TUTKIMUS Tutkimus 11
Valta määrittelee totuuksia ja tieto vallan pyrkimyksiä Michel Foucault Matkapuhelinsäteily mitkä ovat terveysriskit? Seppo Kinnunen, Työterveyshuollon erikoislääkäri, Tampere Historia ja nykyhetki Huhtikuussa 2007 brittiläinen säteilyviranomainen Sir William Stewart varoitti langattomien wi-fi (wimax)-verkkojen asentamisesta kouluihin. 1 Syynä tähän ovat lapsiin kohdistuvat terveysriskit. Vaikka wi-fi-laitteiden säteily on heikompaa kuin matkapuhelimen, se on jatkuvaa ja aina läsnä, halusimmepa sitä tai emme. Sir William Stewart on esittänyt lisäksi, että lapsille myytäisiin ainoastaan matkapuhelimia, joissa on kaikkein alhaisin SAR-arvo ja aina yhdessä handsfree-varustuksen kanssa. Stewart on toiminut mm. säteilyn biologisia vaikutuksia selvittelevän, nimeään kantavan komitean puheenjohtajana vuonna 2000. 12 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?
Stewartin lailla hälytyskelloja ovat soittaneet monet arvostetut tutkijat. Osa varoittajista on myös tämän luvun lopussa esiteltävän Beneventon vetoomuksen 2 allekirjoittajina: Kjell Hansson Mild, Lennart Hardell, Leif Salford, Henry Lai, Gerd Oberfeld, Reba Goodman, Franz Adlkofer. Varoitukset katsoi aiheelliseksi myös jo kymmenen vuotta sitten kollegani uusseelantilainen Neil Cherry Lincolnin yliopistosta. Cherry teki ansiokkaan elämäntyön selvittäessään sähkömagneettisen säteilyn biologisia vaikutuksia. Hän puhui lapsiin ja aikuisiin kohdistuvista riskeistä ja varovaisuusperiaatteesta. Cherryn mukaan on tiedetty jo koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan, että ionisoimattomalla säteilyllä, johon matkapuhelinsäteilykin kuuluu, on biologisia vaikutuksia. Meillä on enemmän kuin tarpeeksi todisteita kromosomi- ja DNA-vaurioista sekä syöpäsolujen aktivoitumisesta 3..., kirjoittaa Cherry. Se, että biologisia tai fysiologisia vaikutuksia syntyy, on edellytys olettamukselle, että ihmiseen kohdistuvat terveyshaitat voisivat ylipäätään olla mahdollisia. Neil Cherry on muistuttanut, että eturivin lääketieteen ja biologian edustajat esittivät jo 1940-luvulla vankalla pohjalla olevia tieteellisiä dokumentteja, joissa osoitetaan, että ihmisen omatkin biologiset järjestelmät hyödyntävät sähkömagneettista säteilyä. Aivot on sähköisesti herkkä järjestelmä, samoin Tutkimus 13
sydän. Ihmisen hormonitoiminnassa ja soluissa syntyy vaste säteilylle ja koko kehomme toimii antennina. Näistä lähtökohdista meidän tulee tarkastella myös mahdollisia terveyshaittoja. Ketä Maailman terveysjärjestö (WHO) ja EU kuuntelevat? WHO:n pitäisi oman perustamisasiakirjansa mukaan taata maailman väestölle korkein mahdollinen hyvinvoinnin ja terveyden aste. Tästä huolimatta Maailman terveysjärjestö WHO tunnustaa tänä päivänä vain yhden sähkömagneettisten kenttien aiheuttaman biologisen vaikutuksen: kudoksen lämpenemisen. Kaikki muut todisteet, epidemiologiset tutkimukset ja eläinkokeet, sivuutetaan, vaikka niitä toisaalta käytetään vankkana todistusaineistona esimerkiksi kemiallisten aineiden ja ionisoivan säteilyn riskien arvioinnissa. Tästä on etua matkapuhelinteollisuudelle, koska tiukat turvanormit rasittaisivat sitä. WHO suosittaakin jäsenmailleen noudatettavaksi ICNIRP:n (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) standardia, joka huomioi vain säteilyn kudoksia lämmittävän vaikutuksen eikä biologisia tai kumuloituvia vaikutuksia lainkaan. Standardi on sopimusluonteinen eikä perustu mihinkään tieteelliseen tutkimukseen. Jotkut maat ovatkin luopuneet WHO:n ja ICNIRP:n suosituksista ja luoneet oman kansallisen standardin. 14 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?
Itävaltalainen lääkäri Gerd Oberfeld kommentoi WHO-politiikkaa: WHO toimii monessa suhteessa niin kuin pitääkin ihmisen parhaaksi mutta, kun on kyse sähkömagneettisista kentistä, teollisuuden etu on ensisijainen. Vaikka tutkimusraportteja biologisista riskeistä tulee laboratorioista eri puolilta maailmaa, matkapuhelinteollisuuden kattojärjestöt (GSM Association, MMF ja FGF) vaikuttavat samanaikaisesti suhteettoman suurella painoarvollaan sekä WHO-seminaareissa että EU:ssa. Matkapuhelinteollisuus rahoittaa voimakkaasti tutkimusta ja vaikuttaa tiedelehdissä, kuten jäljempänä ilmenee. Tieteellisistä todisteista huolimatta riskien hyväksyminen pitkittyy. Euroopan Unioni on toisaalta kehottanut jäsenmaitaan ennalta varautumisen politiikkaan jo vuonna 1999, mutta juuri tällä hetkellä, kun teknologioiden käyttö voimakkaasti laajenee, asia vaatisi direktiivin. EU:n web-sivuilla lukee: Euroopan Unioni on sitoutunut huolehtimaan kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa, että EU takaa esimerkiksi myynnissä olevien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden turvallisuuden ja ryhtyy toimiin, myös muiden terveysuhkien ilmestyessä näköpiiriin Syksyllä 2006 EU pyysi eri viiteryhmiltä konsultaatiota nykyiseen riskinarviointipolitiikkaansa, Tutkimus 15
jonka suuntaviivat esiteltiin EU:n SCENIHR -raportissa. Eräs EU:lle palautetta 4 antaneista on Tukholman yliopiston tutkija, Venäjän tiedeakatemian hallituksen jäsen Igor Belyaev. Belyaevin mukaan raportin ulkopuolelle on jätetty paljon jo toistettuja solutason tutkimuksia ja eläinkokeita, joissa biologiset riskit on nähty ja jotka tukevat terveysvaikutusten olemassaoloa. Myöskään ihmisten kokemia oireita ei huomioida. Esimerkiksi tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan 9 % saa oireita matkapuhelimestaan, Iso-Britanniassa ja Saksassa vastaavasti 9 %, Sveitsissä 5 % jne. Koska tällainen materiaali on heitetty yli laidan, EU:n on helppo perustella johtopäätöksiään, ettei terveysriskeistä ole olemassa yhtenäistä todistusaineistoa. Mikäli vinoutumat poistettaisiin raportista, olisi selvää, että EU:n pitäisi muistuttaa varovaisuudesta uuden teknologian käytön suhteen. Raportissa ei huomioida myöskään solutasolla syntyviä biofysikaalisia mekanismeja; toisin sanoen niitä vaikutuksia, joita toisistaan poikkeavilla tekniikoilla voi olla. Biofysikaaliset mekanismit ovat Igor Belyaevin ominta tutkimusaluetta. Vielä marraskuussa 2006 EU lupasi julkaista riskienhallintaraportti SCENIHR:in 5 kohdistuvat kannanotot web-sivuillaan. Maaliskuussa 2007 julkaistiin 16 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?
uusi riskienhallintaraportti, mutta EU:n riskienhallintaan kohdistunutta arvostelua ei julkaistu. Venäjän tieteellinen perinne Belyaevin synnyinmaassa, entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä on eläinkokeissa tutkittu esimerkiksi eri taajuuksilla vaikuttavien pulssimaisten tai jatkuvan radiotaajuisen signaalin välisiä eroja. Tällöin on pantu merkille, että pulssimaiset signaalit, joita nykyiset matkapuhelinjärjestelmät käyttävät, ovat biologisesti vaikuttavampia. Sama asia on havaittu lännen tutkimuksissa ja samoin Kiinassa. Venäläiset ovat julkaisseet kymmeniä solu- ja eläinkokeita sekä akuutin että kroonisen säteilyn vaikutuksista immuunijärjestelmään, keskushermoston toimintaan, verenkiertoon, hedelmällisyyteen ja geneettisiin vaurioihin. 6 Venäjän tiedeakatemian puheenjohtaja,yuri Grigoriev korostaa, että tällä hetkellä olemme myös tutkimuksen suhteen aivan uuden tilanteen edessä. Käytössä ovat 3G, WLAN, WPAN, GSM ja kaikki ihmiset altistuvat kroonisesti.ympärivuorokautinen altistus ei kuitenkaan tule esille yhdessäkään nykyisistä altistuskokeista. Jotta saataisiin luotettavasti selville uusien tekniikoiden terveysvaikutukset, olisi tutkittava kroonisesti altistuneita ihmisiä sekä tehtävä solu- ja eläinkokeita uusilla tekniikoilla. Toisaalta, altistumattomia verrokkeja ei enää ole olemassakaan. 7 Tutkimus 17
Rottakokeiden perusteella kenttävoimakkuuksien vaikutuksista osataan sanoa jo jotakin. Krooninen altistus 100 500 μw/m 2 kenttävoimakkuudella johti eläinkokeiden mukaan pysyviin patologisiin muutoksiin nykyisillä kännykkätaajuuksilla. On huomattava, että ICNIRP:n raja-arvot sallivat 10 000 000 μw/m 2. Näyttää siltä, että 50 μw/m 2 edustaa jonkinlaista kynnystasoa, jolla biologisia vaikutuksia alkaa jo esiintyä. Sen sijaan 10-20 μw taso ei saanut aikaan merkittäviä biologisia muutoksia, vaikka altistus oli kroonista, toteaa Venäjän tiedeakatemian puheenjohtaja Yuri Grigoriev (ISTC Report, 2003). 8 Emme ole pelkkien rottakokeiden varassa, ihmisiä on altistettu kroonisesti ennenkin ilman eettisen toimikunnan lupaa kuten nykypäivänäkin tapahtuu. Mennään ajassa vähän taaksepäin. Neuvostoliittolaiset säteilyttivät 60-luvulla USA:n suurlähetystöä Moskovassa häiritäkseen lähetystön radioviestintää. Samalla lähetystön henkilökunta altistui kroonisesti mikroaalloille. Tilanne jatkui lähes samanlaisena vuosikausia. Alettiin puhua käsitteestä Moskovan signaali, jonka tehot olivat huomattavasti alle EU:n ja WHO:n tänä päivänä antamia ohjearvoja. Ehkä signaali oli alun perin tuotettu viattomasti tiedustelutarkoituksessa. Se johti kuitenkin siihen, että lähetystön henkilökunnalla alkoi myöhemmin esiintyä monenlaisia terveysongelmia. Muun muassa suurlähettiläänä toiminut Walter Stoessel ja kaksi 18 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?
hänen edeltäjäänsä kuolivat syöpään. Vuonna 1976 amerikkalainen lääkäri Abraham Lilienfeld Johns Hopkins -yliopistosta alkoi selvittää henkilökunnan terveydentilaa ja liitti oireet, keskittymiskyvyn häiriöt, syövän lisääntymisen, depression ja muistiongelmat lähetystöön kohdistettuun mikroaaltosäteilyyn. Verrattuna tutkimuksen kontrolliryhmään, lähetystöhenkilökunnalta otetuissa verinäytteissä todetut kromosomimuutokset olivat tilastollisesti merkitseviä (p<0.001). 9 Kiinalaista viisautta Kiinalaiset ovat olleet erityisen kiinnostuneita tutkimaan keskushermoston reaktioita säteilylle altistettaessa. Tämä johtuu siitä, että nimenomaan keskushermosto reagoi radiotaajuiselle säteilylle. Professori Cao Zhaojin Kiinan ympäristövirastosta (National Institute for Environmental Health and Related Product Safety) piti esitelmän 10 aiheesta Beneventossa, Italiassa järjestetyssä seminaarissa helmikuussa 2006. Esitelmässään hän kertoi matkapuhelinsäteilyyn liittyviä havaintoja Kiinasta: Radiotaajuinen säteily, kuten myös kännykkäsäteily, häiritsee keskushermoston toimintoja, immuunijärjestelmää sekä aiheuttaa sydän- ja verenkiertosairauksia. Radiotaajuudet vaikuttavat myös perimään sekä antavat sysäyksen kaihin muodostumiselle. Epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että matalatehoinen mikroaaltosäteily, jopa alhaisempi Tutkimus 19
kuin 10 μw/m 2, voi edellä mainittujen lisäksi saada aikaan muutoksia EEG:ssä (aivojen sähköinen toiminta), johtaa mutaatioihin ja mikrotumakkeiden esiintymiseen lymfosyyteissä (tietyn tyyppisiä valkosoluja). Eläinkokeiden mukaan radiotaajuudet vaikuttavat oppimiskykyyn, hedelmällisyyteen ja aivojen välittäjäaineiden toimintaan. Luetteloon on vielä ihmisten osalta lisättävä vaikutukset hermosolujen energiantuottoon, jota kautta muistitoiminnot voivat heikentyä ja johtaa Alzheimerin tautiin. Professori Zhaojin painottaa, että varovaisuusperiaatteen noudattaminen on välttämätöntä sen perusteella, mitä Kiinassa viimeisen kymmenen vuoden ajan on tutkittu. Varovaisuusperiaatteen mukaisesta linjasta Kiinassa kertoo jotakin se, että asutuksen keskeltä Pekingistä on siirretty pois radio- ja TVantenneja, vaikka niiden lähetystehot ovat sallittujen raja-arvojen puitteissa. Säteilyviranomaisena toimivan, johtaja Du Shaozhongin mukaan ne muodostavat tiheään asutulla alueella väestölle liian suuren terveysriskin, vaikka säteilytasot alittavat kiinalaisen standardin. Kiinan säteilyn turvastandardissa huomioidaan erityisesti lapset, vanhukset ja toipilaat. Päiväkotien ja vanhainkotien lähellä vallitsee matalampi säteilytaso muuhun ympäristöön nähden: 0,1-30 MHz:n 20 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?
taajuudella sallittiin 10 V/m ja 30-300 MHz:n taajuudella 5V/m. Sen sijaan tehtaiden ja puistojen alueilla sallitut kenttävoimakkuudet olivat taajuudella 0,1-30 MHz, 25 V/m ja 30-300 MHz:n taajuudella 12 V/m. Matkapuhelintaajuudella (300 MHz-300 GHz) tasot olivat herkille henkilöille 0,1 W/m 2 ja muille 0,4 W/m 2. 11 Kiina ja Venäjä eivät kumpikaan ole taipuneet WHO:n harmonisaatiopolitiikkaan. Sen sijaan EUjäsenyyden myötä mm. Viro on luopunut hyvästä turvastandardistaan. Suomalaiset operaattorit ovat rakentaneet Viroon verkkojärjestelmiä ICNIRP:n standardin periaatteilla. Puola on EU-jäsenyyden jälkeenkin säilyttänyt tieteelliseen tutkimukseen perustuvan standardin, jossa väestön altistukseksi antenneille sallitaan 0,1 W/m 2. 12 Monessa alikehittyneessä maassa, kuten esimerkiksi Intiassa, joka on Nokian uutta markkina-aluetta, 13 ei WHO:n web-sivuilta löydy omaa kansallista standardia, joten matkapuhelinteollisuus voi Intian kaltaisissa neitseellisissä kohteissa soveltaa itselleen edullisia normeja (ICNIRP). Sekä lapset että aikuiset jäävät alikehittyneissä maissa pelkän matkapuhelimen varaan, koska infrastruktuuri on kehittymätöntä eikä lankalinjoja ole läheskään kaikkialla. Matkapuhelinteknologian riskien esille tuominen on kehittyneissäkin maissa hidasta ja prosessia voi hy- Tutkimus 21
vällä syyllä rinnastaa asbestin historiaan. Epidemiologi Lennart Hardell kommentoikin ruotsalaislehdessä Kännykkäteknologia on meidän aikamme asbestiskandaali. Asbestin haitallisista vaikutuksista alettiin keskustella jo 100 vuotta sitten. Vuonna 1906 julkaistussa Bulletin of the Work Inspection kirjoitettiin asbestitehtailla ilmenneistä terveyshaitoista. Vasta vuonna 1996 Ranskan Tiedeakatemia äänesti asbestin terveyshaittojen ehkäisystä koskevasta ohjelmasta ja muu Eurooppa seurasi kehitystä. Kului siis 90 vuotta, ennen kuin monessa maassa toimittiin hallitustasolla haittojen torjumiseksi. Vuonna 2007 ollaan matkapuhelinteknologiankin suhteen jo niin pitkällä, että vakuutusyhtiöt ovat ilmoittaneet, etteivät vakuuta riskejä, joita ei voi arvioida. Matkapuhelimien tuottama sähkömagneettinen säteily luokitellaan tällaiseksi riskiksi. Biologiset vaikutukset Veriaivoesteen läpäisevyyden lisääntyminen Herkät ryhmät: lapset ja vanhukset Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla. Yhteiskunta ei pysty terveydenhuollon osalta vastaamaan haasteeseen tarjota laadukasta vanhuutta kaikille. Tilanteen hallintaan on lähdetty hakemaan apua myös matkapuhelinteknologiasta. Hämmästyin teleoperaattoreiden kansaneläkelaitoksen lehdessä joitakin vuo- 22 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?
sia sitten esittämästä suunnitelmasta, jossa vanhuksia valvottaisiin kaulassa roikkuvan GSM-puhelimen avulla. Onkohan suunnitelma toteutunut? Tässä meillä olisi mahdollisuus pienimuotoisen epidemiologisen tutkimuksen puitteissa tulevaisuudessa selvittää, onko kännykkävalvonnassa olleiden vanhusten joukossa enemmän dementoituneita verrattuna kontrolloimattomiin mummoihin ja vaareihin. Lundin yliopiston rottakokeissa 14 on näet todettu, että matkapuhelinsäteily voi heikentää aivoja suojaavan veriaivoesteen toimintaa ja edesauttaa neurologisten sairauksien syntyä. Veriaivoesteen tehtävä on suojata aivoja haitallisten yhdisteiden tunkeutumiselta aivo- ja selkäydinnesteeseen. Tämän mekanismin häiriöillä selitetään olevan yhteyttä neurologisten sairauksien, Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin syntymiselle. Matkapuhelinsäteilyn vaikutuksesta aivoihin saattaa kulkeutua haitallisia kemiallisia yhdisteitä, joilla voi olla vaikutuksia mm. aivokuoren, hippokampuksen tai tyvitumakkeiden hermosoluissa. Havainnot voivat tutkijoiden mukaan merkitä alentunutta aivokapasiteettia, mikä puolestaan voi edesauttaa ennenaikaista vanhentumista ja pahimmassa tapauksessa toimia sysäyksenä neurologisille sairauksille. Lundissa on tutkittu sekä pulssatun (GSM) että jatkuvan signaalin (NMT-tyyppinen) vaikutuksia yli 1600 koe-eläimeen. Viimeisimmässä, vielä julkai- Tutkimus 23
semattomassa tutkimuksessa on saatu selville oppimishäiriöiden lisääntyvän nuorilla matkapuhelinsäteilylle altistetuilla hiirillä. Häiriöitä todettiin sekä UMTS- että GSM-säteilylle altistetuilla koeeläimillä. Aiemmassa raportissaan Lundin ryhmä altisti teini-ikäisiä rottia (12-16 viikkoa) digitaaliselle matkapuhelinsäteilylle taajuudella 915 MHz. Tutkimuksen tarkoitus oli soveltavasti selvittää, miten säteily vaikuttaa kehitysiässä oleviin aivoihin. Teini-ikäisillä rotilla havaittiin merkittäviä vaikutuksia jo tuhannes- ja sadasosan tehoilla nykyisestä matkapuhelimen sallitusta raja-arvosta 2W/kg. Veriaivoesteen läpäisevyyttä on todettu vielä kahdeksan viikkoa kaksi tuntia kestäneen matkapuhelinaltistuksen jälkeen. Vaikutukset jopa alhaisilla tehoilla asettavat turvanormimme uuteen valoon, sillä standardi sisältää 50- kertaisen turvamarginaalin, eikä sen sisällä pitäisi esiintyä lainkaan haitallisia vaikutuksia. Professori Leif Salfordin mukaan on huolestuttavaa, että heikotkin kenttävoimakkuudet näyttävät lisäävän läpäisevyyttä jopa enemmän kuin suuremmat tehot. Mielestäni tässä voi olla kyse niin sanotusta ikkunavaikutuksesta : tietty teho yhdessä sopivan aaltomuodon kanssa voi olla erityisen haitallinen. Nämä ovat rotan aivoissa todettuja reaktioita, eikä niistä voida suoranaisesti vetää johtopäätöksiä ihmisillä tapahtuviin vastaaviin toimintoihin. Profes- 24 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?
sori Leif Salford on kuitenkin kommentoinut, että rotan ja ihmisen veriaivoeste on fysiologisilta ominaisuuksiltaan yllättävän samankaltainen. Tällä hetkellä on nimittäin olemassa jo noin 20 tutkimusraporttia, joissa osoitetaan tämän aivojen tärkeän suojamekanismin, veriaivoesteen, läpäisevyyden lisääntyvän sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksesta. Onkohan sittenkin syytä pieneen huoleen? Lundin tutkijaryhmä on useasti kehottanut lapsia ja nuoria välttämään matkapuhelimen käyttöä. Salford rinnastaa matkapuhelinteknologian käytön maailman suurimmaksi ihmisillä tehtäväksi tieteelliseksi kokeeksi. EEG-tutkimukset Mitä merkitystä EEG-vaikutuksilla värähtelyn muutoksilla aivojen sähköisessä toiminnassa voi olla tavalliselle kännykän käyttäjälle? Entä erityisesti lapsille ja nuorille? Muistitoiminnot, ajattelu, oppiminen, muistiin painaminen ja muistista haku tai reaktionopeus siinä ehkä tärkeimmät kognitiiviset toiminnot. Oppimisen kannalta EEG-toimintojen muutoksilla on luonnollisesti merkitystä ajatellen etenkin lasten reaktioita. Lasten herkkyyttä reagoida matkapuhelinsäteilylle on tutkittu vasta vähän, mutta suomalaisryhmä Krause & al. 15 mittasi 15 koehenkilöllä, iältään 10-14 -vuotiaita, kännykkäsäteilyn vaikutuksia EEG:ssä Tutkimus 25
ilmeneviin muutoksiin kognitiivista suoritusta vaativien tehtävien aikana. EEG-värähtely 4-8 Hz:n taajuudella liitetään tiedonkäsittelyyn ja muistiin palauttamiseen ja muistista hakuun. Kännykkäsäteilylle altistettaessa lapsilla todettiin tilastollisesti merkitseviä eroja EEG-värähtelyssä 4-8 Hz:n ja 15 Hz:n taajuudella muistitehtävien aikana. Tulokset ovat yhteneväisiä Krausen joidenkin aikaisempien havaintojen kanssa. EEG-vaikutukset reaktionopeuden osalta tulevat puolestaan korostetusti esille meillä aikuisilla esimerkiksi autolla ajettaessa. Onnettomuusriski kasvaa, elleivät hoksottimet pelaa. Utahin yliopiston psykologian laitoksen professori David Strayerille 16 selvisi, että kriittinen hetki auto-onnettomuuden kannalta on, paitsi kuljettajan oman puhelun aika, myös puhelun jälkeinen aika riippumatta siitä, kuka puhelinta käytti. Kognitiivisessa mielessä on merkittävää, että riski havaittiin viisi minuuttia puhelun jälkeen kolminkertaiseksi ja 15 minuuttia jälkeenpäin viisinkertaiseksi. Tämä osoittaa, että aivotoiminnoissa on tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat hidastuneena reaktionopeutena ja heikentyneenä tilanteen arviointikykynä. Toisessa raportissaan Utahin yliopiston psykologian laitoksen tutkijat selvittivät kännykkään puhumisen vaikutusta tarkkaavaisuuteen ja vertasivat kän- 26 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?
nykkäkuskien reaktioita alkoholin vaikutuksen alaisina ajaviin. Kännykkäkuskit käyttäytyivätkin liikenteessä kuin vodkaa nauttineet: puhelun vaikutus oli sama kuin ajaisit 0,8 promillen humalatilassa. Koe, johon osallistui 40 henkilöä, toteutettiin Patrol- Sim-tyyppisellä simulaattorilla. Alkoholia nauttineilla ja kännykkään puhuvilla kuljettajilla oli yhtäläisiä vaikeuksia tarkkaavaisuudessa ja reaktionopeudessa. Kuskeilta olivat yhtä usein jarrut kadoksissa, ajo tapahtui liian lähellä edessä ajavaa ja nopeus ylittyi huomaamatta. Tutkimusta johtanut professori David Strayer kommentoikin: Kaikkein turvallisinta olisi luopua kännykän käytöstä auton ratissa. Kännykkäkuskien kohdalla reaktiot saattoivat johtua paitsi keskittymisestä itse puheluun, myös joko verenkiertohäiriöistä tai EEG-muutoksista aivoissa. Verenkiertohäiriöt voivat olla seurausta niin sanotusta raharullanmuodostuksesta 17 veressä, jota on tutkittu ainakin Saksassa ja Ranskassa. Radiotaajuinen säteily saa mm. punasolujen hemoglobiinia vapautumaan. Punasolut tarttuvat toisiinsa muodostaen hiusverisuonissa vaikeasti eteneviä pötköjä sekä ihmisen pään alueella että koko kehossa. Mekanismin seurauksena verenkierto heikkenee, samoin muisti ja muut kognitiiviset toiminnot sen myötä. Tutkimus 27
Lisätietoa EEG-tutkimuksista Matkapuhelinsäteilyllä on todettu vaikutuksia aivotoimintoihin myös Australiassa 18. Hamblin & al. (2006) altistivat 55 koehenkilöä kännykkäsäteilylle 30 minuutin ajan ja vastaavasti lumesäteilylle samanaikaisen jakson sunnuntai-iltana ennen nukkumaanmenoa. Kännykkäsäteilyn havaittiin aktivoivan koehenkilöiden alfa-aaltoja, jotka liitetään rentoutumiseen ja päiväuniin. Alfa-aaltoja ei esiinny yöunen aikana. Tutkimuksessa ilmenneet vaikutukset alfa-aaltoihin olivat merkittäviä ja ilmenivät REM-unta edeltävässä jaksossa ennen syvään uneen vaipumista. Tutkimusryhmään kuulunut apulaisprofessori Andrew Wood Melbournen Swinburnen yliopistosta muistuttaa, että kännykkäsäteily saattaa vaikuttaa unihormoni melatoniinin pitoisuuksiin ja siten uni-valve rytmiin. Koehenkilöiden virtsasta tutkittiin melatoniinipitoisuuksia ja professori Woodin mukaan joillakin koehenkilöillä oli kohonnut melatoniinipitoisuus kännykkäaltistuksen jälkeen ja toisilla laskenut. Tutkijoiden johtopäätöksenä oli, että jotkut ihmiset voivat olla herkempiä kännykkäsäteilylle kuin toiset. Esimerkiksi neurologisten potilaiden kännykän käyttöä ei ole lännessä laajalti tutkittu, mutta maininta Venäjän standardissa: Neurologisia potilaita kehotetaan välttämään kännykän käyttöä, on hyvä ottaa ohjenuoraksi. Viime vuosina olen hämmästyksellä seurannut uutisointia nukahtamis- ja unilääkkeiden myynnin räjähdysmäisestä kasvusta Suomessakin. Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö. Tutkijat Mann & Röschke 19 selvittivät pulssimaisen GSMsäteilyn vaikutusta uneen vuonna 1996. Vapaaehtoisia koehenkilöitä altistettiin kahdeksan tunnin ajan. Yöunen määrä lyheni kuten myös syvän REM-unen kesto. Näitä tutkimuksia on muitakin. Muun muassa sveitsiläinen Huberin ryhmä 20 on todennut matkapuhelinsäteilyn voivan aiheuttaa aivotoiminnan muutoksia (EEG), jotka näkyvät altistusta seuraavan unijakson aikana. Huberin ryhmä on esittänyt, että mikroaallot vaikuttaisivat aivojen syvimpiin kerroksiin, esimerkiksi näkökukkulaan ja aivorunkoon, josta ei-tahdonalaisten toimintojen kontrollointi tapahtuu. Vaikkakin EEGmuutokset katosivat muutaman tunnin altistamattoman yö- 28 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?
unen myötä, Huber arvelee, että nämä kudokset voivat erityisen herkästi reagoida sähkömagneettiselle säteilylle. Vuonna 2006 Vanessa Keetley 21 Australiasta tutki 120 koehenkilöä ja teki heille kahdeksan neuropsykologista testiä altistaen matkapuhelinsäteilylle ja toisaalta valealtistukselle. Kun tuloksia tarkasteltiin tunnettujen muuttujien suhteen, havaittiin useita tilastollisesti merkitseviä muutoksia (<0,05). Yksinkertaiset valintatehtävät osoittivat voimakasta suorituksen huonontumista, kun taas Trail Making Test (hakutehtävä, jossa yhdistellään numeroita ja kirjaimia) osoitti paranemista ja tukee käsitystä, että kännykkäsäteily joillakin parantaa tiedonkäsittelyn nopeutta työmuistissa. Stressiproteiinit solun puolustusmekanismi Ihmisen kehon hienoa puolustusjärjestelmää ei ole kyetty jäljittelemään missään koelaboratorioissa. Tästä syystä emme aukottomasti voikaan arvioida, mitkä laboratorioissa tehdyistä havainnoista osoittavat mahdollisia terveysvaikutuksia ihmisellä. Toisaalta, ihminen altistuu elinympäristössään monille toksisille yhdisteille ja samanaikaisesti eri taajuisille sähkömagneettisille kentille. Elinympäristömme asettaa ihmisen soluille laboratoriota vaativammat olosuhteet. Herää väistämättä myös kysymys, mitä vaikutuksia jatkuvalla matkapuhelimenkäytöllä on soluille? Meillä on tutkimustietoa vain rajallisen laboratorio-olosuhteissa tapahtuvan altistuksen seurauksista. Säteilyturvakeskuksen tutkimuslaboratoriossa on selvinnyt, että jotkut solutyypit ovat herkempiä säteilylle kuin toiset. Tutkimus 29
Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski on selvittänyt geenien ja proteiinien reaktioita tutkimusmenetelmällä, jonka nimenä on high throughput -screening. Järjestelmällä pystytään kartoittamaan samanaikaisesti jopa tuhansien geenien ja proteiinien reaktioita matkapuhelinsäteilylle. Juuri suuren seulontamahdollisuutensa ansiosta tätä menetelmää voitaisiin käyttää hyväksi myös arvioitaessa ennalta, mitkä taajuudet tai tekniikat voivat olla haitallisia solutasolla ja mitkä puolestaan vaarattomampia. Säteilyturvakeskuksessahan kehitetään muitakin matkapuhelinsäteilyn mittausmenetelmiä. Leszczynski onkin esittänyt WHO-seminaarissa 22 Helsingissä vuonna 2005: Matkapuhelintekniikat kehittyvät ja uusia sähkömagneettisen säteilyn taajuuksia ja modulaatiomuotoja otetaan jatkuvasti käyttöön. Mikäli syntyisi tarvetta suhteellisen vaivattomasti seuloa eri tekniikoiden mahdolliset ennalta arvaamattomat/ennustamattomat biologiset vaikutukset, tarkoitukseen sopivia tekniikoita on olemassa. Leszczynski ja tutkija Reetta Nylund ovat olleet mukana Euroopan 12 laboratorion laajuisessa REF- LEX-projektissa. Aiemmissa tutkimuksissa saatiin tilastollisesti merkitseviä (p<0.05,n=10) fysiologisia muutoksia altistettaessa ihmisen endoteelisoluja matkapuhelinsäteilylle teholla 2,4W/kg. So- 30 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?
luissa syntyi stressireaktio 23. Perinteisesti ajatellaan, että soluissa syntyy stressireaktio esimerkiksi joko elimistössä tapahtuvan lämpötilan nousun vuoksi tai altistuttaessa esimerkiksi vahingollisille kemikaaleille. Stressireaktiota voidaan pitää solujen puolustusreaktiona haitallisia yhdisteitä vastaan. Säteilyturvakeskuksessa on todettu biologisia vasteita esimerkiksi solun tukirangan proteiineissa, jotka pitävät yllä solun rakenteita muotoa ja kokoa sekä antavat soluille mekaanista voimaa ja toimivat osana tärkeiden molekyylien ja nesteiden virtauksissa solukalvon läpi. On saatu paljon uutta tietoa radiotaajuisen säteilyn aiheuttamista kriittisistä muutoksista solutason mekanismeissa, kommentoi REFLEX-hanketta vetänyt Franz Adlkofer. Leszczynskin mukaan 24 ei kuitenkaan ole löytynyt mitään universaalia säteilylle reagoivaa solua, mutta massasta erottuvat tietyt herkimmät, säteilylle reagoivat proteiinit ja geenit. Dariusz Leszczynski uskoo, että reaktio voi olla myös perimästä johtuva. Tutkimusprofessori Leszczynski on pannut merkille, että geenien ja proteiinien ilmentymistä (reaktio säteilylle) tapahtuu mielenkiintoisella tavalla. Vaikka matkapuhelinsäteilylle altistuisivat biologisesti läheiset solut, voivat reaktiot olla toisistaan poikkeavia vielä tuntemattomasta syystä. Biologisesti läheisillä sisarsoluilla voi ero reaktioissa olla jopa kymmenkertainen. Tutkimus 31
Mielenkiintoista on, että sisarsolujen toisistaan poikkeavista reaktioista säteilylle on tehty vastaavia havaintoja solujen altistuessa ionisoivalle säteilylle, kemikaaleille, lääkkeille tai karsinogeenisille aineille. Leszczynski arvioi, että solujen itsenäiset reaktiot saattavat olla yksi syy, miksi stressiproteiinitutkimuksia ei ole onnistuttu toistamaan ulkopuolisessa laboratoriossa. Ranskalainen Isabelle Lagroye, ICNIRP:n asiantuntijakomitean jäsen, on aikaisemmin yrittänyt toistaa Dariusz Leszczynskin tutkimustuloksia, mutta epäonnistunut. Leszczynskin mukaan Lagroye käytti erilaisia soluja ja tuloksia tulkittiin epätarkemmalla menetelmällä. Nyt Lagroye on saanut mielenkiintoisia tuloksia 25. Lagroye altisti rottia GSM 1800- ja UMTS-matkapuhelinsäteilylle viitenä päivänä viikossa neljän viikon ajan, kunakin päivänä kahden tunnin jakson. Kännykkäsäteilyn havaittiin aiheuttavan sekä GSMettä UMTS-teknologioilla stressiproteiinireaktioita hippokampuksen alueella etenkin nuorilla, 12-viikkoisilla koe-eläimillä. 17 kuukautta vanhat rotat eivät reagoineet samalla vasteella, minkä tutkijat päättelivät johtuvan siitä, että vanhempien eläinten hermosolut eivät ole yhtä herkkiä reagoimaan. Havainnot eri ikäisten eläinten reaktioista ovat tulleet esille myös toisessa tutkimuksessa (Lactau & 32 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?
al), jossa reaktioiden erot pääteltiin johtuviksi immuunijärjestelmän heikkouksista eri ikäkausilla. Tutkijat heittävätkin kysymyksen: Vaikuttavatko eri tyyppiset RF-signaalit toisistaan poikkeavalla tavalla eri ikäisten koe-eläinten immuunijärjestelmään? Myös brittitutkija David de Pomerai 26 herätti aikanaan huomiota Nature-lehden artikkelissa sukkulamadoillaan, jotka olivat alkaneet kasvaa nopeammin kännykkäsäteilyn vaikutuksesta. Sukkulamatojen reaktiot olivat luonteeltaan biologisia vaikutuksia: Huomioiden stressiproteiinien universaali luonne, samanlainen, ei-lämpövaikutteinen käynnistyminen saattaisi tapahtua myös ihmisen kohdalla, kommentoi de Pomerai vielä vuonna 2000. Mutta nyt rahoittaja on vaihtunut. Nykyisin de Pomerain tutkimusta rahoittaa Britannian valtio yhdessä matkapuhelinteollisuuden kanssa. Ehkä siksi de Pomerai kieltää stressiproteiinireaktioiden biologisen luonteen ja selittää tutkimustulokset lämpötilaeroista johtuviksi. Suomen Säteilyturvakeskuksen web-sivuilla 27 lukee edelleen: Toistaiseksi ainoa tunnettu mekanismi, jolla matkapuhelimen säteily vaikuttaa eläviin kudoksiin, on lämpeneminen. Tutkimus 33
Mikä merkitys terveydelle? Mitä johtopäätöksiä stressiproteiinireaktioista voisi vetää terveysvaikutuksia ajatellen? Leszczynski esittää hypoteesinsa veriaivoesteen läpäisevyyden lisääntymisestä, jolla voi olla Lundin tutkijoidenkin esille tuomia vaikutuksia neurologisiin sairauksiin tai syöpään. Hän korostaa, että vaikka säteily ei aiheuttaisikaan kuolemanvakavia sairauksia, voi elämänlaatu heikentyä esimerkiksi unihäiriöiden ja päänsäryn kaltaisten oireiden kautta. Leszczynski on altistanut jatkotutkimuksissaan työtovereidensa ihoa kännykällä selvittääkseen, reagoivatko proteiinit iholla samoin kuin laboratorion koemaljassa. Tuloksia odotetaan. Nokia sai ehkä tähänastisesti merkittävimmän verkkokaupan Kiinan suurimmalta matkapuhelinoperaattorilta nimeltä China Mobile. Lähes samanaikaisesti, kun Helsingin Sanomat 28 uutisoi tästä gsmja gprs-verkkojen tilauksesta, Suomen Säteilyturvakeskuksen Dariusz Leszczynski päätti ottaa vastaan professuurin Zhejiangin yliopistossa Kiinassa. Zhejiangin yliopisto on tutkinut kännykkäsäteilyn riskejä sekä koe-eläimillä että soluilla ja professori Zhengping Xu on jo löytänyt soluissa samankaltaisia stressiproteiinireaktioita kuin Dariusz Leszczynski. 34 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?