Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu

Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu Väestön terveyden edistäminen on kaikkien yhteinen tehtävä (THL)

Sisällysluettelo OSA I: PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI... 0 1... 0 2 Lapset ja lapsiperheet... 3 3 Nuoret ja nuoret aikuiset... 4 4 Työikäiset... 6 5 Ikäihmiset... 7 6 Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset... 8 OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU... 8 1 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset... 8 2 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat... 8 Liitteet... 11 Indikaattoripaketit... 11

0 OSA I: PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1 Utajärven väestömäärä on viimeisten vuosikymmenten aikana vähentynyt. Väestön väheneminen perustuu sekä muuttoliikkeeseen että luonnolliseen väestön vähenemiseen. Nettomuutto ollut useita vuosia negatiivinen, vuonna 2013 tulo- ja lähtömuuttajien erotus oli -2. Syntyneiden enemmyys on kääntymässä lievään nousuun, luku oli -5. Vuoden 2014 lopussa Utajärvellä oli 2895 asukasta. Asukasmäärän lasku vuoden 2014 aikana oli 1,6 % (47 henkilöä). Huoltosuhde on tasaisessa kasvussa, ollen koko ajan suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Sekä taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti) että demografinen huoltosuhde (kuinka monta ei-työikäistä eli 0-14 -vuotiaita ja yli 64 -vuotiaita on yhtä työikäistä kohden) ovat heikentymässä. Ikääntymisen trendi on voimistumassa Utajärvelläkin. Sairastavuusindeksi on Utajärvelle edelleen vertailukuntien korkein, Pohjois-Pohjanmaan kunnista toiseksi korkein ja huomattavasti yli maan keskitason, ollen kuitenkin vuodesta 2011 alkaen lievästi laskusuuntainen. Terveydenedistämisaktiivisuus on selkeästi lisääntynyt. Äänestysaktiivisuus on ollut kuntavaaleissa nousussa. Vuonna 2008 äänestysprosentti on ollut 62,7 % ja vuonna 2012 64 %, joka on korkeampi kuin maassa keskimäärin sekä vertailukuntien korkein. Uuden hallintomallin kautta kuntalasia aktivoidaan tulemaan mukaan kehittämään kuntaa entistä enemmän. Kolmannen sektorin toimijoita on paljon ja heitä aktivoidaan edelleen tarjoamalla esimerkiksi ilmaiset kokoontumistilat Hyvinvointitalolla. Kuntien välinen nettomuutto Tulomuuttajat, 2008 2009 2010 2011 2012 2013 lkm Utajärvi 108 115 130 128 120 155 Vaala 153 126 157 153 142 136 Lähtömuuttajat, 2008 2009 2010 2011 2012 2013 lkm Utajärvi 140 128 127 154 125 157 Vaala 201 168 154 162 178 161 Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat) Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Utajärvi -10,5-4,3 1-8,8-1,7-0,7 Vaala -13,8-12,4 0,9-2,7-11,1-7,8 Ii 4,6 5,2 4,7 6,7 1,6-2,1 Pudasjärvi -9,2-6,1-9,7-14,1-3,7-4,6 Muhos 4,7 4-3,3-3,3-3,5-3,7 Oulu 5,2 5,1 6 5,8 5,6 7,3

1 Syntyneiden enemmyys (eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta) Huoltosuhde, väestöllinen Syntyneiden enemmyys 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Utajärvi -27-19 -18-21 4-5 Vaala -38-27 -35-45 -31-35 Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huolto-suhteen arvo on.

2 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa Indikaattori ilmaisee miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. TEAviisari näyttää kunnan terveydenedistämistyön suunnan. Terveydenedistämisaktiivisuus Pisteet (0 100) Koko maa Kuntajohto 2013 89 72 Perusterveydenhuolto 2014 76 66 Liikunta 2014 76 67 Peruskoulut 2013 66

3 2 Lapset ja lapsiperheet Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus on laskenut, se on vertailukuntien alhaisin ja lähentelee maan keskitasoa. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on 43,7 % kaikista lapsiasuntokunnista. Lastensuojeluilmoituksia on tullut vuonna 2014 yhteensä 51 ja ne on käsitelty lain vaatimuksen mukaisesti seitsemän arkipäivän sisällä. Lastensuojelutarpeen selvitysten määrän kasvu on pysähtynyt. Vuoden 2014 aikana raskaisiin lastensuojelun toimenpiteisiin on jouduttu ryhtymään edellisvuosia harvemmin. Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten osuus ei ole lisääntynyt. Vuoden 2014 aikana ei ole jouduttu raskaisiin lastensuojelutoimenpiteisiin. Vuonna 2013 toimeentulotukea saaneista lapsiperheiden osuus oli 10,4 %, luku on ollut nousujohteinen vuodesta 2010 alkaen. Lasten itsensä tuottamaa tietoa omasta hyvinvoinnistaan on tarjolla hyvin vähän. Utajärvellä on kysytty viides- ja kuudesluokkalaisilta kokemuksia hyvinvoinnista ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Aineisto kerättiin eläytymismenetelmää käyttäen keväällä 2014. Tulosten perusteella suurin osa lapsista koki itsensä hyvinvoivaksi, kun heillä oli riittävästi hyvinvointia edistäviä tekijöitä elämässään, eikä heidän hyvinvointiaan heikentänyt mikään tekijä merkittävästi. Lapsille olivat tärkeitä hyvät ihmissuhteet ja mielekäs tekeminen vapaa-ajalla sekä oma ja läheisten terveys. Osassa lasten kirjoittamista tarinoista oli kuitenkin havaittavissa pahoinvointia, jota aiheuttivat erityisesti koulukiusaaminen ja yksinäisyys. Myös sosiaalisten suhteiden ongelmat, harrastusten puute, koulunkäynnin ongelmat ja oma tai läheisen sairastuminen heikensivät koululaisten hyvinvointia. Lasten kertoman mukaan koulukiusaamista on huolestuttavan paljon ja se vaikuttaa heikentävästi alakouluikäisten hyvinvointiin. Lapset kirjoittivat henkisestä ja fyysisestä kiusaamisesta sekä kiusatun että kiusaajan kokemuksista. Henkisestä kiusaamisesta lapset kirjoittivat toisen pilkkaamisesta ja haukkumisesta. Myös ryhmän ulkopuolelle jättäminen koettiin kiusaamisena. Kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat Lasten pienituloisuusaste Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18- vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECDskaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna

4 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet Ylipaino Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä (vuodesta 2001 alkaen). Lastenhuollon avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelu-lain (3 ) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. 3 Nuoret ja nuoret aikuiset Kouluterveyskysely antaa tärkeää ja käyttökelpoista tietoa 8.-9. luokkalaisten tilanteesta, mutta lukioikäisten vastaajien määrä on Utajärvellä niin pieni, että tuloksia ei julkaista sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Vuonna 2013 tehdyn kyselyn tulokset saatiin käyttöön vuoden 2014 alussa. Keväällä 2015 tehdyssä kyselyssä oli valtakunnallisesti teknisiä ongelmia, joten sen tuloksia ei ole käytettävissä. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan 85 % Utajärven yläkoululaisista kokee terveydentilansa hyväksi tai erinomaiseksi. Yleisimpiä oireita nuorilla, erityisesti tytöillä, ovat päänsärky (24 %) ja niska-hartiaseudun kivut (19 %). Keskimäärin molemmat ovat kuitenkin huomattavasti harvinaisempia kuin Pohjois-Pohjanmaalla tai koko maassa. Poikien ylipaino on huomattavasti yleisempää kuin Pohjois-Pohjanmaalla tai koko maassa keskimäärin. Enemmän kuin joka neljännellä utajärvisellä pojalla on ylipainoa. Keskimäärin joka viidennellä tytöllä on väsymystä lähes päivittäin, pojilla sitä ei esiintynyt lainkaan. Nuorten masentuneisuus on pysynyt yleisenä läpi 2000-luvun. Keskimäärin joka kuudes utajärveläinen nuori ilmoittaa hakeneensa ammattiauttajalta apua masentuneisuuteen. Kuulluksi tuleminen koulussa on heikentynyt. Peruskoululaista 56 % ei tiennyt, miten vaikuttaa oman koulun asioihin. Nuorista valtaosa koki, että keskusteluyhteydet vanhempien kanssa ovat hyvät. Alle 10 % nuorista ilmoittaa, että heillä on keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Vanhemmat tietävät myös aikaisempaa paremmin nuortensa viikonlopunviettopaikan.

5 Nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö ovat vähentyneet. Utajärveläisnuoret tupakoivat hieman enemmän kuin Suomessa keskimäärin, mutta käyttävät alkoholia harvemmin. Nuorten asenteet huumeisiin ovat tiukemmat kuin maassa keskimäärin. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden saatavuus on parantunut vuodesta 2010. Kaikki 9. luokan päättäneet nuoret ovat päässeet jo useiden vuosien ajan jatkoopiskeluihin. Työttömien nuorten määrä on jonkin verran lisääntynyt parin viime vuoden aikana, mikä johtuu osin siitä että heitä on ohjattu hakeutumaan oikeiden palvelujen piiriin. Nuorisotakuuseen on vastattu siten, että etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa on tarjottu kaikille kohderyhmään kuuluville nuorille. Nuorten työpajatoiminnassa on ollut vuoden 2014 aikana 40 nuorta ja etsivässä nuorisotyössä 50 nuorta. Keväällä 2015 valmistuneen OAMK:n opiskelijoiden opinnäytetyön tulosten mukaan nuoret ovat erittäin tyytyväisiä palveluun. Molempien palvelujen koettiin olevan avointa matalan kynnyksen palvelua, jossa tarjotaan nuorille kokonaisvaltaista tukea avoimessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.-ja 9.-luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Nuorisotyöttömät, % 18 24-vuotiaasta työvoimasta Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa Nuorisotyötön on 15 24-vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi.

6 4 Työikäiset Työttömyys on pysynyt vuonna 2010 2013 melko tasaisena, samoin pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä. Vuonna 2014 työttömyydessä on tapahtunut nousua, mikä jatkuu edelleen vuonna 2015. Sama trendi on myös vertailukunnissa. Utajärven työttömyysprosentti on kuitenkin vertailukuntien alhaisin. Kuntien työmarkkinatukiosuuden piiriin kuuluvien pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut vuoden 2014 loppuun asti. Vaikka kunnan tavoitteena on saada kaikki pitkään työttömänä olleet aktivoinnin piiriin, vuonna 2015 määrä on noussut uusien velvoitteiden (kunnan työllistämisvastuu laajeni yli 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneisiin henkilöihin) ja P- Pohjanmaan TE-toimiston palkkatukilinjausten johdosta. Työkyvyttömyyseläkettä saavia Utajärvellä on huomattavasti enemmän kuin maassa keskimäärin. Toimeentulotukea saaneiden määrä on vertailukuntien pienin. Asunnottomuutta ilmenee jonkin verran. Kunnassa on toteutettu elokuussa 2014 Onnellisuuskysely. Vastanneista 83 % koki olevansa onnellisia ja 93 % koki voivansa itse vaikuttaa omaan onnellisuuteensa. Työikäisten hyvinvointia on edistetty tarjoamalla joitakin ryhmämuotoisia ennaltaehkäiseviä palveluja mm. vanhempainkouluja sekä aikuisille kohdennettuja liikuntakampanjoita. Kunnassa toimii paljon aktiivisia eri alojen järjestöjä. Kuntalaiset ovat ideoineet mm. Hyvinvointitanssit, joita he ovat järjestäneet itse helmikuusta 2015 alkaen joka viikko. Työttömille tarjotaan syksystä 2015 alkaen ilmainen kuntosalivuoro. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Työttömät, % työvoimasta Työttömään työvoimaan luetaan 15 74-vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Työvoimaan luetaan kaikki 18-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä. Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä

7 5 Ikäihmiset Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden utajärvisten osuus on 91,9 %, mikä on valtakunnallisella suositustasolla (91 92 %). Yli 75 vuotiaista säännöllisen kotihoidon piirissä on 23,3 %, valtakunnallinen suositus on 13-14 %. Kotihoidon piirissä olevien osuus on pysynyt edellisvuosien tasolla, samoin kotikäyntien määrä. Tehostetun palveluasumisen piirissä on 6,7 %, suositus on 5-6 %. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 2,3 %, suositus on 3 %. Ensisijaisesti ikääntyneen toimintakyvyn heiketessä hoito annetaan aina kotiin ja ympärivuorokautisen hoivan osalta panostetaan tehostettuun palveluasumiseen. Hoivalla on ollut kevään 2015 aikana vapaita paikkoja, samoin asumispalveluyksiköissä. Tulevaisuudessa sekä asiakkaiden määrän että palvelutarpeen ennakoidaan kasvavan ja tähän valmistaudutaan kehittämällä toimintatapoja entisestään. Senioripiste ja senioreiden palvelunumero ovat aloittaneet toiminnan syksyllä 2014, tällöin julkaistiin myös ensimmäinen senioriopas. Ravitsemuksella ja liikunnalla on toimintakyvyn ylläpitämisessä keskeinen merkitys. Ikääntyneille kohdennettuja liikuntaryhmiä on hieman lisätty. Ryhmissä parannetaan tasapainoa, lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä asuntoväestöstä Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö.

8 6 Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Asukkaiden kannustaminen huolehtimaan omasta ja läheistensä hyvinvoinnista on yhä tärkeämpää. Uusia asukkaita, erityisesti lapsiperheitä, on houkuteltava aktiivisen markkinoinnin keinoin muuttamaan kuntaan, sillä väestönkasvu on edellytys hyvinvoinnin ylläpitämiselle jatkossakin. Työllisten määrä on saatava nousuun. Uusien työpaikkojen saaminen on myös edellytys hyvinvoinnin ylläpitämiselle. Uuden hallintomallin rakenteiden kautta on hyvät edellytykset vaikuttaa poikkihallinnollisesti eri ikäryhmiä koskeviin päätöksiin. Strategiakortteihin merkittyjä Asumisohjelmaa, Liikunta-, Ravitsemus-, Kulttuurihyvinvointi- ym. suunnitelmia työstettäessä on huomioitava kaikki ikäryhmät: lapset, nuoret, työikäiset ja seniorit. Valmistelutoimikuntien rooli on tämän työn onnistumisessa merkittävä. Keskeistä on myös osallisuuden vahvistaminen, kuntalaisten entistä vahvempi mukaan ottaminen luovilla uusilla tavoilla, jotka houkuttavat myös niitä, joille perinteiset vaikuttamiskanavat eivät ole mieluisia. Kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia on edelleen vahvistettava. Hyvinvointikertomuksen ja ohjelmien kautta tuodaan esille paikallista terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Tietoon perustuen pystytään jatkossa yhä paremmin perustelemaan hyvinvointia edistävien ratkaisujen vaikuttavuutta. Jokaisen hallintokunnan johtajan ja esimiehen tehtävä on toteuttaa hyvinvointijohtamista ja parantaa edelleen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen aktiivisuutta. OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU 1 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Kuntastrategia vuosille 2014 2017 hyväksyttiin Utajärven valtuustossa 12.12.2013. Siihen liittyvät Strategiakortit työstetään vuosittain. Strategiatyössä valmistelutoimikunnat korostivat, että strategisten toimenpiteiden pitää kohdistua kunnan väkiluvun kasvuun, työpaikkojen määrän lisäämiseen, asumisen edistämiseen, laadukkaisiin palveluihin ja hyvään kuntaimagoon. Kunnan visioksi päätettiin valita "Utajärvi luo edellytyksiä onnelliselle elämälle" 2 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Kuntastrategian Strategiakortit vuodelle 2015 sisältävät seuraavat ohjelmat ja suunnitelmat: HYVINVOINTI Päämäärä: Hyvinvoiva ja turvallinen kunta Kriittiset menestystekijät Kylien turvallisuuden kehittäminen Tavoitteet Utajärven kirkonkylän ja kylien asukkaiden turvallisuuden tunne paranee, kuntalaiset huolehtivat toisistaan ja arvostavat toistensa apua sekä tietävät mistä saavat apua. Toimenpide/ aikataulu Kylien turvallisuussuunnitelmat tehty 12/2016 Mittari Suunnitelmat tehty Vastuutaho/ toimija Hyvinvointivastaava - Toimintamallin suunnittelu aloitettu

9 Turvallisuuskulttuurin kehittäminen/vahvistaminen Turvallisuusajattelu on osana jokaisen kuntalaisen ja työntekijän arkea. Tämä tarkoittaa yleistä vastuunottoa ja turvallisuusmyönteisiä asenteita. Kyläiltoja turvallisuuden kehittämiseksi pidetty jokaisella kylällä 12/2016 Turvallisuuskoulutus- ja tiedotus Kyläiltoja pidetty jokaisella kylällä. Hyvinvointivastaava - Toimintamallin suunnittelu aloitettu Teemakuukaudet/- vuodet Terveyserojen kaventaminen Liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen kaikissa ikäryhmissä. Terveellinen ravitsemus kaikenikäisille kuntalaisille. Kulttuurihyvinvoinnin kehittäminen ja vahvistaminen Suunnitelma liikkumisen edistämiseksi / Liikkumisen kehittämissuunnitelma Utajärvellä, valmis 12/2015 Terveellinen ravitsemus Utajärvellä-ohjelma valmis 12/2015 Suunnitelma tehty. Ohjelma tehty. Sivistystoimenjohtaja - Tekeminen aloitettu, valmis syksy 2015 Tekninen johtaja Asumisen ja asumisympäristön kehittäminen Asumisen ja asumisympäristön suunnitelmallinen kehittäminen palvelemaan toimivaa ja vetovoimaista asumista sekä asukkaiden hyvinvointia ja asumisviihtyvyyttä. Kulttuurihyvinvointiohjelman valmistuminen 12/2015 priorisointi ja toteuttaminen voimavarojen (resurssien) puitteissa Asumisen ohjelman valmistuminen 10/2015 priorisointi ja toteuttaminen voimavarojen (resurssien) puitteissa Ohjelma tehty. Ohjelma tehty. Sivistystoimenjohtaja - Suunnittelu aloitettu, valmis syksy 2015 Tekninen johtaja - tehtävä aloitetaan toukokuussa Liikenneturvallisuuden lisääminen Liikenneturvallisuuden monipuolinen kehittäminen. Liikenneturvallisuussuunnitelman mukaiset toimenpiteet, priorisointi ja toteuttaminen voimavarojen (resurssien) puitteissa Kirkonkylän liikennejärjestely toteutettu 08/2015 Tekninen johtaja - kh hyväksyi vanhatietä ja penkkatien risteystä koskevat suunnitelmat 7.4.2015

10 Muut voimassa olevat ohjelmat ja suunnitelmat Hyvinvointikertomus (laaja), päivitys valtuustokausittain (seuraava 2016 tai keväällä 2017) Työllistämissuunnitelma, päivitys vuosittain (tarvittaessa tarkennuksia myös kesken vuoden) Nuorten työpajan toiminta- ja kehittämissuunnitelma, päivitys vuosittain Etsivän nuorisotyön toiminta- ja kehittämissuunnitelma, päivitys vuosittain Varhaiskasvatussuunnitelma Opetussuunnitelma Muut tänä vuonna valmistumaisillaan olevat ohjelmat ja suunnitelmat Utajärven kunnan suunnitelma ikääntyneiden tukemiseksi 2015-2018, päivitys valtuustokausittain Utajärvi pyöräilyn laatukunnaksi-ohjelma (2015) Lisäksi Oulunkaaren kuntayhtymän suunnitelmat Oulunkaaren kuntayhtymän suunnitelma ikääntyneiden tukemiseksi

Liitteet 11 Indikaattoripaketit Kunta suhteessa vertailukuntaan = Miltä Utajärven kunnan tilanne näyttää vertailukuntaan verrattuna Punainen väri vertailukunnan kohdalla on hälytysvalo omalle kunnalle (= kyseisen indikaattorin tilanne on omassa kunnassa huonompi kuin vertailukunnassa), tilanne vähintään 10% huonompi kuin vertailukunnassa Vihreä väri = kyseisen indikaattorin tilanne on omassa kunnassa parempi kuin vertailukunnassa, tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa Keltainen väri = kunnan ja vertailukunnan välillä ei ole merkittävää eroa tai ero alle 10 %. Muutosnuolet: ei muutosta tai muutos alle 5% muutos vähintään 5% muutos vähintään 10% muutos vähintään 15% Arvon nousu on myönteinen asia = muutos myönteiseen suuntaan Arvon nousu on kielteinen asia = muutos kielteiseen suuntaan Harmaa nuoli: Arvon nousua ei haluta arvottaa myönteiseksi eikä kielteiseksi asiaksi? = tieto puuttuu Vertailukunnat: V1 = Vaala V2 = Ii V3 = Pudasjärvi V4 = Muhos V5 = Koko maa V6 = Oulu V7 = Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

12 Paketti 1: Teema Perusindikaattori Utajärvi V1 V2 Arvo Muutos Vaal Ii V3 V4 V5 Puda Muho Koko V6 Oulu V7 Pohj Väestö 31.12. (2013) Info 2945 3193 9610 8537 8998 5451270 193798 403555 Huoltosuhde, demografinen (2013) Info 69,9 74,6 70 71,2 68,2 55,8 49,4 58,2 Väestöennuste 2030 (2012) Info 2525 2777 10855 7374 9868 5847680 223581 438010 Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta (2013) Info -0,7-7,8-2,1-4,6-3,7 3,3 7,3 0,8 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame 9,2 6,6 5,4 18,3 9,1 53 30,8 20,7 äidinkielenä / 1 000 asukasta (2013) Info Lapsiperheet, % perheistä (2013) Info 34,4 29,4 44,6 32,4 47,6 39,1 43,9 42,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2013) Info 17,5 19,5 15,3 17,7 14,6 20,6 19,8 17,5 Yhden hengen asuntokunnat, % 38,8 44,6 33 41,8 33,4 41,7 42,4 39,3 asuntokunnista (2013) Info Työlliset, % väestöstä (2013) Info 34,8 30,8 34,8 30,6 37,5 42,2 41,2 39 Työttömät, % työvoimasta (2013) Info 11,8 18 16 16,2 12,8 11,3 15,2 13,7 Koulutustasomittain (2013) Info 255 257 304 243 333 351 411 356 Suhteellinen velkaantuneisuus, % (2013) Info 35,3 65,8 56,3 45 52,7 50,7 58,1 57,7 Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas 4087 4038 2730 4370 2532 1520 1161 1930 (2013) Info Vuosikate, euroa / asukas (2013) Info 588 901 442 649 523 380 415 361 Lainakanta, euroa / asukas (2013) Info 2118 5170 2817 2789 2944 2540 2789 2980 Verotulot, euroa / asukas (2013) Info 3218 3516 3011 2615 3186 3787 3574 3312 Valtionosuudet, % nettokustannuksista (2013) Info 57,8 57,8 48,9 64,4 46,3 27,8 22,5 35,5 Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Teema Perusindikaattori Utajärvi V1 Arvo Muutos Vaal V2 Ii V3 V4 V5 V6 V7 Puda Muho Koko Oulu Pohj Osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Info 64 62,5 62,6 57,3 59,7 58,2 53,7 56,9 Terveys ja toimintakyky Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2013) Info 140,7 138,3 122,4 136,3 118,5-108,4 114,1 Turvallisuus Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta (2013) Info 9,2 10,6 5 6,2 5,7 7 7,3 6,6 Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2012) Info 23,1 22,4 23,1 22,7 22,7 27,2 26,9 25,3 Asuminen ja ympäristö Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta 0 - - - 0,7 1,4 0,2 0,2 (2013) Info Toimeentulo Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2012) Info 15,9 18,1 15,7 22,8 14,6 14,3 16,5 16,1 Kuntalaisten palvelut Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) Info 89 74-58 - 72 93 79

13 Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Teema Perusindikaattori Utajärvi V1 V2 Arvo Muutos Vaal Ii V3 V4 V5 V6 V7 Puda Muho Koko Oulu Pohj Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info 5,6-11,4 8,1 8,5 8,4 8,1 8,2 Henkinen Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. - - - - - - - - hyvinvointi luokan oppilaista (2013) Info Terveys ja toimintakyky Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info 14,9-12,3 21,8 13,3 15,9 15,8 16,2 Turvallisuus Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) Info 14,4-13 18,4 15,2 18,6 17,7 17,6 Asuminen ja ympäristö Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2013) Info 43,7 40,4 35,2 45 36,7 29,3 26,9 30,5 Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste (2012) Info 15,3 18,2 18 27,5 17,7 14,3 16,1 17,2 Kuntalaisten palvelut Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 83,6 49 65,8 261,4 55,6 74,2 26,7 49,8 1000 alle 18-vuotiasta (2013) Info Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Teema Perusindikaattori Utajärvi V1 V2 Arvo Muutos Vaal Ii V3 V4 V5 V6 V7 Puda Muho Koko Oulu Pohj Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Henkinen Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi hyvinvointi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Terveys ja Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % toimintakyky lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Terveys ja Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % toimintakyky ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Turvallisuus Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Opiskelu ja työ Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2013) Info Asuminen ja Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. ympäristö vuoden opiskelijoista (2013) Info Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24-vuotiaat / palvelut 1 000 vastaavanikäistä (2013) Info - - - - - 6,4 6,3 6,6 - - - - - 7,5 6,4 6,9-2,4 1,7 2 2,2 0,9 1 1,3 - - - - - 16,4 18,9 18,4 - - - - - 21,3 21,1 21,2 - - - - - 23,1 21,8 21,9 7,5 7 11,4 11,8 8,5 9,4 7,4 7,7 - - - - - 38,5 46,3 41,1 2,5 2,7 1,4 5,8 5,8 2,9 2,2 2,4 0 - - - - 1,2 1,4 0,3 Paketti 5: Työikäiset Teema Perusindikaattori Utajärvi V1 V2 Arvo Muutos Vaal Ii V3 V4 V5 V6 V7 Puda Muho Koko Oulu Pohj Henkinen Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-17,5 21,4 17,7 17 21,2 17,7 20,5 20 hyvinvointi 64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2013) Info Terveys ja toimintakyky Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 18 15,7 11,8 17,7 10,5 8 8,3 10 Opiskelu ja työ Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64- vuotiaista (2013) Info 4,6 8,3 6 5,9 4,2 4,6 5,7 5 Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 0,8 1,7 0,9 1,4 1,7 2,2 1,7 1,5 Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64-vuotiaat 0 - - - - 2,9 0,1 0,6 palvelut / 1 000 vastaavanikäistä (2013) Info

14 Paketti 6: Ikäihmiset Teema Perusindikaattori Utajärvi V1 V2 Arvo Muutos Vaal Ii V3 V4 V5 V6 V7 Puda Muho Koko Oulu Pohj Henkinen hyvinvointi Terveys ja toimintakyky Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) Info 160,2 128 102,5 106,7 117,2 100 129,5 128,8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 74,3 71 72,9 72,2 77,5 62,6 69,2 71,1 Asuminen ja ympäristö 91,9 93,4 90,7 89,5 86,6 90,3 90,3 90,1 Toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % 3,4 2,9 3,5 3,6 1,8 2,6 2,1 2,6 vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Kuntalaisten 8,4 15,6 16,7 16,8 10,8 11,9 14,3 15,6 palvelut Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info