Digitalisaatio ja robotisaatio Uusin ennakointitieto ja näkemys Digimurros2020 Yhteistyöfoorumi, Torstai 17.11.2016, Turku, Turun ammattikorkeakoulu Tutkimusjohtaja, Dosentti, HTT, YTM Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto
YLE-Uutinen 16.11.2016
Robottiviikko Airo Islandilla 21.-27.11.2016 Robotics Week 2016 November 21 @ 10:00 am - November 27 @ 8:00 pm http://robottiviikko.fi/
TIVI-uutinen 23.10.2016
Robotisaatio etenee palvelualoilla (CNN 23.3.2016)
IBM:n Watson ja Tekes yhteistyöhön strategiselle So&Te-alueelle (Uutinen 14.9.2016)
Wired-uutinen 27.5.2015
Mail Online uutinen 9.5.2016
MIT Technology Review 5.10.2015
Future uutinen 23.10.2016
ZD Net, Bob Violino, 12.8.2016
Wall Street Journal 6.3.2016
Robotiikkaan investoidaan aktiivisesti
Merkittäviä viime aikaisia läpimurtoja robotisaation osalta (2012-2015) 1. Kaikista henkilökohtaisista liikennevälineistä on tulossa robotisoituja. 2. 3D -pelisensorit ovat tulossa markkinoille. 3. Robotisoitu navigointi (Visual Simultaneous Localization and Mapping, VSLAM) on saatavilla älykännyköihin. 4. Robottilennokit ovat yleistymässä ja tulossa eri sovellutuksina markkinoille. 5. GoPro kamerat ovat jo robottien yleisessä käytössä.
Odotettuja robotisaation läpimurtoja 2015-2018 1. Älypuhelimien moduulit ovat sulautumassa robottisovellutusten kanssa. 2. Jaettu oppiminen pilviratkaisuissa roboteille. 3. Yhteistyötä tekevien robottien (collaborative robotics) laaja saatavuus toteutuu. 4. Hermoverkkojen kontroloimat proteesin yleistyvät (superhumaanin ihmisen toteutuminen mahdollistuu) 5. Erilaiset robottiavustajat tulevat tarjolle laajassa mittakaavassa ikäihmisille ( active aging with robotics )
Digitalisaation tuottama yhteiskunnallinen trendi ja muutos (Singularity Hub/ Vivek Wadhwa, 16.11.2016) 1. Kaikki, mikä voidaan digitalisoida, myös digitalisoidaan. 2. Monet rutiininomaiset työtehtävät siirtyvät historiaan. 3. Ihmisen eloonjääminen ei tulevaisuudessa enää välttämättä edellytä työn tekemistä. 4. Yksilöiden kohtalo on tulevaisuudessa enemmän kuin koskaan yksilöiden omissa käsissä. 5. Vauraudesta (ja erityisesti sen keskittymisestä) muodostuu isompi ongelma kuin köyhyydestä. 6. Ero ihmisen ja robotin välillä kapenee.
Toimintaympäristö, tavoitteet, ennakointi ja suunnittelu Toimintaympäristö ja globaali maisema Globaalit megatrendit kuten talous- ja teknologiakehityksen osalta Industry 4.0 haaste, digitalisaatio, robotisaatio ja IoST Tavoitteet Ennakointi Suunitelmat
Digitalisaation kehitysaallot
Ennakointihaaste: Palvelutalouden robotisaatio (Household Hub, Steve Crowe February 2, 2015)
Ennakointihaaste: Teollinen 3D-printtaus ja robotisaatio (3DingBlog, 30.8.2016)
Digitalisaation kehitysaallot (Ilmarinen & Koskela 2015, s. 28) Kolmas aalto: Uusi toimintalogiikka Toinen aalto: Uusi markkinointilogiikka Robotiikka Internet of Things Disruptiota aiheuttavat toimijat Verkostotalouden toimintaympäristön kehittyminen Uudet liiketoimintamallit Ensimmäinen aalto: Uudet kanavat Kotisivut E-liiketoiminnan kehittyminen Verkon kautta tapahtuva markkinointi Aika 1990 2000 2010 2020
Data Digitalisaation kehitysaallot: evolutionäärinen tuotantofunktio (Boisot 1995. s. 38) Informaatioajan vallankumous Teollinen vallankumous Neoliittinen vallankumous Kehityksen suunta Materiaaliset tekijät
Digitalisaatio ja Internetin tulevaisuus (Internet of Things): Yhteydet on syytä huomioida (Lähde: Bruce J. Avolio, John J. Sosik, Surinder S. Kahai, Bradford Baker 2013)
Digitalisaation merkitys tuotannolle, neoklassinen tuotantofunktio (Boisot 1995, s. 27) A Pääoma B TEKNOLOGIA 2 TEKNOLOGIA 3 TEKNOLOGIA 1 Työ
Digitalisaation kehitysaallot: Koodaustaso ja abstraktiotaso (Boisot 1995, s. 57) Koodauksen aste Korkea Harvoja attribuutteja monissa kategorioissa Harvoja attribuutteja harvoissa kategorioissa Matala Monia attribuutteja monissa kategorioissa Monia attribuutteja harvoissa kategorioissa Abstraktion aste Matala Korkea
Digitalisaatiopolku: tietämisen eri tasot (Boisot 1995, s. 61) Koodauksen aste Korkea C - Sofistikoituneen kehityksen alue B - Semi-sofistikoituneen kehityksen alue Matala A Ei selkeästi määriteltävissä oleva alue Ei koodattu Konkreettinen Abstrakti
Karl Popperin kolme skenaariota (Boisot 1995, s. 70): Digitalisaatio merkitsee Maailma 3 -skenaarion toteutumista laajassa mittakaavassa, mutta ei suinkaan Maailma 2:n tai Maailma 1:n loppua Korkeasti koodattu MAAILMA 3 MAAILMA 2 Matala koodaustaso MAAILMA 3 Koodamaton Konkreettinen Abstrakti
Digitalisaatio ja tiedonhallinta (ns. E-avaruus, Boisot 1995, s. 73) Korkea koodaustaso Tekninen tieto Tieteellinen tieto Matala koodaustaso Esteettinen tieto Käsityöläisen tieto Koodaamaton Konkreettinen Abstrakti
Kokeilutalous ja digitalisaatio, Kolbin oppimissykli (Boisot 1995, 75) AKTIIVINEN KOKEILEMINEN KONKREETTINEN KOKEMUS ABSTRAKTI KONSEPTOINTI REFLEKTIIVINEN HAVAINNOINTI
Ketteryyshaaste digitalisaation yhteydessä: Reaaliaikaisen tiedon merkitys on iso: Aika on rahaa (Hackathorn 2004)
Radikaalien innovaatioiden tuottaminen yrityksessä (Kaivo-oja 2016) Ketteryys (leantoimintamallit) RADIKAALI INNOVAATIO Diversiteetti, monialaisuus Ennakoiva teknologia- ja liiketoimintaosaaminen
Kolbin oppimissykliajattelun yhteys E- avaruuteen (Boisot 1995, s. 76) Korkea koodaustaso Kotiuttajat AKTIIVINEN KOKEILEMINEN Yhdistelijät KONKREETTINEN KOKEMUS ABSTRAKTI KONSEPTOINTI Poikkeavasti ajattelijat Oppijat Matala koodaustaso REFLEKTIIVINEN HAVAINNOINTI Konkreettinen Abstrakti
Robotisaatio
Ihmisen evoluutio, Lähde: Andersson & Kaivo-oja 2012 BohoBusiness. Ihmiskunnan voitto koneesta. Helsinki: Talentum.
Kaksi pääskenaariota ja tulevaisuuden visio AiRo kehityksen osalta (Kaivo-oja 2016) Ihminen robotisoituu (Cyber man) Robotit inhimillistyvät (Human robot) Tulevaisuus? Visio: Symbioosi robotisoituneen ihmisen ja inhimillistyneen robotin välillä
Robotisaatioskenaariot vuoteen 2030 (SPARC 2014b, Robotics in Europe. Introduction, Web: http://www.sparc-robotics.net/robotics-in-europe/).
Robotisaatiokehitys (Haidegger et al. 2013, s. 1216)
Tyypillisiä robotisaatioon liittyviä sovellutuksia, Osa 1 (M.F. Zäh, M. Beetz, K. Shea, G. Reinhardt, K. Bender, C. Lau, M. Ostgathe, W. Vogl, M. Wiesbeck, M. Engelhardt, C. Ertelt, T. Rühr, M. Friedrich, S. Herle 2009)
Tyypillisiä robotisaatioon liittyviä sovellutuksia, Osa 2 (M.F. Zäh, M. Beetz, K. Shea, G. Reinhardt, K. Bender, C. Lau, M. Ostgathe, W. Vogl, M. Wiesbeck, M. Engelhardt, C. Ertelt, T. Rühr, M. Friedrich, S. Herle 2009)
Tavat sopeutua AiRo trendiin ja teknologiamurrokseen (Kaiv0-oja 2016) AiRo trendit ja teknologiamurros ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN Yksilöt Organisaatiot Toiminnan tulokset Uudet osaamiset Uudet toimintatavat Uudet tuotteet ja palvelut KOKEILU- KULTTUURI PILOTOINTIOHJELMAT
Internet of Things ja robotisaatio (Grieco et al. 2014, s. 34, muokattu)
Teollisen internetin perusrakenne (Kaivo-oja 2015) Internet of Things Smart machines Human beings Industrial robotics Home robotics Service robotics
Disruptiiviset teknologia ja teknologiamurros: Teknologioiden tiekartta vuoteen 2035 (Halal 2013, TechCast ennuste)
Digitalisaation, robotisaation ja informaatioteknologian tiekartastot (Halal 2013)
Digitalisaation seuraukset ja robotisaatio, pitkälle sulautetut ratkaisut, (Kaivo-oja 2014) Man Robot Avatar Machine Man Robot Avatar Machine
Keinoälyn evoluutio (Bostrom 2014, s. 70, muokattu). AI Era Singularity society? Mouse Village idiot Information society Knowledge society Ubiquitous knowledge society Chimp Einstein
Kuka tekee tulevaisuudessa työtä?
Työmarkkinaongelmat AI-murroksen ja robotisaation myötä (Martin Ford 2015, muokattuna) Declining labour force participation rate Stagnant wages Declining share of labor s share of National Income Dimishing job creation, lengthening jobless recoveries, long-term unemployment problems Increasing uncertainties in society Polarization and part-time jobs Declining incomes and underemployment for young people Education and Job drop outs Winner takes it all politics Soaring inequality Financialization
Työelämän sopeutumismekanismit (Kaivo-oja 2015) Lyhyempi työviikko (esim. 4 päivää viikossa, lyhyempi työpäivä, esim. 5 tuntia päivä) Perustulo Osa-aikatyön lisääminen Työn jakaminen Man-Machine työn koulutusohjelmat Sosiaaliset yritykset tai osuuskunnat Regulaatio Kansalaisyhteiskunnan organisaatiokulttuuri Tehokkaat verokannustimet Työn uudeellen määrittely Uudet sosiaaliset innovaatiot?
Pienempi työllistämisen potentiaali nyt ja tulevaisuudessa Suurempi työllistämisen potentiaali nyt ja tulevaisuudessa Rutiininomainen toistuva käytös Matalan hintatason tuotteet Ostosten tekeminen rutiininomaisesti Matala asiakkaiden osallistuminen Tutut tuotteet ja brändit Kulutukseen käytetään vähän aikaa ja resursseja Lisäarvo kuluttajille matala Rajoitettu ongelmien ratkaisu Laajamittainen ongelmien ratkaisu Kalliimmat tuotteet Ostosten tekeminen ei-rutiininomaisesti Korkea asiakkaiden osallistuminen Uudet brändit ja tuotesegmentit Kulutukseen käytetään enemmän aikaa ja resursseja Lisäarvo kuluttajille korkea
Kuka tekee tulevaisuudessa töitä? Yleinen vastaus Yleisesti arvioiden, ihmiset, robotit ja keinoälysovellutukset yhdessä Ne, jotka osaavat koodata ja ymmärtävät oppimissyklin perusvaatimukset Ne, jotka kykenevät abstraktiin ajatteluun ja ymmärtävät oppimissyklin perusvaatimukset Ne, jotka ovat uteliaita ja halukkaita oppimaan uusia asioita ja ymmärtävät oppimissyklin perusvaatimukset Suomen tapauksessa työllisyyspolitiikan näkökulmasta avainhaaste on analogisen ja digitaalisen todellisuuden luova systeeminen vuorovaikutus, synergia analogisten ja digitaalisten järjestelmien välillä Vastaus riippuu paljolti siitä, miten työelämän pelisäännöt määritellään jatkossa
Hyvä tiedostaa: Miksi asiat etenevät hitaammin kuin olisi ehkä tarpeen? Ihmismuuri Henkilökohtaisia tavoitteita, koulutusta ja tiedonhallintaa ei ole kytketty strategian implementointiin Prosessimuuri Avainprosesseja ei ole suunniteltu strategisten avaintekijöiden käytäntöönvientiin. Visiot ja strategiat: Kestävä kehitys Ymmärrysmuuri Muutostarve ei ole konkretisoitunut muutoshaluksi Visiomuuri Ne joiden tulisi viedä visiot ja strategiat käytäntöön, eivät ymmärrä niitä. Johtamisen muuri Esimiesten muutostarve ei ole konkretisoitunut muutoshaluksi
Tulossa ensi kesänä.
Kiitos! Tutkimusjohtaja, Dosentti, HTT, YTM Jari Kaivo-oja (Helsingin yliopisto, Suunnittelutieteet, Lapin yliopisto, Innovaatiotutkimus ja ennakointitutkimus), Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Åkerlundinkatu 2 B, 4. kerros 33100 Tampere Puh. (02) 333 9832, (041) 753 0244 Email: jari.kaivo-oja@utu.fi