VSS-Etsi! jäsenlehti 2-2006 Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat
HVSSY hallitus ja toimihenkilöt 2006 Puheenjohtaja: Jaakko Valve Kaksosentie 5 E 95, 00740 Hki p. 386 1362, 050 500 3060, jaakko.valve@luukku.com Varapuheenjohtaja: Unto Lemmetty Heinäpellontie 18, 00700 Hki p.347 6404, 050 571 1520 unto.lemmetty@pp.inet.fi Sihteeri: Eeva-Leena Valve Kaksosentie 5 E 95, 00740 Hki p. 386 1362 jaakko.valve@luukku.com Greta Nikkilä Mechelininkatu 26 B 35, 00100 Hki, p. 6222 602, 040 722 8120 rnikkila@welho.com Kaarina Hankonen Kaarikuja 1 M 99, 00940 Hki p. 306 391, 050 367 1489 mauri.hankonen@netsonic.fi Marianne Anttalainen Kaarelantie 86 E 61, 00420 Hki p. 535 030, 040 562 5830 marianne.anttalainen@stat.fi Oiva Wolf Linnanpajantie 26, 00950 Hki p. 343 4980 symor@symor.fi Pentti Paasonen p. 7427 0732. 040 512 7370 pentti.paasonen@malkit.fi Tommi Laurinen Hgin Pelastuslaitos PL 112, 00099 Helsingin kaupunki p.työ 39 361, 050 343 9561 tommi.laurinen@hel.fi HENKILÖJAOS Yhteyshenkilö Henkilöjaoksen johtaja Raimo Nikkilä rnikkila@welho.com (09)622 2602, 0400 503 944 YRITYSSUOJELU- ja TALOJAOS Puheenjohtaja Pentti Paasonen (09) 7427 0732, 040 512 7370 pentti.paasonen@malkit.fi Sihteeri Liisa Hyyryläinen liisa.hyyrylainen@hel.fi Varapuheenjohtaja Unto Lemmetty (09) 347 6404, 050 571 1520 unto.lemmetty@pp.inet.fi Jäsenet Arto Aremo ja Anne Nikkilä / koulutus Irja Lalli / museoemäntä Unto Lemmetty / markkinointi Tapio Mäkinen / kehitys ja yhteistyö Pekka Rajajärvi/väestönsuojeluhistoria Oiva Wolf (09) 343 4980 symor@symor.fi Anne Nikkilä-Soidinniemi, anne.nikkila@helpe.fi (09) 477 08 115, 050 501 4520 NAISTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Paula Starck (09) 323 1988, 040 758 9433 paula.starck@gmail.com Varapuheenjohtaja Marja Koski / Greta Nikkilä marja.koski@helpe.fi Sihteeri Marja Koski marja.koski@helpe.fi MUSEOTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Raimo Nikkilä (09) 622 2602, 0400 503 944 rnikkila@welho.com Sihteeri Liisa Hyyryläinen Helsingin pelastuslaitos liisa.hyyrylainen@hel.fi Jäsenet: Arto Aremo, koulutus Irja Lalli, museoemäntä Unto Lemmetty, markkinointi Tapio Mäkinen, kehitys- ja yhteistyö Pekka Rajajärvi, väestönsuojeluhistoria Vuokko Turunen, opastoiminta Pentti Parvio, opastoiminta Paula Starck, opastoiminta 2 VSS-Etsi! 2/2006
PELASTUSKOIRAJAOS (HEPEKO) Puheenjohtaja & kurssivastaava Jukka Lehtiranta 040-708 4272 jukka@lehtiranta.net Varapuheenjohtaja & ratavastaava Sari Lehmusto 050-328 3255 ottojananna@maxinetti.fi Sihteeri, nettivastaava & ratavaraukset Iina Rinne 0400-490 945 i.rinne@nic.fi Jäsensihteeri Anette Aunola 0400-755 884 anette.aunola@elisanet.fi Lehtivastaava Majka Borgström 050-375 1793 majka.borgstrom@pp.inet.fi Tapahtumavastaava Satu Hattunen 040-506 1149 satu.hattunen@kolumbus.fi Kanttiinivastaava Sanna Järveläinen sanna.jarvelainen@helsinki.fi Rahastonhoitaja & koulutusvastaava Anna-Mari Matikainen 045-670 1138 anna-mari.matikainen@kolumbus.fi Johtokunnan jäsen Timo Mytty 040-519 5226 timo.mytty@kiinteistomaailma.fi Koevastaava Riikka Teerimäki 040-543 3021 riikka.teerimaki@pp.inet.fi Koulutusvastaava Maritta Venäläinen 040-700 3905 maritta.venalainen@pp.inet.fi Sisältö: Pääkirjoitus... 4 Materiaalimyynti... 6 Koulutuskalenteri... 7 HVSSY kokoukset ja tapahtumat... 8 Raimo Nikkilä sai erityisansioristin... 8 Tervetuloa joogaan... 9 Paloautoparaati Helsingissä... 10 Naisten koulutussyksy... 11 Tapahtui noin 60 vuotta sitten!... 12 Väestönsuojelun monivaiheinen historia... 14 Helsingin kaupungin varautuminen väestönsuojeluun... 15 Helsingin alueneuvottelukunta 10 vuotta... 16 Suoja 2006 -kokeilu siirtyy vuodella... 17 Kalevi Tilli on poissa... 17 Yritys- ja talosuojelujaos palvelevat... 18 Hallitus/toimikunnat... 19 PeKo-puhinoita... 20 HEPeKon tapahtumakalenteri 2006... 21 Pelastuskoirien SM-kilpailut raunioilla... 22 Tulospörssi... 22 Koiran ohjaajan toiveita etsintöjen varalle... 23 Koetuloksia... 24 Toisenlaista hakuharjoittelua... 26 Kirja-arvostelu... 34 Hälytysryhmän kuulumisia... 35 Kuinka vauhtinakin kanssa päästiin hälytysryhmään ja mitä siitä seurasi... 36 Sodistamme selviytyneet lapset -näyttely jatkuu... 39 Lehden toimittaja: Majka Borgström HVSSY-materiaalin toimitus: Anna-Mari Matikainen, Raimo Nikkilä, avustajana Kiira Numminen Hepekon lehtitoimikunta: Anna-Mari Matikainen, Anu Starck, Marica Björkman, Majka Borgström. Painopaikka: Itä-Helsingin Monistus Kansikuva: Anna-Mari Matikainen. Logo: Raimo Nikkilä. Takakannen kuva: Majka Borgström. Huom! Artikkelin kirjoittaja vastaa artikkelin sisällöstä. Artikkeleita ei saa julkaista ilman kirjoittajan lupaa. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muuttaa lähetettyä materiaalia. VSS-Etsi! 2/2006 3
Pääkirjoitus Suomen suven päätapahtuma juhannus saatiin viettää osittain kauniin ja lämpimän sään merkeissä. Suomen lippu nousi aattona salkoon klo 18.00 juhlistamaan keskikesän juhlaa. Lomakausi alkaa olla parhaimmillaan ja juhannuksen paluuliikennekin sai kiitoksia liikkuvalta poliisilta, "malttia ja holttia" oli kuulemma noudatettu liikenteessä. Myös hukkumisonnettomuuksia ja tulipalossa kuolleita ym. oli keskimääräistä vähemmän. Alkaisiko valistus vaikuttamaan juroonkin suomalaiseen. Suomi sai sitten 1.7.2006 EU-puheenjohtajuuden puoleksi vuodeksi ja siinä ohessa suuret turvallisuusvastuut hoitaakseen. Toivon onnea ja menestystä alkaneelle puheenjohtajakaudelle. Palatakseni järjestötasolle Suomen Pelastusalan keskusjärjestö (SPEK) vietti 100 v. juhliaan 20.5.2006. Pääjuhla vietettiin Finlandia-talolla. Tapahtumista näkyvin oli paloautoparaati Mäntymäeltä Mannerheimintietä Etelä-Espalle tuloalueena Senaatintori. Tähän paraatiin osallistui ajoneuvoja historiallisista museoautoista aina nykyaikaisiin pelastusautoihin. Olipa kärjessä hevonenkin vetämässä vanhaa palokärryä ja paraatin komentajaa Helsingin VPK:n päällikköä Kauko Köykkäriä. Myös Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen esikuntaryhmän jäseniä liikkui upeasti Helsingin Pelastuslaitoksen kansainvälisen varautumisjoukon tela-ajoneuvolla Nasulla. Paraatista sisäsivuillamme lisää. Yhdistyksen 65. juhlavuosi on puolivälissä. Yllättävän suuren suosion saavuttanut teemanäyttelymme on saanut jatkoaikaa vuoden loppuun ja näin syyskautemme alkaa museotoiminnan osalta täystyöllisesti. Museo-oppaille ja jäsenille järjestetään museolla lokakuun 26. päivä seminaari museon historiaan liittyvistä tapahtumista. Jäsenemme Kristiina Eravuo kertoo kokemuksistaan sodanaikana Helsingissä valonheitin Lottana ja Eversti Arto Lappi kertoo kokemuksia H:gin ilmapuolustuksesta sodan aikana 1940-44. HEPeKon pj. Jukka Lehtiranta mainitsi artikkelissaan PEKO-PUHINOITA VSS-Etsi!-jäsenlehdessä numero 1, ettei hyvän toiminnan tarjoaminen yli 200 jäsenelle ole pikkujuttu, vaan sen järjestäminen vaatii kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja. Kun lasketaan koko yhdistyksen jäsenkenttä eli n. 200+200 henkilöjäsentä sekä 45 AS-Oy:tä ja 35 yrityssuojelujäsentä, puhutaan varsin suuresta jäsenmäärästä ja työstä, jota emoyhdistyskin joutuu jäsenien ja koulutuksien eteen tekemään. Kiitän ensin pelastuskoirajaoksen johtokuntaa ja jäsenkenttää hyvästä kevätkaudesta ja hyvin alkaneesta yhteistyöstä jäsenlehtemme suhteen ja samalla kiitän emoyhdistyksen hallitusta ja niitä yhteistyötahoja, jotka ovat omalla työllään ja toimillaan myötävaikuttaneet hyvään kevätkauteen ja jäsenlehtemme syntyyn. Yhdessä teemme paremman huomisen! Yhdistyksen jaoksissa on tapahtunut pieniä muutoksia. Henkilöjaos tulee jatkossa toimimaan yhdessä museotoimikunnan kanssa ja talojaos puoli siirtyi vuoden alusta yrityssuojelujaoksen yhteyteen. Henkilöjaos tulee jatkossa kiinnittämään huomiota kouluttamiseen ja hyvien kouluttajien tason säilymiseen. Se on edellytys toimintamme kehittymiselle. Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa yhteistyömme jatkuu ja kehittyy. Lukiolaisten turvakurssiosiot tulee jatkossa myös ruotsinkielisenä versiona koulutuspiiriimme. Muuttuneet pelastuslait ovat myötävaikuttaneet AS-Oy:ssä olevien suojien korjausrakentamiseen ja siirtämässä varsinaisen koulutustoiminnan yhdistykseltä Helsingissä Pelastusliitolle. Yrityssuojelussa ollaan pitkään pohdittu mm. puheenjohtajan kanssa suojien huollon ja korjauksen tuomia mahdollisuuksia yhdistykselle. Tietotaito ja osaaminen on hallinnassa. Asiasta paremmin sisäsivuillamme. Kevätkausi koulutusrintamalla on ollut nousujohteista: 2 Väestönsuojanhoitajankurssia, 2-3 Lukiolaisten turvakurssia ja lisäksi museon opastusten yhteydessä 20 ryhmälle annettu tietoisku omatoimisesta väestösuojelusta. Kiitokset kouluttajille, oppaille, hallituksen jäsenille, rivijäsenille ja yhteistyökumppaneille, jotka omalla työpanoksellaan ovat mahdollistaneet onnistuneen kevätkauden. Henkilöjaoksessa jäsenistömme on lisääntynyt 5 jäsenellä, mutta myös 2 poistumista kuoleman johdosta on kuluneena kautena tapahtunut, mutta jäsennetto on kuitenkin kaudella 3. Jatkossakin tulemme panostamaan jäsenhankintaan, joka on ollut onnistunutta. Olemme pystyneet säilyttäneet jäsenkannan entisellään poistumista huolimatta. Jäsenemme Doris Sinkko on poistunut joukostamme. Tunsimme hänet rehtinä ja hyvänä ihmisenä sekä pitkäaikaisena EA-kouluttajana yhdistyksessä. Doriksen muistoa kunnioittaen hallitus, ystävät ja tuttavat. Kunniapuheenjohtajamme pankinjohtaja Kalevi Tilli poistui joukostamme Suomen kauniin suven alkaessa kesäkuun 1. päivänä. Me Kalevin ystävät ja työtoverit arvostamme hänen mittavaa elämäntyötänsä. Jäämme kaipaamaan Herramies Kalevia. Helsingin Väestönsuojelumuseo puheenjohtaja Raimo Nikkilä 4 VSS-Etsi! 2/2006
Nordea Pankki Suomi Oyj Raha-asiat hallinnassa! Milloin kartoitit viimeksi taloutesi? Kävit läpi säästöt, lainat ja vakuutukset? Me autamme sinua kaikissa tärkeissä raha-asioissa. Soita, niin varaamme sinulle tapaamisajan palveluneuvojamme kanssa. Se kannattaa! Teemme sen mahdolliseksi Helsinki-Töölö, Museokatu 40 Töölönkatu 27 ajanvaraus 0200 3000 nordea.fi A
MATERIAALIMYYNTI JÄSENILLE, JÄSEN AS.-Oy:lle JA YRITYSJÄSENILLE Avaruuslakana pakattuna pussiin Lämpöpeite (peitteeksi tai alustaksi) Sammutuspeite 120 x 180 cm Matka-murtopalovaroitin Pelastautumispakkaus (Surival Kit) Pelastautumishuppu Duran (pelkkä huppu) EA-laukku keskikoko EA-laukku pieni Jauhesammutin 2 kg Jauhesammutin 6 kg Jauhesammutin 12 kg Nestesammutin 6 L Sammutinkaappi K35171 Palovaroitin ICAS standard (ionis.) HVSSY Ry:n historiikki MAGLITE M2A016CM2 taskulamppu Suojanaamari PROMASK kokonaamari vaihtosuodatin (ABEK-P3 Folio) 14 e 4 e 18 e 23 e 180 e 86 e 57 e 22 e 39 e 54 e 74 e 63 e 67 e 10 e 10 e 20 e 96 e 24 e Talosuojelumateriaalin määrävahvuus kahdelle (AB-PAKKI) 322 e Talosuojelumateriaalin määrävahvuus (AB + S-PAKKI) 677 e Säteilymittari RDS-100 Säteilymittari DGM - Turva Suojelujohdon ja -henkilöstön perusliivit 495 e 496 e 39 e Rahti pääkaupunkiseudulla 0-20 kg 18 e Rahti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle 20-100 kg 26 e Maksuehtomme: 14 pv netto Toimitusehto: vapaasti varastostamme MUISTA MYÖS HUOMIOIDA VÄESTÖNSUOJELUMATERIAALISI VANHENEMINEN! Tervetuloa ostoksille! Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry Helsingin väestönsuojelumuseo Materiaalimyynti Unto Lemmetty 050 571 1520 ja Raimo Nikkilä 0400 503 944 6 VSS-Etsi! 2/2006
Koulutuskalenteri syksy 2006 Helsingin väestönsuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B 00170 Helsinki Joogaharjoitus 24.8. 17.00-21.00 VS- museo Lukiolaisten turvakurssi MPK 12.9. 17.00-19.00 VS- museo /Vantaan lukiolaiset Lukiolaisten turvakurssi MPK syksy- 06 /Kanta-Hgin lukiolaiset Lukiolaisten turvakurssi MPK syksy- 06 /Itä-Hgin lukiolaiset Väestönsuojelupäivä 14.9. VS- museo Turvapäivä/TietoEnator/Helpe Oy 14.9. 13.00-16.00 VS- museo MAIJA 2006/MPK 15.-17.9. Taivalkoski Naisille kohdennettu harjoitus Lukiolaisten turvakurssi MPK /ruotsinkieliset lukiolaiset 5.10. Jäsenkoulutus/koulutusseminaari 26.10 17.00-21.00 VS- museo oppaille ja jäsenille Kristiina Eravuo, Valonheitin Lotat ja Eversti Arto Lappi, Hgin Ilmapuolustus 1940-44 EVAKKO 2006/MPK Teoriailta 10.10. 17.30-21.00 VS- museo Harjoitus 14.10. 8.30-16.00 Vuosaaren ala- aste Väestönsuojanhoitajakoulutus 1. ilta 17.10 17.30-21.00 VS- museo 2. ilta 19.10 17.30-21.00 Olavinkatu 1 A 1 kellarikrs. Helpen turvallisuusseminaari 11.11. vss- ja palokuntanaisille VSS-Etsi! 2/2006 7
HVSSY kokoukset ja tapahtumat syksy 2006 Kokoukset ja tapahtumat pidetään Helsingin Väestönsuojelumuseon tiloissa osoitteessa Siltavuorenranta 16 B, 00170 Helsinki. Vuosikokoukset pvm klo syyskokous (toimintasuunnitelma,talousarvio) ti 7.11. 18.00 Hallitus 5. kokous syyskokousvalmistelut to 7.9. 17.00 6. kokous syyskokousasiat ti 7.11. 17.00 7. kokous koulutuskevät 2007 ti 21.11. 17.00 Henkilö- ja talojaos, museotoimikunta 4. kokous vss-päivän suunnittelu ti 7.9. 14.00 5. kokous toimintasuunnitelma 2007 ti 21.11. 14.00 Yrityssuojelu 3. kokous seminaari yrityksille -valmistelu to 7.9. 16.00 4. kokous toimintasuunnitelma 2007 to 21.11. 16.00 Naistoimikunta 3. kokous vss-päivän suunnittelu ti 12.9. 17.30 4. kokous toimintasuunnitelma 2007 ti 2.11. 17.30 HVSSY/Pikkujoulut jäsenistölle, H:gin Väestönsuojeluyhdistys pe 24.11. 15.00 RAIMO NIKKILÄ SAI ERITYISANSIORISTIN Väestönsuojelun uranuurtaja Raimo Nikkilä ( s 1933) palkittiin SPEK:n 100 vuotisjuhlassa 20.05.2006 SPEK:n erityisansioristillä. Erityisansioristi on korkein pelastustoimen järjestöjen kunnianosoitus. Lauantaina niitä jaettiin koko maahan vain neljä. Raimo Nikkilä on toiminut Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksessä jo 34 vuotta ja on yhä henkilö- ja talojaoksen johtajana. Helsingin Pelastusliiton avaintehtävissä hän on toiminut koko HELPEn ajan, viimeksi HELPEn varapuheenjohtajana vuosina 2003-2004. Raimo on Helsingin Väestönsuojelumuseon perustaja ja toiminnan sielu koko museon toiminnan ajan. Raimo on ollut myös väestönsuojelun koulutusjärjestelmän projektin aloitteentekijä ja ideapankki. Tämä VSS 2005 projekti on nyt saamassa aikaan yhdessä SPEK:n kanssa uuden peruskurssin Varautumisen ja väestönsuojelun peruskurssi. Tämä kurssi on suunnattu koko Suomen käyttöön. ONNITTELUT JA KIITOS RAIMOLLE! 8 VSS-Etsi! 2/2006
TERVETULOA JOOGAAN VS- MUSEOLLE! Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry järjestää jäsenistölleen Helsingin Väestönsuojelumuseon koulutustilassa Joogaharjoittelua 24.8.2006, klo 17.00. Kurssin ohjaaja on Sirkka-Liisa, (Simpukka) Lemmetty. Hinta on 5 euroa per henkilö. Kurssille mahtuu 20 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset: Greta Nikkilä, p. (09) 6222 602, tai 040 7228 120. asana-, rentoutumis, hengitys- ja keskittymisharjoituksista. Sana hatha tarkoitta voimaa, päättäväistä toimintaa. Mitä ovat asanat? Hitaita, rauhallisia, pitkäjännitteisiä liikkeitä tai liikesarjoja, jotka tehdään keskittyneesti hengityksen tahdissa. Sana asana tarkoittaa asentoa. As on istua, olla, elää, johtaa johonkin. Muutamia käytännön ohjeita Odota pienen aterian jälkeen 1-2 tuntia ja isomman aterian jälkeen 3-4 tuntia ennen joogaharjoituksen alkua. Vaatetus: Joustava, riittävän väljä. Lämmin, ja hengittävä (mieluiten luonnonkuituinen) asu. Ota korut ja kello pois. Käytä silmälaseja vain mikäli se on välttämätöntä. Vältä voimakkaiden hajusteiden käyttöä. Alusta: Ohjaajalla on hieman pehmustetut alustat. Voit tuoda myös oman alustan. Ota mukaan pyyheliina tms. alustalle levitettäväksi. Pyri saapumaan ajoissa harjoitukseen. Harjoituksen alkua odotellessa voit käydä rentoutumaan alustallesi. Mikäli myöhästyt liiku mahdollisimman äänettömästi, häiritsemättä muita salissa olevia. Harjoitus Harjoitus tehdään kunkin sen hetkisen kunnon ja voimien sallimissa puitteissa. Keskity omaan harjoitukseesi, älä vertaa omaa suoritustasi muiden suorituksiin. Yleensä silmät pidetään suljettuina. Tee harjoitus rauhallisesti ja keskittyneesti omaa hengitysrytmiä seuraten. Ohjaaja selostaa ja/tai näyttää jokaisen asian. Mikäli jokin jää epäselväksi voit kysy jälkeenpäin. Mitä on jooga? Kokonaisvaltainen itsekasvatusjärjestelmä, joka tähtää kehon, mielen ja hengen harmoniaan. Luonnonmukainen elämäntapa, johon kuuluu myös terveellinen ravinto. Sana yoga tarkoittaa liittoa, yhteyttä. Mikä on hatajooga? Kehon joogaa, joka koostuu VSS-Etsi! 2/2006 Hathajooga Jooga on ikivanha harjoitusmenetelmä, joka perustuu kehon ja mielen keskinäiselle yhteydelle. Jooga, jossa tehdään fyysisiä harjoituksia, on hathajoogaa. Snaskriitinkielessä hatha-sanassa ha tarkoittaa aurinkoa tai miehistä energiaa (jang) ja tha kuuta tai naisellista energiaa (jin). Jooga (yui) viittaa näiden yhdentymiseen. Joogaharjoitus muodostuu kolmesta oastekijästä: fyysisistä harjoituksista (asana), tietoisen hengityksen harjoituksista (paranayama) ja ohjatusta rentoutumisesta. Joogatunnit vaihtelevat ohjaajan mukaan: joku ohjaa voimaa vaativia asioita, joku toinen teettää lempeämmän harjoituksen. Joogaharjoituksen tarkoitus on saada oma kokemus harjoituksesta. Omia tuntemuksiaan kuunnellen löytää parhaiten itselleen sopivan tavan tehdä asanat. Harjoituksessa pyritään pakottomasti tyynnyttämään mielen harhaileva liike. Se johtaa rentoutumiseen: syntyy rauhallinen, tietoinen läsnäolo. Joogalla on monenlaisia myönteisiä vaikutuksia niin kehoon kuin mieleenkin: Jooga - lisää kehon liikkuvuutta ja notkeutta - kohentaa kokonaisterveyttä ja fyysistä kuntoa - lisää elinvoimaa ja elämäniloa - opettaa tietoista rentoutumista - lisää keskittymiskykyä - tukee kehon ja mielen tasapainoa - johtaa kohti syvempää itsetuntemusta - ohjaa kohti mielenrauhaa ja sisäistä hiljaisuutta sekä tietoista läsnäoloa. 9
Toimitusjohtaja Ilkka Kianto / Helsingin Pelastusliitto PALOAUTOPARAATI HELSINGISSÄ 20.05. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEK 100 v. pääjuhlaa vietettiin lauantaina 20.05. 2006 Helsingissä. Tapahtumista näkyvin oli paloautoparaati Mäntymäeltä Mannerheimintietä Etelä-Espalle tuloalueena Senaatintori. Tähän paraatiin osallistui autoja historiallisista museoautoista aina nykyaikaisiin pelastusautoihin. Olipa kärjessä hevonenkin vetämässä vanhaa palokärryä ja paraatin komentajaa Helsingin VPK:n päällikköä Kauko Köykkäriä. Myös Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen edustusryhmä marssi upeasti Helsingin Pelastuslaitoksen kansainvälisen varautumisjoukon tela-ajoneuvolla NASUlla Marianne Anttalaisen johdolla. Ryhmään kuuluivat. mm Anne Nikkilä-Soidinniemi ja Marja Rikman-Koski. Kaikkiaan paraatissa oli 54 ajoneuvoa. Paraatin vastaanotti Eduskuntatalon edessä pelastusylijohtaja Pentti Partanen yhdessä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin ja SPEK:n puheenjohtaja Veli-Matti Ojalan kanssa. Vaikuttavaa symboliikkaa oli paraatin taustamaiseman palaneissa makasiineissa. Paraatiin otettiin lippuja vain liittotasolta ja HVSSY:n lippu edustamaan Väestönsuojeluväkeä. HVSSY:n lippua kantoi kunniakkaasti Ensio Selin. Liput marssivat kuorma-auton lavalla lippukantajien istuessa penkeillä. Lippuauton liikkeellelähtö oli kiinni 5 minuutista, kun auton erityiskäytön vaatimaa katsastusta suorittava moottoripyöräpoliisi vaati, että auton pakokaasuputki lippujen edessä pitää johtaa sivuun. Kekseliäät brankkarit hoitivat asian yhdistämällä imuletkun putkeen. 10 VSS-Etsi! 2/2006
NAISTEN KOULUTUS- SYKSY! Päivän sateessa oli juuri silloin parin tunnin tauko ja ihmisiä oli runsaasti paraatireitin varrella. Historialliset paloautot kilisyttivät kellojaan ja torviaan pikkuyleisön riemuksi. Paloautot jäivät kolmeksi tunniksi Senaatintorille näyttelyksi. Myös HVSSY:n pelastusja etsintäkoirat esiintyivät edukseen Senaatintorilla. Torilla oli yleisölle ohjelmaa, mm. paloautojen vedon SM-kisat. Helsingin Pelastusliiton osuus päivän tapahtumista oli merkittävä. Paloautoparaatin järjestelyt hoiti Helsingin VPK. Illalla Finlandiatalon pääjuhlan iltatilaisuuden aloitti Suihkumusiikkinäytös Töölönlahdella kymmenen VPK:n voimin. HELPEn palokuntanuoret jakoivat lisäksi SPEK 100 vuotta -ilmapalloja Helsingin Keskustassa. Sateisesta säästä huolimatta ikimuistettavat juhlat. MAIJA 2006 on Naisten Valmiusliitto ry:n valtakunnallinen, naisille kohdennettu NASTA-harjoitus, joka toteutetaan Maanpuolustuskoulutus ry:n kurssina. Käytännön järjestelyistä vastaa Naisten Valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunta yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Maanpuolustuspiirien kanssa. Harjoitusta tukee Oulun Sotilasläänin Esikunta ja Kainuun Prikaati. MAIJA 2006 -harjoitus koostuu kahdeksasta eri kurssista. Osallistujat valitsevat kursseista yhden. Toissijaisen kurssivaihtoehdon voi ilmoittaa harjoituksen johtajalle sähköpostitse. Harjoitus on perustason harjoitus, joten osallistujilta ei edellytetä ennakkotietoja tai taitoja. Harjoitus pidetään Taivalkosken Maijan lammella 15.- 17.9.2006. Osallistujien on syytä huomioida, että harjoitus alkaa perjantaina 15.9.2006 päivällä ilmoittautumisella kello 12.00-14.00 ja päättyy sunnuntaina 17.9.2006 kello 16.00 mennessä. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n puolesta olen sitä mieltä. että toimitusjohtaja Ilkka Kianto ansaitsee myös SPEK:in 100 v. juhlien organisaatiotyöstä lämpimät kiitokset! Toimituksen huomio RN. Ilmoittautuminen harjoitukseen: Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu internetissä Maanpuolustuskoulutus ry:n sivuilla www.mpkry.fi valitsemalla Kurssit piireittäin Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiiri ja valitsemalla sieltä Maija 2006/haluttu kurssi ja ilmoittautumalla sille. Ilmoittautuminen edellyttää rekisteröitymistä Maanpuolustuskoulutus ry:n tietojärjestelmään. Kuvat: Anna-Mari Matikainen VSS-Etsi! 2/2006 11
Tapahtui noin 60 vuotta sitten! Toivomme teitä lukijoita osallistumaan tämän palstan ylläpitoon omilla yhdistyksen aatemaailmaan liittyvillä kertomuksillanne ja muistelmilla. Tarinoita varmaan löytyy ja lukijoista on varmasti mielenkiintoista oppia tietämään tuon ajan tapahtumista. Sodan aikana ja sen jälkeen elettiin Suomessa historiassamme vaikeinta aikaa. Vaikeneminen näistä sodan ja sen jälkeisistä tapahtumista oli tabu, kiitos silloisen rajanaapurimme Neuvostoliiton. Nyt on mahdollisuus kerrata näitä elettyjä ja muistorikkaita vuosia tällä palstalla ja kertoa sen ajan hengestä nouseville sukupolville. Raimo Berkan, monivuotinen jäsenemme ja paikallisten lehtien ahkera juttujen kirjoittaja, lähetti lehteemme tämän mielenkiintoisen osan muistelmistaan. Juttu liittyy sodan jälkeiseen aikaan ja jermun paluuseen siviilielämään, asuntopulan vaivaamaan Helsinkiin. Sekä sota-ajan lasten ja aikuisten valtakunnalliset vapaaehtoiset työ- ja materiaalitalkoot. Teksti on vapaasti lainattu Raimo Berkalta ja kieliasu on pitkälti tuon ajan Helsingin slangia. Muistelmien jatko-osaan, sotakorvaustalkoisiin, palataan myöhemmin. POMMISUOJA ASUNTONA Eivät olleet erikoisen turvan paikkoja niitten muututtua yömajoiksi. Jätkää lappoi joka suunnalta. Sota-jermuilla pinna tiukalla. Sodassa invalidisoituneita ukkoja monenlaisia, sillä sairaalat olivat täynnä. Jotenkin pärjäävät. Suojeluskunta majoitti ja ruokki. Suojeluskuntien loputtua erilliset sotainvalidiliitot aloittivat toimintansa. Pommisuojissa asuvat kävivät töissä rakennusraivauksilla, satamissa halkolaaneilla, klapiurakoissa, telakoilla ym. sekä Sotevan tehtaalla ja puunjalostustehtaissa, eli neukkujen sotakorvausteollisuudessa. Ansiotulot olivat nimellisiä, riittäen juuri korttiannosten saantiin. Liha puoli oli hieman parempi, kun maajussien mustanpörssi loppui suojeluskuntien myötä. Uusi ukaasi pakotti maajussit luovuttamaan puolet teuraistaan ilmaiseksi kansanhuollon tarpeisiin. Pullikoimista seurasi suuret sakot eli linnaan. remmiltä ja joukko tarvitsi paljon litkua, jotta saivat pönttönsä pimeeksi. Viinan loputtua ja lähellä kaatokänniä lisättiin tehoa tenulla, Lasollilla ym. erikoisjuomilla. Tässä vaiheessa moni otti jo lukua, mutta sitkeimmät jäivät kränäämään keskenään, kunnes kovan kinan seurauksena nyrkit paukkuivat turpaan. Pian kaikki, jotka pystyivät, löivät toisiaan kuin vierasta sikaa. Joukkoon kuulumattomien, olisi syytä häipyä isomman rytinän ajaksi. Sekä palata takaisin, kun koko jengi lojui sorkat suorina. Seuraavana päivänä asia oli unohtunut, eikä siitä sanaa sanottu. Uusi matsi olisi tulossa jätkien saatua tarpeeksi sorretun-voimaa varastoon. SOTA-AJAN LAPSET/KERSAT Näistä sota-ajan kersoista (lapsista) jauhetaan monenlaista potaskaa. Syystä, joita nämä asiantuntijat tai mitä lienevät eivät ota huomioon lainkaan. Ensiksikriteeri on ikä, seuraavaksi sosiaalinen tausta, perheen koko, mahdollinen äidin sotaleskeys tai isän paha haavoittuminen. Seuraavina asuvatko asianomistajat maaseudulla, kauppaloissa tai kaupungeissa. Omakoti- vai kerrostalossa, tai maatalossa. Oliko puutarhaa ym. sellaista omavaraistalouteen liittyvää. Lopuksi asioihin vaikutti paljon oliko evakko eli siirtolainen. Näillä oli etuoikeus kaupunkien vähiin, etupäässä alivuokralaisasuntoihin. Näitä nuuskivat Vuokralautakunnat. Pienikin asukasta vailla oleva koppi isommassa asunnossa aiheutti velvoitteen ottaa ali- tai vuokralaisen. Tämän määräsi vuokralautakunta. Tulijat olivat yleensä rajakarjalaisia. Huono tuuri toi vaimon ja pari lasta. Toisena ryhmänä olivat poikamies- ja sotainvalidiukot jotka pystyivät liikkumaan, mutta oli muita vammoja. Sepä siitä. Ukko eli näissä merkeissä 12 vuotta ja kuoli v. 1952 luusyöpään, leikattiin 5 kertaa. Tämä oli Neukun Summan tykistön aikaansaamaa. LEX KALLIO 1939 Sitten lasten sota-ajan kohtaloihin noin yleisesti asian määräsi kaksi eri seikkaa. Ensimmäiseksi voidaan mainita Lex Kallio 1939. Siinä lain voimalla velvoitettiin tietyn ikäiset, saapumaan työvoimaksi sinne missä eri alueiden virkavalta tarvitsi. Ikähaitari pakkotyövoimalla alkoi 16 v, ja mikäli ei kelvannut Mitä tulee erillisiin yömajoihin parakit ja pommisuojat ym. olivat hankalia lepomestoja. Etenkin viikonlopunaikaan tai milloin sotajermut, kovaotteiset satamajätkät ja merimiehet saivat rahaa. Viinaa rupesi heti painumaan soppatorvesta alas koko 12 VSS-Etsi! 2/2006
rintamapalvelukseen, jatkui talkootyönä. Seuraavat ikäluokat pakkotöihin olivat 55 v. aina 65 v. Tätä vanhemmat kuuluivat talkootyövoimaan. Käytäntö saneli asiat, sillä eläkettä ei tunnettu. Kuntien vaivaistalot hoitivat vanhukset, mielisairaat, ym. fyysisesti kyvyttömät. VALTAKUNNALLISET TALKOOT Samaan aikaan alkoi talkootoiminta, eri puolilla Suomea. Tämän omivat Suojeluskunta ja erilaiset sotilasjärjestöt. Suojeluskunta painui presidentti Rytin puheille selostaakseen kuin omana ideanaan, miten valtavat voimat saataisiin organisoimalla koko Suomen nuoriso talkootoimintaan. Oli selvää, että presidentti Ryti otti asia omakseen, tietäen Saksan puuhaavan samoissa merkeissä. Lisäksi Ryti suunnitteli erikoismitaleja. Presidentti Rytin ryhdyttyä pääorganisaattoriksi syntyivät helmikuun alussa v.1941 Suomen nuorison iskujoukot. Aktiivisemmat saivat käsivarsinauhat, jossa oli sininen väri ja Suomen leijonan kuva. Sodan ollessa käynnissä työntarve kasvoi aina vain isommaksi. Osin siksi, että armeijan haltuun ottamille Itä-Karjalan alueille palasivat entiset asukkaat perässään kanta-suomalaiset. Tämä vähensi valtavasti työvoiman tarvetta sekä armeijan miestentarvetta. Tästä johtuen Ryti pisti kaiken peliin. Ensin perustettiin Suomen nuorison valtakunnalliset yleistalkoot. Kunnat jaettiin 21 talkoopiiriin, kaikkiin näihin valittiin oma talkoopäällikkö. Näiden alaisina talkoojohtajia, jotka vastasivat käytännön työsuorituksista, vetäen 20 henkilön ryhmiä. Entisinä suojeluskuntalaisina nämä painoivat töitä tiukasti. Koko talkoo-organisaatio oli käytännössä suojeluskuntien ohjaksissa. Kuten yleensä kaikki asiat syystä, että koko virkakunta, maajussit ym. omistajat muodostivat suojeluskunnan. Jengiä johtivat entinen presidentti Svinhufvud ja kenraali Malmberg. Nämä toimivat takapiruna useissa sellaisissa asioissa, joissa Mannerheim ei pitänyt ilmoituskantaansa suojelukunnan suojelujohdolle. Presidentti Rytin jättitalkoo-organisaatioon kuului 3 v. aikana, v. 1941-44, puolimiljoonaa suomalaista. Ikähaitari 7-vuotiaasta aina 75-vuotiaaseen. Vanhin motin tekijä oli 85 v. Lisäksi työtä teki n. 65.000 venäläistä sotavankia valtion halkosavotoissa, joita oli joka pitäjässä, ym. kruunun töissä. Työntekijöitä ruokkivat muonituslotat soppatykkeineen moninaisine herne-, kaali-, peruna-, lanttu-, hirssipatoineen VSS-Etsi! 2/2006 ja kaurapuuroineen. Syötiin myös lihaa: hevosta, kania, 200 kg emakko, karjua, vanhaa kuollutta nautaa jne. Mutta nälkä piti työvoiman toiminnassa; korttiannoksin napa olisi pian hangannut selkärankaa. Kaupat olivat tyhjiä säännöstelyn aikaisista tarvikkeista. Sekä Saksan sukellusveneet säännöstelivät Tanskan salmissa suomalaisten saamia tarvikkeita pitäen nämä ruodussa. Vuosien 1941-42 välisenä talviaikana nuoret talkoovoimat aloittivat vaatekeräyksen Itä-Karjalan väestölle sekä armeijan tarpeisiin. Villasukkia, lapasia, sormikkaita, kypäräsuojia ja villahousuja, näitä Martat, Lottajärjestöt ym. kutoivat kaiken vapaaaikansa. UUSIUTUVA LUONNONVARA Toiset porukat keräsivät teollisuuden tarpeisiin raaka-aineita: metalli-romua, kumia sekä lumppuja kymmeniä tonneja. Kaikkinainen pula tiukkeni sodan myötä. Talkootoimintojen organisaatiossa laskettiin talkoojengien vuotuisiksi työtunneiksi n. 2 milj. ja tuotoksi valtiolle 60 milj. mk. Tähän ei sisälly halkosavotat ym. rata-, maantietyöt, pommisuojat sekä yhteensä vanki- ja työvelvollisten hommat. Halkosavotat saivat pian turistikohteen maineen. Pankkineidit ym. virkailijat lähtivät porukalla kokeilemaan voimiaan ammattilaisten opastuksella. Oli huvittavaa nähdä, kun kaksi kimulia (naista) veti justeerilla pöllejä valmiiksi kaadetusta ja karsitusta paksusta lahokuusesta. Harvat näistä yrittäjistä onnistuivat talkoomottimitallia saamaan. Rautakirves irtosi 3 m 3, pronssinen 5 m 3, hopea 8 m 3, kulta 12 m 3. Nämä kaikki Rytin ansiomerkit +10 muuta eri töistä ovat edelleen hallussani. Halkoja kului 1 milj. m 3, sillä koko valtakoneiston energiansaanti ym. perustui puuhun. Lämmitys, rautatie-kuljetukset, maantiekuljetukset, autojen häkäpöntöt ja jopa selluloosaa karjat käytti apurehuna. Sotasairaaloissa käytettiin paperilakanoita, narupäällisissä kengissä oli puupohjat. Kaatuneitten arkkuja ei maalattu, ainoastaan kutterilastua laitettiin pohjalle ja se oli siinä. Valtion sotavarastoista sai tuurilla jermujen läpiammuttuja villapaitoja taikka mantteleita ym. Vaatepula oli suuri ja työsaappaista vielä oli vielä suurempi pula. Eli jos sattui saamaan armeijan loppuun marssitut saappaat oli poka jätkä. Niitä reparoimalla ja rasvaamalla ihralla pärjäsi kauan. Toimittanut Raimo Nikkilä 13
Väestönsuojelun monivaiheinen historia Väestönsuojelulla on pitkät perinteet Helsingissä. Valtakunnallisesti väestönsuojelutoiminta alkoi, kun Suomen kaasusuojeluyhdistys perustettiin vuonna 1927. Paikallisyhdistyksiä alettiin perustaa heti toiminnan alettua. Varsinainen Helsingin kunnallinen väestönsuojelutoimisto perustettiin 14.9.1939, eli pari kuukautta ennen talvisodan alkamista. Sotien jälkeen virastona toiminut väestönsuojelukeskus hoiti keskitetysti Helsingin väestönsuojeluvarautumisen ja väestönsuojelukoulutuksen, ja silloin muiden virastojen osuus väestönsuojelutoiminnassa oli paljon kapeampi kuin nykyisin. Väestönsuojelutoimintaa säätelevässä lainsäädännössä on tapahtunut vuosikymmenien myötä monenlaisia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet suoraan käytännön organisointiin. Eräs suurimmista muutoksista koettiin vuonna 1991, kun väestönsuojelukeskus ja Helsingin palolaitos yhdistettiin. Yhteistoiminnalla pyrittiin löytämään kahden eri viraston välisiä synergiaetuja. - Koska väestönsuojelutoiminnan perimmäinen tavoite on sama kuin palotoimessa, oli näiden kahden viraston yhdistäminen silloin perusteltua, Tommi Laurinen pohtii. Kahden viraston yhdistyminen ei sujunut kivuttomasti, vaan se vaati totuttelua puolin ja toisin. - Väestönsuojelun henkilöstö hajautettiin yhdistymisen aikoihin eri yksiköihin, mikä vähensi väestönsuojelun näkyvyyttä kaupungin organisaatioissa. Vuosien mittaan tapahtuneet organisaatiomuutokset ovat osaltaan hankaloittaneet toiminnan järjestelmällistä kehittämistä ja käytännön työtä. Nykyisin väestönsuojelu ymmärretään hyvin osaksi pelastustoimea, Tommi toteaa. - Tällä hetkellä riskienhallintapäälliköllä on hyvin suuri vastuu, kun hän joutuu esittelemään johtoryhmässä onnettomuuksien ehkäisyn, väestönsuojelun ja Pelastuskoulun asiat johtoryhmässä. Aikaisemmin riskienhallintapäällikölle kuuluvia asioita oli esittelemässä kolme eri päällikköä. Tommi Laurisen mukaan väestönsuojelu saattaa näyttää tilinpäätöstietojen perusteella kalliilta toiminnalta. - Esimerkiksi pelastuslaitos joutuu maksamaan kiinteistövirastolle vuokraa kallioväestönsuojista, vaikka laitos maksaa suojien ylläpidon. Siksi pelastuslaitos joutuu vuokraamaan tilat edelleen, jotta kulut saadaan katettua. Väestönsuojelu on kehittämishankkeessa yksi laitoksen neljästä ydinprosessista. - Väestönsuojelun kannalta prosessimaisuus on hyvä asia. Se on mahdollisuus saada muut toimijat pohtimaan väestönsuojeluasioita, Tommi pohtii. VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTELMÄ SUOMESSA - Väestönsuojelun ylin johto ja valvonta kuuluvat sisäasiainministeriölle. Ministeriön väestönsuojelutehtävät ja vastuualue on laaja, mutta toimenpiteet liikkuvat yleisellä tasolla; se on pääasiassa lakiin ja asetuksiin perustuvien määräysten ja ohjeiden antamista ja valmistelutoimenpiteiden valvontaa. - Valtion tehtävänä on huolehtia toiminnan johtamisesta sekä niistä toimista, joilla on paikallista laajempi merkitys. - Lääneissä väestönsuojelusta huolehtii lääninhallitus. Sen tehtävät ovat läänin alueella samankaltaisia kuin sisäasiainministeriön koko maan alueella. - Ensisijainen vastuu käytännön väestönsuojelutoimista kuuluu alueellisille pelastuslaitoksille ja kunnille. Kuntien ja pelastustoimen kesken tapahtuvasta väestönsuojelun tehtäväjaosta voidaan sopia alueellisessa pelastustoimen suunnitelmassa. - Omatoimisen varautumisen osalta vastuu on kiinteistöjen omistajilla ja yritysten ja laitosten johdolla. kirjoittanut Päivi Aravuori, julkaistu Pikapalopostissa N0 4/06 14 VSS-Etsi! 2/2006
Väestönsuojeluyksikön tehtävänä Helsingin kaupungin varautuminen väestönsuojeluun suojaaminen sekä CBRN-tiedustelu ja puhdistustoiminta. Poikkeusolojen riskianalyysin kehittäminen sekä palvelutasopäätökseen tarvittavien perusteiden hankkiminen väestönsuojelun strategisen suunnittelun avulla muodostavat merkittävän osan suunnittelutyöstä. Riskienhallinnan toimialalle sijoitettu väestönsuojeluyksikkö on pieni, mutta laajalla alalla toimiva yksikkö. Sen tehtävät eivät rajoitu pelkästään pelastuslaitoksen varautumiseen, vaan se koordinoi myös koko Helsingin kaupungin varautumista väestönsuojeluun. Väestönsuojelun tarkoituksen voi kiteyttää lyhyesti seuraavaan: väestönsuojelulla tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden suojaamista sekä pelastustoimintaa poikkeusoloissa ja niihin varautumista. Väestönsuojelutoiminta, kuten muukin pelastusala, perustuu mm. pelastuslakiin. Lain mukaan normaalioloissa suoritettaviin väestönsuojeluvalmisteluihin kuuluu poikkeusoloja koskeva suunnittelu ja koulutus, suojarakenteiden rakentaminen, johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpito sekä varautuminen evakuointeihin, pelastustoimintaan, ensiapuun, väestönhuoltoon sekä raivaus- ja puhdistustoimintaan. Väestönsuojeluyksikkö työskentelee laajasti erilaisten väestönsuojeluun liittyvien asiakokonaisuuksien parissa pienestä henkilöstömäärästä huolimatta. Väestönsuojelun suunnittelu linkittyy normaaliolojen pelastuspalvelusuunnitelmiin ja ne yhdessä muodostavat koko Helsingin pelastustoimen suunnitelman. Väestönsuojelun kehittämisessä oleellisia alueita ovat yhtenäinen johtamisjärjestelmä, sijoittamiseen soveltuvat henkilöt, varaukset, koulutus, ihmisten - Väestönsuojeluyksikön keskeisin tehtävä on johtaa ja koordinoida väestönsuojeluun varautumista koko Helsingin tasolla. Lisäksi vastaamme valtakunnallisen uhkakuvakartoituksen soveltamisesta Helsingin oloihin ja poikkeusolojen valmiuden koordinoinnista, jossa toiminnan kannalta yhtenä tärkeimpänä yhteistyötahona on operatiivinen toimiala, väestönsuojeluyksikön päällikkö Tommi Laurinen selvittää. VÄESTÖNSUOJELUN KOORDINOINTI PELASTUSLAITOKSELTA Väestönsuojeluyksikkö johtaa ja koordinoi Helsingissä pelastuslain edellyttämiä pelastustoimen ja kunnan väestönsuojeluvelvoitteita. Helsingissä väestönsuojelun strategisia suunnitelmia on neljä: suojelusuunnitelma, evakuointisuunnitelma, rakenteellisen suojelun suunnitelma sekä omatoimisen varautumisen suunnitelma. Suojelusuunnitelma antaa perusteet muun muassa väestönsuojelun johtamiselle, perustamiselle ja toiminnalle. Haasteellista väestönsuojelusuunnittelussa ovat muuttuvat uhkakuvat. Keskeisiä yhteistyökumppaneita suunnittelutyössä ovat Helsingin kaupungin muut virastot, kuten esimerkiksi terveyskeskus, sosiaalivirasto ja rakennusvirasto. Poikkeusolojen aikana eri virastot jatkavat omaa toimintaansa, mutta toteuttavat samalla myös poikkeusolojen vaatimia tehtäviä. Virastojen väliseen yhteistyöhön liittyvät myös henkilö-, materiaali-, tila- ja ajoneuvovaraukset. Henkilövarauksia varten otetaan käyttöön kevään aikana VSS-HESU ohjelma, jonka kehittämistyöstä on vastannut väestönsuojelusuunnittelija Jari Markkanen. Lisäksi väestönsuojeluyksikkö ohjeistaa poikkeusoloihin varautumisesta annettavan koulutuksen VSS-Etsi! 2/2006 15
sisältöä. Koulutusta annetaan pelastajaoppilaille Pekossa sekä HelPen kautta taloyhtiöiden suojelujohtajille. KAUPUNKILAISTEN MONENLAISET KYSYMYKSET Kaupunkilaiset kysyvät hyvin usein väestönsuojiin liittyvistä asioista. Suojapaikkoja Helsingissä on noin 854 000 kappaletta ja niistä merkittävä osa on asuintaloissa. Omatoimisessa varautumisessa pyritään saamaan ihmiset aktiivisiksi normaali- ja poikkeusoloihin varautumisessa. Lisäksi taloyhtiöiden pelastussuunnitelmat ja taloyhtiöiden suojelujohtajien neuvonta kuuluvat väestönsuojeluyksikön toimeen. Omatoimisesta varautumisesta annettavan neuvonnan kautta väestönsuojeluyksikkö on yhteydessä tavallisiin kaupunkilaisiin. Aiheeseen liittyen ovat väestönsuojelusuunnittelijat Liisa Hyyryläinen ja Seppo Järvinen saaneet vastata mitä kummallisimpiin kysymyksiin. - Esimerkiksi vuonna 2001 WTC:n tuhon jälkeen tuli paljon puheluita hätääntyneiltä ihmisiltä, Seppo muistelee. Myös 1980-luvulla ajankohtaiset tapahtumat ahdistivat helsinkiläisiä. - Olin vuonna 1986 tullut juuri töihin väestönsuojelukeskukseen ja jouduin vastaamaan kylmiltäni Tshernobylin onnettomuudesta tulleisiin soittoihin. Oli hieman vaikeaa vastata, kun oli itsekin juuri tullut taloon, suunnittelija Arto Kekkonen muistelee. Päivi Smed julkaistu Pikapalopostin numerossa 4/06 Helsingin Alueneuvottelukunta 10- vuotta! Naisten Valmiusliiton Helsingin Alueneuvottelukunta ja Uudenmaan Alueneuvottelukunta viettivät 14.6.2006 Syvärannan Lotta kodissa Tuusulassa arvokkaasti 10-vuotisjuhlaa. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieras- ja esiintyjäkaarti. Juhlan tervetulotoivotukset toivat juhlaväelle Hgin ANK:n pj. Kristiina Slotte ja Uudenmaan ANK:n pj. Merja Kukkonen. Juhlapuheen piti Naisten Valmiusliiton pj. Maaherra Anneli Taina. Oman osansa värikkäistä juhlapuheista piti myös opetusneuvos Raili Malmberg. Puheessaan hän viittasi kuinka tärkeää oli naisten toiminta sotavuosina, ja kuinka tärkeää on, että me innokkaat ja asiaan paneutuneet naiset jatkamme tätä perinnettä kukin omissa liitoissamme. Myös Uudenmaanpiirin MPK: n piiripäällikkö Muurman ja Kaartin Jääkärirykmentin Esikuntapäällikkö Timo Mustaniemi kiittivät meitä aktiivisia naisia vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä, ja lupasivat olla edelleen tukemassa meidän vapaaehtoisten naisten koulutusta. Esiintyjinä saimme kuulla sota-ajan sävelmiä Kaija Nuoranteen ja Tuula Saarensolan esittäminä. Näyttelijä Heikki Lund toi oman esityksenä myötä esiin kuinka tärkeänä myös Tuusulan kulttuurin kerma piti Suomen itsenäisenä säilymistä, ja tuki omalta osaltaan suomalaisuutta. Kutsuttuina juhlassa olivat niin entiset ANK:n puheenjohtajat, nykyinen neuvottelukunta, sekä entisiä neuvottelukunnan jäseniä, niin Helsingin kuin Uudenmaan ANK:sta. Juhlan kulku puheineen, palkitsemisin ja esityksin oli erittäin lämminhenkinen ja kaunis tilaisuus. Tunsin myös pientä ylpeyttä sydämessäni, koska jatkan tätä tehtävää jo toisessa polvessa. Äitini Greta Nikkilä ja Paula Starck Hgin Väestönsuojeluyhdistyksestä olivat niitä ensimmäisiä, jotka olivat käynnistämässä Hgin ANK: n toimintaa. Greta Nikkilä jätti varsinaisen jäsenen tehtävänsä ANK:n neuvottelukunnassa 2004, kun alekirjoittanut valittiin hänen tilalle. Äitini jatkoi vielä kuitenkin vuoden 2005 varajäsenenäni. Olen iloinen voidessani nyt jatkaa äitini aloittamaa työtä Hgin Alueneuvottelukunnassa, ja myös siitä, että saimme olla yhdessä juhlimassa 10-vuotiasta Hgin Alueneuvottelukuntaa. Juhla huipentui yhteislauluun "Kielon jäähyväiset", jonka jälkeen sotilaskotisisaret kahvittivat meidät ja kotimatka; nautittujen herkkujen jälkeen, saattoi alkaa. Kirjoittaja Anne Nikkilä- Soidinniemi 19.6.2006 16 VSS-Etsi! 2/2006
Suoja 2006 -kokeilu siirtyy vuodella Helsingin Pelastusliiton (Helpe), Sisäministeriön, ESSLH:n, SPEK:in, PO:n ja Helsingin pelastuslaitoksen yhteistyönä syksyllä 2006 järjestettäväksi suunniteltu talosuojan käyttöönottokoe on päätetty siirtää toteutettavaksi syksyllä 2007. Käyttöönottokokeessa seurataan kuinka talon asukkaat omin avuin ja käytössä olevin työkaluin kykenevät tyhjentämään ja saattamaan teknisesti käyttökuntoon oman talosuojansa lakisääteisessä 24 tunnin määräajassa sekä suojautumaan sinne kahden tunnin ajaksi. Kokeen tarkoituksena on myös tutkia taloyhtiön suojeluorganisaation toimintaa suojautumistilanteessa sekä miten yhteydenpito väestönsuojeluorganisaatioon toimii. Aktiivisesta hausta huolimatta, ei määräaikaan mennessä Helsingistä löytynyt kohdetta, joka olisi täyttänyt projektissa tavoitteeksi asetetut vaatimukset: suojan tulee olla rakennettu vuosina 1971-1991 ja vähintään 80 % talon asukkaista tulee sitoutua kokeeseen 27 tunnin ajaksi. Espoosta kokeiluun ilmoittautui yksi kiinteistöyhtiö, jossa oli omatoimisesti päätetty jo aiemmin suorittaa asukkaiden suojautumisharjoitus. Kohde todettiin kuitenkin sopimattomaksi suunniteltuun kokeeseen, koska suojaan ei oltu rakennettu varastokomeroita ja sitä pidetään normaalioloissa tyhjillään. Suojautumisharjoitusta tullaan seuraamaan tarkkailijoina. Sopivan kohteen etsintää Helsingistä jatketaan huomioiden erityisesti kaupungin omat kiinteistöyhtiöt. Jari Markkanen vss-suunnittelija Yhdistyksemme kunniapuheenjohtaja Kalevi Tilli on poissa Suomen kauniin suven alkaessa kesäkuun 1. päivänä saimme kuulla suruviestin. Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana hän toimi vuosina 1980-1986 ja yhdistyksemme kunniapuheenjohtajana vuodesta 1999. Pankinjohtajana Kalevi Tilli on siirtynyt tästä ajasta iäisyyteen. Hän oli syntynyt 23.9.1918 Viipurissa ja oli kuollessaan 87-vuotias. Kalevi Tilli suoritti asepalveluksensa päätyttyä vuonna 1944 sekä kauppatieteiden että filosofian kandidaatin tutkinnot ja teki mittavan pankkialan työuran ollen mm. Postisäästöpankin apulaisjohtajana sekä tämän jälkeen Suomen Yhdyspankissa johtokunnan jäsen vuosina 1958-1978. Hänellä oli useita luottamustoimia talouselämän piirissä. Hänet tunnettiin rehtinä ja sanansa mittaisena miehenä. Teräväkynäisenä miehenä hän kirjoitteli paljon päivän lehtiin väestönsuojelusta ja aikaansai paljon positiivista kehitystä tällä sektorilla. Hän käytti usein artikkelinsa lopussa seuraavia sanoja: "Väestönsuojelu on positiivinen asia, sen tarkoitus on säilyttää elämä". Tämän testamentin hän jätti meille ja yhdistyksemme tulee sitä vaalimaan. Me Kalevin tuttavat ja yhdistyksen jäsenet arvostamme hänen mittavaa elämätyötään. Jäämme kaipaamaan herrasmies Kalevi Tilliä. VSS-Etsi! 2/2006 17
YRITYS- JA TALOSUOJELUJAOS PALVELEVAT YHDESSÄ JÄSENYRITYKSIÄ, TULE MUKAAN! Yrityssuojelujaos ja talosuojelujaos palvelevat nyt teitä yhdessä Tehdyn päätöksen mukaan Yrityssuojelujaos ja Talosuojelujaos palvelevat jatkossa jäseniään yhdessä! Yritys- ja taloturvallisuudessa monet asiat ovat samankaltaisia asuinkiinteistöissä ja yrityksissä. Mainittakoon vaikkapa väestönsuojelu. Myös palopuolella löytyy yhteisiä asioita. Väestönsuojien huono kunto! Viime aikoina on ollut näkyvästi esillä väestönsuojien huono kunto ja hoitamattomuus. Suojissa tehtiin laajahko valtakunnallinen kuntotutkimus, jossa karmea totuus paljastui. Monet väestönsuojat ovat nukkuneet ruususen unta kymmeniä vuosia, ennen kun palotarkastaja on tarkastuskierroksellaan määrännyt tehtäväksi tiiviyskokeen. Vasta tällöin on herätty huomaamaan, että suoja mokomaa ei ole ehkä koskaan huollettu ja kunnostettu. Myös suojeluhenkilöstö puuttuu hyvin monesta väestönsuojasta tai jos henkilöt on nimetty, niin nimitys ei ole johtanut konkreettisiin huoltotoimenpiteisiin. Väestönsuoja on toiminut häkkikomerotilana, pyöräkellarina, arkistona, kuntosalina tai jossain muussa käytössä, mikä sinällään ei ole ollenkaan huono juttu, mutta täytyy muistaa, että tila on väestönsuoja erilaisine laitteineen ja sitä tulee hoitaa. Ymmärrämme varmasti kaikki, että suojat on vuosikymmenien aikana rakennettu kaiken varalle. Ei niitä saa tuhota vaan niistä täytyy huolehtia ja huoltaa kuin mitä muutakin teknistä laitetta vaikkapa autoa, polkupyörää tai itseämme. Ellei näin toimi, niin ne sanovat yhteistyön irti. Huollettuna nuo kaikki edellä mainitut pysyvät kunnossa vuosikymmeniä. yhteys allekirjoittaneisiin yhteyshenkilöihimme. HVSSY palvelee myös tarvikehankinnoissa ja esim. suojien korjauksissa Tiedät varmaan, että väestönsuojissa on varusteita, jotka vanhenevat ja ne tulee uusia. Mikäli et vielä tiedä mitkä tuotteet vanhenevat, niin soita allekirjoittaneille. Ilkivalta ja varsinkin kioskiavaimien lainaajat voivat olla riesana. Valitettavasti jopa teknisiä laitteita vaurioitetaan, niin etteivät ne toimi jne. Korjaukset kannattaa hoitaa heti kuntoon, koska ilkivalta ruokkii ilkivaltaa ja siihen tavallaan innostutaan jos kohdetta on joku toinenkin käynyt tärvelemässä. Monelle on varmaankin vieras asia se, että Väestönsuojeluyhdistyksestä saatte kaikki tarvittavat varusteet väestönsuojaan vanhentuneiden, kadonneiden tai rikottujen tilalle. Meillä on tarvittaessa myös oma remonttireiska jos tarvitsette suojan huoltoa ja korjausta. Älä unohda palovaroittimien uusimista! Hyväkin palovaroitin vanhenee viimeistään esikouluiässä. Viiden-kuuden vuoden ikä alkaa olla ihan takarajoilla, jolloin palovaroitin tulee vaihtaa. Niin suurista rahoista näissä ei puhuta, ettei vaihtoa kannattaisi tehdä. Puhutaan kuitenkin ihmisen turvallisuudesta. Palovaroittimen pakkovuodesta on jo yli 5 vuotta. HVSSY:ltä saat uuden / uudet palovaroittimet irtonaisina tai asennettuna, myös Test- Apuri-laitteella toimivat palovaroittimet, jolloin ei tarvitse kiipeillä katonrajaan, jossa putoamisriskit ovat olemassa, laitetta kokeilemaan (varsinkin jos pientä sanomista muuten hyväkuntoisessa vartalossa ilmenee). Mikäli vaihdatte koko talon palovaroittimet kerralla, niin sehän onnistuu. Pyydä erillistarjous ja älä unohda ullakko- ja muiden yleisten tilojen palovaroittimia tai vaikkapa sammuttimia ja niiden asennuksia. Kysy lisää. HVSSY haluaa auttaa sinua selviytymään tuosta sinällään melko helposta asiasta. Yhdistyksessämme on tietotaitoa asiaan liittyen vaikka kuinka paljon. Joukossamme on useita henkilöitä, joilla on kymmenien vuosien kokemus alalta. Tarjoamme osaamisemme käyttöösi. Kaiken lisäksi neuvonta ja opastus on täysin ilmaista esimerkiksi yhteisissä tapaamisissamme kerhoillan merkeissä kerhoa Toimintamme ja palvelumme ovat laajentuneet ei vielä ole, mutta esitän että sellainen perustetaan kuten edellä voitte todeta. Kuten pääkirjoituksessa jos halukkaita löytyy. Tule mukaan niin jutellaan mainitsin olemme yhdistäneet As Oy:t ja Yrityssuojelun toiminnat tarkoituksena osoittaa, että tah- lisää. Laitetaan kukin osaltamme edustamamme kiinteistön tai yrityksen asiat tältä osin kuntoon. domme palvella jäsenistöämme. Samoin haluamme Myös yksityiset keskustelut ovat mahdollisia. Ota todistaa, että olette jäsenenä dynaamisessa yhdis- 18 VSS-Etsi! 2/2006
tyksessä, joka vain nuortuu vanhetessaan. Tule mukaan toimintaan: tiedä mitä toimintoja me yhdessä vielä kehittelemme. Ehkä me voisimme tutustua ja esitellä yhdistyksen koulutustiloissa kurssitarjontaamme ja samalla tutustua yhdistyksen pelastuskoiraosaston (HEPeKon) toimintaan Herttoniemen koeradalla. Myös historian vaaliminen kuuluu yhdistyksemme periaatteisiin ja toimenkuvaan. Jos meillä ei ole menneisyyttä, niin ei ole myöskään tulevaisuutta. Tällä periaatteella olemme hoitaneet Helsingin väestönsuojelumuseon opasvastuun yli viisi vuotta. Museon tarjontaan ja toimintaan voit tutustua lehtemme sivuilla. Hyvää kesän jatkoa teille kaikkille! Raimo Nikkilä Pentti Paasonen Puh 0400-503 944 puh 050-411 0453 040-512 7370 www.kolumbus.fi/hvssy Netti toimii myös kesällä! HVSSY:n nettipalvelu pyritään pitämään ajan tasalla myös kesällä. Pääsivultamme ajankohtaisetsivulta löydät viimeiset tapahtumat yhdistyksessä ja muutakin uutistietoa. Jäsenedut -sivulta löydät jäseneksi liittymiskaavakkeen, kohdasta tarvikemyynti turvallisuusmateriaalit. Voit suorittaa netin kautta ostosi. Maksut-kohdasta löydät laskulomakkeen. HALLITUS/ TOIMIKUNNAT Puheenjohtaja: Jaakko Valve (valittu 2005-06) Varapuheenjohtaja: Unto Lemmetty (valittu 2004-05) Sihteeri: Eeva-Leena Valve (valittu 2005-06) Greta Nikkilä (valittu 2005-06) Kaarina Hankonen (valittu 2005-06) Marianne Anttalainen (valittu 2005-06) Oiva Wolf (valittu 2004-06) Pentti Paasonen (valittu 2004-06) Tommi Laurinen (pysyvä edustaja) TOIMIKUNNAT JA TILITOIMISTO: Hemu pj. Raimo Nikkilä p. 6222 602, 0400 503 944 rnikkila@welho.com Yrityssuojelu pj. Pentti Paasonen p. 7427 0732. 040 512 7370 pentti.paasonen@malkit.fi Naistoimikunta pj. Paula Starck p. 323 1988, 040 7589433 paula.starck@gmai.com Varapuheenjohtaja Lea Selin p. 783 475, 050 369 8590 Sihteeri Marja Rikman-Koski p. 050 511 2309 marja.koski@helpe Esikuntaryhmä Ulla Lunqdvist p. 050 3377 653 ulla.lundqvist@kolumbus.fi vara Anne Nikkilä, p. 050 501 4520 HEPeKo pj. Jukka Lehtiranta p. 040 708 4272 jukka@lehtiranta.net Jäsensihteeri Anette Aunola, p. 0400 755 884 anette.aunola@elisanet.fi Yrityspalvelu Pentti Mäkinen Oy, Nuijamiestentie 5 A, 00400 Hki, p. 724 6430, 050 505 0660, pm@yrityspalvelu.com, www.yrityspalvelu.com fax. (09) 724 6622 Tilintarkastaja HTM Eero Lehmusvuo, p. 755 4859, varamiehenä KHT Risto Mäkiö, p 050 570 3005 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY Siltavuorenranta 16 B, 00170 Helsinki, p. (09) 278 2018 faksi (09) 278 2032 hvssy@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/hvssy Y-0201309-1, Yhdistysrekisterinumero 3374, merkitty 11.3.1941 Nordea Pankki Oyj 218518-40272 Sampo Pankki Oyj 800019-1241910 VSS-Etsi! 2/2006 19
PEKO-PUHINOITA HEINÄKUUSSA 2006 Hepekon, eli pelastuskoirajaoksen toiminta on ollut totutun vilkasta kuluneen alkuvuoden aikana. Piakkoin raunioilla on taas täysi tohina päällä, huomioi syystalkoot, mutta yksi asia kuluneesta ajasta. Positiivisina asioina kuluneen vuoden, kahden ajalta noteeraisin ainakin sen, että niin kurssiaktiivisuus kuin hälytysryhmämme jäsenmääräkin on lisääntynyt. Nämä molemmat uskoakseni kertovat siitä, että toiminnassa mukana olevat harrastajat ovat mieltäneet pelastuskoiratoiminnan olevan täysin muuta kuin ohjattua koiran ulkoilutusta ja ryhtyneet töihin. Toivottavasti trendi jatkuu ja kaikki kouluttavat niin koiriaan kuin itseäänkin aktiivisesti. Seuratkaa kurssitarjontaa nettisivuiltamme ja tulkaa mukaan tuleville kursseille. Parin viime kuukauden aikana ovat myös käynnistyneet keskustelut siitä miten parhaiten palvelisimme Pelastuslaitoksen ja Rakennusviraston valmiusryhmiä tarjoten niille pelastuskoirakoita. Tämähän on se peruste miksi koulutamme rauniokoiria: jotta niitä tarvittaessa olisi, jos sattuu jotain sellaista mitä kukaan ei toivo. Molemmat keskustelut ovat vasta aivan alkutekijöissään enkä odota niiden päättyvän tämän vuoden puolella. Keskustelut ovat meille tärkeitä, koska nämä molemmat tahot ovat myös tukijoitamme. Isona tavoitteena on saada asemamme määritellyksi ja yhteistyökuviot sovituksi kaikilta osin. Muistutettakoon, että hälytysryhmälle jatkuvasti eteen tuleviin tilanteisiin koulutamme haku- ja jälkikoiria, mutta tuo rauniokoirien tarve ja varautumispuoli ei ehkä ole kaikille selvillä. Keskustelut ovat nostaneet esiin myös kysymyksen: Onko pelastuskoirakoulutuksemme riittävän tehokasta? Pystymmekö varmistamaan, että Helsingissä on tulevaisuudessa riittävä määrä osaavia pelastuskoiria eri tarpeisiin? Vaikka tilanne olisikin hyvä, aina voi parantaa ja ensi vuodeksi mietitäänkin uusia kuvioita. Tavoitteena on varmistaa hyvät toimintaedellytykset toimintaan sitoutuneille ihmisille olivat he sitten vasta-alkajia tai vanhempia peko-ohjaajia. Mutta miten yhdistää jo pidemmälle ehtineiden laadukas koulutus ja uusien harrastajien mukaan otto rajallisiin resursseihimme? Tätä pohditaan loppuvuoden aikana. Mitään rajua muutosta ei varmaankaan tule. Edelleen on selvää, että toiminnassamme aktiivisesti mukana olevat henkilöt, jotka saavat tuloksia koiransa kanssa ovat toiminnan runko kaikissa tapauksissa. Miten eri asioita parhaiten painotetaan, on eräs uutta koulutusjärjestelmää pohtivan ryhmän visaisia kysymyksiä. Tässä yhteydessä haluan painottaa, että jokaisella on vielä itsellään mahdollisuus vaikuttaa niin aktiivisuuspisteisiinsä kuin koetuloksiinsa. Siispä innolla mukaan syyskauteen, nähdään! Kuva: Majka Jukka Lehtiranta HVSSY/HEPeKO puheenjohtaja 20 VSS-Etsi! 2/2006