PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7. kokous / 2013 2014 PEFC-METSÄSERTIFIOINNIN STANDARDITYÖRYHMÄN KOKOUS Kokouksen pääteema: Ensimmäisen kommentointikierroksen tulokset Aika: 14.2.2014 klo 9:00- Paikka: Metsäteollisuus ry Snellmaninkatu 13 (7. krs.), Helsinki Läsnä: Pauli Sibakov Magnus Frisk Harri Palo Ville Manner Lea Jylhä Asta Kuosmanen Erkki Eteläaho Tuomo Turunen Janne Soimasuo Juhani Karjalainen Jukka Sippola Petri Pajunen Anu Islander Auvo Heikkilä Pasi Lehtosaari Juha Ruuska Risto Laukas Rauno Numminen Marko Svensberg Stefan Borgman Tuija Luukkanen Juha-Matti Valonen Asiantuntijajäsenet: Auvo Kaivola Ratia Jarmo Kalle Vanhatalo Eteläisen Suomen yhteismetsät ry Infra ry Kirkkohallitus Koneyrittäjien Liitto ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Marttaliitto METO - Metsäalan Asiantuntijat ry METO - Metsäalan Yrittäjät ry Metsä Group Metsähallitus Metsänhoitajaliitto ry Metsänhoitoyhdistysten palvelu MHYP Oy/metsänhoitoyhdistykset Metsäteollisuus ry / Puusepänteollisuus ry MTK metsävaltuuskunta / metsänomistajaliitot Stora Enso Oyj Metsä Suomen 4H-liitto Kuntasektori Suomen metsätilanomistajien liitto ry Suomen Riistakeskus Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund - SLC r.f. Tornator Oyj UPM Kymmene Oyj Metsä PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry (puheenjohtaja) (sihteeri), Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kalle Vanhatalo, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 HELSINKI puh: 040 192 1874, E-mail: kalle.vanhatalo@tapio.fi WWW.PEFC.FI Kriteerityö 2013 2014
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/10 KÄSITELLYT ASIAT 1) Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 09.10. 2) Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin 29.11.2013 pidetyn kokouksen pöytäkirja muutoksitta. 3) Toimintasuunnitelman muutosten hyväksyminen Kansainvälinen PEFC toteutti viime vuonna jäsenjärjestelmien tarkistuksen. Sen tulokset edellyttivät korjauksia Suomen kansalliseen standardiin PEFC FI 1006:2008. PEFC Suomi on hyväksynyt 3.2.2014 uuden version (v4) standardista PEFC FI 1006:2008 ja esitti, että standardityöryhmä tekisi päätöksen sen käyttöönotosta ja päivittäisi työryhmän toimintasuunnitelmassa olevat viittaukset kyseiseen standardiin (v3 > v4). Sihteeri esitteli ehdotuksen toimintasuunnitelman muuttamisesta. Toimintasuunnitelmaan esitetyt muutokset hyväksyttiin muutoksitta. 4) Kommentointikierroksen tulosten käsittely Sihteeri esitteli kommenttikierroksen tuloksia. Verkkotyökalun kautta oli 4.2. mennessä lähetetty 25 kommenttia ja erillistoimituksena 15 kommenttia, yhteensä 40 kommenttia. Yhteenveto kommenteista on toimitettu standardityöryhmälle. Yhteenveto, josta on poistettu yksityishenkilöiden nimet, on julkaistu myös PEFC Suomen verkkosivuilla. PEFC Suomi on tilannut kriteeriluonnoksesta kustannusvaikutusten arvioinnin työryhmän käyttöön. Selvityksen toteuttaa Indufor Oy ja sen on määrä valmistua helmikuun 2014 loppuun mennessä. Keskusteltiin kommenttien käsittelyperiaatteista sekä kommentteihin vastaamisesta. Todettiin olevan hyvä, että kaikille kommenttien lähettäjille laitetaan vielä viesti kommenttien käsittelyprosessista ja jatkotyön aikataulusta. Yksittäisten kommenttien huomioon ottamisesta ei laadita kirjallisia vastauksia. Standardityöryhmän tehtävänä on tarkastella kaikkia saatuja kommentteja sekä muodostaa niistä kokonaiskäsitys, jonka perusteella kriteerejä muokataan. Työvaliokunnan ja alatyöryhmien tehtävänä on muokata kriteeristöluonnosta kommenttiyhteenvedon ja standardityöryhmän näkemysten perusteella. Uusi kriteeristöluonnos käsitellään työryhmän seuraavassa kokouksessa. Kommentointikierroksen tuloksia käytiin lävitse kriteereittäin. Niiden osalta on todettu käyty keskustelu ja keskeiset johtopäätökset muutostarpeista. Osan kommenteista todettiin olevan teknisiä korjaustarpeita, jotka otetaan huomioon kriteeristön muokkauksessa, mutta niitä ei erikseen käsitellä kokouksessa.
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/10 Yleiskommentit prosessista Työ on saanut kiitosta avoimuudesta sekä tiedon saatavuudesta. Negatiivisia kommentteja ei ollut esitetty. Kommenteissa oli toivottu kulttuurillisen kestävyyden vahvempaa esille nostamista kriteereissä. Tämä nähtiin kannatettava ja todettiin, että kulttuurillista kestävyyttä voidaan tuoda esille esimerkiksi liitteessä 1. Esitettiin, että aiheesta on saatavissa lisätietoa Tapion toteuttamista kulttuurihankkeista. Keväälle oli kommenteissa toivottu uutta seminaaria. Päätöstä sen pitämisestä ei tehty. Yleiskommentit kriteeristöluonnoksesta Kriteerien on toivottu olevan uskottavia ja selkeästi valvottavia sekä toteutettavia. Kriteeristön on todettu olevan monipuolinen, joten laajentamisen sijasta tulisi harkita yksinkertaistamista ja tiivistämistä. Huomiota tulee kiinnittää eri kestävyysalueiden tasapainoon. Todettiin, että kriteereitä ei tulisi sitoa liian voimakkaasti yksittäisiin organisaatioihin. Esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen organisaatio on voimakkaassa murroksessa. Sertifiointitasojen (alueellinen ryhmäsertifiointi, ryhmäsertifiointi ja metsänomistajakohtainen sertifiointi) välisiin eroihin tulee vielä kiinnittää huomiota työn edetessä. Kriteeri 1: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan Keskusteltiin kriteeritekstiin ja liitteeseen 1 tulevasta sisällöstä. Maankäyttö- ja rakennuslain, jota oli toivottu lisättäväksi kriteeriin, todettiin sopivan liitteeseen. Liite 1 nähtiin tärkeäksi tuoda käsittelyyn seuraavaan kokoukseen. - korjataan lakiviittaukset - ilmoitusvelvollisuus indikaattorissa muokataan siten, että indikaattorina ovat oikeuden tekemät ratkaisut. Kriteeri 2: Metsien puusto säilytetään hiilinieluna Keskusteltiin, millä tasolla kriteeriä tulisi soveltaa. Yksittäisellä tilatasolla kriteeri ei ole perusteltua, vaan sen tulisi olla voimassa vain alueellisessa ryhmäsertifioinnissa ja isompien metsänomistajien kohdalla. Todettiin, ettei kansainvälisen PEFC:n vaatimus (5.1.1) ole kovin yksityiskohtainen asian suhteen. - kriteeriin tarkennettava sen soveltamisalat. Kriteeri 3: Puuston terveydestä huolehditaan Puustovauriot, metsätuhot ja juurikäävän torjunta nostettiin esille. Puustovaurioiden tarkastelu eri-ikäisrakenteisessa metsässä jakoi mielipiteitä. Samoin puustovaurioprosentin nostaminen neljästä viiteen prosenttiin herätti keskustelua. Metsätuhojen torjunnasta käytiin keskustelua puutavarapinojen poiskuljettamisen määräajoista. Esillä olivat esitykset rajojen tiukentamisesta lakiin verrattuna ja lakitason säilyttäminen kriteerissä. Kommenteissa oli myös toivottu kirjanpainajatuhojen torjunnan esiin nostamista kriteerissä, mikä nähtiin kannatettavana.
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/10 - puustovaurioita koskevat tarkennukset tulee vielä tarkistaa - tarkennetaan puutavaran poiskuljettamista koskevia vaatimuksia - juurikäävän riskialueet tarkennetaan koskemaan kivennäismaita. Muita tarkennustarpeita on mahdollisesti tulossa uuden Kemeran myötä. Kriteeri 4: Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Todettiin, että saadut kommentit eivät edellytä juurikaan toimenpiteitä. Ehdotetut lisäykset voisivat lisätä kriteerin byrokratiaa, joten kriteeri on parempi pitää yksinkertaisena. Hyväksi todettiin lisäys, että kulttuuriympäristön säilymiseksi voidaan uudistamisessa käyttää myös muita puulajeja. Tosin, tällaiset metsät eivät välttämättä ole mukana sertifioinnissa. Kriteeri 5: Energiapuuta korjataan kestävästi Keskustelua käytiin terminologista sekä energiapuun korjuuta koskevista tarkennuksista. Hakkuutähde koettiin viestinnällisesti hankalana terminä, mutta sen käyttämistä myös puolustettiin. Todettiin, että käytetään kriteerissä latvusmassa -sanaa, joka selvennetään kriteerin määritelmissä. Kannonnostoon oli ehdotettu kommenteissa erinäköisiä uusia rajoituksia. Rajoitusten lisäämiselle ei kuitenkaan nähty tarvetta. - täsmennetään kriteerin terminologia - täsmennetään energiapuun korjuuta koskevia vaatimuksia jätettävän biomassan osalta - maapuita koskeva vaatimus yhdenmukaistetaan kriteerin 13 kanssa siten, että läpimittavaatimus on sama. Kriteeri 6: Metsien hoito ja käyttö perustuu ajantasaisen metsävaratiedon hyödyntämiseen Kriteeri oli herättänyt runsaasti kommentteja. Siitä ei haluta muodostuvan vaatimusta, joka pakottaisi metsänomistajan tilaamaan erillisen metsäsuunnitelman. Vaihtoehto 2 oli saanut enemmän kannatusta. Todettiin, että kriteeri vaatii vielä työstämistä ottaen huomioon kv. PEFC:n vaatimukset. Lisäksi on pohdittava, mikä on vaatimus metsänomistajakohtaisessa tai metsänomistajaryhmän sertifioinnissa. Todettiin, että Metsään.fi tulee täyttämään kv. PEFC:n vaatimukset. Järjestelmän sijaan kriteerissä tulisi puhua metsävaratiedosta. Työryhmää muistutettiin, että EU saattaa tulevaisuudessa edellyttää metsäsuunnitelmaa ehtona Kemeratuille. Jos vaatimus toteutuu, olisi sen hyvä olla yhdenmukainen kriteerin vaatimuksen kanssa. Asiaan on tulossa lisätietoa maaliskuun lopulla. - säilytetään luonnoksessa ollut vaihtoehto 2 ja tarkennetaan sitä - tarkennetaan kriteerin vaatimusta EU:lta tulevien uusien vaatimusten mukaan.
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/10 Kriteeri 7: Taimikot hoidetaan ajallaan kuntoon Kriteeri herätti vain vähän keskustelua. Otsikon muuttaminen nähtiin kannatettavana. Pohdittiin, pitäisikö nuoren metsän kunnostus poistaa kriteerin työlajeista. Se selkeyttäisi kriteeriä, mutta voisi hankaloittaa Metlan tilastojen hyödyntämistä. - mukana olevat työlajit, nuoren metsän kunnostus pois listalta? - korjataan otsikko: Taimikot hoidetaan oikea-aikaisesti kuntoon Kriteeri 8: poistettu kriteeri (Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi.) Saaduissa kommenteissa puollettiin kriteerin poistamista. Kriteeri 9: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan Todettiin, ettei kriteeriä ole tarkoituksenmukaista laajentaa kohteille, joissa ei harjoiteta metsätaloutta tai jotka eivät muutoin ole sertifioinnin piirissä. Kriteeri 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Keskusteltiin elinympäristöjen määritelmiin saaduista kommenteista. Vanhan metsän määritelmän todettiin olevan EU:n kestävyyskriteereiden mukainen. - kriteerin määritelmät suhteessa metsälainsäädäntöön tarkistettava - tarkistetaan elinympäristöjen määritelmät. Kriteeri 11: Suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään Keskusteltiin indikaattorissa olevasta suojakaistavaatimuksesta. Sen nähtiin olevan toteutuksen kannalta hankala, koska selkeää metrimääräistä rajaa kaistan leveydelle on vaikea määrittää. Suon alkamis- ja loppumispaikka eivät usein ole selkeästi määritettävissä. Pohdittiin, olisiko riistanhoito mahdollista huomioida jollain muilla tavoin kuin suojakaistavaatimuksella. Suojakaista osalta muistutettiin, että kriteerin taloudellinen merkitys varsinkin Pohjois- Suomessa voi olla suuri. Tosin myös muistutettiin, ettei vaatimuksen ole tarkoitus koskea kuin luonnontilaisia avosoita tai ennallistumaan jätettäviä vähätuottoisia soita. - suojakaistaa koskevan vaatimuksen lisäämistä tulee vielä harkita uudelleen ja mahdollisesti etsiä toinen tapa riistan- ja luonnonhoidon edistämiseen. Kriteeri 12: Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan Toimintamallia koskevan kirjauksen todettiin olevan huonosti muotoiltu tiedottamisvelvollisuuden osalta. Tiedotus kuuluu jo toimintamallin sisältöön. Luontodirektiivin liitteen lajien huomioon ottamista kriteerissä on syytä harkita. Tosin parempi vaihtoehto on todeta asia liitteessä 1.
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/10 - korjataan toimintamallia koskeva muotoilu. Kriteeri 13: Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Keskusteltiin säästöpuiden määrästä sekä säästöpuiden keskittämismahdollisuudesta aluetasolla. Säästöpuiden tarkastelu suuremmalla kuin leimikkotasolla nähtiin periaatteessa hyvänä, mutta sen pelättiin mahdollistavan metsänomistajalle ns. vapaamatkustajan roolin ryhmäsertifioinnissa. Säästö- ja lahopuiden määrää koskeva keskustelu jäi vielä auki. Saaduissa kommenteissa oli ehdotettu sekä vaatimuksen lieventämistä että kiristämistä. Kriteeriluonnoksen tiukentamista entisestään rajoittaa siitä metsänomistajille koituva lisäkustannus. Todettiin, että kriteerin tarkentaminen edellyttää kriteeristöluonnoksen kustannustarkastelun valmistumista. - säästö- ja lahopuiden määrää koskeva vaatimus tarkastetaan kustannustarkastelun valmistuttua - säästöpuiden määrää tarkastellaan edelleen leimikkotasolla Kriteeri 14: Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä Kriteeriin ei ollut tullut kommentteja. Kriteeri 15: Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat. Kommenttien perusteella kriteerin muutos oli nähty pääasiassa hyvänä, mutta sisältö vielä keskeneräisenä. Kunnilla todettiin olevan paljon asemakaava-alueilla olevia metsiä, joissa sertifiointi on voimassa. Kriteeri voisi nykymuodossaan aiheuttaa runsaasti lisätöitä. Selvintä olisi, jos kaava-alueilla kaavoihin liittyvä ympäristöselvitys riittäisi kriteerin täyttymiseen. Työryhmä pyysi, että kuntaliitto toimittaa kriteeristä uuden ehdotuksen. - kriteeriä tarkennetaan siten, että siitä ei muodostu ylimääräistä rasitetta metsätalouteen kaava-alueilla. Kriteeri 16: Luonnonhoidollisilla kulotuksilla ja poltoilla edistetään metsälajien monimuotoisuutta. Keskusteltiin kriteerin tarpeellisuudesta. Boreaaliseen metsän kiertokulkuun todettiin kuuluvan luontaiset metsäpalot. Vaikka sertifiointi ei välttämättä ole paras työväline palaneen puun määrän edistämiseen, niin saaduissa ympäristönäkökulmaan edustavissa kommenteissa kriteeriä oli pidetty tärkeänä. Työryhmän toteuttamassa käsiäänestyksessä enemmistö oli kriteerin poistamisen kannalla, mutta lopullista päätöstä sen poistamisesta tai säilyttämisestä ei tehty. - luontaiset metsäpalot rajataan pois kriteeristä
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/10 - tehdään sisältöön terminologiset korjaukset - kriteeri säilytetään mukana luonnoksessa, mutta sen sisältöä tarkennetaan. Kriteeri 17: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Kriteerissä eniten kommentteja oli saatu liittyen suojakaistan leveysvaatimukseen ja suojakaistan käsittelyyn. Esille nousi sekä kommenteissa että keskustelussa kriteerin taloudellinen merkitys metsänomistajille. Todettiin, että keskustelua on paras jatkaa kustannustarkastelun valmistuttua. Kriteerin osalta muistutettiin, että kun määrittelyssä käytetään sanaa vähintään, niin käytännössä rajat määräytyy aina vaatimusta leveämmäksi. Muistutettiin myös, että kriteerin on tarkoitus olla ensisijaisesti vesiensuojelullinen kriteeri. Työryhmän toteuttamassa käsiäänestyksessä 5 metriä leveä suojakaista sai hieman enemmän kannatusta kuin 10 metriä leveä kaista. - tarkennetaan vesistöjä koskeva terminologia yhtenäiseksi vesilain kanssa - suojakaistaa koskevaa vaatimusta tarkennetaan kustannustarkastelun valmistuttua. Kriteeri 18: Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostus- ja ojitusmätästyskohteilla Todettiin, että tulkintaa vähäistä suuremmasta kunnostusojitushankkeesta ei ole syytä tehdä sertifioinnissa. Viittausta ilmoitusmenettelyyn pidettiin hyvänä eli riittää, että lain vaatimus otetaan huomioon. Naveromätästyksen lisäämistä kriteeriin ei nähty tarpeellisena, koska työlajissa ei ole kyse alueen kuivattamisesta. Todettiin olevan tarpeellista tarkentaa, mitä tarkoitetaan vesien johtamisella pois alueelta. Ehdotettiin tarkennusta, että se tarkoittaisi vesien laskemista laskuojaan. - kriteerin sisältöä tarkennetaan muotoilujen osalta. Kriteeri 19: Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä Kriteerin kohdalla tuotiin esille, että uusi laki pohjavesiluokituksista on lausuntokierroksella ja lain on tarkoitus tulla voimaan 2019. Uuteen I luokkaan on tarkoitus sisältyä nykyinen luokka I ja osa luokasta II. Uusi II luokka tulee sisältämään osan luokasta III. Luokka III korvattaneen uudella ekologisin perustein laaditulla E-luokalla. Todettiin, että uudistuva laki on syytä ottaa huomioon kriteerin laadinnassa. Ehdotus pohjavesialueille muodostettavasta suojavyöhykkeestä ei saanut kannatusta. Todettiin, että edes nykyisten alueiden rajaukset eivät ole erityisen tarkkoja. Lannoitus- ja kannonnostokiellon laajentaminen myös pohjavesialueille II ei saanut kannatusta. Todettiin, että lakimuutos voi tuoda tähän automaattisesti tiukennusta. - kriteerin sisältöä tarkennetaan muotoilujen osalta.
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 8/10 Kriteeri 20: Metsien hoidossa edistetään kestävää kasvinsuojelua Käyttäjätutkintoa koskevan vaatimuksen todettiin sopivan paremmin liitteeseen 1. Sillä, että asia mainitaan kriteerissä, ei nähty olevan todellista käytännön vaikutusta. Otsikkoa oli ehdotettu muutettavaksi, mikä nähtiin kannatettavana. - käyttäjätutkintoa koskeva vaatimus sisällytetään liitteeseen 1 - otsikko muutetaan muotoon Kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti Kriteeri 21: Työn tekijöiden osaaminen varmistetaan Terminologia liittyen työn tekijään ja työntekijään oli herättänyt kommenteissa hämmennystä. Todettiin, olevan parempi käyttää sanan työntekijä sijaan ilmausta työn toteuttaja. Myös tilaaja -termin nähtiin kaipaavan tarkennusta. Todettiin, että kriteerissä on hyvä nostaa esille kolmen päivän opiskeluoikeus. - tarkistetaan kriteerin toteuttamiskelpoisuus eri sertifiointitasoissa - tarkistetaan terminologia ja määritelmät - alatyötyöryhmä jatkaa kriteerin muokkaamista. Kriteeri 22: Turvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan Keskusteltiin työsuojelun toimintaohjelman mainitsemisesta kriteerissä, mikä nähtiin kannatettavana. - lisätään työsuojelun viittaukset työsuojelun toimintaohjelmaan. - alatyötyöryhmä jatkaa kriteerin muokkaamista. Kriteeri 23A: Työnantajavelvoitteita noudatetaan Kriteerissä herättää erimielisyyttä ylitöitä koskeva kirjaus. Vaikka kohta on kiistanalainen, niin todettiin olevan hyvä, että asia on kuitenkin nostettu esille. Keskustelua käytiin siitä, kuuluuko asia sertifiointiin vai ei, mikä jakoi mielipiteitä. Todettiin, että alatyöryhmän on syytä jatkaa työtä asian suhteen ja etsiä kompromissia. Alatyöryhmää pyydettiin myös tarkentamaan, millä tavoin kriteeri koskisi yksittäistä metsänomistajaa. Kriteeriin ehdotettiin muutosta, että lausuntopyyntöjä koskevasta kohdasta poistettaisiin vaatimus työnantajajärjestöjen osalta. Tämä sai myös kannatusta. - alatyötyöryhmä jatkaa kriteerin muokkaamista. Kriteeri 23b: Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Kommenteissa oli toivottu mm. kriteerin tiivistämistä. Todettiin, että mahdollinen tiivistäminen voitaisiin tehdä sopimusehtoja koskevan kohdan osalta. Kriteerin sisällön todettiin olevan tärkeä Puuliitolle, jonka edustaja ei ollut mukana kokouksessa. Todettiin, että kriteerin muokkausta on tarpeen jatkaa alatyöryhmässä, jossa Puuliiton edustaja on mukana.
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 9/10 - alatyötyöryhmä jatkaa kriteerin muokkaamista. Kriteeri 24: Metsänomistajien osaamista edistetään monipuolisesti Keskusteltiin kriteeriin sisältyvistä koulutusaiheista. Todettiin, ettei yksittäisiä metsänhoidon menetelmiä ole tarpeen nostaa esiin. Kulttuurillisten asioiden lisääminen listaan on kuitenkin tarpeellista. - muokataan koulutusaiheiden listaa ja lisätään mukaan kulttuurillinen teema - korjataan indikaattoritekstiä selkeämmäksi, jotta ei muodostu kuvaa, että jokaisesta tilaisuudesta tulee kirjata erikseen myös koulutusaiheet. Kriteeri 25: Lasten ja nuorten metsätietämystä ja luontosuhteen kehittymistä edistetään Kriteerin olemassaolon tarpeellisuutta oli epäilty saaduissa kommenteissa. Kriteerin todettiin kuitenkin olevan tärkeä monikäytön edistämisen ja sosiaalisen kestävyyden osalta ja siten tarpeellinen säilyttää. - tehdään tarvittavat muotoilukorjaukset kommenttien perusteella. Kriteeri 26: Jokamiehenoikeuksia noudatetaan Todettiin, että kriteeriä voidaan vielä tiivistää poistamalla siitä tarpeettomaksi nähtyjä kohtia. Otsikko nähtiin tarpeelliseksi palauttaa entiselleen. - metsäteitä koskevat kirjaukset poistetaan - linnunpönttöjä koskeva erilliskirjaus poistetaan - palautetaan otsikko muotoon Jokamiehenoikeudet turvataan. Kriteeri 27: Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään Todettiin, että kriteeriä ei ole syytä sitoa vain yhteen arviointimenettelyyn. - korjataan viittaukset laadunseurantaan - tarkennetaan vaatimusten muotoilut. Kriteerit 28 ja 29 Metsähallitus kertoi, että kriteerien luonnostekstit ovat valmiit. Kriteerin 28 soveltamisalueesta ei ole vielä osapuolten välillä yhteistä näkemystä. Toivottiin, että kriteerit saadaan mukaan seuraavaan kommentointikierrokseen. - odotetaan alatyöryhmältä tulevaa ehdotusta.
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 10/10 5) Muut asiat Uusi kriteeri X: Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä. Uusi kriteeri oli koettu pääasiassa hyvänä, vaikka osassa kommenteista sen oli todettu olevan tarpeeton. Todettiin, että kriteeri on siten hyvä säilyttää edelleen mukana. Otsikon muuttamista ei nähty tarpeellisena. - tarkennetaan vaatimusten muotoilut. Uusi kriteeri X: Metsänhoitotöiden laatu varmistetaan Uusi kriteeri oli koettu hyvänä ja tarpeellisena. Epäilyksiä oli tullut sen mahdollisesti tuomasta lisätyöstä toimijoille. Todettiin, että nuoren metsän kunnostusta ja hakkuita ei ole syytä sisällyttää kriteeriin. Selkeyden vuoksi siinä tulisi keskittyä metsän uudistamis- ja taimikonhoitovaiheeseen. Laatukriteereitä työlle ei kriteeriin ole tarpeen sisällyttää. - täsmennetään, mitä laadunseurannalla tarkoitetaan ja miten se todennetaan. Seuraava kokous on 14.3. Kokouspaikka on vielä avoin. Auvo Kaivola PEFC Suomesta piti puheenvuoron, jossa hän totesi työn etenemisen vaikuttavan hyvältä. Auvo muistutti, että vielä ei ole liian myöhäistä tuoda työryhmän käsiteltäväksi uusia kriteeriehdotuksia tai avauksia. 6) Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.50. Vakuudeksi Jarmo Ratia puheenjohtaja Kalle Vanhatalo sihteeri Liitteet 1. PEFC FI Ensimmäisen kommentointijakson satoa 20140212 -julkinen yhteenveto