Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013
Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite vuoteen 2020 mennessä. 60 40 20 Lähde: Eurostat 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
Energian kulutusta vähennetään Mtoe Primäärienergian loppukulutus, EU27 2,000 1,800 1,600 1,400 EU tavoite 2020 1,200 1,000 800 600 Lähde: Eurostat 400 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
Vihreä kasvu vai lasku?
Päästöjen vähentämisen aiheuttaa tuotannon pienemistä lyhyellä aikavälillä Matalapäästöisemmät energiantuotantomenetelmät ovat nykyisin vähemmän tuottavia Kasvihuonekaasupäästöjen rajoituksen myötä energiapanos pienenee lyhyellä aikavälillä Tuotanto pienenee Päästöintensiivinen kulutus kallistuu
Kustannuspaineet ovat suurimmat päästöintensiivisillä aloilla Osuus teollisuuden bruttoarvosta (%), 2011 25 20 15 10 5 0 Kone ja metallituoteteollisuus Elektroniikka ja sähköteoll. Elintarviketeollisuus Muu tehdasteollisuus Mineraalien kaivu Tekstiili ja vaateteollisuus Päästöjen osuus = tuotannon osuus Kemianteollisuus Metallien jalostus 0 10 20 30 Osuus teollisuustuotannon päästöistä (%), 2011 Metsäteollisuus Lähteet: Tilastokeskus, Päästökauppalaki, Saari ym. (2010)
Johtaako vihreän teknologian kehitys nopeampaan kasvuun? Matalapäästöisempien tuotantomenetelmien tuottavuuden parantaminen Kehityspanostusten suuntaaminen nykyisin heikommin tuottavaan vihreään teknologiaan heikentää kasvua lyhyellä aikavälillä Onko kasvu nopeampaa vai hitaampaa kun vihreä teknologia on saanut tuottavuuskuilun kurottua umpeen?
Vihreä kasvu vai lasku? (-) (-) (+/-) Tuottavuuden lasku ja energiapanoksen väheneminen ja lyhyellä aikavälillä Kehityspanostusten suuntaaminen nykyisin heikommin tuottavaan vihreään teknologiaan heikentää kasvua lyhyellä aikavälillä Tuottavuuskasvu pitkällä aikavälillä teknologian ollessa matalapäästöisempää? BKT kasvun notkahdus Kasvuvauhti pitkällä aikavälillä epävarmaa
Vihreän rakennemuutoksen voittajat ja häviäjät Maailmantalouden kokonaistuottavuus laskee lyhyellä aikavälillä Jaettava kakku pienenee, mutta myös jako menee uusiksi Kilpailuetua voivat saada: Päästötavoitteet kustannustehokkaimmin saavuttavat Vihreän teknologisen kehityksen menestyjät Päästötalkoiden vapaamatkustajat
Vihreän talouspolitiikan välineet Päästökiintiöt Päästöverot Tuotanto /hintatuki matalapäästöisemmälle tuotannolle (mm. syöttötariffit) Tuki vihreille innovaatioille
Vihreä teknologinen kehitys ja elinkeinopolitiikka
Innovaatiot nojaavat henkiseen pääomaan Innovaatiotoiminta on osaamisintensiivistä Siellä missä on osaajia on myös innovaatioita Ilman teknillisen koulutuksen laajentumista 60 ja 70 luvuilla patentointi olisi ollut 20% vähäisempää vuosina 1988 1996 (Toivanen & Väänänen, 2011)
Suomi on kärkimaita innovaatioissa ja teknologiaosaajien osuudessa Patenttihakemuksia, 2008 (1000 asukasta kohden) 0.1.2.3.4 Switzerland Israel Denmark Netherlands Germany Sweden Japan Finland United Austria States Norway Korea France Belgium United Iceland Australia Ireland Kingdom New Zealand Italy Spain Hungary Czech Republic Turkey Portugal Mexico Slovak Poland Republic 0.5 1 1.5 2 Insinööriksi valmistuneita, 2003 (1000 asukasta kohden) OECD keskiarvo (kuvion maat) Lähde: OECD
Suomi pärjää hyvin myös vihreissä innovaatioissa Vihreitä patenttihakemuksia, 2010 ja 2011 (1000 asukasta kohden) Lähde: OECD 0.01.02.03.04.05 Germany Austria Denmark Netherlands Norway Switzerland Japan Sweden Israel France United Belgium Canada States United Australia Kingdom Slovenia Ireland Hungary New Zealand Spain Italy Chile Greece Czech Republic TurkeyMexico Portugal Poland Slovak Republic 0.5 1 1.5 2 Insinööriksi valmistuneita, 2005 (1000 asukasta kohden) Finland Korea OECD keskiarvo (kuvion maat)
Päästöjen hinnan nousu kannustaa vihreisiin innovaatioihin Korkeapäästöisemmän ja vihreämmän teknologian välillä tuottavuusero Yritykset panostavat niihin kehityshankkeisiin, joista odotetut tuotot ovat suurimmat Hinnan asettaminen päästöille nostaa vihreiden teknologioiden arvoa ja kannustaa vihreisiin innovaatioihin
Vihreitä innovaatioita voidaan edistää myös innovaatiotuilla T&K tuet ovat lisänneet kehityspanostuksia ainakin osalla tuetuista yrityksistä (Einiö 2013) Myös vihreää teknologista kehitystä voidaan vahvistaa tuotekehitystuilla Vihreiden innovaatioiden erityiskohtelu ei ole tarpeen jos päästöhinnat ovat riittävän korkeat (=vihreiden innovaatioiden kannattavuus hyvä)
Vihreillä innovaatioilla suuret tuotot isolla riskillä? Epävarmuus kotimaisen ja kv. ilmastopolitiikan kehityksestä luo epävarmuutta vihreiden innovaatioiden tuotoista Teknologian kehittäjät saattavat vältellä hyvin riskialttiita hankkeita Valtio voi osallistua riskien jakamiseen
Kansainvälinen vihreä innovaatiopalkinto Innovaatiopalkinnot tehokas keino vähentää epävarmuutta ja luoda johdonmukaiset kannustimet Vihreiden teknologioiden kohdalla tavoitellut tekniset parannukset mahdollista määritellä Palkinnon kansainvälinen rahoitus Rahoittaneiden valtioiden yhteenliittymä saa teknologian oikeudet itselleen
Ilmastotavoitteiden kanssa johdonmukainen elinkeinopolitiikka luo parhaan lopputuloksen Monia ohjauskeinoja käytössä myös samanaikaisesti toisiaan voimistavia ja heikentäviä Ohjaustoimien suunnittelu kokonaisuutena Uskottavasti pitkäjänteinen ohjaus