäristössä ja Oracle tietokannalla. Tämä ratkaisu johti mahdollisuuteen pilotoinnin läpivientiin vuoden 2011aikana ja pohjatutkimusrekisterin valtakunnalliseen toteuttamiseen ja julkaisemiseen sen nykyisessä muodossa. Tässä raportissa on tarkoitus kuvata pilotoinnin aikana esille tulleita keskeisiä toiminnallisia ja tietosisällöllisiä asioita, jotka on myös hyvä huomioida jatkokehittämisessä. Lisäksi raportin liitteenä esitetään dokumentaatiot, joita on laadittu työn eri yhteyksissä.

5 Kuva 1. Pohjatutkimusrekisterin kehittämisvaiheita. 2 YLEISTÄ POHJATUTKIMUKSISTA Pohjatutkimuksia tehdään rakentamisen tai aluesuunnittelun yhteydessä. Pohjatutkimuksin selvitetään maaperän ominaisuudet niin, että rakentaminen voidaan turvallisesti suorittaa niillä perustamisratkaisuilla, joita ko. maaperä edellyttää. Pohjatutkimukset käsittävät yleensä erilaisia kairaamalla tai poraamalla suoritettuja tutkimuksia, myös laboratoriotutkimukset sisältyvät tähän. Geotekniset maaperätutkimukset (pohjatutkimukset) ovat tarkoin määriteltyjä, ja tietotekniikan kehittyessä tutkimustiedon siirtoon ja käsittelyyn kehitettiin jo varhain Suomessa oma tiedonsiirtomuotonsa, josta syntyi myös hieman järjestelmästä riippuvia omia murteita. Tunnettuja ovat mm. TEKLA formaatti ja tielaitos formaatti, joiden käyttö yleistyi laajalti. Vuonna 2004 alalle määriteltiin yhteinen INFRA pohjatutkimusformaatti (Infra pohjatutkimusformaatti versio 2.1a, Suomen Geoteknillinen Yhdistys (SGY), http.//www.sgy.fi, 2004).

6 Kuva 2. Pohjatutkimustieto jaetaan infra pohjatutkimusformaatissa tiedostokohtaiseen, pistekohtaiseen ja rivikohtaiseen osaan. Pohjatutkimusformaatissa tieto jaetaan kolmeen osaan (kuva 2). Tiedostokohtaisessa osassa esitetään koko siirtotiedostoa määritteleviä asioita, kuten käytetty formaatti (maalajiluokittelu), koordinaattijärjestelmä, korkeusjärjestelmä jne. Pistekohtaiset tiedot kuvaavat kyseiselle tutkimuspisteelle ominaisia tietoja, kuten sijaintitiedot ja tutkimustapa. Rivikohtaiset tiedot ilmaisevat kairauksen yhteydessä tehdyt havainnot, mittaustiedot syvyyden funktiona. 3 ESISELVITYSVAIHE Vuonna 2007 aloitettiin esiselvitystyö, jonka tavoitteena oli selvittää valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin tarve ja käynnistää toimenpiteet sen toteuttamiseksi. Tätä varten laadittiin projektisuunnitelma (Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin toteuttaminen, projektisuunnitelma, 17.4.2007), jossa esitetään kehittämistyön neljä päävaihetta, määrittely, suunnittelu, toteuttaminen ja käyttöönotto. Esiselvityksen sisällöksi määriteltiin:

7 Toiminnan pääpiirteet ja tavoitteet Keskeiset sidosryhmät Tarpeen määrittely, kysely Alustava vaatimusmäärittely Malli rekisterin hallinnoinnista Sopimusten valmistelu Alustava kustannusarvio Ensimmäiseksi esiselvityksen tavoitteista asetettiin pohjatutkimusrekisterin tarpeen määrittäminen. Tarpeen arviointia varten keväällä 2008 suoritettiin sidosryhmäkysely. Esiselvitysvaiheessa muodostettiin mahdollisista käyttäjätahoista ja asiantuntijoista tukiryhmä, joka kokoontui säännöllisesti (Ikävalko 2008). Tukiryhmässä olivat edustettuina: Tiehallinto, Rakennustietosäätiö, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy, Järvenpään kaupunki, SITO, Vianova Systems Finland Oy ja Tekla Oyj. 3.1 Tarveselvitys ja sidosryhmäkysely Tarveselvitystyö käynnistettiin huhtikuussa 2008 tehdyllä sähköisellä sidosryhmäkyselyllä, jonka tulokset on esitetty dokumentissa Sidosryhmäkyselyn tulokset (Laakso 2008). Kyselyn vastaanotti 610 henkilöä, joista 97 vastasi. Tarveselvityskyselyn vastausprosentti oli 16 %. Kyselyyn vastasivat ahkerimmin kuntien työntekijät, jotka edustivat vastaajista 40 %. Toiseksi suurin vastaajaryhmä olivat rakennuttajat, jotka edustivat vastauksista 16 %. Kysymykset suunniteltiin erikseen käyttäjille, rakennuttajille ja ylläpitäjille (kuva 3).. Kuva 3. Pohjatutkimusrekisterin sidosryhmät

8 Kyselytutkimuksen keskeisiä tuloksia oli (Laakso 2008): Enemmistö vastaajista oli kuntaorganisaatioista. Yleisesti ottaen vastaajat edustivat vain osaa organisaatiostaan. Tällä hetkellä ongelmaksi koetaan tietojen saatavuus ja tiedonhakuun kuluva aika. Tietoja ei ole organisaatioissa tallennettu aina systemaattisesti, vaikka tutkimustietoja on sekä paperi- että digitaalisessa muodossa jopa satoja tuhansia. Kaikilla organisaatioilla ei ole tietoja sähköisessä muodossa ollenkaan. Pohjatutkimusrekisterin tärkeiksi ominaisuuksiksi koettiin järjestelmän selainpohjaisuus sekä tietojen mahdollisimman hyvä kattavuus. Tietoja haluttaisiin hakea ainakin kairauksen lähdetietokannan, korkeuden, lopetussyvyyden, kairaustavan, päättymistavan ja tutkimuspäivämäärän perusteella. Järjestelmän halutaan näyttävän myös pohjatutkimusten pituusleikkauksen ja kairausdiagrammin. Tieto pohjatutkimushankkeesta halutaan tallentaa rekisteriin. Tiedot halutaan saada omaan käyttöön siirtotiedostona ja mielellään IN- FRA-pohjatutkimusformaatin mukaisena. Pohjatutkimusrekisteri halutaan kehittää, jotta tiedot olisivat helpommin saatavilla ja säilyisivät paremmin. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että tietojen tulisi olla maksullisia. Omien tietojen luovuttamiseen ei olla aina halukkaita, mutta melko suuri osa vastaajista halusi luovuttaa rekisteriin ainakin metatietojaan. 68,6 % rakennuttajista katsoi, että tietty tutkimuspistejoukko tulisi voida määritellä salaiseksi. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että pohjatutkimusrekisteri koetaan tärkeäksi ja sen kehittämiseen halutaan osallistua. Tarveselvityksen tulokset on esitetty erillisessä raportissa (Ikävalko 2008). Tarveselvityksessä määritettiin kuvassa 4 esitetyt rekisterin tavoitteet ja hyödyt. Kuva 4. Pohjatutkimusrekisterin tavoitteet ja hyödyt tarveselvityksen perusteella. Tarveselvityksessä käytiin läpi eri intressitahojen tarvetta valtakunnalliseen rekisteriin. Erityisen tärkeää oli Tiehallinnon osoittama kiinnostus. Useat kunnat ja kaupungit osoittivat mielenkiintoaan. Rekisterin. Selvityksen perusteella rekisterin tarpeeksi ja mahdollisuuksiksi nähtiin:

1) rekisteriin voitaisiin koota huomattava määrä metatietoja pohjatutkimuksista (merkittävien rekisterinhaltioiden mukana olo), jolloin saataisiin keskitetysti yhden tietolähteen kautta tietomahdollisten tutkimuspisteiden olemassa olosta ja tiedon haltijasta. Varovaisen arvion mukaan metatietosisältö olisi luokkaa 1 400 000 pistettä. 2) Valtakunnallinen rekisteri ylläpitäisi/säilyttäisi halukkaiden tahojen tietoja. Rekisteriin oltaisiin valmiita siirtämään (säilytettäväksi) jopa luokkaa 800 000 600 000 pistettä. Vuosittaisen ylläpidon piiriin kuuluisi noin 40 000 pistettä. Nämä arviot perustuvat kyselytutkimuksen tuloksiin, lisäksi on aineistoja joista ei tässä yhteydessä ole tietoa. Lisäksi selvityksessä otettiin kantaa järjestelmän toteuttamiseen. Rekisterin esitettiin sisältävän kaksi osaa, varsinaisen rekisterin ja metatieto-osan. Toteuttamista varten esitettiin kehittämiskonsortiota, TEKES rahoituksen hakemista sekä kehittämisen kytkentää osaksi alan Infra - 2010 kehittämisohjelmaa. 9 4 PILOTOINTI Pohjatutkimusrekisterin kehittämiseksi ja yhteisen tahtotilan ilmaisuksi GTK ja Tiehallinto solmivat 2009 aiesopimuksen. Tavoitteeksi asetettiin kehittää valtakunnallinen rekisteri ensimmäisessä vaiheessa järjestelmäksi, jolla voidaan esittää valtakunnallisesti mahdollisimman kattavasti pohjatutkimusten metatiedot ja tarjota mahdollisuus pohjatutkimusten siirtotiedostojen systemaattiseen arkistointiin. Yhteistä metatietokantaa voidaan hyödyntää pohjatutkimustiedon etsimisessä ja se myös helpottaa pohjatutkimustietojen haussa eri tietokannoista. Tavoitteeseen pääsemiseksi esiteltiin metatiedon koonnin ja ylläpidon pilotointihanke (liite 1), jolle päätettiin hakea rahoitusta InfraTM hankkeen kautta. Hankkeen tavoitteet on esitetty kuvassa 5 ja jako osakokonaisuuksiin kuvassa 6. Kuva5. Pohjatutkimusrekisterin pilotointihankkeen tavoitteet.

10 Kuva 6. Pilotointihankkeen osakokonaisuudet. Pilotoinnin rahoituksen saamiseksi InfraTM-hanke esitti pilotointia sisällytettäväksi useiden muiden pienten hankkeiden joukossa RYM OY:n kehittämisohjelmaan. Useiden vaiheiden jälkeen rahoituksen toteutuminen vaikutti epätodennäköiseltä. Pilotoinnin viemiseksi eteenpäin GTK päätti 2010 Liikenneviraston myötävaikutuksella toteuttaa pilotoinnin omana työnä. 2010 käynnistyi GTK:ssa määrittelyt ja testaukset, joiden tuloksena toteutettiin rekisterin ja palvelujärjestelmän ensimmäinen vaihe ja koottiin yli 100 000 pisteen tietokanta Liikenneviraston (Tiehallinnon) tutkimuksista. 4.1 Metatietokannan määrittely, perustaminen ja avaaminen 4.1.1 Tietokannan määrittely Ensimmäinen määrittely esitti (liite 2) järjestelmän koostuvan kahdesta erillisestä tietokannasta, pohjatutkimusten metatietokannasta (POMETTI) ja varsinaisesta pohjatutkimustietokannasta (POTTI), kuva 7. Metatietokanta sisältäisi pelkästään pohjatutkimusten pistekohtaisia tietoja joka mahdollistaisi nopeat haut. Ja varsinaiset havaintotiedot tallennettaisiin erilliseen varastoon.

11 Kuva 7. Ensimmäinen ehdotus tietokannan rakenteeksi. 4.1.2 Tietokannan toteuttaminen Tietokantaa päätettiin kokeilla ratkaisuna, jossa tietokannan kenttiin tallennetaan pistekohtaiset tiedot sekä havaintorivitiedot yhtenä alkuperäisessä tekstimuodossa olevana kenttänä. Tietokanta perustettiin PostGreSQL- tietokantana. Tiedon lukemista varten laadittiin oma siirto-ohjelmansa, joka käsitteli Infra pohjatutkimusformaattia. Tietokantaan luettiin Liikennevirastosta saatuja siirtotiedostoja. Vuonna 2011 GTK:n tietohallinto käynnisti järjestelmän kehittämisen edelleen. Järjestelmän toiminnallisessa määrittelyssä (liite 3) käsiteltiin tietosisältöä ja toiminnallisuutta. Tietokanta rakennettiin Oraclella ja tiedonlukuohjelma päivitettiin. Vuoden 2011 lopussa Oracle tietokanta oli toiminnassa, ja siihen oli tallennettu n. 100 000 täydellistä pohjatutkimusta sekä tuotu sen lisäksi n. 200 000 Espoon kaupungin pistekohtaista tietoa. 4.1.3 Tiedonsiirto-ohjelman toteuttaminen Tiedon viemiseksi tietokantaan tarvittiin ohjelma, joka lukee Infra formaattia ja tarvittavia lisätietoja sekä kirjoittaa tiedot tietokantaan. Siirto-ohjelmasta ( Potula ) laadittiin toiminnallinen määrittely (liite 3). Määrittelydokumentista ilmenee siirto-ohjelman tarkemmat tiedot. Siirto-ohjelman toiminnallisuuteen kuuluu mm. koordinaattimuunnokset, kyky lukea hieman erilaisia pohjatutkimusformaatteja, ns. metatietojen irrottaminen tiedosto- ja pistekohtaisista tiedoista, lukea puuttuvat tiedot erillisistä syötteistä jne.

Varsinaisten Infra muotoisten pohjatutkimusten lisäksi Liikenneviraston toivomuksesta rekisteriin päätettiin sisällyttää myös muussa, lähinnä sähköisessä tiedosto muodossa olevaa tietoa, kuten esim. valokuvat, laboratoriotutkimustuloksia, raportteja (pdf) jne. 12 4.2 Meta- ja pohjatutkimustiedon kokoaminen ja tallentaminen 4.2.1 Sopimuskäytäntöjen selvittäminen ja luonti Liikenneviraston kanssa sovittiin aineiston kokoamisesta ja tallentamisesta tietokantaan. Työ sovittiin tehtävän yhteistyönä ja sitä varten laadittiin palvelusopimus, joka määritteli työstä aiheutuneen kustannusten jakautumisen sekä tarjottavan palvelutason. Lisäksi laadittiin aineistosopimus koskien tiedon luovuttamista, tallentamista, käyttöä, käyttöoikeuksia jne. Aineistosopimukset määrittelevät GTK:lle täyden rinnakkaisen käyttöoikeuden aineistoon, joka säilyy sopimusten purkautuessa. Aineiston omistajuus ei siirry. Vuoden 2011 loppupuolella pilotoinnin lähestyessä loppuaan käynnistettiin neuvottelut sopimuskäytännön uudistamiseksi ja päivittämiseksi niin, että sopimusta voidaan käyttää jatkossa muidenkin rekisteristä kiinnostuneiden kanssa. Lopulliseen sopimusmalliin sisällytettiin aikaisemmin erilliset sopimusliitteet palvelun tarjoamisesta ja aineiston määrittelystä. Sopimusmalli on esitetty liitteessä 4. Sopimus pohjatutkimustiedon luovuttamisesta, tallentamisesta, säilyttämisestä ja jakelusta: Luovutettavan aineiston määrittely Toimitustapa Omistajuus ja käyttöoikeudet Tiedon toimittajan vastuu Tietojen tallentaminen ja käyttö Ylläpidon määrittely Kuva 8. Pohjatutkimusrekisteriaineiston luovuttajan kanssa tehtävässä sopimuksessa määriteltyjä asioita (aineistosopimus). Aineistosopimuksen lisäksi määriteltiin ja laadittiin järjestelmän käyttäjälle käyttöoikeusehdot, jotka on esitetty liitteessä 5, mistä ilmenee ehtojen tarkempi sisältö. Käyttäjä hyväksyy käyttöoikeusehdot järjestelmässä ennen kuin hän pystyy lataamaan aineistoja. Käyttöoikeusehdot Käyttäjä hyväksyy ennen kuin voi ladata tietoja Palvelu on maksuton GTK ja pohjatutkimustiedon tuottajat eivät vastaa mistään välittömistä tai välillisistä vahingoista Kaikki alkuperäisen materiaalin sisältämät tekijänoikeus- ja omistusviittaukset on säilytettävä kaikissa sisällöstä otetuissa jäljennöksissä.

13 Käyttöoikeus sallii aineiston käytön yksityiseen tai kaupalliseen tarkoitukseen Kuva 9. Käyttöoikeusehdoissa hyväksyttäviä asioita. 4.2.2 Meta- ja pohjatutkimustiedon siirtäminen eri rekistereistä Koottaessa pohjatutkimusaineistoja pyrittiin selvittämään mahdollisuutta aineistojen eräsiirtoihin erilaisista rekistereistä. Suomessa pohjatutkimuksia on tallennettu pääasiassa 2 3 (kaupallisen) suunnittelujärjestelmätoimittajan tietokantoihin. Pohjatutkimusaineistojen eräsiirtoa selvitettiin Tekla Oyj:n ja ViaNova Oy:n järjestelmistä. Pohjatutkimustiedot voidaan kirjoittaa ulos järjestelmistä INFRA pohjatutkimusformaatissa, jolloin tieto voidaan siirtää kokonaisuutena siirtotiedostoina. Menetelmä on kuitenkin hidas käsiteltäessä suuria tietomääriä, ja ei ole helppo ja oikea tapa jos halutaan pitää yllä ajantasaista tietoa valtakunnallisessa rekisterissä ja muissa ylläpitorekistereissä. Tosin isoja rekistereitä ei ole paljon, eikä ajantasaisuusvaatimus ole kovin tärkeää koska uutta tietoakin syntyy kuitenkin melko hitaasti. Voidaan ajatella, että valtakunnallisen rekisterin tarpeisiin riittää, että haluttaessa päivittää tietoa esim. kaupunkien rekistereistä, riittää että tieto päivitettäisiin esim. 1 2 kertaa vuodessa siirtotiedostolla, jossa siirrettäisiin uusi edellisen päivityksen jälkeen syntynyt data. Pilotoinnin yhteydessä ei ole kokeiltu isojen aineistojen siirtoa muista rekistereistä INFRA pohjatutkimusformaatissa. Metatietojen siirtoon muista rekistereistä on olemassa erilaisia mahdollisuuksia. Tekla Oyj:n ja ViaNova Oy:n järjestelmistä voidaan kirjoittaa ulos pohjatutkimustietokannan listaus, joka sisältää kairauspisteiden oleelliset tiedot (ei kuitenkaan havaintorivitietoja). Tällaiset tiedostot on helposti luettavissa sisään pohjatutkimusrekisteriin. Metatiedon siirtoa kokeiltiin Espoon kaupungin aineistolla. TEKLA Oyj:n järjestelmästä kirjoitettiin ulos n. 200 000 pisteen metatiedot, jotka siirrettiin sähköpostin välityksellä ja luettiin siirto-ohjelmalla rekisteriin. 4.2.3 Tietosisällön tutkiminen, laatu ja määrä Liikenneviraston aineistot antoivat hyvän kuvan pohjatutkimusaineistojen laadusta. Vanhat siirtotiedostot pitävät sisällään hieman erityyppisiä muotoiluja. Uusimmat aineistot, ja varsinkin ne, jotka ovat nyt tuotannossa, ovat helppoja käsitellä jos sisältö vastaa nykyistä INFRA formaattia. Liikennevirastolta saatu aineisto on peräisin eri puolella Suomea toteutettujen tiehankkeiden tutkimuksista. Aineistot ovat olleet tallennettuina CD levykkeille muun tiesuunnitteluaineiston ohessa entisissä tiepiireissä ja Liikennevirastossa (suuret hankkeet). Vuoden 2011 loppuun mennessä rekisteriin oli tallennettu n. 106 700 Liikenneviraston tutkimusta. Noin vuoden testijakson aikana Liikenneviraston konsultit lähettivät 20 kertaa uusia tutkimustietoja, yhteensä n. 3000 pistettä. Uudet aineistolähetykset otettiin vastaan niin, että erillisellä lomakkeella saatiin puuttuvat tiedostokohtaiset tiedot, mikäli siirtotiedosto ei niitä sisältänyt. Näiden aineistojen käsittelyssä ei ollut mainittavia ongelmia. Sen sijaan vanhat aineistot tulivat yleensä alkuperäisessä muodossa, eikä useinkaan ollut selvää tietoa alkuperäisestä koordinaattijärjestelmästä. Usein eri kuntien alueelta aineiston koordinaatit ovat katkaistuja, jolloin koordinaattijärjestelmä oli pääteltävä asiayhteydestä. Myös oli havaittavissa, että joissain tapauksissa saatiin aineistoja, joissa koordinaatit olivat muunnettuja alkupe-

räisestä niin, että muunnos oli epätarkka ja rekisterissä olevat alkuperäiset pisteet osoittivat muunnoksen epätarkkuuden. Päällekkäisiä aineistoja esiintyy myös melko paljon. Selvästi oli havaittavissa että tallennetut tiesuunnitelma-aineistot sisälsivät pisteitä jotka olivat peräisin suunnittelun lähtömateriaalista. Nämä pisteet saattoivat olla jo aikaisemmin tallennettu tietokantaan. Tallennusohjelma erottelee duplikaatteja ohjelmoitujen kriteerien perusteella. Tallennettaessa aineistoja vanhojen aineistojen koordinaattitietojen hakemisessa saattaa olla melko paljon työtä, osalla aineistoja sijaintitietoa ei voida selvittää. 14 4.2.4 Muun kuin infra muotoisen tiedon kokoaminen Pohjatutkimusrekisterin kehittämisen yhteydessä selvitettiin ja kokeiltiin myös muun kuin IN- FRA muotoisen pohjatutkimusaineiston tallentamista ja esittämistä järjestelmässä. Aineisto käsittää erilaista tiedostomuotoista tietoa, kuten taulukoita, valukovia, diagrammeja jne. Aineistot tallennetaan omaan paikkaansa ja ArcGIS ohjelmistolla pidetään yllä erillistä pistekarttaansa. Vuoden 2011 lopussa tällaista aineistoa oli otettu vastaan yhteensä151 pistettä. Aineiston toimittamisesta laadittiin ohjeet ja Liikennevirasto ohjeisti konsulttejaan siitä. Muu pohjatutkimustieto: Stabiloitavuuskoe Korroosiotutkimus Kemiallinen analyysi Luokituskoe Pohjavesi/Kaivokortti Koekuoppa Valokuva Muu tutkimus Kuva 10. Muu pohjatutkimustieto luokiteltiin kuvassa esitettyihin luokkiin. 4.3 Tiedon ylläpito 4.3.1 Uuden syntyvän pohjatutkimustiedon toimittaminen rekisteriin Pohjatutkimustieto toimitettiin rekisteriin sähköpostin välityksellä (pohjatutkimukset@gtk.fi) INFRA formaatissa (tai vastaavassa). Liikennevirasto edellytti konsulttejaan, että syntyvät tutkimustiedot heidän töistä toimitetaan rekisteriin. Tarkemmat ohjeet tiedon toimittamisesta annettiin pohjatutkimusrekisterihankkeen Internet sivuilla (http://projects.gtk.fi/pohjatutkimukset/tiedot/). Infra formaatin uusin versio (2.0..-->) sisältää tiedon omistajasta ja koordinaattijärjestelmästä. Koska käytettäessä aikaisempia versioita tieto ei välity, päätettiin että tiedon toimituksen yhteydessä täytyy lähettää myös GTK:n laatima lomake (excel) täytettynä em. tiedoilla. Uusia lähetyksiä toimitettiin konsulttien toimesta n. 20 kpl, tiedon siirrossa ja lomakkeen liittämisessä ei ollut ongelmia.

15 4.3.2 Metatietojen ja pohjatutkimustietojen tallentaminen Tiedon tallentamista varten laadittiin ohjeistus, tieto tallennettiin ja varastoitiin levypalvelimelle alkuperäisessä muodossa pohjatutkimusarkistoon (kuva 8). Aineisto jaettiin prioriteetiltaan erilaisiin kokonaisuuksiin niiden kiireysasteen perusteella. Uusien kairausten osalta pyrittiin reagoimaan nopeasti, vanhat kairaukset vietiin sitä mukaan kuin tallentamiseen oli käytettävissä resursseja. Virheelliset ja puutteelliset tiedot priorisoitiin omaan luokkaansa, jota pyrittiin käymään lävitse mahdollisuuksien mukaan. Pilotoinnin kestäessä, n. 1.5 vuoden tiedonkeruun aikana saatiin yhteensä 282 erillistä siirtotiedostoa, joista kantaan tallennettiin 106 700 tutkimuspistettä täydellisine tietoineen. Suurin osa näistä käsittää arkistossa olevia vanhoja pisteitä. Uusien tutkimusten pisteitä kertyi vuoden 2011 aikana 20 erillisessä siirtotiedostossa yhteensä n. 3000 kpl. Kuva 11. Pohjatutkimusarkiston rakenne ja aineiston käsittely. 4.3.3 Mahdollisuudet etätallennukseen Pohjatutkimusrekisterin kehittämisen asiantuntijaryhmässä keskusteltiin tutkimusten etätallentamisesta käyttäjän (konsulttien) toimesta. Kyseeseen tulisivat suurimmat tiedontoimittajat. Rat-

kaisua ei pidetty yleensä hyvänä, koska on parempi että yksi tietty taho vastaa vietävän tiedon laadusta ja tarkastuksesta. Hajautettu tiedon tallentaminen tuo mukanaan myös omat tietoturvallisuusriskit ja tekee toteutettavasta järjestelmästä monimutkaisemman. Etätallennusta ei pilotoinnin yhteydessä ole käsitelty enempää. 16 4.4 Tiedonsiirtorajapintojen tutkiminen ja testaaminen Pilotoinnin yhtenä tavoitteena oli tiedonsiirtorajapintojen testailu niin että dataa voitaisiin lukea suoraan yhteiskäyttöisistä tietokannoista eri suunnitteluohjelmistojen käyttöön sekä rajapintojen kautta voitaisiin päivittää eri tietokannoissa ylläpidettäviä tietoja. Rajapintoja ei pilotoinnissa ole kuitenkaan ollut mahdollista testata. Niistä on käyty keskusteluja, ja periaatteessa tähän voisi käyttää VMS/WFS rajapintatekniikkaa. 4.5 Tiedon esittäminen, karttasovellukset Liitteessä 5 on esitetty karttakäyttöliittymän määrittely ja asiakasvaatimukset. Pohjatutkimusrekisterin karttasovellus käynnistyy osoitteesta http://www.geo.fi/pohjatutkimusrekisteri.html. Karttasovelluksessa pohjatutkimukset esitetään erilaisilla karttapohjilla standardeilla geoteknisillä symboleilla. Pohjakarttana on Maanmittauslaitoksen WMS rajapinnan kautta saatava peruskartta, myö voidaan ottaa GTK:n maaperäkartta käyttöön. Kartalla esitettyjen pisteiden tietoja voi kysellä INFO työkalulla. Myös rajatulta alueelta voi hakea listan tutkimuksista. Valitut tutkimukset voi siirtää omaan järjestelmään ladattavalla siirtotiedostolla. Ennen latausta on hyväksyttävä käyttöoikeusehdot. Karttasovellus on laadittu ArcGIS Server ohjelmistolla, lisäohjelmointia on tehty Visual Studion työkaluilla käyttäen hyväksi Microsoftin Silverlightin ominaisuuksia. Kuvassa 12 on esitetty kaaviona järjestelmän keskeinen toiminta.

17 Kuva 12. Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin rakenne pääpiirteittäin. 4.5.1 Tietokantalinkitykset Pilotointisuunnitelman mukaisesti oli tavoitteena tutkia ja testata tietokantalinkityksiä, so. valtakunnallisen rekisterin tutkimuspisteiden pistekohtaisten tietojen kautta olisi mahdollista linkittyä muuhun tietokantaan, jossa pisteen varsinaiset havaintorivitiedot olisivat täydellisenä. Tätä ei ollut mahdollista käsitellä tässä yhteydessä. 4.5.2 Pohjakartaston käyttö Pilotointisuunnitelmassa määriteltiin tehtäväksi pohjakartaston tarkastelu. Pohjatutkimustietojen sijaintitarkkuus on luokkaa =< 1 m, ja kun pisteitä on paljon, on käytettävän pohjakartan tarkkuudella omat vaatimuksensa. Järjestelmässä on käytetty Maanmittauslaitoksen karttapohjaa, joka todettiin käyttökelpoiseksi, varsinkin kun se saadaan käyttöön kätevästi koko valtakunnan alueelta WMS rajapinnan kautta. Lisäksi pohjakarttana on mahdollista käyttää GTK:n maaperäkarttaa 1:20 000. Rakennetuilta alueilta, missä myös on paljon pohjatutkimuksia, saattaisi olla hyvä käyttää yksityiskohtaisempiakin karttoja. Tyypillisesti tulisivat käyttöön kuntien kantakartta-aineistot, jotka myös usein ovat käytettävissä rajapintatekniikoiden avulla. Tämä tulisi kyseeseen erityisesti keskeisiltä kaupunkialueilta, mistä on paljon pisteitä rekisterissä. 4.5.3 Aineiston esittäminen ja katselu verkon välityksellä Pohjatutkimusrekisteri avattiin käyttöön syksyllä 2011, virallisesti 10.11.2011. Rekisteriä on esitelty eri yhteyksissä, messuilla ja tapahtumissa. Geotekniikan päivillä 10.11.2011 järjestelmä esiteltiin suurelle alan ammattiryhmälle.

18 Aineiston katselua ja hakuja on tilastoitu loppuvuodesta 2011. Käyntejä palvelussa on ollut luokkaa 200 300 kuukaudessa. 4.6 Tietoturva ja käyttäjien hallinta Pohjatutkimusrekisterin pilotointi päätettiin toteuttaa GTK:n järjestelmissä, jolloin tietoturvaan liittyviä asioita ei erikseen tarvinnut selvittää, vaan tietoturva perustuu GTK:n normaaleihin jokapäiväisiin järjestelyihin. Järjestelmä päätettiin toteuttaa avoimena, koska tiedon omistajat (Liikennevirasto) ei katsonut tarpeelliseksi rajoittaa tiedon saatavuutta. Sen vuoksi ei myöskään lähdetty toteuttamaan erityistä käyttäjien hallintaa eikä järjestelmän käyttö edellytä rekisteröitymistä. 5 JATKOKEHITTÄMINEN Pilotointivaihe katsottiin päättyneeksi loppuvuodesta 2012. Jo pilotoinnin aikana oli nähtävissä, että nyt toteutettava järjestelmä vastaa aika pitkälle niitä tavoitteita, joita valtakunnalliselle rekisterille voidaan asettaa. Rekisteritoimintaa voi jatkaa toistaiseksi nyt tehdyllä järjestelmällä, ja keskittyä uusien tietojen kokoamiseen. Pilotointivaihe oli aika nopeaa ja intensiivistä, eikä kovin paljon käyttökokemuksia ole vielä syntynyt. Pohjatutkimusrekisteri tarjoaa mahdollisuuden säilöä tutkimustieto käytetyissä pohjatutkimusformaateissa. Sinällään järjestelmä ei tarjoa toiminnallisuutta, jolla tietoa voisi myös tarkemmin katsella ja analysoida (diagrammien tulostus, tarkastelu leikkauksissa). Ratkaistavaksi jää, onko tällaisten toimintojen rakentamien jatkossa järkevää, vaan pitää lähtökohtana, että rekisteri tarjoaa tietomassaa käyttöön jalostettavaksi olemassa olevilla suunnittelujärjestelmillä. Nykyinen käytössä oleva tapa varastoida tieto kairauskohtaisina paketteina on tehokas tapa tallentaa ja hakea tietoa. Se ei kuitenkaan mahdollista sitä, että tutkimustieto olisi suoraan linkitettävissä tietokannasta suunnittelujärjestelmiin (paitsi pistekohtainen yleistieto), koska havaintorivitietoa ei ole purettu tietokannan kenttiin. Tulevaisuudessa voisi ajatella tiedon purkua ja harmonisointia tietokantarakenteeseen, jolloin mahdollistuisi tehokkaampi tiedon käyttö. Tällöin siirtotiedostojen latauksista päästäisin eroon. Valtavan tietoaineiston harmonisointi edellyttäisi huomattavaa työmäärän panostusta. Todennäköisesti tähän ei tulla menemään, vaan tieto puretaan aina tarvekohtaisesti projekteissa. Vuoden 2012 loppupuolella tullaan toteuttamaan käyttäjien vaatimusten määrittely, jolla haetaan pohjatutkimusjärjestelmän uusia kehittämistarpeita. Siihen mennessä on myös saatu tarpeeksi kokemuksia käytöstä, jotta voidaan ohjata paremmin tulevaa kehittämistä. Tavoitteena on myös organisoida systemaattinen käyttäjien foorumi, jossa voidaan keskustella tulevista kehittämistavoitteista. Merkittävää jatkokehittämistä on rekisterin tietosisällön kasvattaminen. Siihen tullaan panostamaan erityisesti, koska vain kattavat laajat tiedot mahdollistavat rekisterin toimivuuden ja tuottavat hyödyn sen käytössä.

19 KIRJALLISUUSLUETTELO Laakso, K. 2008. Pohjatutkimusrekisterin sidosryhmäkyselyn tulokset. Geologian tutkimuskeskus (GTK), arkistoraportti 12/2012. Ikävalko, O., Laakso, K. ja Ahonen, J. 2008. Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin tarveselvitys. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, 13/2012. LIITTEET Liite 1. Liite 2. Ikävalko, O. 2010, Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin tiedon koonnin ja ylläpidon pilotointihankkeen suunnitelma Ikävalko, O., 2009. Valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri, pohjatutkimusten metatietokanta POMETTI. Liite 3. PTR-siirto-ohjelma, toiminnallinen määrittely, 28.3.2011 Liite 4. Pohjatutkimusrekisterin karttakäyttöliittymä, asiakasvaatimukset 11.2.2011 Liite 5. Pohjatutkimusrekisteri, toiminnallinen määrittely 17.11.2011 Liite 6. Liite 7. Sopimusmalli Käyttöoikeusehdot