Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia



Samankaltaiset tiedostot
Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

muutos *) %-yks. % 2017*)

muutos *) %-yks. % 2016

*) %-yks. % 2018*)

Elämää PISA:n varjossa

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

ICT, tuottavuus ja talouskasvu

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski

Mainosvuosi 2015 TNS

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomi toiseksi innovatiivisin maa Euroopassa

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Koulutuksen globaalit muutostrendit miten ennakoimme tulevaa? Ylijohtaja Tapio Kosunen

Mitä tavoitteita sairaanhoitopiirien johtamiselle voitaisiin asettaa?

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi

Sonera Avoin Kuitu Alueellisia valokuituverkkoja ja valinnanvapautta pientaloalueille

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Tulevaisuuden julmat kuvat: kilpailukyky ja luova tuho

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

aineksina Esitelmän pääpiirteet

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Lapin psykiatria. Levi Erkki Vauramo

Ajankohtaista Fingridistä

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Tulonsiirrot sosiaalisena investointina. Vakuutustieteen juhlaseminaari Tampere

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Vertailuun sisältyvät maat

Millainen vanhusten hoitokulttuuri voisi olla? Erkki Vauramo Aalto-yliopisto Sotera-instituutti Etelä-Pohjanmaan opisto

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Pankkisektori Suomessa

Rakentamisen suhdannekatsaus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Markkinaraportti / elokuu 2015

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Kierretapit kunnossapitoon, korjauksiin ja huoltoon. Uudet tuotteet

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Miten Keski-Suomi selviää ikääntyvästä väestörakenteesta?

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

Suomalaisten maastamuutto Ulkosuomalaisten määrä eri maissa

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

turvataan myös talouden hitaan kasvun aikana Finlandia talo, Peruspalveluministeri Paula Risikko

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

IAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma kansallisen kilpailukyvyn edistäjänä. Rauno Vanhanen

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos,

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / helmikuu 2009

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

Market Report / November 2012

Metsien hiilinielujen

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko

Market Report / August 2012

Market Report / December 2011

Markkinaraportti / lokakuu 2015

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville yrityksille. Rahoitusmahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja kasvuun 11.5.

Enterprise Europe Network - verkoston kansainvälistymispalvelut pk-yrityksille

Transkriptio:

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013

Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite vuoteen 2020 mennessä. 60 40 20 Lähde: Eurostat 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Energian kulutusta vähennetään Mtoe Primäärienergian loppukulutus, EU27 2,000 1,800 1,600 1,400 EU tavoite 2020 1,200 1,000 800 600 Lähde: Eurostat 400 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Vihreä kasvu vai lasku?

Päästöjen vähentämisen aiheuttaa tuotannon pienemistä lyhyellä aikavälillä Matalapäästöisemmät energiantuotantomenetelmät ovat nykyisin vähemmän tuottavia Kasvihuonekaasupäästöjen rajoituksen myötä energiapanos pienenee lyhyellä aikavälillä Tuotanto pienenee Päästöintensiivinen kulutus kallistuu

Kustannuspaineet ovat suurimmat päästöintensiivisillä aloilla Osuus teollisuuden bruttoarvosta (%), 2011 25 20 15 10 5 0 Kone ja metallituoteteollisuus Elektroniikka ja sähköteoll. Elintarviketeollisuus Muu tehdasteollisuus Mineraalien kaivu Tekstiili ja vaateteollisuus Päästöjen osuus = tuotannon osuus Kemianteollisuus Metallien jalostus 0 10 20 30 Osuus teollisuustuotannon päästöistä (%), 2011 Metsäteollisuus Lähteet: Tilastokeskus, Päästökauppalaki, Saari ym. (2010)

Johtaako vihreän teknologian kehitys nopeampaan kasvuun? Matalapäästöisempien tuotantomenetelmien tuottavuuden parantaminen Kehityspanostusten suuntaaminen nykyisin heikommin tuottavaan vihreään teknologiaan heikentää kasvua lyhyellä aikavälillä Onko kasvu nopeampaa vai hitaampaa kun vihreä teknologia on saanut tuottavuuskuilun kurottua umpeen?

Vihreä kasvu vai lasku? (-) (-) (+/-) Tuottavuuden lasku ja energiapanoksen väheneminen ja lyhyellä aikavälillä Kehityspanostusten suuntaaminen nykyisin heikommin tuottavaan vihreään teknologiaan heikentää kasvua lyhyellä aikavälillä Tuottavuuskasvu pitkällä aikavälillä teknologian ollessa matalapäästöisempää? BKT kasvun notkahdus Kasvuvauhti pitkällä aikavälillä epävarmaa

Vihreän rakennemuutoksen voittajat ja häviäjät Maailmantalouden kokonaistuottavuus laskee lyhyellä aikavälillä Jaettava kakku pienenee, mutta myös jako menee uusiksi Kilpailuetua voivat saada: Päästötavoitteet kustannustehokkaimmin saavuttavat Vihreän teknologisen kehityksen menestyjät Päästötalkoiden vapaamatkustajat

Vihreän talouspolitiikan välineet Päästökiintiöt Päästöverot Tuotanto /hintatuki matalapäästöisemmälle tuotannolle (mm. syöttötariffit) Tuki vihreille innovaatioille

Vihreä teknologinen kehitys ja elinkeinopolitiikka

Innovaatiot nojaavat henkiseen pääomaan Innovaatiotoiminta on osaamisintensiivistä Siellä missä on osaajia on myös innovaatioita Ilman teknillisen koulutuksen laajentumista 60 ja 70 luvuilla patentointi olisi ollut 20% vähäisempää vuosina 1988 1996 (Toivanen & Väänänen, 2011)

Suomi on kärkimaita innovaatioissa ja teknologiaosaajien osuudessa Patenttihakemuksia, 2008 (1000 asukasta kohden) 0.1.2.3.4 Switzerland Israel Denmark Netherlands Germany Sweden Japan Finland United Austria States Norway Korea France Belgium United Iceland Australia Ireland Kingdom New Zealand Italy Spain Hungary Czech Republic Turkey Portugal Mexico Slovak Poland Republic 0.5 1 1.5 2 Insinööriksi valmistuneita, 2003 (1000 asukasta kohden) OECD keskiarvo (kuvion maat) Lähde: OECD

Suomi pärjää hyvin myös vihreissä innovaatioissa Vihreitä patenttihakemuksia, 2010 ja 2011 (1000 asukasta kohden) Lähde: OECD 0.01.02.03.04.05 Germany Austria Denmark Netherlands Norway Switzerland Japan Sweden Israel France United Belgium Canada States United Australia Kingdom Slovenia Ireland Hungary New Zealand Spain Italy Chile Greece Czech Republic TurkeyMexico Portugal Poland Slovak Republic 0.5 1 1.5 2 Insinööriksi valmistuneita, 2005 (1000 asukasta kohden) Finland Korea OECD keskiarvo (kuvion maat)

Päästöjen hinnan nousu kannustaa vihreisiin innovaatioihin Korkeapäästöisemmän ja vihreämmän teknologian välillä tuottavuusero Yritykset panostavat niihin kehityshankkeisiin, joista odotetut tuotot ovat suurimmat Hinnan asettaminen päästöille nostaa vihreiden teknologioiden arvoa ja kannustaa vihreisiin innovaatioihin

Vihreitä innovaatioita voidaan edistää myös innovaatiotuilla T&K tuet ovat lisänneet kehityspanostuksia ainakin osalla tuetuista yrityksistä (Einiö 2013) Myös vihreää teknologista kehitystä voidaan vahvistaa tuotekehitystuilla Vihreiden innovaatioiden erityiskohtelu ei ole tarpeen jos päästöhinnat ovat riittävän korkeat (=vihreiden innovaatioiden kannattavuus hyvä)

Vihreillä innovaatioilla suuret tuotot isolla riskillä? Epävarmuus kotimaisen ja kv. ilmastopolitiikan kehityksestä luo epävarmuutta vihreiden innovaatioiden tuotoista Teknologian kehittäjät saattavat vältellä hyvin riskialttiita hankkeita Valtio voi osallistua riskien jakamiseen

Kansainvälinen vihreä innovaatiopalkinto Innovaatiopalkinnot tehokas keino vähentää epävarmuutta ja luoda johdonmukaiset kannustimet Vihreiden teknologioiden kohdalla tavoitellut tekniset parannukset mahdollista määritellä Palkinnon kansainvälinen rahoitus Rahoittaneiden valtioiden yhteenliittymä saa teknologian oikeudet itselleen

Ilmastotavoitteiden kanssa johdonmukainen elinkeinopolitiikka luo parhaan lopputuloksen Monia ohjauskeinoja käytössä myös samanaikaisesti toisiaan voimistavia ja heikentäviä Ohjaustoimien suunnittelu kokonaisuutena Uskottavasti pitkäjänteinen ohjaus