EMAS ympäristöselonteko 2015 Sappi Kirkniemi
Sisältö 3 4 6 7 8 9 11 12 14 16 18 22 24 26 27 28 29 30 Alkusanat Sappi Kirkniemi Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä Ympäristönäkökohdat Sappi Kirkniemi ja BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) Ekotehokkuus on osa jokapäiväistä työtä Veden käyttö ja käsittely Vesistökuormitus ja lupaehtojen täyttäminen Vaikutukset vesistöön Energian käyttö ja energiatehokkuuden jatkuva parantaminen Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmanlaatuun Materiaalitehokkuus ja hyötykäytön edistäminen Ympäristöriskien hallinta on olennainen osa ympäristönsuojelua Turvallisuustyö tuottaa tulosta Materiaalitase Ympäristötavoitteiden toteutuminen 2015 Tavoitteet vuosille 2016 2018 Sanasto Toimitus: Jenni Kukkonen, Jari Haijanen, Kirsi Skyttä Taitto: Katja Ranta/Avite.fi 2 Sappi Kirkniemi
Martti Savelainen tehtaanjohtaja Alkusanat K irkniemen tehdas on aktiivisesti kehittänyt toimintaansa ympäristökysymyksissä jo vuosikymmenten ajan. Jatkuvasti parantaen tehostamme prosessejamme siten, että voimme tuottaa vähemmästä enemmän minimoimalla energian kulutusta, raaka-aineiden käyttöä ja jätteen määrää. Kestävä kehitys ja ympäristön huomioon ottaminen eivät ole ristiriidassa tehokkaan tuotannollisen toiminnan kanssa. Kirkniemen tehdas sai EMAS sertifikaatin vuonna 2007. Tämä on jo neljäs EMAS-asetuksen mukainen täydellinen ympäristöselontekomme, jossa esitämme keskeiset tiedot tehtaan ympäristövelvotteista ja -päämääristä sekä ympäristötyön kehittämisestä ja vaikutusten hallinnasta. Uuden voimalaitoskattilan käyttöönotto sujui suunnitellusti Marraskuussa 2013 Sappi teki päätöksen investoida Kirkniemen paperitehtaan voimalaitoksen uudistamiseen. Hankkeella varmistetaan tehtaan kilpailukykyä ja turvataan sen tulevaisuutta. Uuden kattilalaitoksen rakentaminen alkoi toukokuussa 2014 ja laitos otettiin käyttöön 17. heinäkuuta 2015. Uudelle kattilalle saatiin ympäristölupa tammikuussa 2015. Luvan velvoitteet on otettu huomioon toiminnassa, ja päästöt ovat olleet lupamääräysten mukaiset. Laitos on toteutettu parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla ja sen suunnittelussa on varauduttu tiukentuviin ympäristövaatimuksiin. paperiteollisuuden BAT-päätelmien johdosta. Hakemus lupamääräysten tarkastamiseksi on toimitettu helmikuussa 2016. Vuonna 2015 tehtiin useita selvityksiä ympäristöluvan tarkastamiseen liittyen. Tehdasalueen maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys osoitti tehdasalueen maaperän ja pohjaveden olevan pilaantumatonta. Koko paperitehtaan ja tehdasvoimalaitoksen toiminnot kattava ympäristöriskiselvityksen tuloksena todettiin, että riskit ovat hyvin hallinnassa. Vesistökuormituksen hallinnassa oli haasteita vuonna 2015. CODCr- ja fosforipäästöjen luparajojen kuukausikeskiarvojen osalta tapahtui ylityksiä ja CODCr-päästön vuosiluparaja ylittyi. Päästöjen luparajojen ylitykseen johtanut häiriötilanne on korjattu ja työtä puhdistukselle johdettavan kuormituksen vähentämiseksi jatketaan. Hyvää kehitystä turvallisuudessa Työturvallisuuden parantaminen on jo vuosia ollut keskeinen tavoitteemme. Pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta ja organisaatiomme tapaturmataajuus vuonna 2015 oli 3,3 kpl / 1.000.000 työtuntia, mikä on paras turvallisuussuoritus Kirkniemen tehtaan historiassa. Turvallisuuden jatkuvan parantamisen painopiste on turvallisuuskäyttäytymisen parantamisessa ja kestävän turvallisuuskulttuurin rakentamisessa. Erityistä huomiota kiinnitetään myös tehdasalueella työskentelevien yhteistyökumppaneiden turvalliseen työskentelyyn. Kattavia selvityksiä vuonna 2015 Paperitehtaan ympäristölupa tarkastetaan uuden ympäristönsuojelulain ja uusiutuneiden massa- ja Kirkniemessä 22. maaliskuuta 2016 3 Emas-ympäristöselonteko 2015 2017
Sappi Kirkniemi Sappi Kirkniemi valmistaa tehokkaasti ja ympäristöä kunnioittaen korkealaatuisia päällystettyjä julkaisupapereita. Kirkniemen tehdas on osa Sappi Europea. Kirkniemen tehdas sijaitsee Etelä-Suomen suurimman järven, Lohjanjärven, rannalla. Tuotteita printtimedian tarpeisiin Kirkniemen tehdas tuottaa kolmella paperikoneella päällystettyjä julkaisupapereita neliöpainoalueella 35 100 g/m2. Galerie-tuotteista kevyin, Galerie Lite, soveltuu korkean opasiteetin ansiosta erityisesti laajalevikkisiin aikakauslehtiin ja suuripainoksisiin kuvastoihin. Galerie Brite on parhaimmillaan erityyppisissä aikakauslehdissä ja kuvastoissa. Galerie Finen suurimmat käyttökohteet ovat aikakaus- ja asiakaslehdet sekä myyntikuvastot. Vuonna 2015 lanseerattiin kaikista Kirkniemen Galerie-tuotteista Bulk -lajit. Bulkkisemmat tuotteet, joilla on hyvä opasiteetti, mahdollistavat tehokkaan paperinkäytön, kun asiakas voi käyttää alhaisempia pintapainoja. Silti lopputuote on ryhdikäs ja tuntuu jämäkältä, vaikka sivumäärä olisi pienempi. Tuotteet myydään yhtiön oman myyntiverkoston kautta ja viennin osuus on noin 96 % kokonaistuotannosta. Galerie-tuotteiden ominaisuudet mahdollistavat asiakkaille keveämmän paperin valinnan, mikä tarkoittaa alhaisempia tuotanto- ja kuljetuskustannuksia. Galerie-tuotteet ovat täysin kierrätettäviä. Kaikille Kirkniemen tuotteille on myönnetty EU-ympäristömerkki vuonna 2014. Puu on uusiutuva raaka-aine Paperin tärkein raaka-aine on uusiutuva puu ja siitä valmistettavat kuitumassat: sellu, hioke ja hierre. Havusellulla saadaan paperille vaadittava lujuus ja mekanisella havupuumassalla hyvä pinnan tasaisuus ja optiset ominaisuudet. Kirkniemen tehtaalla on kansainvälisten PEFCTM- ja FSC -standardien mukaiset alkuperän seurantajärjestelmät. Muita raaka-aineita ovat: täyteaineet ja päällystyspigmentit side- ja lisäaineet vesi Pigmentit parantavat paperin painettavuutta. Lisäaineilla tehostetaan tuotantoprosessia ja parannetaan eri tuoteominaisuuksia. Veden avulla muodostetaan puukuitujen välille paperin rakenteeseen tarvittavat kemialliset sidokset. 4 Sappi Kirkniemi Paper Profile tietoa tuotteistamme Sappi Europen tehtaiden paperituotteista on Paper Profile -ympäristötuoteselosteet. Paper Profile on eurooppalaisten paperinvalmistajien kehittämä tuoteseloste, johon on koottu yhtenäiseen muotoon kyseisen paperituotteen ympäristöasioita koskevia tietoja ja tunnuslukuja. Tuoteselosteessa kerrotaan muun muassa tuotteen koostumuksesta, sen tuottamisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja tehtaan ympäristöjärjestelmästä.
Tuotantoprosessi Kirkniemen tehdas käsittää massanvalmistusosaston ja kolme paperinvalmistuslinjaa. Massaosastolla valmistetaan paperinvalmistuksessa tarvittava hioke- ja hierremassa (mekaaninen massa). Sellua eli kemiallista massaa hankitaan pääosin kotimaisilta selluntoimittajilta. Mekaanisen massan valmistuksessa puut kuoritaan kuorimarummussa. Kuori poltetaan omalla voimalaitoksella, jolloin saadaan tehtaan käyttöön sähköä ja lämpöä. Puun kuidut irrotetaan toisistaan mekaanisen rasituksen avulla. Mekaaninen työ muuttuu kitkavoimien kautta lämmöksi, jonka vaikutuksesta puukuituja toisiinsa sitova ligniini pehmenee ja kuitujen väliset sidokset aukenevat. Massaa valkaistaan vetyperoksidilla tai ditioniitilla. Sellu hajotetaan pulppereissa veden ja mekaanisen rasituksen avulla. Paperin valmistuksessa erilaiset massat sekoitetaan halutussa suhteessa sekä lisätään tarvittavat täyteaineet ja apuaineet seokseksi, jossa on vettä yli 99 %. Massaseos levitetään tasaisesti vettä läpäisevälle muovikankaalle eli paperikoneen viiralle, jolloin paperiradasta poistuu vettä kiertoon imujen tehostamana. Märkää paperirainaa puristetaan paperikoneen puristinosalla huopien ja telojen välissä, jonka jälkeen paperissa on vielä kosteutta yli 50 %. Kuivatusosalla vettä haihdutetaan höyryllä lämmitettävien kuivatussylintereiden avulla. Kuivatukseen käytetty lämpö otetaan talteen ja vesihöyry johdetaan ulos. Paperitehtaan piipuista nouseva savulta näyttävä usva on tätä vesihöyryä. Kuivatusvaiheessa paperikuitujen välille muodostuvat lujat sidokset. Päällystysvaiheessa paperin pintaan levitetään päällystyspastaa, joka kuivataan lämpösäteilyllä ja ilmapuhalluksella sekä kuivatussylintereillä. Jälkikäsittelyssä paperin pinta silotetaan ja kiillotetaan matta- tai kiillotuskalanterilla. Päällystetty paperi saa näin sopivat pinta- ja painatusominaisuudet. Paperin loppukosteudeksi jää noin 4 %. Pituusleikkauksessa konerulla leikataan kapeammiksi ja halkaisijaltaan pienemmiksi asiakasrulliksi. Pakkaamossa rullat suojataan kestämään koko kuljetusketju tehtaalta asiakkaan varastoon. Sappi Kirkniemi 2015 Kapasiteetti: Tuotanto: Liikevaihto: Henkilöstö: 735 000 tonnia 625 000 tonnia 481 miljoonaa euroa 543 Energia ja vesi Kirkniemen tehtaalla käytettävä höyry ja osa sähköstä valmistetaan tehdasvoimalaitoksella. Vuonna 2015 käynnistettiin uusi voimalaitoskattila, joka laskee tehtaan energiakustannuksia merkittävästi ja parantaa sen kilpailukykyä. Paperitehdas käyttää lämpöä (höyryä) noin 650 GWh ja sähköä hieman alle 1 000 GWh vuodessa. Höyryä käytetään paperin kuivatuksessa ja prosessivesien Massan käsittely Paperiradan muodostus lämmittämisessä. Sähköä kuluu erilaisten koneiden ja laitteiden käytössä. Osa tarvittavasta sähköstä ostetaan valtakunnan verkosta. Paperia ei voi valmistaa ilman vettä. Paperinvalmistusprosessissa puun kuidut irrotetaan toisistaan ja niistä muodostetaan vettä apuna käyttäen luja, yhtenäinen matto. Vettä tarvitaan kuitujen kuljettamisen ja raaka-aineiden laimentamisen lisäksi Kuivatus Päällystys lämmön siirtämiseen, jäähdyttämiseen ja tilojen, koneiden ja laitteiden pesuun. Kaikki tehtaan prosessiperäiset jätevedet käsitellään tehtaan jätevedenpuhdistamolla. Saniteettivedet ohjataan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu jätevesi johdetaan Lohjanjärveen. Jäähdytysvesi säilyy puhtaana ja se ohjataan vesistöön. Kalanterointi 5 Emas-ympäristöselonteko 2015 2017 Pituusleikkaus Pakkaus
Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä Olemme sitoutuneet Sappin arvoihin, ympäristöpolitiikkaan ja kestävän kehityksen sitoumukseen. Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät ja vastuullisen toiminnan kulmakivet. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka huomioi nämä tekijät ja Sappin kestävän kehityksen sitoumuksen arkipäivän toiminnassa. Toteutamme ympäristöpolitiikkaa Sappin arvojen mukaisesti tinkimättö- mästi ja rohkeasti, älykkäitä päätöksiä tehden ja niitä nopeasti toteuttaen suunnitelmallisen, tavoitteellisen ja johdonmukaisen toimintajärjestelmämme avulla. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka Ympäristövaikutusten näkökulma Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Päämääränä prosessien tehokkuus ja jatkuva parantaminen Periaatteena valmistusprosessin ja toimintatapojen kehittäminen hyödyntäen paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), energiatehokkuuden jatkuva parantaminen sekä materiaalitehokkuus ja kierrätyksen tehostaminen Päämääränä rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa Periaatteena keskustella sekä kertoa aktiivisesti tuotteista, valmistusprosessista ja ympäristötoiminnastamme Henkilöstönäkökulma Omistajanäkökulma Päämääränä vastuullinen työpaikka Periaatteena asettaa terveys, turvallisuus ja ympäristö etusijalle, antaa kehittymismahdollisuuksia sekä edistää henkilöstön ympäristötietoisuutta Päämääränä lakien noudattaminen ja kestävä kehitys Periaatteena säädösten täyttäminen ja ympäristöluparajojen noudattaminen Ympäristöpolitiikan toteuttamisväline toimintajärjestelmässä on vaiheittainen 1. Suunnittelu 2. Toteutus 4. Kehittäminen Ac Käynnistetään tarvittavat kehitystoimet (projekti, investointi, koulutus) sekä korjataan ohjeistusta ja toimintatapoja tarpeen mukaan. Tämän jälkeen aloitetaan uusi kehittämiskierros ympäristönäkökohtien ja -tavoitteiden tarkistuksella. t Sovitaan toimintatavat, joita noudattamalla asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä. Nämä toimintatavat kirjataan työ- ja toimintaohjeisiin, määritellään organisaation ja eri henkilöiden Do vastuut tavoitteiden suhteen. ck an Pl Tunnistetaan ja valitaan toiminnan tärkeät ympäristönäkökohdat, asetetaan niitä koskevat tavoitteet sekä valitaan mittarit näiden tavoitteiden seurantaa varten. Ch e 3. Arviointi Analysoidaan ympäristömittareista saatua tietoa ja tavoitearvojen saavuttamista. Arvioinnin perusteella pyritään tunnistamaan kohteet tai toiminnot, joissa on kehitystarpeita. Lisäksi suoritetaan kohdennettuja sisäisiä arviointeja. 6 Sappi Kirkniemi
Ympäristönäkökohdat Kirkniemen tehtaan toiminnot vaikuttavat ympäristöön sekä suoraan että välillisesti. Vaikutukset minimoidaan käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja noudattamalla kestäviä toimintatapoja. Ympäristönäkökohdat ovat asioita, joilla on vaikutuksia tehtaan päästöihin, raaka-aineiden käyttöön, energian kulutukseen tai muihin ympäristöä rasittaviin toimintoihin. Keskeinen ympäristönäkökohta Tärkein ympäristövaikutus Toimenpiteet vaikutuksen pienentämiseksi Päästöt veteen Paikalliset vaikutukset Lohjanjärven eteläosassa, rehevöityminen (fosfori, typpi), hapen kulutus (CODCr, BOD) Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen. Puhdistamolle ohjattavan jätevesikuormituksen minimoiminen, mahdollisimman käyttövarma ja tehokas jäteveden puhdistamon toiminta, puhdistamon kapasiteetin riittävyyden varmistaminen muutoksia ja investointeja suunniteltaessa. Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapettaminen. Satunnaispäästöjen hallinta Riski suoralle ympäristövaikutukselle: Päästöt vesistöön, ilmaan ja maaperään; haju ja melu Toimiva ympäristöriskien arviointimenettely ja korjaavien toimenpiteiden tehokas läpivienti riskejä havaittaessa: 1) Päästötapahtumien vähentäminen teknisten toimenpiteiden ja henkilöstön koulutuksen avulla. 2) Päästöjen torjuntavalmiuksien ylläpito ja kehittäminen, sisäinen pelastussuunnitelma, oma palokunta. 3) Tehokas tiedonkulku. Jatkuvaa riskien arviointia toteutetaan sisäisten ympäristöpoikkeamien hallinta- ja raportointimenettelyssä SARA-turvallisuustietojärjestelmässä, vuosittain yhtiössä kaikilla tehtailla käyttäen yhtenäistä ympäristöriskien arviointimenetelmää sekä muutostilanteissa ja investointien yhteydessä. Päästöt ilmaan Maaperän happamoituminen (NO2, SO2), ilman saastuminen (hiukkaset), ilmastonmuutos (CO2). Päästöillä ei merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen. Päästökauppa. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö. Energiatehokkuuden parantaminen (kansallinen energiatehokkuussopimus). Melu Haittavaikutukset lähiympäristölle Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen. Meluavien kohteiden äänenvaimennukset mahdollisuuksien mukaan. Uusien prosessien ja laitteiden hankinnassa huolehditaan siitä, että tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny. Valmistusprosessin tehokkuus - materiaalitehokkuus Suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia; kuormitus jäteveden puhdistamolle, raaka-ainehankinnan vaikutukset, jätehuollon vaikutukset Raaka-aineiden, kemikaalien ja veden säästeliäs käyttö sekä hävikin minimoiminen. Kaatopaikkajätteen vähentäminen ja jätteiden sekä sivutuotteiden hyötykäytön maksimoiminen. Energiatehokkuus Päästöt ilmaan, ilmastonmuutos Energiatehokkuussopimus; energiatehokkuustoimenpiteiden toteutus ja seuranta. Sopimuksen mukaiset parannustavoitteet ja toteutussuunnitelma ulottuvat vuoteen 2016. Uudet tavoitteet asetetaan ajanjaksolle 2017 2020. Kuljetukset Välilliset ympäristövaikutukset (päästöt ilmaan, melu, energiankulutus) Kuljetuksista vastaa Sappi Europen keskushallinto. Kirkniemen omassa toiminnassa vähennetään sisäisten ja lähialueen kuljetusten aiheuttamia ympäristöhaittoja kuljetusten huolellisella suunnittelulla. Puuraakaaineen käyttö Paikalliset ympäristövaikutukset (luonnon monimuotoisuus, maankäyttökysymykset) Kirkniemen tehtaan puunhankinnasta vastaavalla Metsäliitto Osuuskunnalla, sellumassojen valmistajilla ja Kirkniemen tehtaalla on kaikilla puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatit (PEFC CoC ja FSC CoC). Puun alkuperäketjun hallinnan avulla tunnemme puun alkuperän ja sertifioidun puuaineksen osuuden. Näin varmistamme, että käyttämämme massan puuraaka-aine tulee kestävästi hoidetuista metsistä. Sertifioidun puun osuus Kirkniemen tuotteiden kuituraaka aineesta on yli 80 %. *Kirkniemen paperitehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvissa on määritetty jätevesikuormitukselle, ilmapäästöille ja melulle raja-arvot, joiden noudattaminen estää merkittävien ympäristövaikutusten syntymisen. 7 Emas-ympäristöselonteko 2015 2017
Sappi Kirkniemi ja BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) BAT-tekniikoista on muodostunut yksi keskeinen mittari metsäteollisuuden toiminnan tasolle. Sappi Kirkniemi on investoinut ympäristösuojeluun saavuttaakseen parhaan käyttökelpoisen tekniikan tason. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvissa annettavien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT, Best Available Techniques). BAT-tekniikat muodostuvat joukosta tapauskohtaisesti määriteltäviä toimenpiteitä, teknisiä ratkaisuja ja päästötasoja, joilla saavutetaan kokonaisuutena hyvä ympäristönsuojelun taso. EU on laatinut massa- ja paperiteollisuudelle niin sanotut BAT-vertailuasiakirjat (BREFit), joissa on tietoja alalle soveltuvista BATtekniikoista ja joukko hyvää suorituskykyä kuvaavia lukuarvoja muun muassa jätevesipäästöille. Kirkniemen tehtaalla on tehty vuonna 2015 kattava selvitys tehtaan toimintojen BAT-mukaisuudesta. Tarkastelu kattaa massa ja paperiteollisuuden BAT-vertailuasiakirjojen lisäksi toimintaa koskevat niin sanotut sivutoimiset BAT-vertailuasiakirjat, jotka koskevat energiatehokkuutta, varastoinnista syntyviä päästöjä, teollisuuden jäähdytysjärjestelmiä ja yleisiä tarkkailuperiaatteita. BAT-vaatimukset edellyttävät muun muassa, että tehtaalla on johdonmukainen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen johtamisjärjestelmä, jossa otetaan huomioon ympäristöasiat. Kirkniemen tehtaalla oleva ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä täyttää nämä vaatimukset. Yleisiä BAT:in mukaisia teknisiä ratkaisuja ovat muun muassa Kirkniemen tehtaan tehokas ja pitkälle automatisoitu prosessinohjausjärjestelmä sekä suunnitelmallinen ja ennakoiva laitteiden kunnossapito. Riskienhallinta, kemikaalien ja raaka-aineiden käsittely ja varastointi sekä jätehuolto täyttävät BAT-vaateet. Energianhallintajärjestelmä ISO 50001 varmistaa sitoutumisen jatkuvaan energiatehokkuuden parantamiseen ja BATreferenssidokumenteissa kuvatut parhaan käytännön mukaiset tekniikat ovat laajasti käytössä. Alakohtaisia BAT-tekniikoita ovat lisäksi muun muassa puun kuivakuorinta, tehokkaan prosessiveden käytön ja kierrätyksen mahdollistava vesijärjestelmä, mekaanisen massan katkaisupesu, pigmenttipitoisten prosessivesien erilliskäsittely sekä biologinen jätevedenpuhdistus, jotka ovat kaikki käytössä. 8 Sappi Kirkniemi
Ekotehokkuus on osa jokapäiväistä työtä Yrityksissä ajatellaan helposti, että kestävä kehitys kuuluu vain johdolle ja ettei yksilö voi vaikuttaa asiaan. Näin ei kuitenkaan ole. Kestävä tapa toimia alkaa meistä jokaisesta. panoksensa annettavana, olipa kyse jätteen lajittelusta, prosessien kehittämisestä tai hukan vähentämisestä. Ekotehokkuudella tavoitellaan tuotteiden valmistusta mahdollisimman pienellä energia- ja materiaalimäärillä. Kun raaka-aineita, materiaaleja, energiaa ja teknologiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, Sappi Europe lanseerasi koko henkilöstöä koskevan Ekotehokkuusohjelman vuonna 2015. Ekotehokkuuden selkäranka on Yes, I care eli Kyllä, minä välitän. Iskulause kuvaa sitä, että ekotehokkuus lähtee jokaisesta sappilaisesta tehtävään katsomatta. Jokaisen on toimittava vastuullisella tavalla ja sitouduttava yrityksen kestävyystavoitteisiin. Jokaisella on Sappi. Eco. Effective. Yes, I care. Vesi on paperinvalmistuksen oleellinen raaka-aine. Sitä kierrätetään tehtaan prosesseissa useita kertoja vedenkäytön minimoimiseksi. Jätevesi käsitellään tehtaan omalla jätevedenpuhdistamolla tiukkojen ympäristölupamääräysten edellyttämällä tavalla. Vastuualueelleni kuuluvat muun muassa vedenkäytön vähentämiseen ja sen hallinnan parantamiseen liittyvät tehtävät. Olen kehittänyt tehtaan vesitaseen seurantaa helpottavan työkalun, jonka avulla parannetaan vedenkäytön tehokkuutta. Työkalu on aktiivisessa käytössä kaikilla tuotanto-osastoilla. Teh- taan vesitaseen hyvä hallinta parantaa puhdistamon toimintaedellytyksiä, mikä edesauttaa vähentämään vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Minä teen Sappista ekotehokkaan. Entä sinä? Timo Mäkelä, kehitysinsinööri, Kirkniemen tehdas. sappi.com/eco-effective 9 Emas-ympäristöselonteko 2015 2017 tuotetaan myös vähemmän jätettä ja päästöjä. Samalla tuotantokustannukset pienenevät. Sappin ekotehokkuusohjelmassa painottuu teorian sijasta käytäntö ja jokaisella on siinä merkittävä rooli. Oleellinen osa ohjelmaa on, että parhaita tarinoita jaetaan kaikkien kesken. Ekotehokkuustarinoita löytyy Sappin verkkosivuilta www. sappi.com.
10 Sappi Kirkniemi
Veden käyttö ja käsittely Paperia ei voi valmistaa ilman vettä. Vettä käytetään tehokkaasti kierrättämällä sitä valmistusprosessissa vastavirtaperiaatteen mukaisesti. Vettä tarvitaan kuitujen kuljettamisen ja raaka-aineiden laimentamisen lisäksi lämmön siirtämiseen, jäähdyttämiseen ja tilojen, koneiden ja laitteiden pesuun. Vettä kierrätetään valmistusprosessissa vastavirtaperiaatteen mukaisesti ja tuorevettä käytetään vain kohteissa, jossa se on ehdottoman välttämätöntä. Tehtaan prosessivedenkäyttö on alhainen, 9 10 m3/t. Vesi otetaan tehtaan käyttöön Lohjanjärvestä eikä vedenhankinta kilpaile juomaveden hankinnan kanssa. Prosessivesien käsittely parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista Tehtaan likaantuneita prosessivesiä puhdistetaan sekä sisäisillä että ulkoisilla puhdistusmenetelmillä. Prosessivesien sisäisessä puhdistuksessa on käytössä muun muassa ultrasuodatinlaitteistoja ja tehokkaat kiekkosuotimet paperikoneiden kiertoveden puhdistukseen sekä kuitujen talteenottoon. Jätevesien ulkoista puhdistusta varten on Kirkniemessä oma tehokas jätevedenpuhdistamo, joka koostuu mekaanisesta, biologisesta ja kemiallisesta puhdistusvaiheesta. Jätevedenpuhdistamolle ohjataan jätevesiä normaalisti noin 17000 m3 vuorokaudessa. Tavanomaisesta poikkeavat jätevedet voidaan johtaa tarvittaessa puhdistamolle varoaltaan kautta. Puhdistettu vesi johdetaan Lohjanjärveen. Jäähdytys- ja tiivistysvedet kulkevat omissa järjestelmissään, ja 11 Emas-ympäristöselonteko 2015 2017 ne ohjataan takaisin vesistöön puhtaina vesijakeina. Kirkniemen tehtaan prosessivesien käsittely ja jätevesien puhdistus ovat EU:n massa- ja paperiteollisuudelle asettamien BAT-tekniikoiden mukaisia. Tehtaan vedenkäyttö ja jätevesikuormitus ovat BAT-tasojen mukaisia lukuun ottamatta jäteveden sisältämää kiintoainetta, jonka taso ylittää BAT-referenssidokumentissa asetetun raja-arvon. Jäteveden kiintoainepitoisuus lisääntyy jätevedenpuhdistamon kemiallisessa saostusvaiheessa, kun tehtaan jätevesien happea kuluttavan aineen, fosforin, ja typen poistoa tehostetaan ja varmistetaan näin tiukkojen ympäristöluparajojen alittaminen. Kyseessä on niin kutsuttu ristikkäisvaikutus.
Vesistökuormitus ja lupaehtojen täyttäminen S appi Kirkniemen paperitehtaalla ja voimalaitoksella on lainvoimaiset ympäristöluvat, joiden määräykset on huomioitu tehtaan toiminnassa. Paperitehtaalla ja voimalaitoksella on myös toistaiseksi voimassa oleva vedenottolupa Lohjanjärvestä. Puhdistamolle johdettavan orgaanisen aineksen kuormituksen määrä on noussut viime vuosina ja jätevedenpuhdistamolla on ollut vaikeuksia saavuttaa vesipäästöille asetettua kemiallisen hapenkulutuksen (CODCr) päästöraja-arvoa. Vuonna 2015 tehdyn selvityksen mukaisesti lähes 90 % jätevedenpuhdistamolle joutuvasta orgaanisesta kuormituksesta on peräisin kuorimolta ja massanvalmistuksesta, joissa veteen liukenee runsaasti puun sisältämää orgaanista ainesta ja ravinteita. Myös mekaanisen massan valkaisuasteella on vaikutusta orgaanisen aineksen kuormituksen syntyyn. Tehtaan korkean vaaleusasteen PGW-massajakeen osuus mekaanisesta massasta on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2015 kiintoainekuormitus puhdistamolle lisääntyi kahden kuukauden ajalla, mikä osaltaan aiheutti CODCr-kuorman nousua. Lisääntynyt kiintoaine myös vaikeutti puhdistamoprosessin toimintaa. Kiintoainekuormitus oli peräisin massaosaston painehiomon prosessista. Tilanteen korjaamiseksi massaosaston jätevesien ajomallia muutettiin, jolloin kiintoainekuormitus palautui normaalille tasolle ja puhdistamon CODCr-reduktio nousi. Edellä mainituista syistä johtuen ympäristölupamääräyksen jätevesipäästöille asetettu CODCrkuukausikeskiarvo 6 000 kg/d ylittyi vuonna 2015 kahden kuukauden aikana. Tämän johdosta myös ympäristölupamääräyksen vuosikeskiarvo 4 500 kg/d ylittyi, ja vuosipäästöksi muodostui 4 841 kg/d. Fosforin osalta ympäristölupamääräyksen 9 kg/d kuukausikeskiarvo on ylittynyt niinikään kahtena kuukautena vuonna 2015. Tilanteesta tiedotettiin valvovaa viranomaista ja Lohjan kaupunkia ja häiriöilmoitukset luparajojen poikkeamista on toimitettu. Kirkniemessä on ryhdytty toimenpiteisiin paperitehtaalta puhdistamolle johdettavan kuormituksen vähentämiseksi: tehtaan sisäiset päästölähteet on kartoitettu ja teknisiä ratkaisuja etsitään. Lisäksi tehdas osallistuu Tekes-rahoitteiseen tutkimushankkeeseen (Novel concepts for recalcitrant COD reduction), jonka tavoitteena on kehittää uusia konsepteja vaikeasti hajoavan COD:n poistoon ja päästöjen minimointiin. Hanke on kaksivuotinen ja se alkaa huhtikuussa 2016. Yksikkö Luparaja kk-keskiarvo Luparaja vuosikeskiarvo Toteutunut vuosi-keskiarvo 2015 CODCr kg/d 6 000 4 500 4 841 Vuosiluparajan ylitys, 2 kpl kuukausiluparajan ylityksiä Kokonaisfosfori kg/d 9 7 4,9 2 kpl kuukausiluparajan ylityksiä Kokonaistyppi kg/d 130 100 52 Ei ylityksiä Päästöparametri Huomautus Vuoden 2015 vuosiraportointi viranomaisille on tehty lupaehtojen mukaisesti ympäristöhallinnon tietokantaan ja viranomainen on raportoidut tiedot hyväksynyt. 12 Sappi Kirkniemi
Typpipäästöt veteen kg/d Luparaja, kk-keskiarvo Luparaja, vuosikeskiarvo Ohjearvo 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Fosforipäästöt veteen kg/d 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 CODCr-päästöt veteen t/d 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Sappi Kirkniemen jätevesipäästöt (2015 ) verrattuna BAT tasoon BAT-päästötaso Parametri Integroitu mekaanisen massan ja paperin valmistus Toteuma Kirkniemen tehdas 2015 CODCr kg/t 0,9 4,5 2,8 Kiintoaine kg/t 0,06 0,45 0,76 Kokonaistyppi kg/t 0,03 0,1 0,03 Kokonaisfosfori kg/t 0,001 0,01 0,003 Prosessijätevesimäärä m /t 9 16 9,2 3 13 Emas-ympäristöselonteko 2015 2017
Vaikutukset vesistöön Lohjanjärven tila on parantunut ja tehtaan vesistökuormitus on alentunut viimeisten vuosikymmenten aikana, vaikka tuotanto on samaan aikaan kasvanut. Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin ja virkistysarvoltaan merkittävä järvi. Lohjanjärvi on morfologialtaan hyvin rikkonainen ja myös veden laadussa on eroja eri alueiden välillä. Lohjanjärven eteläosa on luokiteltu EU:n vesipuitedirektiivin mukaisessa luokituksessa runsasravinteiseksi ja runsaskalkkiseksi vesistöksi, jonka veden ekologinen tilaluokka on tyydyttävä. Ekologista tilaluokkaa laskivat lähinnä alusveden heikot happiolot ja arvio pohjaeläinten tilasta. Sappi Kirkniemen puhdistetut jätevedet johdetaan Lohjanjärven eteläosassa sijaitsevaan Osuniemenlahteen. Jätevesien johtaminen aiheuttaa paikallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat selvemmin havaittavissa vain purkupisteen välittömässä läheisyydessä. Kokonaisuutena tehtaan vaikutus järven veden laatuun on rajallinen. Kirkniemen paperitehdas on Lohjanjärven merkittävin pistekuormittaja fosforin ja kiintoaineen osalta. Kirkniemen tehtaan osuus Lohjanjärven eteläosan fosforikuormituksesta on viimeisimpien taselaskelmien mukaan ollut noin 10 % ja typpikuormituksesta noin 4 %. Lohjanjärven ravinteiden kokonaiskuormituksesta suurin osa, noin 85 %, koostuu hajakuormituksesta. Lohjanjärveen tulevaan kiintoaineen kokonaiskuormitukseen nähden tehtaan kuormitus on vain noin 7 %. Kirkniemen tehtaan vesistölle aiheuttama kuormitus on vähentynyt Pintaveden ekologinen luokitus SYKE, Uudenmaan ELY-keskus (osittain MML) Lohja Pintaveden ekologinen luokka tai muu arvio tilasta Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Sappi Kirkniemi Jäteveden purku 14 Sappi Kirkniemi
merkittävästi vuosien kuluessa, mikä näkyy purkualueen vedenlaadun paranemisena. Lohjanjärvestä vedet laskevat järven eteläosasta Mustionjokea pitkin mereen Pohjanpitäjänlahteen. Mustionjoelle tai Pohjanpitäjänlahteen ei tehtaan kuormituksesta aiheudu merkittäviä vaikutuksia. Mustionjoki on veden laadultaan selvästi parempi, kuin järveen kuormitusta tuovat Nummenjoki ja Väänteenjoki. Puhdistettujen prosessijätevesien lisäksi Lohjanjärveen johdetaan tehtaan likaantumattomat jäähdytysvedet (30 000 95 000 m3 vuorokaudessa). Tehtaan jäähdytysvedet ja puhdistetut jätevedet kohottavat hieman veden lämpötilaa purkupisteiden läheisyydessä. Lämpötilan nousu heikentää talvisin purkualueiden jäätilannetta. Sisäinen kuormitus vesistössä Pohjasedimentteihin on kertynyt ajan kuluessa runsaasti ravinteita sekä luontaisten prosessien seurauksena että ihmisperäisestä kuormituksesta johtuen. Eloperäisen aineksen hajottaminen kuluttaa alusveden happivaroja, mistä voi seurata ravinteiden vapautumista veteen. Mitä heikompi alusveden happitilanne on, sitä enemmän fosforia vapautuu. Alusvedestä ravinteet kulkeutuvat vesikerrosten sekoittuessa päällysveteen, missä ne ovat jälleen perustuottajien, kuten levien, käytettävissä. Seurauksena on vesistön rehevöityminen ja kiihtyvä sisäinen kuormitus (kuva 1). Happitilanteella on suuri merkitys pohjaeläimistöön, joka on todettu merkittäväksi indikaattoriksi Lohjanjärven ekologista luokkaa arvioitaessa. Hapetuskierrätys alusveteen korjaa järven tilaa Järven syvänteet saavat luontaisesti hapekasta vettä ainoastaan niin sanottujen kevät- ja syyskiertojen aikana. Lohjanjärven vedenlaadun parantamiseksi Kirkniemen tehdas on hapettanut eteläosan syvänteitä vuodesta 1986 alkaen (kuva 2). Järvellä on yhteensä neljä Mixoxhapetinlaitetta. Vuonna 2011 syksyllä hapetuskapasiteettia nostettiin ja hapettimien valvontaa lisättiin käyntivarmuuden lisäämiseksi. Kyrkofjärdenillä sijaitse- Rehevöityminen ja happikatojen synty Ulkoinen fosforikuormitus Kunnostaminen ja happikatojen ehkäisy kuluttavat aineet Fosforia vapautuu Fosforia vapautuu happea ap H us et Happea kuluttava aines kuluttavat aineet Jätevesien Happea kuluttava aines Levätuotanto Levätuotanto happea alueen vedenlaatua ja sen kehittymistä. Ulkoinen fosforikuormitus yläpuoliselta valuma-alueelta yläpuoliselta valuma-alueelta Jätevesien vien syvänteiden hapetinlaitteiden toimintavarmuutta parannettiin edelleen vuonna 2014 muun muassa uusimalla kaapelointeja ja kaukovalvontalaitteistoja. Syvänteiden hapettaminen on parantanut alueen pohjien tilaa. Hapettamisen vaikutus näkyy selvästi erityisesti pohjanläheisten fosforipitoisuuksien pienenemisenä. 2000-luvulla on mitattu enää yksittäisiä piikkejä fosforipitoisuuksissa. Kokonaisuutena happitilanne on jonkin verran parantunut vuoden 2011 toteutetun hapetuskapasiteetin noston jälkeen. Vuonna 2003 Kirkniemen tehtaan toteuttama Osuniemenlahden kunnostusruoppaus vähensi merkittävästi lahden pohjasta happea kuluttavaa eloperäistä ainesta. Kunnostuksella ei ole kuitenkaan nähty olevan merkittävää vaikutusta Lohjanjärven eteläosan veden laatuun. Vaikutukset ovat jääneet paikallisiksi. Kirkniemen tehdas osallistuu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toteuttamaan vuosittaiseen Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailuun, jossa seurataan Happikatojen takia huonona pysyvä kerrostuma Järven pohjalietteen kuormitushistoria: asumis- ja muut jätevedet, levätuotanto Kuva 1. Järven rehevöitymisen noidankehä. Uusi (parempi) kerrostuma. Huono aikakausi jää uuden kerrostuman alle Järven pohjalietteen kuormitushistoria: asumis- ja muut jätevedet, levätuotanto Kuva 2. Alusveden hapettamisen avulla korjataan järven tilaa. 15 Emas-ympäristöselonteko 2015 2017
Energian käyttö ja energiatehokkuuden jatkuva parantaminen Kirkniemen tehtaan tavoitteena on valmistaa tuotteita mahdollisimman tehokkaalla energian käytöllä. Tehdas liittyi vuonna 2009 valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen ja sai vuonna 2012 ISO 50001 -sertifikaatin. Sellu- ja paperiteollisuus kuluttaa toiminnoissaan paljon energiaa. Samalla metsäteollisuus on kuitenkin ylivoimaisesti Suomen suurin bioenergian tuottaja. Energiaa omalta voimalaitokselta Kirkniemen tehtaalla energia tuotetaan omalla voimalaitoksella biopolttoaineista, hiilestä ja maakaasusta. Tehtaan omalla voimalaitoksella tuotetaan paperitehtaan käyttämää prosessihöyryä ja osa tehtaan käyttämästä sähköstä. Osa sähköstä ostetaan valtakunnan verkosta. Tehtaan uusin voimalaitoskattila käynnistyi kesällä 2015. Voimalaitoskattila on nykyaikainen kiertoleijupetikattila, jossa voidaan polttaa monipuolisesti eri biopolttoaineita sekä hiiltä. Kattilan korkea paine ja lämpötila mahdollistavat tehokkaan energian tuotannon, ja uudenaikaisen poltto- ja puhdistustekniikan ansiosta ominaispäästöt ovat alhaiset. Uuden monipolttokattilan lisäksi jatkuvassa tuotantokäytössä on myös biopolttoaineita polttava kattila K2. Biopolttoaineen osuus voimalaitoksella oli noin 25 % vuonna 2015. Energia kiertää paperitehtaan prosesseissa Paperitehtaalla tehdasvoimalaitoksen tuottamaa prosessihöyryä käytetään lähinnä märän paperirainan kuivaukseen. Myös maakaasua käytetään pienemmässä määrin paperin päällystyksessä päällysteen kuivaukseen. Kuivatusosilla käytetystä höyrystä merkittävä osa kierrätetään uudelleen paperitehtaan lämmön talteenottojen kautta ja käytetään tehtaan muissa osissa muun muassa prosessivesien ja paperikonehallien lämmityksessä. Kirkniemen tehtaalla sähköenergian käyttö jakaantuu melko tasan massanvalmistuksen ja paperinvalmistuksen kesken. Mekaanisen massan valmistuksessa käytetystä sähköstä lähes 100 % muuttuu lämpöenergiaksi ja osa sitoutuu tehtaan prosessivesiin. Osa energiasta saadaan talteen höyrynä, jota voidaan suoraan käyttää paperitehtaalla. Näin energia kiertää paperitehtaan eri prosessien läpi useaan kertaan ja käytetystä energiamäärästä saadaan suurin mahdollinen hyöty. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen toiminnan painopisteenä Sappi Kirkniemen tehdas liittyi vuoden 2009 lopussa valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen ja sillä on käytössä jatkuvan parantamisen varmistava energiatehokkuusjärjestel- 16 Sappi Kirkniemi mä ISO 50001. Jo ennen energiatehokkuussopimukseen liittymistä on energiatehokkuus ollut tärkeässä roolissa tehtaan toiminnan kehittämisessä. Kirkniemen tehtaan energiatehokkuustavoite on 7 prosentin vähennys kokonaisenergian kulutuksesta vuoteen 2016 mennessä. Vuoteen 2016 ulottuvat säästötavoitteet ylitettiin jo vuonna 2014. Uudet tavoitteet asetetaan ajanjaksolle 2017 2020. Kirkniemen tehtaalla energiatehokkuutta parannetaan henkilökunnan koulutuksella, energiatehokkuusinvestoinneilla, energiatehokkailla toimintatavoilla, jatkuvalla kulutusseurannalla ja järjestelmällisillä energia-analyyseilla. Tehtaan energiankulutusta seurataan jatkuvasti energian ominaiskulutuksen avulla, eli tuotetun paperitonnin valmistamiseen kuluneena energiana (MWh/t). Vuonna 2015 Kirkniemen tehtaalla paperitonnin valmistamiseen kului sähköä keskimäärin 1,3 MWh/t ja höyryä 0,99 MWh/t. Vuosien 2013 2015 suurimpia energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä investointeja ovat olleet massanvalmistuksessa painehiomon ja hiomon päälinjan hiomakivien energiatehokkuuden optimointi, rejektinjauhatusten optimointi ja rejektinkäsittelyn lämmön talteenoton toteuttaminen.
17 Emas-ympäristöselonteko 2015 2017
Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmanlaatuun Valtaosa paperitehtaan tuottamista päästöistä ilmaan aiheutuu energiantuotannosta. Paperitehtaalta nouseva usva on vesihöyryä, joka palaa aikanaan sateena alas yhdeksi metsän kasvutekijäksi. Paperin ja massan valmistuksessa syntyvien suorien ilmapäästöjen määrä on vähäinen eikä niillä ole vaikutusta lähiympäristön ilmanlaatuun. Paperitehtaalla syntyy pieniä määriä hiilidioksidia ja typen oksideja paperin kuivauksessa käytettävän maakaasun poltosta. Lisäksi massan valmistuksen yhteydessä vapautuu puusta peräisin olevia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka voi havaita lähinnä tehdasalueella tuntuvana puun tuoksuna. Uusi voimalaitoskattila käynnistyi vuonna 2015 Uuden voimalaitoskattilan toiminnalle saatiin ympäristölupa tammikuussa 2015 ja olemassa olevan voimalaitoksen eräiden lupamääräysten tarkastamisesta saatiin päätös elokuussa 2015. Lupamääräykset on huomioitu voimalaitoksen toiminnassa. Voimalaitoksen ilmapäästöille on asetettu rajat sen ympäristöluvissa, ja vuonna 2015 päästöt ovat olleet lupien mukaiset. Typenoksidipäästöiltään Kirkniemen voimalaitos on Lohjan suurin yksittäinen kuormittaja. Rikkidioksidipäästöt nousivat vuonna 2015, mikä johtui uuden monipolttoainekattilan käynnistymisestä. Aiemmin pääpolttoaineena toiminut maakaasu ei sisältänyt rikkiä. Päästöt ilmaan minimoidaan Tehtaan ja voimalaitoksen ilmapäästöjen minimoimiseksi huolehdimme polttoprosessien hyvästä polttotuloksesta ja hyötysuhteesta, käytämme tehokkaita energiantuotannon BATreferenssidokumentin mukaisia päästöjen vähentämistekniikoita ja huolehdimme puhdistuslaitteiden toimintakunnosta. Energiatehokkuuden parantaminen vähentää energian tarvetta ja siten energian tuotannoista aiheutuvia päästöjä. 18 Sappi Kirkniemi Energiantuotannon vaikutukset ilmanlaatuun vähäiset Energiatuotannon päästöt vapautuvat korkeista piipuista ja ne laimenevat tehokkaasti, joten energiatuotannon vaikutukset paikalliseen ilmanlaatuun jäävät melko vähäisiksi. Uuden kattilan ympäristölupaprosessin yhteydessä tehdyn savukaasujen leviämismallinnuksen mukaan lisääntyvillä rikkidioksidipäästöillä tai hiukkaspäästöillä ei ole merkittävää vaikutusta alueen ilmanlaatuun. Ilmanlaadulle asetetut ohje- ja raja-arvot alittuvat selkeästi. Lohjan seudun merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttava tekijät ovat liikenne ja puun pienpoltto. Niiden vaikutus ilmanlaatuun on suuri, koska päästöt vapautuvat matalalta. Kirkniemen tehdas ja voimalaitos kuuluvat EU:n päästökaupan piiriin ja sen edellyttämät luvat ovat voimassa. Päästöselvitykset on todennettu ja siirrot on tehty päästökauppalain mukaisista hiilidioksidipäästöistä. Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt edistävät omalta osaltaan maailmanlaajuista ilmakehän lämpenemistä, mutta niillä ei juuri ole vaikutusta paikalliseen ilman laatuun.
Rikkidioksidi- ja typpipäästöt ilmaan t/a SO2 t/a NOx t/a 500 400 300 200 100 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 30 Hiukkaspäästöt ilmaan t/a 25 20 15 10 5 0 Fossiilinen CO2 t/a 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 Energian ominaiskulutus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1,5 Sähkön kulutus MWh/t paperia Höyryn kulutus MWh/t paperia 1,0 0,5 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kirkniemen tehtaan ja voimalaitoksen päästöt ilmaan 2015 Parametri Yksikkö Paperitehdas Voimalaitos Yhteensä Hiukkaset (PM) t/a 0 2,1 2,1 Typen oksidit (NOx) t/a 9,1 284,5 293,6 Rikkidioksidi (SO2) t/a 0 99,2 99,2 Hiilidioksidi, foss. (CO2) t/a 20 903 202 532 223 435 19 Emas-ympäristöselonteko 2015 2017
Melu Kirkniemen tehdas aiheuttaa ympäristöönsä tasoltaan ja laadultaan vaihtelevaa melua. Ympäristömelulle on asetettu rajat tehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvissa. Melun tasoa ja lähteitä kartoitetaan säännöllisesti ympäristömelumittausten ja tarvittaessa melumallinnuksen avulla. Viimeisin meluselvitys on vuodelta 2015. Valtaosa melusta on luonteeltaan tasaista matalataajuista kohinaa. Matalataajuisen kohinan lisäksi alueella syntyy erilaisia häiriöääniä esimerkiksi puunkäsittelyn, kuljettimien, ajoneuvojen ja hälyttimien toiminnasta. Tehtaan aiheuttamat ympäristömelutasot eivät ole muuttuneet viimeisten vuosien aikana. Uuden voimalaitoskattilan käynnistyminen ei muuttanut melun leviämisvyöhykkeitä. Ympäristömelumittauksissa tai mallinnuksissa ei ole havaittu ympäristöluvan raja-arvojen ylityksiä, kun menetelmiin liittyvät epävarmuudet otetaan huomioon. Erilaiset sääolo- Kirkniemen tehtaan aiheuttamat meluvyöhykkeet Pensaari 45 db(a) 50 db(a) 55 db(a) Pensaarensalmi Pumppaamo Toki Uimaranta Brotorp Kirkniemi 0 500 1000 suhteet vaikuttavat oleellisesti melun leviämiseen. Pyrimme välttämään tarpeettoman melun aiheuttamista toiminnassamme. Tehdasalueella olevat melulähteet, kuten prosessien ilmastoinnin poistopuhaltimet, ilmanottosäleiköt, lämmön talteenottolaitteistot ja 20 Sappi Kirkniemi Jönsböle jätevedenpuhdistamon kompressorit, on varustettu mahdollisuuksien mukaan äänenvaimentimilla. Kaikkien uusien prosessien ja laitteiden hankinnassa huolehditaan siitä, että tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny.
Haju Massan ja paperin valmistuksessa ei vapaudu ilmaan haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Massaosaston höngissä on pieniä pitoisuuksia puussa luonnollisesti esiintyviä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Yhdisteitä vapautuu pieniä määriä myös puukentältä ja hakevarastosta sekä jätevedenpuhdistamolta. Jätevedessä muodostuu hapettomissa olosuhteissa TRSyhdisteitä, joiden pitoisuudet voivat ajoittain ylittää hajukynnyksen. Hajuja voi syntyä jätevedenpuhdistamolla pääasiassa esiselkeyttimillä ja varoaltaassa sekä biolietteen kuivauksessa. Paperinvalmistuksessa käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit voivat vaikuttaa jätevesissä syntyvän hajun muodostumispotentiaaliin. Hajujen muodostumista pyritään vähentämään tuotantoprosessien ja jätevedenpuhdistamon prosessien optimoinnilla, vähentämällä mahdollisuuksien mukaan hajuhaittoja mahdollisesti aiheuttavien kemikaalien käyttöä ja suunnittelemalla mahdollisesti hajua aiheuttavat toimenpiteet huolellisesti ja tiedottamalla niistä etukäteen. Hajuhaittojen muodostumisen ehkäisemiseksi varoallas ja esiselkeytin pidetään mahdollisimman tyhjänä lietteistä. Biolietteen varastoinnista aiheutuvat hajut ovat vähentyneet biolietteen termisen kuivaimen käyttöönoton jälkeen vuonna 2012. Kuivauksessa syntyvät hajukaasut poltetaan voimalaitoskattilassa eikä tehtaan ympäristöön biolietteen käsittelystä normaalitilanteessa aiheudu hajuhaittaa. Muutoksen myötä biolietettä varastoidaan enää vain kuivaimen tai voimalaitoskattiloi- 21 Emas-ympäristöselonteko 2015 2017 den huoltojen aikana. Hajuhaittojen syntyminen on vähentynyt selkeästi viime vuosien aikana. Vuonna 2010 toteutetun hajukartoituksen mukaan koetut hajuhaitat olivat vähentyneet verrattuna vuoden 2004 tilanteeseen. Naapurustoa on tiedotettu puhdistamon varoaltaan ruoppauksesta ja lietteen poiskuljetuksista aiheutuvista mahdollisista hajuhaitoista kolmessa tapauksessa vuosina 2013 2015.
Materiaalitehokkuus ja hyötykäytön edistäminen Hyödynnämme luonnonvaroja tehokkaasti ja säästeliäästi, minimoimme tuotantomme ympäristökuormitusta ja kierrätämme tehokkaasti. Tuotantoprosessejamme on kehitetty siten, että vähemmästä määrästä raaka-ainetta syntyy enemmän lopputuotetta. Prosessien tehokkuus mahdollistaa suorien ympäristövaikutusten pienentämisen ja vähentää raaka-aineiden hankinnasta ja energian tuotannosta aiheutuvia välillisiä ympäristöhaittoja. Raaka-ainetehokkuudessa tavoittelemme mahdollisimman pientä kiintoainehävikkiä jäteveden puhdistuslaitokselle. Viimeisten vuosien aikana on toteutettu useita projekteja, joilla kuidun ja pigmenttien talteenottoastetta on saatu parannettua. Kiintoainehävikki on pienentynyt tasolle 1,5 %. Korvaamme mahdollisuuksien mukaan vaarallisia kemikaaleja vaarattomammilla. Tehokas lajittelu varmistaa hyötykäyttötavoitteiden toteutumisen Jätteet pyritään ensisijaisesti saamaan hyötykäyttöön ja kaatopaikkajäte minimoimaan. Jätteiden hyötykäyttöaste on erittäin korkea, yli 99 %. Hyötykäytettäviä jätteitä syntyy vuosittain noin 55 000 tonnia. Tästä noin 90 % muodostuu isoista jätejakeista, eli voimalaitostuhkasta, jätevedenpuhdistuksen lietteistä ja puun kuoresta, jotka on saatu hyötykäyttöön 100 prosenttisesti. Tehtaan ympäristöluvassa on jätteitä koskevia lupamääräyksiä muun muassa lajittelusta, jätetietojen kirjanpidosta ja vaarallisten jätteiden hallinnasta. Tehtaan jätehuollon vuonna 2011 ja 2012 toteutetun uudistuksen jälkeen jätehuoltoa on tehostettu jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti. Paperitehtaalla on monipuolinen lajittelujärjestelmä, jossa kerätään erikseen paperi, pahvi, metallit, puu, energiajäte, biojäte, kaatopaikkajäte ja vaaralliset jätteet. Lajittelusta kaatopaikalle vietävän jätteen määrä on saatu laskettua noin puoleen uudistusta edeltäneestä tasosta. Jätteet toimitetaan ympäristöluvanvaraisille toimijoille asianmukaisesti hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi. Jätevedenpuhdistamon kuitulietteellä on elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksyntä maanparannusaineena käytettäväksi. Isojen jätejakeiden hyötykäyttökohteet Jätejae Hyötykäyttökohde Puun kuori kuorimolta Polttoaineena tehdasvoimalaitoksella Kuituliete jätevedenpuhdistamolta Polttoaineena tehdasvoimalaitoksella Maanrakennusmateriaalina kaatopaikkojen pintarakenteissa Maanparannusaineen valmistuksessa Maanparannusaineena Bioliete jätevedenpuhdistamolta Polttoaineena tehdasvoimalaitoksella termisesti kuivattuna Maanparannusaineen valmistuksessa Tuhkat voimalaitokselta Maanrakennusmateriaalina Hyötykäyttö jätteenkäsittelytoiminnoissa 22 Sappi Kirkniemi
Jätteiden hyödyntäminen vuonna 2015: Materiaalihyötykäyttö 36,2 % Kaatopaikkasijoitus ja muut loppusijoitustoimet 0,2 % Energiahyödyntäminen 63,6 % Kiintoainehäviö-% jätevedenpuhdistamolle 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Sappi. Eco. Effective. Yes, I care. Olen aina kiinnittänyt huomiota oman toimintani ympäristövaikutuksiin. Työskentelen Kirkniemen tehtaan pastakeittiössä. Huomasin, että säiliöön jäi seisokkien yhteydessä pieni määrä pastaa, koska imuputket eivät yltäneet säiliön pohjalle asti. Pieni investointi putkien muutoksiin tuotti kustannussäästöjä sekä vähensi hukkaan menevän pasta määrää nyt jätevedenpuhdistamolle menee vuodessa 42 tonnia vähemmän pastaa. Minä teen Sappista ekotehokkaan. Entä sinä? Aino Leiviskä, pastanvalmistaja, Kirkniemen tehdas sappi.com/eco-effective 23 Emas-ympäristöselonteko 2015 2017
Ympäristöriskien hallinta on olennainen osa ympäristönsuojelua Ympäristöriskien hallinnan tavoitteena on tuotannon turvaaminen sekä ympäristöstä huolehtiminen siten, että se säilyy turvallisena ja terveellisenä. Riskien hallinta ja satunnaispäästöjen ennaltaehkäisy on olennainen osa ympäristönsuojelutyötä. Teollisen tuotannon ympäristöriskien hallinta on suuressa määrin päästöjen hallintaa, jossa erityisesti häiriöpäästöjen hallinta korostuu. Riskien hallinta ja toiminta häiriötilanteissa ovat osa tehtaan sertifioituja hallintajärjestelmiä; ISO 9001 ja ISO 14001. Mekaanisten massojen ja paperin valmistus ovat yleisesti ottaen turvallisia ja vakaita prosesseja. Valmistusprosesseissa, päästöjen puhdistuslaitteissa, kemikaalien varastoinnissa ja käytössä sekä muualla tehdas- alueella tapahtuvien häiriöiden ja onnettomuuksien seurauksena voi toiminnasta aiheutua määrältään tai laadultaan poikkeavia päästöjä veteen, maaperään tai ilmaan. Vahinkotilanteisiin varautumalla minimoidaan vaikutukset ympäristöön Erilaisiin vahinkotilanteisiin on varauduttu rakenteellisilla ja teknisillä ratkaisuilla, suoja-altaiden, hälytysautomatiikan, tarkkailun, kunnossapidon sekä toimintaohjeiden avulla. Prosessia valvotaan ympärivuorokautisesti ja tarkkailu sekä tiedonkulku poikkeamatilanteissa on järjestetty siten, että ne on mahdollista havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin ennen kuin aiheutuu merkittäviä ympäristövahinkoja. Henkilökunta on perehdytetty ympäristöriskien havainnointiin ja toimintaan poikkeamatilanteessa. Myös tehtaalla työskenteleville 24 Sappi Kirkniemi yhteistyökumppaneille ja kemikaalien ja raaka-aineiden kuljetusliikkeille perehdytetään turvalliset työskentelytavat ja toiminta poikkeamatilanteissa. Tehtaalla on oma tehdaspalokunta, jolla on tarvittava koulutus ja kalusto kemikaali- ja öljyvahinkojen torjuntaan. Turvallinen kemikaalien käsittely avaintekijänä Työturvallisuus ja ympäristöriskit ovat usein yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi kemikaalien oikea käsittely ja varastointi parantaa työturvallisuutta ja vähentää ympäristöriskien mahdollisuutta. Tehtaan kemikaalien käsittely ja varastointi luokitellaan laajamittaiseksi. Kemikaalien varastoinnille ja käsittelylle on Turvatekniikan keskuksen (Tukes) lupa ja toiminnan laajuuden edellyttämä toimintaperiaateasiakirja sekä sisäinen pelastussuunnitelma. Ainoa tehtaalla käytettävä suuronnettomuusvaaraa aiheuttava kemikaali on rikkidioksidi. Kloorin käytöstä raakaveden desinfioinnissa on luovuttu vuonna 2012. Suuronnettomuusvaaran varalta on
laadittu yleisötiedote, joka löytyy Sappin verkkosivuilta www.sappi.com. Ennakoivaa riskienarviointia monin keinoin Kirkniemen tehtaalla panostetaan ennakoivaan työn riskien arviointiin, jotta vaaratilanteilta vältyttäisiin varhaisen havainnoinnin keinoin. Työn turvallisuusarviointeja tehdään säännöllisesti ja niissä tarkastellaantyöturvallisuuteen liittyvien näkökohtien lisäksi myös ympäristöriskejä. Tehtaalla tapahtuneet ympäristöpoikkeamat raportoidaan turvallisuustietojärjestelmään, josta ne ovat koko henkilöstön nähtävissä. Poikkeamien syyt tunnistetaan ja määritetään toimenpiteet vastaavien riskien vähentämiseksi. Vuosittain ympäristöriskejä arvioidaan Sappin kaikilla tehtailla käytössä olevaa riskienarviointimenetelmää hyödyntäen. Merkittävien investointien tai prosessimuutosten yhteydessä arvioidaan myös muutoksen aiheuttamat mahdolliset ympäristöriskit. Kemikaalihyväksyntämenettelyssä arvioidaan uuden käyttöön otettavan kemikaalin tuomat vaikutukset ympäristöriskeihin. Tehtaalla toteutettiin koko tehtaan ja tehdasvoimalaitoksen toiminnot kattava laaja ympäristöriskien arviointi vuonna 2015. Arvioinnissa ei tullut esille välittömiä toimenpiteitä vaativia merkittäviä ympäristöriskejä. Lähes kaikki teknisin toimin poistettavissa olevat riskitekijät on poistettu. Pääosa havaituista riskeistä liittyy inhimillisen virheen mahdollisuuteen ja hallintatoimenpiteet henkilöstön osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen. Riskienarvioinnin tulokset on käyty läpi ja tarvittavat hallintatoimenpiteet on määritelty. Toimenpiteet on tehty tai ne ovat käynnissä. Riskienhallinnassa hyvää kehitystä Tehtaalla ei ole tapahtunut ympäristölle haittaa aiheuttaneita äkillisiä 25 Emas-ympäristöselonteko 2015 2017 satunnaispäästöjä vuoden 2008 jälkeen. Sisäisten poikkeamien raportoinnin tärkeyttä on korostettu viime vuosina ja niiden määrä on kasvanut selkeästi. Pientenkin poikkeamien raportoinnin ja käsittelyn myötä henkilöstön ympäristö- ja riskitietoisuus kasvaa ja riskienhallinta tehostuu. Tehdasalueen maaperän ja pohjaveden tila on selvitetty Vuonna 2015 toteutettiin tehdasalueen maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys. Perustilaselvityksen tarkoituksena on määritellä laitosalueen maaperän ja pohjaveden tila siten, että sitä voidaan verrata tilanteeseen toiminnan lopullisesti päättyessä. Selvityksen myötä kartoitettiin tehtaalla käytössä olevat maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavat aineet, toimintahistoria, ympäristöolosuhteet sekä maaperän ja pohjaveden kemiallinen tila. Maaperä ja pohjavesi määriteltiin selvityksen tuloksena pilaantumattomaksi.