SISÄLTÖ LIITTOTOIMIKUNNAN KATSAUS... 3 EDUNVALVONTA...

PAPERILIITTO TOIMINTAKERTOMUS 2003 1

SISÄLTÖ LIITTOTOIMIKUNNAN KATSAUS... 3 EDUNVALVONTA... 9 TYÖEHTOSOPIMUSTOIMINTA... 10 KANSAINVÄLINEN EDUNVALVONTA... 10 PAPERINJALOSTUSTEOLLISUUS... 11 YHTEISTOIMINTA... 13 TYÖ- JA YMPÄRISTÖNSUOJELU... 13 LAKIASIAT... 16 HALLINTO- JA JÄRJESTÖTOIMINTA... 17 LIITTOVALTUUSTO... 17 LIITTOTOIMIKUNTA... 21 VALIOKUNNAT... 22 JÄRJESTÖASIAT... 23 KOULUTUSTOIMINTA... 25 PAPERILIITON NUORET... 29 LOMATOIMINTA... 29 TASA-ARVOTOIMINTA... 32 TIEDOTUSTOIMINTA... 33 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 34 LIITON TOIMISTO JA HENKILÖKUNTA... 36 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2003... 41 TOIMINTAKERTOMUS... 41 TULOSLASKELMA... 43 TASE... 44 RAHOITUSLASKELMA... 46 LIITE- JA MUUT LISÄTIEDOT... 47 LIITTOTOIMIKUNNAN JA TALOUSPÄÄLLIKÖN ALLEKIRJOITUKSET... 50 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 50 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA... 51 TYÖELÄMÄSSÄ OLEVAT JÄSENET OSASTOITTAIN... 52 SUMMARY ON THE PAPER UNION BOARD REVIEW... 57 FÖRBUNDSSTYRELSENS ÖVERSIKT... 58 2

Liittotoimikunnan katsaus Vuoden 2003 talouden tila jatkui heikkona. Yleiset talousnäkymät ja paperiteollisuuden vientinäkymätkin ovat olleet edelleen vaikeasti ennakoitavissa koko kertomusvuoden jatkuneen maailmantalouden epävarmuuden vuoksi. Vuoden 2003 talouskehitys jäi edellisen vuoden tapaan teollisuusmaissa odotuksia heikommaksi. Suomessa bruttokansantuotteen kasvu jäi 1,9 prosenttiin. Kotimaan politiikassa pääpaino oli maaliskuun eduskuntavaaleissa. Pääministeriksi valittiin Anneli Jäätteenmäki. Anneli Jäätteenmäen jouduttua eroamaan Tasavallan presidentti nimitti 24. kesäkuuta 2003 pääministeri Matti Vanhasen johtaman hallituksen, joka on itsenäisen Suomen 69. hallitus. Hallitus on Suomen Keskustan, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ja Ruotsalaisen kansanpuolueen muodostama enemmistöhallitus. Paperiliiton liittovaltuusto valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi 1.9.2003 alkaen pääsihteeri Jouko Ahosen. Puheenjohtajan paikka tuli täytettäväksi, kun liittoa kymmenen vuotta johtanut Jarmo Lähteenmäki kutsuttiin suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen Eurooppa-toimiston, KEY-Finlandin, johtajaksi Brysseliin. Valtion talouskehitys ja vuoden 2003 valtion talousarvio olivat kasvun ja työllisyyden kannalta vaatimattomia. Yhteiskunta- ja työmarkkinapolitiikkaa rasittivat lukuisat irtisanomiset sekä lomautukset. Maailmantalouden kehityksen vaikutukset ovat samanaikaisesti sekä myönteisiä että ristiriitoja herättäviä. Köyhille maille talouden avautuminen on antanut mahdollisuuden päästä mukaan kehitykseen, kun taas kehittyneitä teollisuusmaita markkinoiden laajentuminen on hyödyttänyt lähinnä korkean osaamisen aloilla. Globaali talous on haaste eritoten työvoimavaltaisille yrityksille. Erityisesti Kiinan talous kasvaa huimaa vauhtia, eikä hiipumista ole näköpiirissä. Nopean kasvun taustalla on muun muassa yksityisen sektorin vahva nousu ja uuden kansainvälisesti suuntautuneen eliitin vaikutusvallan lisääntyminen. Vuonna 2003 koko metsäteollisuuden tuotanto Suomessa lisääntyi runsaat kaksi prosenttia. Paperia ja kartonkia tuotettiin hieman yli 13 miljoonaa tonnia, mikä on runsaat kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2002. Massan tuotanto kasvoi 1,9 %, paino- ja kirjoituspaperin tuotanto 4,6 % ja kartongin tuotanto väheni 1,2 %. Sanomalehtipaperin tuotanto aleni 6 prosenttia. Kapasiteetin käyttöaste toimialalla oli keskimäärin 89 prosenttia eli prosentin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Paperiteollisuudessa vakinaisten työntekijöiden määrä laski 554:llä ollen 24.779 työntekijää. Määräaikaisten työntekijöiden määrän kasvaessa samanaikaisesti kokonaisvähenemä oli 562 työntekijää. Työttömyysaste oli 6,67 %. Liiton järjestötoimintaa hoidettiin samoin periaattein kuin aikaisempina vuosina. Liiton edustajat osallistuivat mm. osastojen syys- ja kevätkokouksiin. Luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille aktiiveille järjestettiin koulutusta entisessä laajuudessa. Toiminnan kehittäminen Vuodelle 2003 asetettiin yhdeksi painopistealueeksi Paperiliiton yhteishengen ja toimintakyvyn vahvistaminen. Tämän pohjalta toimistossa toteutettiin toimintavuoden aikana lukuisia uudistuksia ja muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Koska toimitsijoiden tavoitettavuudessa mm. matkojen johdosta todettiin olevan parantamisen varaa, hankittiin kaikille toimitsijoille GSM-puhelimet. Puhelinnumerot julkistettiin liiton lehdessä, nettisivuilla sekä myös omassa puhelinmuistiossamme. Matkapuhelimesta todettiin olevan suurta hyötyä myös toimitsijoille, sillä he pystyvät hoitamaan työasioitaan puhelimella myös matkoilla ollessaan mm. autosta ajaessaan pitkiäkin matkoja kokouksiin, neuvotteluihin ja koulutustilaisuuksiin. Jo tammikuun alussa ammattiosastoille lähetettiin kirjeet, joissa kerrottiin uudesta käytännöstä osastojen sääntömääräisiin kokouksiin liittyen. Liiton toimistolta nimettiin vastuutoimitsijat osallistumaan kokouksiin. Samana päivänä sääntömääräisten kokousten kanssa päätettiin pitää myös luottamusmiesten kokous, johon toimitsija osallistuu. Em. tilaisuuksiin laadittiin toimistolla aineisto toimitsijoiden yhteisissä kokouksissa. Tällaisen ryhmätyön tuloksena saatiin jokaiselle toimitsijalle mukaan yhteneväinen ja jälkikäteiskommenttien mukaan tasokas aineisto. Palaute uudesta käytännöstä on ollut pelkästään myönteistä. 3

4 Tammikuun kokouksessaan liittotoimikunta päätti järjestää liittotoimikunnan jäsenten ja toimitsijoitten toiminnan kehittämisseminaarin, joka toteutettiin 27. 28.3. Työväen Akatemiassa, Kauniaisissa. Seminaarin pääasiallisena aiheena oli Toiminnan ja yhteistyön parantaminen tulevaisuudessa. Seminaarissa tehtiin varsin seikkaperäiset ja syvälliset ryhmätyöt, joista laadittiin toimistossa raportti. Raportti käytiin lävitse liittotoimikunnan elokuun kokouksen yhteydessä pidetyssä seminaarissa, jolloin todettiin maaliskuun kehittämisseminaarissa esitettyjen parannusesitysten jo toteutetut osat ja kerrottiin myös, miten muita esille tulleita ideoita aiotaan jatkossa toteuttaa. Paperiliiton historiassa ensimmäisen kerran käynnistettiin toimistossa keväällä kehityskeskustelut niin toimistotyöntekijöiden kuin myös toimitsijoiden kanssa. Toimistotyöntekijöiden osalta keskustelut kävi talouspäällikkö ja toimitsijoitten osalta pääsihteeri. Kehityskeskustelujen anti purettiin kyseisille työntekijäryhmille järjestetyissä tilaisuuksissa. Kehityskeskustelut olivat pohjana syksyllä, kun henkilökunta sai esittää omat toiveensa koulutustarpeestaan. Keskustelujen jälkeen laadittiin jokaiselle koulutukseen halukkaalle koulutussuunnitelma vuodelle 2004 ja osin pidemmällekin aikavälille. Kehityskeskusteluista tehdään pysyvä käytäntö toimistossamme. Liittotoimikunnan päätöksellä nimettiin 21.5. koulutustyöryhmät. Toinen työryhmistä käsitteli koko liiton jäsenkentän ja luottamustehtävissä toimivien koulutusta ja toinen henkilökunnan koulutusta. Ensimmäiseen työryhmään kuului edustajia liittotoimikunnasta ja toimistosta. Työryhmät esittivät raporttinsa elokuussa liittotoimikunnan kokouksen yhteydessä pidetyssä seminaarissa Hotelli Ylläs Saagassa. Koulutustyöryhmien raporteissa esiin tulleita parannusehdotuksia ruvettiin toteuttamaan jo syksyn aikana. Parannusesitysten toteuttaminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Liittotoimikunnan elokuun kokouksen yhteydessä käytiin budjetin lähetekeskustelu, jossa hallinto otti kantaa tulevan vuoden budjetin päälinjoihin. Samalla hallinto kertoi näkemyksiään myös tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta evästyksenä toimistossa suunnitelmia valmisteleville henkilöille. Toiminnan painopisteet hyväksyttiinkin syyskuun liittotoimikunnan kokouksessa. Toimitsijoiden maanantaipalaverikäytäntöä jatkettiin. Lisäksi järjestettiin sektorikohtaisia tilaisuuksia tarpeen mukaan. Myös toimistotyöntekijöille järjestettiin informaatio- ja keskustelutilaisuuksia, joihin myös liiton johto osallistui mahdollisuuksien mukaan. Toimistovaliokuntaan päätettiin nimetä aiempien lisäksi myös toimistotyöntekijöiden edustaja. Lokakuun alussa siirryttiin ns. yhden esimiehen malliin, joten sekä toimitsijoiden että myös toimistotyöntekijöiden työnjohdollisena esimiehenä toimii pääsihteeri. Tämän uskotaan jatkossa entisestään lähentävän toimitsijoita ja toimistotyöntekijöitä työyhteisössämme paperiliittolaisena perheenä.

Liiton johto teki vierailuja eri tehdaspaikkakunnille aikataulujensa sallimissa puitteissa. Näiden vierailujen vastaanotto oli poikkeuksellisen myönteistä ja jäsenistöltä ja luottamusmiehiltä saatu palaute rohkaisee jatkamaan näitä kenttäkäyntejä. Toimistolla vieraili myös ammattiosastojen edustajia ja rivijäseniä erilaisissa kokoonpanoissa. Toimistolla pyrittiin hoitamaan isännöinti entistä paremmin liittotoimikunnan seminaarissa esiin tulleiden vaatimusten mukaisesti. Toimistolla uusittiin työhuoneiden kalustoja nykyajan vaatimuksia vastaaviksi huomioiden myös ergonomianäkökohdat sekä myös liiton ulkoisen kuvan parantamiseksi vierailijoiden silmissä. Henkilöstölle järjestettiin virkistystilaisuuksia aiemmista käytännöistä poiketen myös toimistolla perinteisten matkatilaisuuksien lisäksi. Kansallinen edunvalvonta Painopisteiden toteutuminen Työaikakysymykset Työaikakysymyksissä ei edistytty yrityksistä huolimatta. Jo edellisen vuoden lopulla käytyjen työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä yritettiin saada helatorstaiviikon lauantain työskentely työaikaa lyhentäväksi myös niihin työaikamuotoihin, joissa se ei vielä sitä ole. Työehtosopimusratkaisussa asia jäi edelleen sopimatta työnantajan vastustuksen vuoksi. Myöskään tulopoliittisen kokonaisratkaisun ns. raami ei sisältänyt työajan lyhennystä. Toimintavuoden aikana neuvoteltiin työnantajaliiton kanssa mahdollisesta kokeilusta keskeytymättömän kolmivuorotyön työvuororytmityksen muuttamiseksi. Metsä-Botnian Rauman sellutehtaalle yritettiin sopia kokeilu, jossa perinteinen vuororytmitys olisi muutettu ns. 2+2+2 rytmitykseen. Neuvottelut etenivätkin kohtuullisen hyvin, kunnes aivan loppuvaiheessa ennen kokeilusopimuksen allekirjoittamista työnantajaliiton päättävät elimet tyrmäsivät ao. kokeilusopimuksen. Ulkopuolinen työvoima/töiden ulkoistamisen hallinta ja sopimusrajat Ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyvät sopimusmääräykset pystyttiin pitämään ennallaan. Alkukesällä tehtiin pääluottamusmiehille kysely ns. ulkoistamissopimusten tekemisestä. Vastausten mukaan muutama sopimus oli tehty, joskaan nämä sopimukset eivät pitäneet sisällään kovin suurta työntekijämäärää. Ulkopuolisen työvoiman käytön lisääminen oli esillä useissa paikallisissa neuvotteluissa. Myös liittojen välillä asiaa käsiteltiin erimielisyysmuistioiden osana. Yksi ko. asiaan liittyvä erimielisyysmuistioneuvottelu päättyi erimielisyyspöytäkirjaksi. Koska työnantaja kuitenkin piti kiinni päätöksestään ulkoistaa neuvottelun kohteena ollut kurottajien huolto, harkitsi Paperiliitto asian viemistä oikeuskäsittelyyn. Sopimusaluerajoista ei ollut suurempia kiistoja toimintavuoden aikana. Kuitenkin Jämsänkoskella sijaitsevan UPM:n sähköntuotannon keskusvalvomon valvomonhoitajien sopimusala sovittiin liittojen välillä muutettavaksi siten, että kyseisen työpisteen viiden henkilön työsuhteissa noudatetaan toimihenkilöiden työehtosopimusta. Lomautusturva Pitkittyneestä taantumasta huolimatta työehtosopimuksemme allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti työnantajat pidättäytyivät toimintavuoden aikana lomautuksista niissä työpaikoissa, joissa noudatetaan Paperiteollisuuden työehtosopimusta. Yhden erillissopimuksen piiriin kuuluvan yrityksen kanssa sovittiin lyhytaikaisesta lomautuksen käytöstä joulukuussa. PPY:n sopimuskentässä kuitenkin lomautuksia jonkin verran toimintavuoden aikana toteutettiin. Tulos- ja voittopalkkiot Edellisen vuoden lopulla saavutetussa työehtosopimusratkaisussa saatiin sovittua hieman lisäsäätelyä voittopalkkioihin. Eri tuotantolaitoksilla maksetut tulos- ja voittopalkkioerät pienenivät edellisestä vuodesta suhdannetilanteen aiheuttaman käyntiasteiden alhaisuuden johdosta. Suuria kiistoja tulos- ja voittopalkkioihin liittyvistä pelisäännöistä ei toimintavuoden aikana ollut. 5

Työsuojeluorganisaation toiminnan kehittäminen Edellisen vuoden lopulla syntyneen työehtosopimusratkaisun mukaisesti toimintavuoden alussa sovittiin liittojen välillä soveltamisohjeet, joiden mukaisesti myös työsuojeluasiamiehille voitiin maksaa samantyyppistä lisäkorvausta, jota työehtosopimuksen mukaan maksetaan myös luottamusmiehille. Pääosin ohjeistuksen mukaisesti paikallisesti sovittiinkin tärkeänä päänavauksena työsuojeluasiamiehille maksettavasta lisäkorvauksesta. Muutamalla työpaikalla kyseinen erä käytettiin työsuojeluvaltuutetun lisäkorvauksen korottamiseen. Työhyvinvointi ja tuottavuus projektin edistäminen Ennakko-odotuksista poiketen projekti ei edennyt toimintavuoden aikana. Syynä oli se, etteivät metsäteollisuusyritykset olleet suostuneet budjetoimaan yhtään rahaa ko. projektin edistämiseen. Projekti odottaa työnantajan mahdollisia rahoituspäätöksiä, ennen kuin sitä voidaan jatkaa. Reaaliansioiden parantaminen Vuoden aikana toteutetut työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset, paikallisesti sovitut palkankorotukset sekä toteutetut verotuksen muutokset turvasivat sen, että reaaliansiot nousivat toimintavuoden aikana. Hintojen nousu pysyi maltillisena toimintavuoden aikana. Paperityöntekijöiden ansiot nousivat vuoden 2003 aikana 4,0 %. Tästä noususta sopimuskorotusten osuus oli 2,9 % ja paikallisista tekijöistä johtuva nousu 1,1 %. Kuluttajahinnat nousivat samana aikana 0,4 %, joten reaaliansioiden nousu oli 3,4 %. Kansainvälinen edunvalvonta Paperi-, Kemian- ja Sähköliiton yhteisen tutkimuksen Työlainsäädäntö, TES-järjestelmät ja uuden Euroopan haasteet pohjalta määritellään ne asiat, joita edistetään EWC:n puitteissa ja yhteistyössämme kansainvälisten liittojen kanssa. Jyrki Rainan tekemä vertailututkimus valmistui toimintavuoden aikana. Tutkimus teetettiin yhteistyössä Kemianliiton ja Sähköalan ammattiliiton kanssa. Jyrki Raina esitteli tutkimustuloksia liittotoimikunnalle keväällä. Tutkimuksen painettu versio toimitettiin ammattiosastojen keskeisille luottamushenkilöille. Tutkimuksesta oli monenlaista hyötyä erilaisissa toimintavuoden aikana järjestetyissä tilaisuuksissa. Loppuvuoden aikana tutkimusta siteerattiin monissa keskusteluissa, jotka liittyivät vertailuun eri maiden työsuhde- ja irtisanomisturvasta. 6

Tutkimusta käytettiin keskustelun pohjana myös konsernien EWC-toiminnassa. Tutkimuksesta päätettiin käännättää myös englanninkielinen versio, jonka jälkeen sitä voidaan paremmin hyödyntää kansainvälisessä yhteistyössämme. Liiton yhteishenkeä ja toimintakykyä vahvistetaan Jäsentutkimuksella kartoitetaan jäsenten näkemyksiä, odotuksia ja tavoitteita Jäsentutkimusta valmisteltiin toimintavuoden aikana. Kyselyä ei kuitenkaan toteutettu toimintavuoden aikana vaan se päätettiin siirtää seuraavalle vuodelle. Syynä siirtoon oli se, että julkisuudessa kritisoitiin alkuvuoden aikana Paperiliitossa toteutettuja henkilöjärjestelyjä. Koska jäsentutkimuksesta halutaan saada sellaisia jäsenten näkemyksiä, joiden perusteella toimintaamme voidaan suunnitella pitkäjänteisesti pidemmällä aikavälillä, ei haluttu julkisuuskeskustelun aiheuttaman ilmeisen väliaikaisen tunnekuohun vaikuttavan liiaksi vastauksiin. Siksi tutkimusta päätettiin siirtää. Luottamusmiesorganisaatiot työsuojeluvaltuutetuilla vahvistettuna kutsutaan koolle kahdesti vuodessa osaston sääntömääräisten kokousten yhteydessä Toimistolla nimettiin ns. vastuutoimitsijat kaikille ammattiosastoillemme hoitamaan kevät- ja syyskokoukset sekä niiden yhteydessä järjestettävät luottamusmieskokoukset. Vastuutoimitsijoiden nimeäminen suoritettiin siten, että joka kerta vastuutoimitsija vaihtuu. Näin menetellen pidemmällä aikavälillä kaikki toimitsijamme tulevat käymään vuorollaan jokaisessa ammattiosastossamme. Kyseessä oli ensimmäinen vuosi, jolloin tätä uutta käytäntöä kokeiltiin ja kokemukset olivat myönteiset. Käytäntöä on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina. Lyhytkurssitoimintaa uudistetaan Jo olemassa olleiden lyhytkurssien sisältöä muokattiin jonkin verran. Sen lisäksi toimistolla valmisteltiin muutama uusi lyhytkurssirunko. Lyhytkursseja markkinoitiin uudella esitteellä Kiljavan toimihenkilöpäivillä, ammattiosastojen kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa. Palkansaajamyönteistä politiikkaa tuetaan kevään eduskuntavaaleissa Liiton omaan jäsenistöön kuuluvia ehdokkaita tuetaan mm. viestinnän eri muotoja hyödyntäen Paperiliitto-lehdessä esiteltiin eduskuntavaaleissa ehdokkaina olleet paperiliittolaiset, jotka toimittivat aineiston liittolehdelle. Toimitsijat osallistuivat eri ehdokkaiden vaalitilaisuuksiin mahdollisuuksiensa mukaan. Paperiliittolaisista ehdokkaista yksi pääsi kansanedustajaksi. Jäsenten ja etenkin nuorten äänestysaktiivisuutta lisätään Paperiliitto-lehdessä korostettiin useaan otteeseen äänestyksen merkitystä. Nuorille alle 28-vuotiaille jäsenillemme lähetettiin kirjeitse (noin 4 000 kirjettä) erillinen vaalivetoomus. Myös ammattiosastojen kokouksissa, koulutustilaisuuksissa ja eri vaalitilaisuuksissa korostimme äänestysaktiivisuuden merkitystä. Työvoiman vähennysesityksiin liittyneet toimenpiteet Paperiliitto joutui järjestämään mielenosoituslakon 3.12.2003. Liiton toimiston tekemän selvityksen mukaan työnantaja oli tehnyt työvoimain vähennysesityksiä yhteensä 44 työpaikalla. Vähennyssuunnitelmat koskivat noin 1 600 liiton jäsentä. Pääluottamusmiesten ja hallinnon yhteisessä kokouksessa Helsingin Työväentalolla 14.11.2003 selvitettiin työnantajan esityksiä työvoiman vähentämiseksi sekä vähennysesitysten perusteluja. Kokouksessa todettiin, että elleivät puheemme saa vastakaikua työnantajataholta, on liiton hallinnon harkittava ja päätettävä tarvittavista toimenpiteistä. Paperiliitto oli muiden palkansaajajärjestöjen tavoin toistuvasti vedonnut työnantajiin, että joukkomittaisista työntekijöiden irtisanomisista pidättäydyttäisiin. Liitto on ollut mukana useissa maltillisissa tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa, jotta yritysten edellytykset työllisyyden ylläpitoon kohenisivat. Paperiliiton jäsenet kokivat, että työnantajat eivät kanna omaa osuuttaan työllistämisvastuusta. Lakko ei kohdistunut mihinkään yksittäiseen tapaukseen, eikä sillä ollut tarkoitus painostaa työnantajaa muuttamaan työehto- tai muita sopimusmääräyksiä. 7

8 Työehtosopimusneuvottelukunnat tapasivat 24.11. Liitto muistutti työnantajia viime tulopoliittisen sopimuksen ensimmäisestä kappaleesta, jossa mainitaan mm: Tämän sopimuksen tavoitteena on tukea myönteistä talous- ja työllisyyskehitystä. Sopimuksella tavoitellaan työllisyyden turvaamista. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina eikä Paperiliiton työehtosopimusneuvottelukunnalle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin päättää liittotoimikunnan velvoittamana ja valtuuttamana mielenilmaisulakosta, joka kohdistui työllisyystilanteeseen ja työntekijöiden vähentämisesityksiin. Lakko alkoi 3.12.2003 klo 06.00 ja päättyi 4.12.2003 klo 06.00. Lakko koski kaikkia valtakunnallisen paperiteollisuuden työehtosopimuksen sekä Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n ja Paperiliiton välisen työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteleviä työntekijöitä. Paperiliiton jäsenistö ja luottamushenkilöt toimivat saumattomassa yhteistyössä lakon onnistumiseksi. Paperiliitto sai toimenpiteen kovuudesta huolimatta huomattavan paljon myönteistä huomiota.

Edunvalvonta Työehtosopimuksen nro 42 palkkojen korotukset määräytyivät voimassa olevan tulopoliittisen kokonaisratkaisun (1.2.2003 15.2.2005) mukaisesti. Kausipalkkojen tuntipalkkoja korotettiin 10.3.2003 alkaen 25 sentin yleiskorotuksella. Sen lisäksi 10.3.2003 alkaen paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin voitiin käyttää rahamäärä, jonka suuruus oli 11 senttiä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä 10.2.2003. Tes:n 22 :n perusteella sovittuja lisiä ja ammattitaitoon perustuvia euromääräisiä henkilökohtaisia lisiä korotettiin 2.7 % lähimpään senttiin pyöristäen. Paikallisesti oli käytettävissä myös tasa-arvoerä. Sen mukaan 10.3.2003 alkaen voitiin työntekijöiden palkkojen korotuksiin käyttää rahamäärä, jonka suuruus oli 1.36 senttiä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä 10.2.2003. Tes:n mukainen alin kausipalkka oli 10.3.2003 alkaen 633.27 euroa. Vuorolisät olivat 10.3. 5.10.2003 välisenä aikana seuraavat: iltavuorolisä 93 senttiä yövuorolisä 166 senttiä saunalisä 299 senttiä 6.10.2003 alkaen korotettiin tes:n 16 ja 20 :n mukaisesti ja ne olivat seuraavat: iltavuorolisä 94 senttiä yövuorolisä 168 senttiä saunalisä 302 senttiä Suhdanneraha, 146 euroa, maksettiin tes:n mukaisesti kaikille 1.6.2003 mennessä vähintään vuoden työsuhteessa olleille työntekijöille. Tes:n mukainen työryhmä, jonka tarkoituksena oli neuvotella alalle oma irtisanomissuojasopimus, sai annetun tehtävän suoritetuksi määräaikaan 31.1.2003 mennessä. Varsinainen tes oli jo painossa, joten irtisanomissuojasopimus saatiin liitetyksi tes-kirjan takasivuille. Tämä vaikeutti hieman luettavuutta. Paperityöntekijöiden ansiot Paperityöntekijöiden ansiot nousivat IV-neljännekseltä vuonna 2002 IV-neljännekseen 2003 3,8 %, josta sopimuskorotusten osuus oli tupon mukainen eli 2.6 %. Työehtosopimusten paikallinen soveltaminen Erimielisyysmuistioiden määrä oli hienoisessa nousussa. Vuoden aikana niitä kirjattiin 32 kpl. Tes:n 11 joutui koetukselle. Metsäteollisuus ry vei mm. Veitsiluodon järjestelijän vakanssin vähentämisneuvottelun neuvotteluputkeen. Riita johti sittemmin työtuomioistuimeen ja sitä kautta takaisin neuvotteluputkeen. Sovintolautakunta ratkaisi kiistan äänestyspäätöksellään 2-1 ja totesi, että ko. vakanssi voitiin vähentää. Asiaa riideltiin yhteensä lähes kahden vuoden ajan. Myllykoski Paperissa käytiin vaikeat neuvottelut henkilöstön vähentämisestä. Ammattiosasto ja yritys pääsivät keskenään sopimukseen asiassa. M-real Oyj Kirkniemen tehtaan johto irtisanoi paikallisen kokonaisvaltaisen sopimuksen päättymään 3 kk: n irtisanomisajalla 13.10.2003. Asia käsiteltiin työtuomioistuimessa, joka totesi sopimuksen irtisanomisen lailliseksi. Uusi sopimus saatiin neuvoteltua Paperiliiton toimiston avustuksella juuri ennen sopimuksettoman tilan alkamista. Myös töiden ulkoistaminen aiheutti muutamia erimielisyysmuistioita. Stora Enson Anjalankosken tehtaalla työnantaja ulkoisti kurottajien huollon työnjohto-oikeuteen vedoten. Asiaa ratkotaan työtuomioistuimessa. 9

Kansainvälinen edunvalvonta Suomen ja Ruotsin liittojen välistä yhteistyötä tiivistettiin entisestään. Liittojen tes-toimitsijat tapasivat kahdesti. Keskustelujen aiheena oli pääosin voimassa olevien sopimusten tarkastelu ja vertailu. Työehtosopimusneuvottelukunta ja tes-perusteiset toimikunnat ja työryhmät Työehtosopimusneuvottelukunta Paperiliiton neuvottelukuntaan kuuluivat puheenjohtaja Jarmo Lähteenmäki 31.8. asti, Jouko Ahonen pääsihteerinä 31.8. asti ja puheenjohtajana 1.9. alkaen, pääsihteeri Petri Vanhala 1.10.2003 alkaen, osastopäällikkö Sauli Kovanen, sopimussihteeri Jari Väänänen, palkkasihteeri Raimo Laitinen, liittovaltuuston puheenjohtaja Seppo Tyni, liitovaltuuston varapuheenjohtaja Jouko Suomalainen sekä liittotoimikunnan jäsen Rolf Nyholm. Asiantuntijana toimi suunnittelusihteeri Esa Mäisti. Oleellisten muutosten toimikunta Liittomme edustajina toimikunnassa olivat pääsihteeri Jouko Ahonen 31.9. saakka, pääsihteeri Petri Vanhala 1.10.2003 alkaen sekä osastopäällikkö Sauli Kovanen. Tilastotoimikunta Liittomme edustajina olivat suunnittelusihteeri Esa Mäisti ja palkkasihteeri Riitta Kaukonen. Työoikeustyöryhmä Liittomme edustajina olivat sopimussihteeri Jari Väänänen ja lakimies Jouni Salminen. Koulutustyöryhmä Liittomme edustajina olivat koulutussihteeri Ritva Vilen sekä palkkasihteerit Riitta Kaukonen ja Esko Viljanen. 10

Työaikatyöryhmä Liittomme edustajina olivat puheenjohtaja Jarmo Lähteenmäki 31.8. saakka, puheenjohtaja Jouko Ahonen 1.9. alkaen, osastopäällikkö Sauli Kovanen sekä sopimussihteeri Jari Väänänen. Yleistä Paperinjalostusteollisuus Kertomusvuoden alussa Carton Oy, IK-Kotelo Anjalankoskelta liittyi PPY:n jäseneksi. Alkuvuoden aikana Kaavin Kirjekuoritehtaalla työnantaja antoi varoituksen pääluottamusmiehille, minkä johdosta työntekijät poistuivat työpaikalta kahdeksi päiväksi. Lakon jälkeen asiaa selvitettiin liittojen välillä, ja liitot totesivat varoituksen tässä tapauksessa olleen liian raju rangaistus ja totesivat asian huomautuksen arvoiseksi. Helmikuun puolivälissä PPY:n pääluottamusmiehet kokoontuivat Paperiliiton toimistossa. Kokouksessa käsiteltiin syntynyttä työehtosopimusta ja muita pääluottamusmiesten esittämiä asioita. Liiton ajankohtaisista asioista kertoi puheenjohtaja Jarmo Lähteenmäki. Ennen uuden sopimuskauden alkua liittojen välillä syntyi tulkintaerimielisyys liittoerän ja tasa-arvoerän maksamisesta, ja samaan aikaan HJ. Jousesta tuli erimielisyysmuistio, joka koski liittoerän ja tasa-arvoerän maksamista. Neuvottelujen jälkeen yhteisymmärrys löytyi liittoerän ja tasa-arvoerän maksamisesta, ja samalla sovittiin myös HJ. Jousen erimielisyys. Paperiset Lieksan tehtailla on koko kevään ollut erimielisyyksiä työnantajan ja työntekijöiden välillä eri asioista. Tilanne kärjistyi toukokuun 15. päivä, kun työntekijät marssivat ulos ja aloittivat neljän päivän lakon. Syksyn aikana myös lomautukset ja irtisanomisilla uhkaamiset ovat kärjistäneet tilanteen hyvin vaikeaksi Lieksan tehtailla. Muita erimielisyysmuistioneuvotteluja käytiin Paperix Oy:n Karhulan, Pyhtään Pyrollin ja Kauttuan Amcorin tehtailla. Erimielisyydet sovittiin liittojen välillä. Jämsänkoskella sijaitseva jalostustehdas Smead ilmoitti lomauttavansa koko henkilöstönsä viideksi viikoksi. Asiasta käytiin neuvotteluja, koska Smeadissa noudatetaan paperiteollisuuden työehtosopimusta mm. lomautusasioissa. Liittotoimikunta päätti antaa luvan lomautukseen Jämsänkosken Smeadin tehtaalle. Melkein vuoden jatkunut Carton Anjalankosken sopimusasiakiista ratkaistiin joulukuussa siten, että Cartonin työnantaja- ja työntekijäpuoli allekirjoittivat paikallisen sopimuksen, jossa pohjana on PPY:n sopimus sekä tarkennuksia paperiteollisuuden työehtosopimuksesta. Joulukuun alussa PPY:n paperiliittolaiset jäsenet osallistuivat liiton järjestämään yhden päivän mielenosoituslakkoon, joka kohdistui työnantajien ylimalkaisia työvoiman vähentämisesityksiä vastaan. Joulukuussa liittotoimikunta täydensi PPY:n työehtosopimusneuvottelukuntaa. Tapio Hovi Pyhtäältä pyysi eroa ja hänen tilalleen valittiin Kimmo Sihvola Karton tehtaalta Jyväskylästä. Neuvottelukuntaan kuuluvat lisäksi Irene Limola Lempäälästä ja Esko Viljanen ja Heikki Lauronen liiton toimistosta. Huhtamäki Oyj Finland Yleistä Heti tammikuun alussa Huhtamäki Oy:ssä oli tulkintavaikeuksia työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä jouluviikon arkipyhäkorvauksista. Asiasta keskusteltiin myös liittojen välillä. Asia ratkaistiin paikallisesti, mutta siihen palataan yhteisessä palaverissa liittojen, paikallisen työantajan ja työntekijöiden kanssa. Maaliskuun lopulla kokoontui liittojen työryhmä pohtimaan seisakkiajan määräyksiä. Jatkuvan neuvottelun menettelyssä edettiin ja tes-neuvottelukunnat tapasivat vuoden aikana kaksi kertaa. Tapaamisissa tarkennettiin keskeytymättömän kolmivuorotyön seisokkiaikamääräyksiä täsmällisillä alkamis- ja päättymisajankohdilla. Paikallisesti pilottiryhmänä toiminut muovitekniikan perustutkinto sai jatkoa. Kertomusvuonna alkoi työnantajan ja AEL:n yhteistyönä yrityksen tarpeisiin räätälöimä muovialan peruskoulutus, joka myös tähtää ammattitutkinnon suorittamiseen kahden vuoden opiskelujen jälkeen. Joulukuussa Huhtamäki Finland Oyj:n paperiliittolaiset jäsenet osallistuivat liiton järjestämään yhden päivän mielenilmaisulakkoon, joka kohdistui yleisesti työnantajien ylimalkaisia työvoiman vähentämisesityksiä vastaan. Työehtosopimusneuvottelukuntaan kuuluivat Matti Hietanen ja Mirja Käki Huhtamäeltä ja Esko Viljanen liiton toimistosta. 11

12

Yhteistoiminta Hallitusohjelman mukaisesti aloitettiin syksyllä yt-lakiuudistusselvitys. SAK.n asettaman valmistelutyön seurantaryhmän työskentelyyn osallistui sopimussihteeri Jari Väänänen. Kiljavalla järjestettiin liiton oma yt-kurssi. Yritysjärjestelyt ja konserniyhteistyö Metsäliitto osti Metsä Tissuen kokonaan omistukseensa. Ammattiosastoja suurimmissa konserneissa oli toimintavuoden aikana seuraavasti: UPM-Kymmene 13 Stora Enso 17 M-real 9 Metsä-Botnia 5 Myllykoski Paper 1 Georgia Pacific Finland 1 Ahlstrom Cores 1 Sunila Oy 1 Stromsdal Oyj 1 Amcor 2 Konsernien ammattiosastojen yhteisissä kokouksissa oli liiton toimiston edustus mukana aina kutsuttaessa. Henkilöstörahastot Toimintavuoden aikana ainoastaan Sunila Oy:n henkilöstörahasto jatkoi toimintaansa. Yleistä Työ- ja ympäristönsuojelu Työturvallisuuslaki astui voimaan vuoden alusta. Uudessa työturvallisuuslaissa on pyritty tuomaan esiin vain keskeisimmät työturvallisuuteen liittyvät asiat. Laki on ryhmitelty asiaryhmittäin lukuihin. Keskeisimmät muutokset laissa ovat työnantajavastuun korostaminen sekä häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvät lain kohdat. Lisäksi laissa on määritelty yhteisen työpaikan pelisääntöjä. Vuoden 2003 loppupuolella aloitettiin työsuojelun valvontalain uudistaminen. Lain uudistamista varten perustettiin valvontalakitoimikunta, jonka on määrä tehdä esitys uudeksi valvontalaiksi kesäkuuhun 2004 mennessä. Työpaikoilla järjestettyihin työsuojelukoulutustilaisuuksiin ja työsuojelukokouksiin osallistuttiin liiton toimistosta kutsusta. Liiton työ- ja ympäristönsuojelutyöryhmä Paperiliiton valiokunnat kokoontuivat yhden kerran toimintavuoden aikana. Valiokuntien kokouksessa käsiteltiin liittokokoustavoitteita sekä ajankohtaisia tes-asioita. Paperiteollisuuden turvallisuustyön työalatoimikunta (PAPTAT) Paptat käsitteli vuoden aikana mm. poissaoloraportointia ja työtapaturmakehitystä. Paptat suunnitteli myös vuoden 2004 työsuojeluseminaaria. Työsuojeluseminaari järjestetään maaliskuussa 2004. Lisäksi suunniteltiin ja ideoitiin Paptat 0-tapaturmaa -lehti. Lehti ilmestyy alkuvuodesta 2004. Paptat teki tämän lisäksi tutustumismatkan UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehtaille. Tehtailla tutustuttiin Wisa-800 projektiin. Paptatin puheenjohtajuus oli Toimihenkilöunionilla. Työalatoimikunnan paperiliittolaisina jäseninä olivat Reijo Kajova Kaukopää os. 21, Heimo Hopponen Jämsänkoski os. 11 ja yleisvarajäsenenä Hannu Ulenius os. 35. Liiton toimistosta työskentelyyn osallistuivat Markku Häyrynen ja Heikki Lauronen. 13

Työtapaturmat ja ammattitaudit 2002 Vuonna 2002 vakuutusyhtiöt korvasivat yhteensä 2 517 paperi- ja selluteollisuudessa sattunutta työtapaturma- ja ammattitautitapausta. Vuonna 2001 vastaava määrä oli yhteensä 2 670 tapausta ja vuonna 2000 yhteensä 2 748 tapausta. Jos korvattujen työtapaturmien ja ammattitautien määrä suhteutetaan Tilastokeskuksen arvioimaan paperija selluteollisuudessa tehtyyn työaikaan, niin näin saatu tapaturmataajuus on kolmen viime vuoden aikana kääntynyt selvään laskuun. Vuonna 2002 taajuus oli 39 korvattua työtapaturma- ja ammattitautitapausta miljoonaa työtuntia kohden, vuonna 2001 taajuusluku oli 44, ja vuonna 2000 se oli 45. Liiton toimistossa käyttöön otettu alamme työpaikkojen tapaturmatietojen keruu- ja tilastointijärjestelmä toimi liittokokouspäätösten edellyttämällä tavalla. Kuolemaan johtaneet työtapaturmat (TOT) massan- ja paperinvalmistusteollisuudessa Paperi- ja selluteollisuudessa ei sattunut vuonna 2003 yhtään kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Tämä oli nyt toinen vuosi kautta aikojen, jolloin ala säästyi kokonaan työpaikkakuolemilta. 14

Nykymuotoinen TOT-tutkinta aloitettiin Tapaturmavakuutuslaitosten liiton TVL:n ja alamme keskeisten työmarkkinajärjestöjen kesken vuonna 1985. Vuoden 2002 loppuun mennessä kuolemantapauksia sattui 55. Näistä 23 sattui ns. ulkopuolisen työnantajan palveluksessa olevalla henkilölle. 15

Lakiasiat 2003 Vuoden aikana kirjattiin uusia juttuja 46 (vastaavasti v. 2002 36 kpl). Lakisektorilla hoidettiin myös liiton omia oikeudellisia asioita edellisvuosien tapaan. Eri tuomioistuimet ja lautakunnat antoivat tuomioita tai asioita sovittiin seuraavasti: Korkein oikeus 4 Hovioikeus 3 Käräjäoikeus 7 Työtuomioistuin 17 Vakuutusoikeus 10 Tapaturmalautakunta 12 Eläkelautakunta 3 Työttömyysturvalautakunta 1 Sopimus 2 Yhteensä tuomittiin hyvityssakkoja Paperiliiton maksettavaksi 29 700 ja ammattiosastojen maksettavaksi 24 700. Työtuomioistuin Työtuomioistuin käsitteli vuoden aikana eräitä tärkeitä työehtosopimuksen tulkinta-asioita. Stora Enson Veitsiluodon tehtaan paperikone 1:n jälkikäsittelyn eräiden vakanssien yhdistämisestä käydyt neuvottelut johtivat pitkään oikeuskäsittelyyn, jossa puitiin perusteellisesti paperiteollisuuden tes:n 11 :n neuvottelu- ja ratkaisujärjestelmän lähtökohtia ja soveltamista. Työtuomioistuin vahvisti, että 11 :ään sisältyvässä ns. neuvotteluputkessa voidaan käsitellä ja ratkaista vakanssien määrää koskevat asiat myös silloin, kun työn fyysisissä olosuhteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Samalla tuomioistuin katsoi neuvottelujärjestykseen sisältyvän periaatteen, jonka mukaan asian ollessa neuvottelujen alainen esitettyjä työnjärjestelyjä ei tarvitse ottaa käyttöön. Samoin työtuomioistuin hylkäsi vaatimukset SAK:n velvoittamisesta neuvotteluihin paperiteollisuuden tes:n perusteella. M-realin Kirkniemen tehtaan miehitystä koskevan KIRI-sopimuksen irtisanominen elokuussa johti useisiin työtaisteluihin ja niitä seuraaviin työrauhakanteisiin. Paperiliitto nosti tässä yhteydessä vastakanteen, jossa vaadittiin kumottavaksi irtisanominen tes:n vastaisena toimenpiteenä. Työtuomioistuin katsoi kuitenkin, että sellainen miehityssopimus, joka ei ole osa kausipalkkasopimusta, voidaan muiden voimassaolomääräysten puuttuessa irtisanoa työehtosopimuslaissa mainittua kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Oikeus ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, miten työtä voidaan tehdä ilman sovittuja työnkuvia. Onneksi asia laukesi ennen irtisanomisajan loppuun kulumista. Työnantajajärjestöt nostivat useita työrauhakanteita Paperiliittoa ja ammattiosastoja vastaan. Mielenosoituspäivän 3.12. johdosta liitto tuomittiin jo ennen tapahtumaa kolmeen eri hyvityssakkoon. Yksi periaatteellisesti merkittävä hylkäystuomio saatiin työtuomioistuimesta. Stora Enson Summan tehtaalla työntekijät pidättyivät huovanvaihtotyöstä ilman pätevästi opastettua nosturinkuljettajaa. Metsäteollisuus ry ei pystynyt osoittamaan, että työturvallisuustekijöillä perusteltu pidättäytyminen olisi sisältänyt laitonta työnantajaan kohdistuvaa painostusta. Yleiset tuomioistuimet Yleisissä tuomioistuimissa käsiteltiin useita Paperiliiton jäseniä koskevia riita- ja rikosasioita. Lainvoiman sai kaksi yt-lakia koskenutta riita-asiaa. Elimäkeläinen Adalson Oy ja kaarinalainen Hj. Jousi Oy tuomittiin kumpikin maksamaan hyvitystä yt-lain pakottavien määräysten rikkomisesta irtisanomistilanteissa. 16

Hallinto ja järjestötoiminta Järjestöasiat Järjestö- ja ammatillinen koulutus Kevät- ja syyskokouksien yhteydessä järjestettiin luottamusmiehille koulutustilaisuus toimitsijoiden johdolla. Osastoille markkinoitiin lyhytkursseja, ja niiden tarjontaa lisättiin. Nuorille liiton jäsenille pidettiin Kiljavalla oma nuorisokurssi, joka sai hyvän vastaanoton. Liiton jäsenpalvelut ja jäsenedut Liiton jäsenille postitettiin uusi jäsenkortti, joka on voimassa vuoden 2005 loppuun. Liiton pääasiallinen korttikumppani oli Ykkösbonus. Jäsenkortilla sai etuja noin 2000 ostospaikassa ympäri maan. Kortilla voi osoittaa jäsenyytensä liiton lomapaikoissa Jaalassa, Kuusamossa ja Särkisalossa. Jäsensähköstä liitto teki sopimuksen E.ON Finlandin kanssa. Yhteistyökumppanina matkailualalla oli Matka-Vekka. If vahinkovakuutusosakeyhtiö Oy jatkoi vakuutuksen tarjoajana. Lehtiseteliedun käytti 9 225 jäsentä. Paperityöväen Työttömyyskassa maksoi vuoden aikana päivärahaa 2 476 jäsenelle. Keskimääräinen työttömyysaika oli 143 päivää. Työttömyysaste oli 6,67 %. 55-vuotiaille jäsenille tarkoitettua veteraanitukea myönnettiin 520 jäsenelle. Liiton tarjoamia opiskelumahdollisuuksia käytti 240 jäsentä. Liiton välittämään ja tuettuun lomatoimintaan osallistui 561 jäsentä perheenjäsenineen. Hautausavustuksia myönnettiin 384 jäsenelle Liiton lomapaikoissa Puralassa, Särkelässä ja Törmälässä yöpyi yhteensä 9 867 jäsentä. Yöpymisvuorokausia kertyi 34 008. Näiden lomakohteiden asuntovaunupaikoilla kertyi yöpymisvuorokausia 19 014. Keurusharjun lomaosakkeiden yöpymisvuorokausia kertyi 9 026. Levillä oli yöpyjiä 678 ja yöpymisvuorokausia 2 449. Hotelli Saagan yöpyjiä oli 547 ja yöpymisvuorokausia kertyi 1 904. YÖPYJIÄ Purala Särkelä Törmälä Yhteensä Yöpyjiä 3 963 2 248 3 656 9 867 Yöpymisvrk 12 774 7 825 13 409 34 008 Asuntovaunuyöpymisvrk 7 883 4 363 6 768 19 014 Liittovaltuusto Liittovaltuusto kokoontui kaksi kertaa. Sääntömääräinen kokous pidettiin 22.5. ja ylimääräinen kokous 26.8. Liittovaltuuston kokouksessa puhetta johtivat liitovaltuuston puheenjohtaja Seppo Tyni ja varapuheenjohtaja Jouko Suomalainen. Sihteerinä toimi pääsihteeri Jouko Ahonen. Paperiliiton valtuusto käsitteli kokouksessaan 21.5. liiton toimistossa syksyllä 2002 toteutettuja henkilöjärjestelyjä. Asian käsittelyä valtuustossa olivat kirjallisesti vaatineet Äänekosken osasto 13, Valkeakosken osasto 45, Kajaanin osasto 51, Kaipolan osasto 80. Lisäksi UPM-Kymmenen piirissä toimivat ammattiosastot olivat vaatineet yhteisellä kirjeellä asian käsittelyä liittovaltuustossa. Aiemmin talvella useat ammattiosastot olivat kirjelmöineet tehdyistä ratkaisuista liittotoimikunnalle. Valtuusto käsitteli entisen pääsihteerin Artturi Pennasen ja entisen talouspäällikön Viljo Saarisen etätyöhön siirtymisen ehtoja ja totesi, ettei vastaavia järjestelyjä liiton toimistossa tule jatkossa toteuttaa. Tehtyjä ratkaisuja valtuusto ei kuitenkaan pitänyt tarpeellisena arvioida uudelleen. Liittovaltuusto edellytti, että liiton hallintoa ja toimistoa hoidetaan tulevaisuudessa aiempaa avoimemmin, jotta edellisen vuoden kaltaisia epäselvyyksiä ei enää ilmenisi. Sääntömääräisessä kokouksessa toukokuussa käsiteltiin myös työmarkkina-asioita, joista liittovaltuusto antoi julkisuuteen seuraavan kannanoton: 17

Liittovaltuuston puheenjohtaja Seppo Tyni onnittelee vasta valittua puheenjohtaja Jouko Ahosta. Euron dollarikurssin palautuminen alkuperäiselle tasolleen ja kansainvälisen talous-nousun lykkäytyminen on merkinnyt metsäyritysten voittojen normalisoitumista. Aikaisem-piin suhdannekuoppiin verraten yritysten toiminta on edelleen tuloksellista ja niiden taseet ovat vahvoja huolimatta suurista ja osin heikkotuottoisista ja vääriin arvioihin perus-tuneista ulkomaisista investoinneista. Viime aikoina metsäyhtiöissä on esitetty kiinteiden kustannusten karsimista kannatta-vuuden parantamiseksi, millä ilmaisulla tarkoitetaan käytännössä vakinaisen henkilöstön vähentä--mistä usein jopa kyseenalaisin keinoin. Yritysjohtajien tulee kuitenkin nähdä hitaan kasvun vaiheen yli ja valmistautua seuraavaan noususuhdanteeseen, jolloin yritysten on oltava iskukunnossa. Metsäyritysten hyvä taloudellinen tila on pitkälti seurausta koko henkilöstön ponnisteluista tuottavuuden ja työn tuloksellisuuden lisäämiseksi. Silti suuryritysten johtajat painottavat puheis-saan varsin yksipuolisesti sijoittajien tyytyväisyyttä ja intressejä. Yrityksen keskeinen voimavara on kuitenkin motivoitunut, ammattitaitoinen ja määrältäänkin riittävä henki-löstö, josta tulee huolehtia niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Uusi hallitus saa ratkottavakseen keskeisiä työllisyyden hoitoon, vakaan talouskasvun turvaamiseen, hyvinvointipalvelujen säilyttämiseen sekä suurten ikäluokkien työelämästä poistu-miseen liittyviä asioita. Useat näistä kysymyksistä ovat sellaisia, joihin kestävä ratkaisu löytyy vain yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Palkansaajien kannalta olennainen kysymys on, missä määrin uusi hallitus omaksuu hyväksi havaitun kolmikantayhteistyön, johon kaikki puoluejohtajat vaalikampanjansa aikana ilmoittivat sitoutuvansa. Uuden hallituksen on myös teoillaan lunastettava palkan-saajien luottamus. Rakennus- ja palvelualoilla eräät työnantajat käyttävät huonossa asemassa olevaa ulko- ja kotimaistakin työvoimaa rikkoen häikäilemättömästi sopimusten ja lakien mukaisia vähimmäisnormeja. EU:n laajentuminen voi nopeasti lisätä näitä ongelmia levittäen niitä myös muille aloille. Hallituksen velvollisuus on seurata tilannetta ja tarttua vitkastelematta jo havaittuihin epäkohtiin. Euroopan Unionissa valmistellaan uutta perustuslaillista sopimusta, mihin prosessiin liittyy huolestuttavia piirteitä. Valmistelussa kansalaisten tasa-arvon ja perusoikeuksien turvaamiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Sosiaalisen vuoropuhelun merkitys ei tule riittävästi esille eikä se keskeinen periaate, että työntekijäpuolta ja työnantajia on kuultava kaikissa heitä koskevissa kysymyksissä EU-tasoisia säädöksiä valmisteltaessa. 18

Puheenjohtaja Jouko Ahonen, talouspäällikkö Seija Minervuo ja pääsihteeri Petri Vanhala. Perustuslaillista sopimusta valmisteleva ns. konventti esittää vuonna 2000 hyväksytyn perusoikeusasiakirjan vahvistamista sitovaksi osaksi EU:n perustamissopimusta, jolloin myös työtaisteluoikeus kirjattaisiin eurooppalaiseksi perusoikeudeksi. Paperiliitto antaa tälle historiallisesti merkittävälle esitykselle täyden tukensa. Valtuuston ylimääräisessä kokouksessa 26.8. valittiin liitolle uusi puheenjohtaja, kun liittoa kymmenen vuotta johtanut Jarmo Lähteenmäki kutsuttiin suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen Eurooppa-toimiston, KEY-Finlandin, johtajaksi Brysseliin. Puheenjohtajaksi valittiin, Jorma Välimäen esityksestä, pääsihteeri Jouko Ahonen. Jouko Ahosen valinta oli yksimielinen. Jarmo Lähteenmäki kiitti koko Paperiliitto ry:n jäsenistöä, hallintoa ja toimistoa kymmenen vuoden yhteistyöstä. Ylimääräisessä kokouksessa liittovaltuusto antoi seuraavan kannanoton: Työtaisteluoikeus eurooppalaiseksi perusoikeudeksi Paperiliiton liittovaltuusto arvostaa sitä, että metsäteollisuuden voittojen normalisoituessa parin viime vuoden aikana useimpien yhtiöiden ja laitosten henkilöstöpolitiikka on ollut varsin vastuullista. Lomautuksia ja irtisanomisia on vältetty, niin kuin yhdessä on sovittu. Muutamien työnantajien piittaamaton toiminta saattaa kuitenkin pilata sen yhteistyön, joka alalle on ollut rakentumassa. Näissä tuotantolaitoksissa työnantaja on pyrkinyt siirtymään yhteistyöstä ja sopimisesta yksipuoliseen saneluun henkilöstön näkemyksistä ja hyvinvoinnista piittaamatta. Tehdyille sopimuksille ei ole annettu niille kuuluvaa merkitystä. Huonot suhteet alan työpaikoilla leikkaisivat osapuolten mahdollisuuksia saada osansa siitä paperialan ehkä voimakkaastakin kysynnän kasvusta, joka asiantuntija-arvioiden mukaan ja myös kurssikehityksestä päätellen on juuri alkamassa Yhdysvaltain vetämänä. Asialla on myös periaatteellinen puolensa. Paperiliitto on ollut korkeasuhdanteen vuosina sopimuskumppanina varsin kohtuullinen ja odottaa työnantajilta vastaavaa toimintaa siinäkin epätodennäköisessä tapauksessa, että kysynnän kasvun vahvistuminen vielä taittuisi. Metsäyhtiöiden ongelmien syyt ovat pääosin ulkomaisissa investoinneissa, suhdanneheilahteluissa ja valuuttakurssimuutoksissa. Silti suomalaisetkin paperialan työntekijät ovat valmiita sellaisiin tuotannon tehostamistoimiin, jotka tehdään henkilöstön kanssa yhteistyössä ja henki- 19

Liittovaltuuston jäsenet ja kokouksiin osallistuminen Puheenjohtaja Seppo Tyni os. 52 Pietarsaari ja varapuheenjohtaja Jouko Suomalainen os. 41 Veitsiluoto Varsinainen jäsen kertaa varajäsen kertaa Pirkanmaan piiri: Jorma Välimäki os. 2 (2) Heikki Ojansivu os. 38 Ari Petman os. 50 (2) Pauli Hallongren os. 70 Seppo Teräväinen os. 2 (2) Matti Turunen os. 38 Irene Limola os. 75 (1) Elisa Nordberg os. 62 (1) Länsi-Suomen piiri: Markku Saksa os. 10 Jouko Aitonurmi os. 42 Martti Lempinen os. 42 (1) Matti Sohlman os. 8 (1) Simo Lähteenmäki os. 7 (2) Jorma Vuorinen os. 10 Etelä-Suomen piiri: Markku Hautamäki os. 54 (2) Reijo Kinnunen os. 39 Esko Kumpulainen os. 87 (2) Hannu Kärkkäinen os. 47 Kymen piiri: Harri Helminen os. 15 (1) Matti Hyttinen os. 86 (1) Irmeli Tentke os. 16 (2) Satu Vallema os. 73 26.8. saakka Juha Tarkiainen os. 17 26.8.alkaen Hannu Ulenius os. 35 (2) Marko Kaitasuo os. 48 Jari Kääpä os. 36 (2) Jorma Timonen os. 85 Raine Pessala os. 81 (1) Pentti Hämäläinen os. 18 (1) Antero Raanoja os. 15 (2) Jouni Kuusinen os. 86 Saimaan piiri: Kari Miettinen os. 22 (2) Jaakko Väärä os. 22 Markku Huotarinen os. 23 (2) Heikki Ruohio os.23 Juhani Siira os. 25 Jorma Tiainen os. 25 (2) 22.5. saakka Jorma Tiainen os. 85 (2) Timo Zerni os. 41 (2) 22.5. alkaen 22.5. alkaen Keski-Suomen piiri: Markku Kankainen os. 11 (2) Viljo Hokkanen os. 12 Aulis Ilmonen os. 80 (1) Annikki Niininen os. 13 (1) Heikki Flinkman os. 13 (2) Tuomo Alanen os. 80 Pohjois-Karjalan piiri: Juhani Koistinen os. 55 (2) Esko Meriläinen os. 30 Seppo Ohisalo os. 14 (2) Matti Huotari os. 51 Pekka Kärkkäinen os. 51 (2) Markku Rissanen os. 55 Pohjois-Suomen piiri: Seppo Tyni os. 52 (2) Kari Kulju os. 33 Matti Kettunen os. 33 (2) Jari Paakkola os. 43 Jouko Suomalainen os. 41 (2) Esa Ahonen os. 52 Yleisvarajäsenet: Seppo Nousiainen os. 43, Timo Zerni os. 41 22.5. saakka, Juha Tarkiainen os. 17 26.8.saakka, Esa Pohjantähti os. 54, Pertti Kupias os. 71, Matti Mononen os. 26, Tapio Hovi os. 32, Timo Kauppinen os. 83, Anneli Virtanen os. 27, Tapani Paldanius os. 16, Matti Turunen os. 88, Raimo Leppänen os. 76, Seppo Kuisma os. 45. 20